FI94495C - Turvepitoinen suodatinmateriaali, sitä sisältävä kaasunpuhdistin ja menetelmä kaasujen puhdistamiseksi - Google Patents

Description

, 94495

Turvepitoinen suodatinmateriaali, sitä sisältävä kaasunpuhdistin ja menetelmä kaasujen puhdistamiseksi

Torvhaltigt filtermaterial, gasrenare som innehaller dylikt samt förfarande för rening av gaser

Keksinnön kohteena on turvepitoinen suodatinmateriaali, joka soveltuu erityisesti, mutta ei yksinomaan kaasujen puhdistukseen. Keksinnön kohteena on myös tätä suodatinmateriaalia sisältävä kaasunpuhdistin sekä menetelmä kaasujen puhdistamiseksi suodattimessa.

Kaasujen ja nesteiden puhdistuksessa on tunnettua käyttää erilaisia suodattimia erityisesti pahanhajuisten, myrkyllisten tai muuten haitallisten komponenttien poistamiseksi. Kaasujen suodatuksessa on laajalti käytetty orgaanista alkuperää olevia suodatinmateriaaleja kuten turvetta, kompostia, kuorta, haketta, kanervaa jne. Nesteiden puhdistuksessa on käytetty mm. turvetta ja kuorta.

Käytetyissä suodatinmateriaaleissa on eräänä suurena ongelmana ollut orgaanista alkuperää olevien suodatinmateriaalien suhteellisen nopea pakkaantuminen ja tästä aiheutuva virtausvastuksen kasvaminen. Virtausvastuksen aiheuttaman paineenpudotuksen pienentämiseksi suodatinmateriaaleihin on lisätty keinotekoisia aineita, kuten kevytsoraa, perliittiä, muovirouhetta, koksia, aktiivihiiltä, jne.

;· Euroopan patenttijulkaisussa EP 0142872 B1 on mainittu eräitä tunnettuja tapoja pienentää kaasun virtausvastusta lisäämällä orgaaniseen suodatinmateri-aaliin pääasiassa inerttejä suhteellisen kookkaita hiukkasia. Toisaalta Euroopan patenttijulkaisusta EP 80747 B2 on tunnettua parantaa kompostisuodattimen läpi johdettavan kaasun virtausta fraktioimalla kompostimateriaalista pienimmät osaset pois ja muodostamalla suodatin alkuperäisestä kompostimateriaalista erotetuista suuremmista kompostifraktiosta.

Orgaanista alkuperää olevat suodatinmateriaalit toimivat erinomaisesti erilaisten mikro-organismien kasvualustana. Kaasuja puhdistettaessa tällaisissa suodatti-missa voidaan joko hyödyntää suodatinmateriaalissa luontaisesti olevaa mikrobikantaa tai suodattimeen voidaan siirrostaa tiettyä poistettavaa ainetta hajot-tavia mikrobeja. Kokemuksen kautta on havaittu, että mikrobit vaativat kasvu- 2 94495 alustakseen orgaanista ainetta hyvien elinolosuhteiden turvaamiseksi. Suuri sisäinen pinta-ala suodattimessa on välttämätön, jotta mikrobien määrä olisi riittävä kaasun puhdistuksen kannalta. Biosuodatinmateriaalikerroksen kosteutta tulisi säätää, jotta se säilyy bakteeritoiminnan vaatimalla tasolla. Yleisesti voidaan sanoa, että kullekin bakteeri- tai yleensä mikro-organismikannalle on oma optimilämpötilansa, pH-arvonsa ja kosteusolosuhteensa.

Mikrobiologiseen hajotukseen liittyy suodatinmateriaalin hajoamisesta johtuvia ongelmia, joista mainittakoon hapettomien alueiden muodostuminen ja kosteuden säädön vaikeutuminen suodatinmateriaalissa. Hapettomien olosuhteiden muodostuminen suodattimessa heikentää mikrobien toimintaa. Suodattimen ylikostuminen tai sen kuivuminen ja halkeilu kasvattaa kaasun virtausvastusta, nostaa energiakustannuksia ja aiheuttaa kaasuvirtauksen kanavointia ja suoda-tustehon putoamista.

Turvetta on kauan käytetty kaasujen puhdistuksessa biosuodatinmateriaalina. Turve muodostaa useille mikro-organismeille otollisen elinympäristön. Turpeen käyttöön liittyy kuitenkin erityisesti edellä mainitut hajoamisesta johtuvat ongelmat, minkä johdosta suodatinmateriaali joudutaan vaihtamaan suhteellisen usein. Turpeen läpi tapahtuva kaasun suodatus on tunnetusti suurissa elimi-nointikonsentraatioissa epätasaista. D. Eitner on julkaisussa VDI Berichte 735, Biologische Abgasreinigung, VDI Verlag, Dusseldorf 1989, s. 191-213 maininnut turvesuodattimen toiminnan olevan tästä syystä komposti- ja kuorimateriaa-liin verrattuna heikompi. S. Schirz on saman VDI julkaisun sivulla 256 toden-nut, että turvesuodattimen paineenpudostusta voidaan pienentää käyttämällä * kuituturpeen ja risunkiaineksen seosta (saks. Fasertorf-Reisig-Gemisch). Tällöin ongelmaksi muodostui kuitenkin huomattava pölyäminen.

Turvetta on myös käytetty nesteiden suodatuksessa, erityisesti rasva- tai öljy-pitoisten epäpuhtauksien poistamiseksi suodattimen läpi virtaavasta nesteestä. Ongelmaksi on tällöin muodostunut suodatinmateriaalin litistyminen ja pakkaan-tuminen ja tästä johtuva virtauksen epätasaisuus.

Näin ollen on edelleen olemassa tarve parantaa suodatinmateriaalien, erityisesti orgaanista alkuperää olevien suodatinmateriaalien toimintaparametreja. Erityisen edullista olisi saada suodatinmateriaali sellaiseen muotoon, että se toimii • suodattimena kauan pakkaantumatta ja tasaisella virtauksella.

94495 3

Kaasun suodatusta varten olisi lisäksi edullista saada suodatin muotoon, jossa se toimii tasaisella kosteudella, tasaisella ja alhaisella ilmanvastuksella ja hajoamatta pitkienkin käyttöjaksojen aikana.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada aikaisempaa edullisempi turvepitoinen suodatinmateriaali. Keksinnön mukaan tämä tehtävä ratkaistaan oheisten patenttivaatimusten määrittämällä tavalla.

Erityisesti keksinnön mukaan saadaan aikaan turvepitoinen suodatinmateriaali, jolle on tunnusomaista, että se sisältää noin 5-100 tilavuusprosenttia palaturvet-ta.

Keksinnön mukaan saadaan myös aikaan menetelmä kaasujen puhdistamiseksi suodattimessa, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että puhdistettava kaasu johdetaan suodattimen läpi, jonka käsittämä suodatinmateriaali sisältää noin 5-100 til-% palaturvetta.

Keksinnön mukaan aikaansaadaan myös kaasunpuhdistin, johon kuuluu läpäisevällä välipohjalla varustettu säiliö ja välipohjan päälle asetettu suodatinmate-riaalikerros, jonka käsittämä suodatinmateriaali sisältää noin 5-100 til-% pala-turvetta.

Keksintö selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla myös oheiseen piirustukseen, jossa . · , · “

Kuvio 1 esittää raaka-aineturpeen infrapunaspektriä, jossa IR-indeksi on pienempi kuin 1,00,

Kuvio 2 esittää raaka-aineturpeen infrapunaspektriä, jossa IR-indeksi on suurempi kuin 1,00, ja • Ϊ

Kuvio 3 esittää erästä keksinnön mukaisen kaasunpuhdistimen suoritusmuotoa.

Keksinnön mukaisena suodatinmateriaalina käytettävä palaturve on turvetta, joka on saatu puristamalla märkää turvemassaa suuttimen läpi pötköiksi, antamalla pötköjen kuivua ja murskaamalla kuivuneet pötköt palasiksi. Tällaisen palaturpeen valmistusmenetelmä on alan ammattimiehille sinänsä tunnettua.

- Tekniikan tason mukaan palaturvetta on käytetty polttotarkoitukseen.

4 94495

Keksinnön mukaan on todettu, että palaturvetta voidaan erinomaisen hyvin käyttää kaasujen tai nesteiden suodattamissa suodatinmateriaalin pakkaantumisesta tai litistymisestä aiheutuvan virtausvastuksen pienentämiseksi. Palaturve murskataan suodatinkäyttöä varten yleensä raekooltaan noin 10-50 mm paloiksi, edullisesti noin 10-35 mm paloiksi.

Palaturvemurskan sekoittaminen muun suodatinmateriaalin sekaan auttaa paine-vastuksen pysymiseen riittävän alhaisena, jolloin suodattimen paksuutta voidaan kasvattaa, ja myös suodattimen tehoa nostaa pinta-alayksikköä kohti. Palaturpeen laatuvaatimuksissa on oleellista sen kestäminen vaikeissa olosuhteissa suodatinmateriaalin seassa hajoamatta mahdollisimman pitkään.

Valmistustavasta ja turveraaka-aineesta riippuen palaturve voi olla vettä hylkivää tai vettä sitovaa. Sekä hygroskooppinen että hydrofobinen palaturve on normaalia turvetta lujempaa ja kestävämpää. Erityisesti hygroskooppinen pala-turve edesauttaa suodatinmateriaalin kosteudensäätöä. Koska palaturve on kokonaan muodostunut turpeesta, sillä on turpeen edullisia suodattavia ominaisuuksia ja se toimii myös hyvin bakteerien kasvualustana.

Keksinnön mukaan on todettu, että suodatinmateriaaliin erityisen hyvin sopiva palaturve saadaan käyttämällä raaka-aineena turvetta, joka on lajiltaan sara-rahkaa ja jonka maatumisaste on riittävän korkea (H8-9). Näin saavutetaan hyvä muokkautuvuus ja muodostuneen palan erinomainen lujuus. Nämä edulli-• set ominaisuudet voidaan varmistaa määrittämällä raaka-aineturpeen IR-indeksi. Edullisen suodatinpalaturpeen raaka-aineen IR-indeksin arvon tulisi olla < 1,00. Jos indeksin arvo on suurempi, ei kyseisestä turpeesta saada yhtä lujaa ja kestävää palaa.

Raaka-aineturpeesta ajetaan normaalia KBr-tekniikkaa käyttäen infrapunaspektri \ (IR-spektri), josta spektrin normalisoinnin jälkeen lasketaan IR-indeksi. Indeksi perustuu normalisoidun transmissiospektrin intensiteettien suhteeseen aalto-lukualueilla 1610 ja 1060 1/cm.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty raaka-aineturpeen tyypilliset infrapunaspektrit IR-indeksin ollessa toisaalta < 1,00 ja toisaalta > 1,00.

Il ' 111II mill ; . i 94495 5

Keksinnön mukaista edullista palaturvetta valmistetaan tuotantokentältä, joka on pinnaltaan tasainen. Kentällä ei tulisi olla monttuja tai reunapalletta ja roudan on oltava sulanut ja pehmennyt, eikä palassa saa olla jäätä. Tuotantoken-tän pohjaveden pinta pysytetään ylhäällä ja tasaisena koko tuotantokierron ajan ja kentän peruskosteus pidetään tasaisena. Kentän tulisi myös olla puhdas edellisestä sadosta.

Parhaan palaturpeen valmistukseen käytetään hyvin maatunutta H8-9 turvetta. Turvetta kerättäessä kentän kosteuden tulee olla yli 85 paino-%, edullisesti 85-90 p-%. Kerätty turve puristetaan suuttimem läpi koossapysyväksi pötköksi, jonka annetaan kuivua hitaasti kosteuspitoisuuteen, joka on alle 35 paino-%, edullisesti alle 25 p-%, edullisimmin noin 20-25 p-%.

Kuivuessaan pala kutistuu halkaisijaltaan yli 35 %, esimerkiksi 68 mmrstä < 44 mm:iin, ja tilavuudeltaan yli 60 %. Tällaiseen kutistumiseen päästään varmistamalla, että puristettujen pötköjen kuivatus suoritetaan hitaasti ja varoen nopeata pinnankuivumista. Vesi pyritään valuttamaan palan sisäosista reunaosiin, jolloin pala kutistuu palan sisäisten kapillaarivoimien avulla. Jos turpeen pintaosista haihtuu vesi liian nopeasti, turvepala ei ehdi kutistua ja pala jää ilmavaksi eli huokoiseksi ja hauraaksi.

Edullista suodatinpalaturvetta tuotettaessa palaa ei tulisi venyttää koneesta kenttään pudotettaessa. Pala tulisi kääntää heti, kun se on kuivunut käsittelyn kestäväksi. Palaa käännetään edullisesti 3-5 kertaa.

#

Kuivunut turve murskataan < 35 mm jakeeksi ja alle 10 mm jakeet seulotaan pois. Murskauksen tarkoitus on saada palalle mahdollisimman karhea pinta. Karhea pinta edesauttaa ilmarakojen syntymistä ja virtausvastuksen pienentymistä suodatinmateriaalissa. Karheassa pinnassa on myös paljon pintaa, johon mikrobit helposti pääsevät kiinnittymään.

• ♦

Palaturvetta voidaan käyttää yksin suodatinmateriaalina sopivankokoisiksi palasiksi murskattuna. Pelkän palaturpeen aiheuttama virtausvastus on vain murto-osa tavallisen turvesuodattimen tai kuorisuodattimen aiheuttamasta virtausvastuksesta. Kaasunpuhdistuskokeessa ammoniakkipitoista kaasua on suodatettu palaturvesuodattimen läpi, jolloin ammoniakin eliminointitaso oli jopa kaksinkertainen verrattuna muilla turveseoksilla saatuihin arvoihin.

6 94495

Useissa tilanteissa on kuitenkin todettu edulliseksi yhdistää palaturve johonkin muuhun perinteiseen suodatinmateriaaliin. Palaturvetta voidaan sekoittaa esimerkiksi tavalliseen turvesuodatinmateriaaliin, mutta myös kompostiin, kuori-suodattimeen tai muuhun vastaavaan materiaaliin kestävyyttä ja/tai kosteu-densäätöä parantavana orgaanisena aineena. Edullisena suodatinseoksena esitetään suodatinmateriaali, joka sisältää noin 20-80 tilavuusprosenttia (til-%) pala-turvetta ja noin 20-80 til-% muuta suodatinmateriaalia, edullisesti muuta turve-materiaalia.

Keksinnön mukaisen suodattimen mainituksi muuksi turvemateriaaliksi kootaan edullisesti eri turvefraktioita, joilla on eri tarkoitus ja merkitys suodattimen toiminnalle. Edullinen suodatinmateriaalifraktio on tupasvillan juurityvituppi, jonka seassa ja/tai sisällä on mm. rahkaturvetta. Tupasvillan eli kuituturpeen (eriophonum vaginatum) osuus mainitusta turvemateriaalista tulisi olla 30 - 100 %, edullisimmin 50 - 80 %.

Suodatinmateriaalina käytettävää tupasvillaa saadaan parhaiten tietyiltä soilta, joissa sitä on noin 1-5 % turpeen joukossa. Tupasvillan tyvituppi on erittäin kestävä maatumisilmiöitä vastaan ja tupasvillasta valmistettu suodatin kestää pitkiä aikoja, jopa useita vuosia. Tupasvillan ja palaturpeen seoksesta muodostettu turvesuodatin on siten normaaliin turvesuodattimeen verrattuna huomattavasti kestävämpi.

Kaasunpuhdistuksessa suodatettava kaasu absorboituu tupasvillakuitujen pin-; nalle tarttuneeseen vesimolekyyliin, jolloin siinä asustavat mikrobit ja/tai pieneliöt hajottavat kaasumolekyylin. Palaturpeesta ja tupasvillasta muodostetun suodatinmateriaalin aktiivinen pinta-ala on suuri, mikä myös parantaa mikro-organismien toimintaa. Rahka auttaa suodatinmateriaalia pysymään kosteana suuren vedensitomiskykynsä ansiosta. Palaturve pitää lujuutensa ansiosta suodattimen mekaanisesti kuohkeana.

» *

Palaturpeeseen tai palaturpeen ja muiden suodatinmateriaalien seokseen voidaan lisäksi sekoittaa muita aineita, kuten vaaleasta tai tummasta turpeesta tehtyjä turvekappaleita, turvepellettejä, turvekappaleita, haketta, kuorta, kompostia, kanervaa ja/tai muuta orgaanista ainetta.

Palaturpeen joukkoon sekoitetaan yleensä noin 5-80 til-%, edullisesti 20-50 . til-% muita aineita. Palaturpeseen sekoitettavan muun orgaanisen aineen, kuten

Il I · »ri UK |,ί tm : ä 1 94495 7 tupasvillan osuus vaihtelee puhdistettavan kaasun virtauksen, hajottavan mikrobin vaatimusten, jne. mukaisesti. Suodatinmateriaaliin voidaan edelleen lisätä esimerkiksi kalkkia pH:n säätämiseksi ja tarvittavia ravinteita kunkin mikrobi-kannan vaatimusten mukaisesti. Lisäksi siihen voidaan sekoittaa muita sinänsä tunnettuja seosaineita, kuten aktiivihiiltä, koksia, muovirouhetta, kevytsoraa tai muuta vastaavaa materiaalia noin 1-10 til-%.

Keksinnön ansiosta saadaan myös aikaan kaasunpuhdistin, joka voidaan rakentaa aikaisempaa korkeammaksi ja jossa suodatinmateriaali palaturpeen ansiosta säilyy käyttökelpoisena aikaisempaa pitempään. Edullisimmin keksinnön mukaiseen suodatinmateriaaliin ympätään kutakin puhdistettavaa kaasua varten sopiva mikrobikanta. Keksinnön mukaisen suodatinmateriaalin avulla biosuodat-timen virtausvastus saadaan pieneksi ja täten suodatinmateriaalin paksuus aikaisempiin materiaaleihin verratuna jopa kaksinkertaiseksi. Suodatinmateriaalin pitkäikäisyys alentaa suodattimen ylläpito- ja hoitokustannuksia.

Keksinnön mukainen edullinen suodatinmateriaali ei helposti hajoa, pakkaannu eikä kuivu, eikä siihen muodostu hapettomia alueita. Tällöin mikrobikannalle voidaan luoda optimaaliset olosuhteet.

Seuraavassa keksintöä kuvataan viittaamalla oheiseen kuvioon 3, joka esittää erästä keksinnön mukaista kaasunpuhdistinta. Kaasunpuhdistin on rakennettu säiliöön 1, joka on varustettu välipohjalla 2. Tämän päälle on asetettu suodatin-materiaalikerros 3, joka palaturpeen lisäksi sisältää muita edellä mainittuja ; suodatinmateriaaleja. Välipohja 2 on kuvatussa suoritusmuodossa valmistettu * lahonsuojatusta puutavarasta. Lankut 5 on asetettu tietyin välein toisistaan, edullisesti siten, että suodatinmateriaali voidaan suoraan kaataa tällaisen ritilä-rakenteen päälle.

Suodatinkerroksen kostutusta varten puhdistettava kaasu kulkee edullisesti :* esikostuttimen (ei näytetty) läpi, jossa se kyllästyy noin 90-100 % kosteuspitoisuuteen. Esikostutin toimii edullisesti myös kaasunpesurina pölyhiukkasten keräämiseksi kaasuvirrasta. Tarpeen vaatiessa kaasunpuhdistin voi myös olla varustettu ruiskutussuuttimin 4, joiden avulla suodatinmateriaalin kosteutta voidaan säätää. Suodattimen alapuolelle kerääntynyt neste voidaan poistaa pohjassa olevan putken kautta.

94495 s

Puhdistettava kaasu tuodaan edullisesti suodatinkerrokseen ylhäältä siten, että se virtaa suodattimen läpi ylhäältä alas. Vaihtoehtoisesti kaasu puhalletaan välipohjan alle, josta se kulkeutuu ylöspäin suodatinmateriaalikerroksen läpi.

Suodatinmateriaalissa elävä bakteerikanta hajottaa haitallisia kaasuja. Kaasun-puhdistimen tehokkuus on riippuvainen monesta tekijästä, joista tärkeimmät ovat itse bakteerikannan kyky haitallisen kaasun poistoon sekä suodatinmateriaalikerroksen korkeus. Suodatinmateriaalin koostumus ja bakteerikanta voidaan sovittaa kulloinkin puhdistettavan kaasun ominaisuuksien mukaan. Edullisimpana suodatinmateriaalina käytetään pääasiallisesti seosta, jossa on karkeaksi murskattua palaturvetta 20-50 til-% ja tupasvillan ja rahkaturpeen seosta 50-80 til-%. Keksinnön mukaisen kaasunpuhdistimen suodatinmateriaalikerroksen korkeus voi vaihdella tarpeen mukaan, sen ollessa edullisesti noin 0,5-3 m.

Keksintöä havainnollistetaan seuraavan vertailuesimerkin avulla.

Esimerkki

Kuvion 3 mukaisiin kaasunpuhdistimiin lisättiin suodatinmateriaaliksi A perinteistä turvesuodatinmateriaalia, jonka joukossa oli noin 10 % kevytsoraa, ja suodatinmateriaaliksi B keksinnön mukaista palaturpeen ja tupasvillan 50/50 seosta. Palaturve oli valmistettu H8-9 raaka-aineturpeesta hitaasti kuivattamalla. Suodattimien korkeus oli noin 1,5 m. Niiden pinta-ala oli noin 2 x 5 m. Molempiin suodatinmateriaaleihin oli lisätty rikkivetyä hajottava mikrobikanta.

Rikkivetypitoista kaasua johdettiin kumpaankin suodattimeen esikostuttimen läpi ylhäältä alas. Ajoittain suodattimen päälle ruiskutettiin vettä kosteuspitoisuuden nostamiseksi. Kaasunvirtaus pidettiin olennaisen tasaisena arvossa noin 50 rri3/h. Kaasun rikkivetypitoisuus oli noin 1500 mg/m3.

" Vertailukokeen alussa todettiin heti, että suodatin A tuotti huomattavasti suuremman ilmanvastuksen kuin suodatin B. Rikkivedyn hajotus oli lähtövaikeuk-sien jälkeen hyvä (yli 95 %) sekä suodattimessa A että suodattimessa B.

Parin viikon käytön jälkeen suodatin A osoitti yhä kasvanutta paineenpudostus-ta ja sen hajotusteho oli laskenut hieman. Suodattimessa B ei todettu olennaista muutosta.

94495 9

Kuukauden käytön jälkeen suodattimessa A oli selviä ongelmia, jotka näyttivät johtuvan suodatinmateriaalin epätasaisesta kosteudesta. Suodattimessa B ei todettu olennaisia muutoksia.

Koe päätettiin kolmen kuukauden kuluttua, jolloin suodattimen A teho oli selvästi laskenut ja kaasun virtaus oli epätasaista. Suodatinmateriaalissa oli näkyvissä kanavoitumista ja materiaali oli paikoitellen pakkaantunut.

Suodattimen B toiminta ei ollut olennaisesti muuttunut kokeen aikana. Hajotus-teho oli noussut hieman alkuperäisestä. Puretussa materiaalissa ei ollut nähtävissä olennaista kanavoitumista eikä pakkaantumista ja materiaalin kosteus oli tasaista.

Claims (10)

10 94495

1. Turvepitoinen suodatinmateriaali, tunnettu siitä, että se sisältää noin 5-100 til-% palaturvetta. »

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinmateriaali, tunnettu siitä, että se sisältää noin 20-80 til-% palaturvetta ja noin 20-80 til-% muuta suoda-tinmateriaalia, edullisesti muuta turvemateriaalia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suodatinmateriaali, tunnettu siitä, että mainittu muu turvemateriaali käsittää noin 30-100 til-%, edullisesti noin 50-80 til-% tupasvillaa, jonka seassa on edullisesti rahkaturvetta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinmateriaali, tunnettu siitä, että se sisältää noin 5-80 til-%, edullisesti noin 20-50 til-% vaalean turpeen rakeita, tumman turpeen rakeita, turvepellettejä, turvekappalaita, haketta, kuorta, kompostia, kanervaa ja/tai 1-10 til-% aktiivihiiltä, koksia, kevytsoraa, muovi-rouhetta, muuta vastaavaa materiaalia tai tällaisten aineiden seosta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatinmateriaali, tunnettu siitä, että palaturve on murskattua palaturvetta, raekooltaan noin 10-50 mm paloina, edullisesti noin 10-35 mm paloina.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen suodatinmateriaali, tunnettu siitä, että ainakin osa palaturpeesta on valmistettu raaka-aineturpeesta, jonka maatu-misaste on H8-9 ja/tai jonka IR-indeksin arvo on <1,00.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen suodatinmateriaali, tunnettu siitä, että siihen on immobilisoitu mikro-organismeja.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen suodatinmateriaali, tunnettu siitä, että siihen on lisätty kalkkia ja/tai ravinneaineita.

9. Menetelmä kaasujen puhdistamiseksi suodattimessa, tunnettu siitä, että puhdistettava kaasu johdetaan jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaista suodatinmateriaalia käsittävän suodattimen läpi, joka suodatinmateriaali sisältää · noin 5-100 til-% palaturvetta. il ; Iin Iti li I t * « ; ; I 94495 11

10. Kaasunpuhdistin, johon kuuluu läpäisevällä välipohjalla (2) varustettu säiliö (1) ja välipohjan päälle asetettu suodatinmateriaalikerros (3), tunnettu siitä, että suodatinmateriaalina on jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen suodatinmateriaali, joka sisältää noin 5-100 til-% palaturvetta. 12 94495