FI94451B - Betonilaattarakenteiden yhteydessä käytettäväksi tarkoitettu betonilla täytettävä liittopalkki - Google Patents

Description

94451

Betonilaattarakenteiden yhteydessä käytettäväksi tarkoitettu betonilla täytettävä liittopalkki

Keksinnön kohteena on betonilaattarakenteiden yh- 5 teydessä käytettäväksi tarkoitettu betonilla täytettävä liittopalkki, joka koostuu alalevystä, ylälevystä, ylä- ja alalevyä yhdistävistä uuraalevyistä, joissa on ulokkeet ja uumalevyjen ulkopuolelle ulottuvista tasoista.

Perinteisenä välipohjien kannatusrakenteena on käy-10 tetty teräsbetonipalkkeja, jotka on asennettu erillisten pilareiden varaan. Jotta kyseiset teräsbetonipalkit saataisiin riittävän jäykiksi, muodostetaan ne korkeudeltaan kohtuullisen suuriksi. Erilaisia lämpö-, vesijohto-, sähkö- ja ilmastointiasennuksia varten palkit on rei'itettävä 15 tai vastaavasti välipohjarakenteen korkeutta lisättävä.

Näin ollen kyseisestä teräsbetonipalkista muodostuu erittäin epäkäytännöllinen, koska välipohjarakenteen korkeus kasvaa samalla madaltaen tilaa, johon välipohja tehdään.

Tunnetaan myös teräspalkkiratkaisuja, kuten esim.

20 I-palkit, joissa teräspalkin päälle asetetaan laatat siten, että niiden sauma osuu teräspalkin kohdalle. Laattojen väliin jäänyt rako täytetään umpeen betonilla tai muulla vastaavalla yhtenäisen laattakokonaisuuden aikaansaamiseksi. Kyseiseen rakoon voidaan lisätä erilaisia tar-25 tuntaelimiä, jolloin laattojen tartuntaa toisiinsa ja vastaavasti teräspalkkia saadaan paremmaksi. Kyseisten I-palkkien ongelmana on erityisesti niiden palonkestävyys, koska I-palkkia käytettäessä kannatinpalkkina asetetaan se perinteisesti laattojen alle, jolloin tarvitaan erillistä 30 rakenneratkaisua palkin palonsuojäämiseksi kuten esimer-! kiksi palkin levyttämistä erillisellä palonsuojalevyllä. Tällöin rakenneratkaisusta muodostuu erittäin kallis ja paljon työaikaa vievä.

Tunnetaan myös niin sanottuja kevytteräspalkkeja, 35 jotka toimivat rakennusaikaisissa tilanteissa teräspalk- « • · · 2 94451 keina, joiden päälle laatat voidaan asettaa. Vastaavasti kevytteräspalkit voidaan sijoittaa laattojen väliseen saumaan niin, että täytettäessä saumaa betonilla täyttyy myös kevytteräspalkki muodostaen näin betonin kanssa betonite-5 räspalkin, joka on sijoitettu laattojen väliseen saumaan. Kevytteräspalkeissa niiden mekaaninen lujuus saadaan aikaiseksi rakenneosien muotoilulla. Perusajatuksena on muotoilla yläpinnat ja alapinnat yhdistävät uumalevyt siten, että ne muodostavat ylä- ja alalevyn yhteydessä kiinteän 10 periksiantamattoman kokonaisuuden.

FI-julkaisussa 84847 on esitetty liittopalkin runkorakenne, joka on tarkoitettu käytettäväksi rakennusaikana tukipalkkina liitettäviä laattoja tukien. Yhdistettäessä laatat toisiinsa liitosbetonilla, liittopalkista muo-15 dostuu laattojen välisessä saumassa liitosbetonin avulla laattoja toisiinsa yhdistävä kokonaisuus. Kyseisessä liit-topalkissa käytetään perusrakenteeltaan poikkileikkaukseltaan I:n muotoista palkkia, jonka alaosaan on liitetty erillinen palonsuojalevy niin, että poikkileikkaukseltaan 20 I:n muotoisen palkin ja palonsuojalevyn väliin jää tilaa.

Palonsuojalevy ja poikkileikkaukseltaan I:n muotoinen palkki on liitetty toisiinsa tangoilla siten, että poikkileikkaukseltaan I:n muotoisen palkin sivuun muodostuu pituussuunnassa kolmiomaisia tukia, jotka yhdistäessään pa-25 lonsuojalevyn poikkileikkaukseltaan I:n muotoiseen palk kiin jäykistävät liittopalkin rakennetta huomattavasti. Laatat asetetaan liittopalkin tukemaksi siten, että palonsuojalevy kannattaa laattoja poikkileikkaukseltaan I:n muotoisen palkin molemmin puolin. Tämän jälkeen laattojen 30 välinen sauma täytetään liitosbetonilla ja annetaan kovettua, jolloin betoni tarttuu poikkileikkaukseltaan I:n muotoisen palkin sivuissa oleviin tankoihin ja vastaavasti täyttää palolevyn ja poikkileikkaukseltaan I:n muotoisen palkin ja laattojen välisen tilan. Kyseisen liittopalkin 35 rakenne on kuitenkin erittäin monimutkainen, jolloin sen 3 94451 valmistaminen käsittää useita eri työvaiheita ja näin val-, mistuskustannukset muodostuvat suuriksi. Ongelmaksi muo dostuu myös palkin betonoitavuus, koska täytettäessä saumaa laattojen välistä on erittäin vaikea tarkkailla kuinka 5 hyvin juotosbetoni on täyttänyt poikkileikkaukseltaan I:n muotoisen palkin alapinnan ja palonsuojalevyn välisen tilan. Tällöin kyseiseen tilaan jää helposti betonista vapaita aukkoja, eikä kyseisen liittopalkin kantavuus vastaa enää täysin betonoitua palkkia. Edelleen niiden palonkes-10 tokyky ei enää vastaa täysin betonoitua palkkia. Paloti-lanteessa tukirakenne muodostuu ainoastaan poikkileikkaukseltaan I:n muotoisesta palkista, koska alapuolen palolevy pehmenee palon aikana, eikä sille voi laskea paloaikaista rakennekestävyyttä. Täten poikkileikkaukseltaan I:n muo-15 toisesta palkista on tehtävä erittäin tukeva, jonka seurauksena siitä muodostuu raskas, ja koko liittopalkkia on raskas ja hankala käsitellä rakennuksilla.

FI-julkaisussa 85745 on esitetty palonkestävä teräspalkki. Teräspalkki on muodostettu kahdesta toisiinsa 20 nähden vinosta matkan päässä toisistaan olevasta uumaosas-ta, niitä yläosasta yhdistävästä ylälevystä ja alaosasta yhdistävästä alalevystä. Edelleen uumaosien alaosaan, niiden ulkopuolelle, on liitetty uloke, johon laattarakenteet voidaan tukea. Edelleen palkin alapintaan on liitetty pa-< 25 losuojus, kuten esim. palovilla tai muu vastaava. Uumale-vyihin on tehty aukkoja, joiden reunat on painettu uuma-levyjen väliseen tilaan, jolla on lisätty liitosbetonin tartuntapintaa. Liitettäessä laatat betonilla toisiinsa pyritään palkin uumalevyjen ja ylä- ja alalevyjen välinen 30 tila täyttämään samalla liitosbetonilla. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että ilma ei pääse täysin poistumaan palkin sisältä. Niinpä palkin yläosaan jää helposti ilmatila, johon betoni ei pääse. Näin ollen kyseisen palkin rakennelujuus betonilla täytettynä on epävarma ja se jou-35 dutaan huomioimaan palkin mitoituksessa sekä varmistamaan • · 4 94451 työmaalla. Lisäksi kyseisen teräspalkin valmistaminen on erittäin monimutkaista, koska liitettäessä uumalevyt ylä-levyyn voidaan kyseinen hitsaus suorittaa helposti, mutta liitettäessä alalevy uumalevyihin joudutaan palkkiaihio 5 kääntämään ympäri ja suorittamaan hitsaukset toiselta puolelta. Teräspalkin valmistaminen vaatii erittäin monia työvaiheita, jolloin sen valmistuskustannukset nousevat suuriksi. Vastaavasti palonsuojamateriaalin asettaminen alalevyn alapinnalle siten, että se ei kuljetuksen ja ra-10 kennusvaiheen aikana vahingoitu, on erittäin epävarmaa.

FI-julkaisussa 86326 on esitetty palonkestävä ennalta valmistettu välipohjan teräspalkki. Teräspalkki on muodostettu kahdesta pystysuorasta pylväästä ja pylväiden alaosaan kiinnitetystä vaakasuorasta tukilaipasta laatto-15 jen kannattamiseksi. Vastaavasti palkiston yläosassa sijaitsee myös vaakasuuntainen tuki pystysuuntaisen palkiston pystyssä pitämiseksi. Kyseisen palkin ongelmana on sen suhteellisen suorat pinnat, jolloin täytettäessä laattojen välinen sauma liitosbetonilla, ei betonilla ole riittävän 20 hyviä tartuntapintoja kyseiseen teräspalkkiin. Koska kyseisen palkin pystysuorat pylväät on valmistettu U profiilista, muodostuu kokonaisuudesta erittäin raskas ja hankala käsitellä. Täytettäessä laattojen välistä saumaa liitosbetonilla täytyy työmaalla erikseen varmistautua siitä, 25 että betoni täyttää teräspalkin täysin, joka varmistaminen on kuitenkin on erittäin hankalaa, koska teräspalkit ovat umpinaisia rakenteita, eikä täyttymisastetta voi helposti havaita. Tällöin kahden vastakkain asetetun U-palkin välinen tila ei useastikaan täysin täyty liitosbetonista, vaan 30 tilaan jää betonista täyttymättömiä alueita, jonka vuoksi kyseinen teräspalkki joudutaan mitoittamaan suurta var-muusmarginaalia käyttäen.

DE-julkaisussa 1 267 405 on esitetty liittopalkki, jossa alalevyn päälle on asennettu pystyosat, jotka on 35 liitetty toisiaan vasten yläpinnasta. Pystyosan alaosat on 5 94451 taivutettu vuorotellen ulos- ja sisäänpäin, jolloin pysty-osien alaosista saadaan poikkileikkaukseltaan V:n muotoinen rakenne, joka kiinnitettynä alalevyihin tukee pysty-osia. Kyseisen palkin ongelmaksi muodostuu kuitenkin sen 5 täyttäminen liitosbetonilla, koska ilma ei pääse helposti poistumaan pystyosien yläosasta. Näin ollen palkin pysty-osien yläosaan jää helposti betonista vapaita kohtia. Edelleen palkin pystyosien alaosan kiinnittäminen alalevyn keskelle on vaikeaa, jolloin palkin valmistaminen on aikaa 10 vievää. Edelleen uumalevyjen muotoilussa on useita eri työvaiheita, joka nostaa myös palkin valmistuskustannuksia.

Tämän keksinnön tarkoituksena on luoda betonilaat-tarakenteiden yhteydessä käytettäväksi tarkoitettu liit-15 topalkki, joka poistaa edellä esitettyjä ongelmia ja mahdollistaa erittäin suuren tartuntapinnan liitosbetonille.

Tälle keksinnölle on tunnusomaista se, että uumale-vyt ja ulokkeet on muodostettu niin, että uumalevyt on asetettavissa toisiinsa nähden lomittain vinoon asentoon 20 niin, että liittopalkki muodostaa poikkileikkaukseltaan olennaisesti X:n muotoisen rakenteen.

Keksinnön olennainen ajatus on siinä, että ylä- ja alalevy yhdistetään uumalevyillä, joiden ulokkeet asettuvat lomittain vinosti toisiinsa nähden, muodostaen poikki-25 leikkaukseltaan X:n muotoisen uumarakenteen. Olennaisena ajatuksena on myös, että kiinnitettäessä ylälevyt ristik-käin oleviin uumalevyihin, asetetaan ylälevy niin, että ulokkeet muodostavat tartuntapinnan liitosbetonille myös ylälevyn yläpuolelle. Edelleen olennaisena ajatuksena on, 30 että kyseisen liittopalkin osat voidaan liittää toisiinsa erittäin yksinkertaisesti samalta puolelta hitsaamalla, jolloin hitsaaminen voidaan suorittaa robotilla tai muulla vastaavalla automaatilla. Vastaavasti palkin uumalevyjen rakenteen vuoksi liittovaikutus, joka syntyy betonin ja 35 palkin välille, on erittäin suuri. Edelleen palkin korkeus 6 94451 on säädettävissä asettamalla uumalevyt haluttuun vinouteen toisiaan vasten, jolloin ylä- ja alalevyjen välistä etäisyyttä voidaan kasvattaa tai pienentää. Vastaavasti kyseiselle rakenteelle on valmistusvaiheessa helposti järjes-5 tettävissä esikorotus, joka parantaa liittopalkin kuormi-tusominaisuuksia.

Keksinnön olennainen etu on siinä, että kyseinen ulokemainen uumaratkaisu mahdollistaa erittäin suuren liittovaikutuksen betonin välille. Olennaisena etuna on 10 myös, että palkki ei muodosta erillisiä tiiviitä koteloita vaan liitosbetoni täyttää palkin rakenteen alalevystä ylä-levyyn ja vastaavasti sivusuunnassa laattojen väliset tilat. Tämä voidaan palkin suunnittelun yhteydessä huomioida, koska liitosbetoni täyttää laattojen sekä palkin ylä-15 ja alalevyn välisen tilan täysin. Edelleen olennaisena etuna on, että uumarakenteen vuoksi palkin rakennemateriaalia säästyy ja se tekee valmistuskustannukset näin edullisiksi. On myös huomattava, että samoilla uumalevyillä voidaan valmistaa eri korkuisia liittopalkkeja uumalevyjen 20 keskinäisen vinouden vaihdellessa. Edelleen olennaisena etuna on, että erillisiä tartuntarautoja voidaan asentaa uumalevyjen ulokkeiden välistä, jolla helpotetaan edelleen liitosbetonin tarttumista palkkiin ja kasvatetaan palkin liittovaikutusta.

25 Keksintöä selostetaan tarkemmin seuraavissa piirus tuksissa, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaista liittopalkkia sivusta perspektiivimäisesti nähtynä, kuvio 2 esittää erästä liittopalkkia sivusta nähty-30 nä poikkileikattuna, kuvio 3a esittää keksinnön mukaista palkkia ilman päätylaippaa päädystä nähtynä, kuvio 3b esittää erästä toista palkin toteuttamismahdollisuutta päädystä nähtynä ja 35 kuvio 3c esittää erästä kolmatta rakennemahdolli- 7 94451 suutta.

Kuviossa 1 on esitetty liittopalkki 1 sivusta pers-pektiivimäisesti nähtynä. Liittopalkissa on alalevy 2 ja ylälevy 3 sekä ala- ja ylälevyn yhteen liittävät uumalevyt 5 4a ja 4b uumarakenteen muodostamiseksi. Uumalevyt 4a ja 4b on valmistettu yhdestä levystä polttoleikkaamalla siten, että levyyn leikataan suorakaideaaltoa muistuttava leikkausviiva, jolloin kumpaankin uumalevyyn 4a ja 4b muodostuvat ulokkeet 5a...5n ja 6a...6n syntyvät samanaikaises-10 ti. Näin ollen sopivan levyisestä materiaalista saadaan halutun muotoiset uumalevyt 4a ja 4b samanaikaisesti leikkaamalla. Erityisesti käytettäessä leikkaamiseen polttoleikkausta, muodostuu ulokkeiden 5a...5n ja 6a...6n väliin rako, jolloin uumalevyt 4a ja 4b voidaan asettaa toisiaan 15 vasten lomittain niin, että ulokkeet 5a...5n mahtuvat ulokkeiden 6a...6n välistä. Näin saadaan aikaiseksi uuma-levyjen päädystä katsottuna X:n muotoinen rakenne, jonka välistä kulmaa 7 voidaan pienentää tai kasvattaa halutun korkuisen liittopalkin 1 aikaansaamiseksi.

20 Uumalevyt 4a ja 4b kiinnitetään alaosistaan 8a ja 8b alalevyyn 2 hitsaamalla, jonka jälkeen liittopalkkira-kenteeseen voidaan synnyttää esikorotus taivuttamalla liittopalkkiaihiota pituusakselin keskikohdalta ylöspäin ja tämän jälkeen asettamalla ylälevy 3 paikalleen uumale-« 25 vyjen 4a ja 4b ulokkeiden 5a...5n ja 6a...6n väliseen tilaan ja hitsaamalla se ulokkeisiin 5a...5n ja 6a...6n kiinni. Esikorotus on mahdollista suorittaa myös erityisen laitteiston avulla siten, että alalevy 2 ja ylälevy 3 hitsataan samanaikaisesti uumalevyihin 4a ja 4b kiinni. Liit-30 topalkissa 1 on sen alalevyssä 2 uumalevyjen 4a ja 4b ulkopuolella pinnat 9a ja 9b, joiden tehtävänä on kannattaa laattoja ennen laattojen välisen sauman täyttämistä lii-tosbetonilla. Koska uumalevyihin 4a ja 4b niiden ulokkeiden 5a...5n ja 6a...6n väliin jää tilaa, liitosbetoni pää-35 see täyttämään liittopalkin 1 rakenteen täysin ja samalla • « 8 94451 se saa erittäin hyvän tartunnan uumalevyjen 4a ja 4b ulokkeista 5a...5n ja 6a...6n. Haluttaessa varmentaa liitto-palkin 1 liittovaikutusta voidaan ulokkeiden 5a...5n ja 6a...6n välistä asettaa liittopalkin 1 lävitse erillisiä 5 lisätartuntoja, kuten esim. betonirautaa, jolloin täytettäessä laattojen välinen sauma liitosbetonilla, tarttuu betoni myös betoniteräkseen.

Kuviossa 1 on edelleen esitetty liittopalkin 1 päädyt 10a ja 10b, jotka lisäksi tukevat liittopalkin 1 poik-10 kileikkaukseltaan X:n muotoista rakennetta. Kyseiseen liittopalkkiin 1 voidaan toteuttaa esijännitys kiristämällä päätyjä 10a ja 10b uumalevyjen 4a ja 4b ja alalevyn 2 tai ylälevyn 3 välistä kuljetettavalla vaijerilla, joka kiinnitetään ensiksi ensimmäiseen päätyyn 10a ja sen jäl-15 keen kiristetään toista päätyä 10b vasten viemällä vaijeri päädyn 10b lävitse, jolloin liittopalkki 1 saadaan jännitettyä keskikohdalta ylemmäksi kuin päädyistä. Vaijeri lukitaan toisessa päädyssä 10b esimerkiksi holkkilukon avulla kiristettyyn asemaansa.

20 Kuviossa 2 on esitetty liittopalkki sivusta nähtynä poikkileikattuna. Numerointi vastaa kuvion 1 numerointia. Uumalevyjen 4a ja 4b ulokkeet 5a...5n ja 6a...6n voidaan mitoittaa myös siten, että niiden ulokkeiden 5a...5n ja 6a...6n päätyosat 11a...Iin ja 12a...12n ulotetaan yläle-25 vyn 3 pinnan tason yläpuolelle matkan verran. Tällöin lisätään liitosbetonin tarttuvuutta liittopalkkiin 1. Edelleen kyseisiin päätyosiin 11a...Iin ja 12a...12n on erittäin helppo kiinnittää lisätartunnoiksi esimerkiksi betoniteräksiä teräslangalla, jolloin helpotetaan huomattavas-30 ti raudoittajan työtä. Kyseiset päätyosat 11a...Iin ja 12a...12n muodostavat liitosbetoniin valetun liittopalkin 1 kanssa erittäin vahvan kokonaisuuden, joka kestää erittäin raskasta kuormitusta ja käyttöä.

Kuviossa 3a on esitetty kuvion 2 mukainen liitto-35 palkki päädystä nähtynä ilman päätylaippaa 10a palkin ra- 9 94451 kenteen havainnollistamiseksi. Uumalevyt 4a ja 4b on kiinnitetty alalevyyn 2 ja ylälevyyn 3. Vastaavasti uumalevy-jen ulokkeet 5a...5n ja 6a...6n asettuvat toisiinsa nähden vinosti lomittain, jolloin ne muodostavat poikkileikkauk-5 seitaan X:n muotoisen liittopalkin. Edelleen kuvion 3a päätyosat 11a...Iin ja 12a...12n ulottuvat ylälevyn 3 pinnan yläpuolelle. On kuitenkin huomattava, että liittopalk-ki 1 voidaan toteuttaa myös siten, että ulokkeet 5a...5n ja 6a...6n ulottuvat vain ylälevyn 3 tasalle, johon ne 10 kiinnitetään hitsaamalla. Edelleen kuviossa 3a on esitetty paloturvallisuutta parantavat tukiraudat 13a - 13f. Tuki-raudat 13a - 13f on asetettu kuviossa 3a esimerkinomaisesti uumalevyjen 4a ja 4b sekä alalevyn 2 muodostamaan kolmiomaiseen tilaan liittopalkin 1 pituussuunnassa oleelli-15 sesti päädystä 10a päätyyn 10b. Vastaavasti tukirautoja voidaan jakaa tasaisesti liittopalkin 1 ylälevyn 3 ja uumalevyjen 4a ja 4b muodostamaan poikkileikkaukseltaan kolmiomaiseen tilaan. Tukirautojen 13a - 13f tehtävänä on palotilanteessa korvata alalevy 2, joka lämmetessään me-20 nettää osittain tai kokonaan rakenteellisen kestävyyden. Koska liittopalkki 1 on täytetty liitosbetonilla, ympäröi tukirautoja 13a - 13f myös betoni, joka toimii lämpöä heikosti johtavana aineena tukirautojen 13a - 13f suojana ja näin ollen liittopalkki 1 säilyttää kantokykynsä myös tu- 25 lipalotilanteessa. Vastaavasti tukirautoja 13a - 13f voidaan sijoittaa uumalevyjen 4a ja 4b ulkopuolelle esimerkiksi alalevyn 2 pinnoille 9a ja 9b tai pintojen 9a ja 9b yläpuoliseen tilaan. Edullisimmillaan tukiraudat 13a - 13f asennetaan liittopalkkiin sen kokoamisvaiheessa, jolloin 30 ne on helppo asettaa uumalevyjen 4a ja 4b ja alalevyn 2 ja ylälevyn 3 muodostamiin kolmiomaisiin tiloihin. Tukirau-toina voidaan käyttää esimerkiksi betoniterästä tai vaikka lattarautaa, joka tietyissä tilanteissa voi korvata kokonaan tai osin alalevyn 2 tai ylälevyn 3.

35 Kuviossa 3b on esitetty eräs toinen liittopalkin 1 • e 10 94451 toteuttamismuoto, jossa alalevyyn 2 on kiinnitetty yhtenäisistä levyistä muodostettu uumalevyjen 4a ja 4b ja ylä-levyn 3 muodostama kannatinkokonaisuus 14. Tällöin suoraan levyyn leikataan sen reunoille ulokkeiden leveyden välein 5 halutun pituisia levyn pituussuuntaan poikkisuuntaisia uria ja levyyn sen keskikohdalle jää leikkaama ton alue, joka toimii kyseisessä palkissa ylälevynä 3. Vastaavasti ulokkeet voidaan taivuttaa siten, että joka toinen uloke taivutetaan yli 90°:n kulmaan levyn pintaan nähden ja joka 10 toinen voidaan taivuttaa haluttuun kulmaan ylälevyyn 3 nähden, jolloin uumalevyt 4a ja 4b muodostuvat yhtenäisestä levystä leikattuna taivuttamalla ne toisiinsa nähden ristiin. Kuviossa 3b ei ole esitetty ulokkeita, joita ei taivuteta ylälevyyn 3 nähden yli 90°:n kulmaan. On kuiten-15 kin itsestään selvää, että ulokkeita voidaan taivuttaa siten, että ne kohtaavat alalevyn 2 ja muodostavat yläle-vyn 3 kanssa poikkileikkaukseltaan neljäkäsmäisen tukevan rakenteen. Edelleen haluttaessa kyseinen liittopalkkirat-kaisu voidaan toteuttaa myös siten, että alalevy 2 urite-20 taan ja taivutetaan sen jälkeen joka toinen levyyn muodostunut uloke vastakkaisen puolen ulokkeen kanssa toisiinsa nähden ristiin ja muodostetaan päädystä nähtynä X:n muotoinen rakenne.

Kuvio 3c esittää erästä kolmatta liittopalkin to-25 teutusmuotoa, jossa toinen uumalevyistä 4a muodostetaan samasta levystä ylälevyn 3 kanssa leikkaamalla levyyn uria ja taivuttamalla ne tämän jälkeen levyn pinnasta yli 90°:n kulmaan ja asettamalla toinen uumalevy 4b uumalevyyn 4a vinottain, jolloin toinen uumalevy 4b on valmistettu esi-30 merkiksi saman leikkauksen yhteydessä kuin ylälevy 3 ja uumalevy 4a.

Keksintö ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen liittopalkki vaihdella pa-35 tenttivaatimusten puitteissa. Niinpä esimerkiksi alalevyn « > 4 11 94451 2 pinnoille 9a ja 9b on mahdollista sijoittaa erilliset korotustuet laattoja varten, jolloin laatat saadaan nousemaan haluttuun korkeuteen liittopalkin 1 alalevystä 2 katsottuna. Edelleen on mahdollista kiinnittää jäykisteteräs 5 myös palkin pituussuuntaan ylälevyn 3 pinnalle. Liittopal- kista 1 on myös erittäin helppo tehdä laataston sivu- tai reunapalkki, jolloin palkin toinen sivu suljetaan esimerkiksi erillisellä teräslevyllä tai muotitetaan ja se täytetään liitosbetonilla, jolloin liittopalkki kantaa laatan 10 reunan.

Claims (8)

94451

1. Betonilaattarakenteiden yhteydessä käytettäväksi tarkoitettu betonilla täytettävä liittopalkki, joka koos- 5 tuu alalevystä (2), ylälevystä (3), ylä- ja alalevyä yhdistävistä uumalevyistä (4a, 4b), joissa on ulokkeet (5a...5n, 6a...6n) ja uumalevyjen (4a, 4b) ulkopuolelle ulottuvista tasoista (9a, 9b), tunnettu siitä, että uumalevyt (4a, 4b) ja ulokkeet (5a...5n, 6a...6n) on 10 muodostettu niin, että uumalevyt (4a, 4b) on asetettavissa toisiinsa nähden lomittain vinoon asentoon niin, että liittopalkki (1) muodostaa poikkileikkaukseltaan olennaisesti X:n muotoisen rakenteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liittopalkki, 15 tunnettu siitä, että uumalevyt (4a, 4b) sekä ylä-levy (3) on muodostettu yhtenäisestä levystä leikkaamalla levyn molempiin reunoihin ulokkeita (5a...5n, 6a...6n) niin, että ulokkeet (5a...5n, 6a...6n) on taivutettavissa toisiinsa nähden lomittain muodostamaan poikkileikkauksel-20 taan X:n muotoisen rakenteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liittopalkki, tunnettu siitä, että ylälevy (3) ja ainakin toinen uumalevy (4a) on muodostettu samasta levystä.

4. Patenttivaatimusten 1 ja 3 mukainen liittopalk- ? 5 ki, tunnettu siitä, että uumarakenteen uumalevy (4a, 4b) on muodostettu yhtenäisestä alaosasta (8a, 8b), että alaosaan (8a, 8b) on liitetty ulokkeet (5a...5n, 6a...6n) niin, että alaosa (8a, 8b) ja ulokkeet (5a...5n, 6a...6n) muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mu kainen liittopalkki, tunnettu siitä, että uumalevyjen (4a, 4b) ja alalevyn (2) ja ylälevyn (3) muodostamiin poikkileikkauksiltaan kolmiomaisiin tiloihin on sijoitettu tukitankoja (13a - 13d) liittopalkin (1) rakenne-35 lujuuden kasvattamiseksi. 94451

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-5 mukainen liittopalkki, tunnettu siitä, että tasojen (9a, 9b) päällä on korotuselimet laatan korottamiseksi haluttuun tasoon liittopalkin (1) pohjalevystä (2).

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-6 mu kainen liittopalkki, tunnettu siitä, että liitto-palkin (1) päätyihin (10a, 10b) on kytketty vaikuttamaan kiristyselin niin, että kiristämällä kiristyselimellä päätyjä (10a, 10b) pituussuuntaisesti toisiaan vasten liit-10 topalkki (1) voidaan esijännittää.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1, 4, 5, 6 tai 7 mukainen liittopalkki, tunnettu siitä, että uumale-vyjen (4a, 4b) ulokkeet (5a...5n, 6a...6n) on kiinnitetty ylälevyyn (3) niin, että ulokkeet (5a...5n, 6a...6n) jat-15 kuvat ylälevyn (3) tason yläpuolelle. » 94451