FI93902C - Menetelmä ja laitteisto massasulppunäytteen pihka-ainepitoisuuden määrittämiseksi - Google Patents

Description

93902

MENETELMÄ JA LAITTEISTO MASSASULPPUNÄYTTEEN PIHKA-AINEPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

Keksintö koskee menetelmää massasulppunäytteen 5 pihka-ainepitoisuuden määrittämiseksi. Keksintö koskee edelleen laitteistoa massasulppunäytteen pihka-ainepitoisuuden määrittämiseksi.

Paperi- ja selluloosaprosessien kehittäminen entistä taloudellisemmiksi ja ympäristöystävällisemmik-10 si on tuonut mukanaan uusia ongelmia. Esimerkiksi paperikoneen märkäosan sulkemisasteen kasvattamisen sekä mm. kiertokuidun käytön yleistymisen myötä kiertoveteen rikastuvat haitalliset aineet muodostavat yhä suuremman ongelman. Yleensä märkäosan kemiaa tunnetaan vielä 15 huonosti, joten sen kontrolloiminen on vaikeaa. Tämä aiheuttaa laatu- ja tuottavuusongelmia, jotka ovat merkittäviä. Märkäosan muuttujista saatu riittämätön informaatio on johtanut lisäainekemikaalien runsaaseen, epätaloudelliseen käyttöön ja vaikuttanut valmiin tuot-20 teen laatuun heikentävästi. Täten tarvitaan selektiivisiä massasulppuprosessin tilaa kuvaavia mittausmenetelmiä. Erityisesti tarvitaan selektiivisiä on-line mittausmenetelmiä, joilla voidaan seurata massasulppu-prosessissa tapahtuvia jatkuvia eri muuttujien vaihte-25 luja.

Kiertovesien mittauskohteista liuenneet ja kolloidiset orgaaniset yhdisteet ja varsinkin pihka-aineet on havaittu hyvin tärkeiksi seurantaa vaativiksi kohteiksi. - Pihka-aineilla tarkoitetaan tässä yhtey-30 dessä yleisesti havu- ja lehtipuista peräisin olevia .. erilaisia hartsipitoisia uuteaineita. - Pihka-aineet voivat olla ongelmallisia paperinvalmistuksen yhteydessä aiheuttaen esim. reikiä ja tahroja paperiin, valmiin tuotteen hävikkiä ja ne voivat tukkia paperikoneen 35 huopia, mikä pidentää koneen seisonta-aikaa.

Pihka-ainemäärän määrittämisessä suurimpia ongelmia ovat olleet niiden suhteellisen pieni määrä 2 93902 kiertovedessä ja näytteen käsittely. Pihkapallojen muodossa olevien pihka-aineiden määritykseen on kehitetty laboratoriomittausmenetelmiä.

Eräs yleinen menetelmä mitata pihkapallojen 5 määrää prosessista otetusta näytteestä on mikroskoopilla suoritettava manuaalinen laskenta, ns. pihkapal-lolaskenta. Tällä menetelmällä voidaan kuitenkin havaita vain suurimmat pihkapallot mikroskoopin erotuskyvyn rajasta johtuen, joka osuu juuri pihkapallojen kokoja-10 kauman maksimialueelle. Edelleen mittaustulokset ovat riippuvaisia laskentaa suorittavasta henkilöstä. Lisäksi menetelmä on työläs ja laskennalla on vaikea saavuttaa riittävää tilastollista tarkkuutta.

Pihkapallojen määrää on myös arvioitu epäsuo-15 rasti laboratorio-olosuhteissa tunnetun sameusmittauk-sen (turbiditeettimittaus) avulla koko näytteen sent-rifugoinnin tai laskeutuksen jälkeen. Laskeutusta on käytetty pihkapallojen erottamiseksi prosessinäyt-teestä. Sameuden mittauksessa on kuitenkin epävar-20 muustekijöitä. Esikäsittely on esim. vaikea toteuttaa, koska näytteen hiukkaskokojakauman on säilyttävä stabiilina prosessiolosuhteista riippumatta. Pihkapallojen kokojakauman (tiheysfunktion) muoto on sameusmittauk-selle herkällä alueella (0.3 - 0.6 μπι) hyvin jyrkkä, 25 joten sameusmittaus on herkkä pallokoon muutoksille, joita tapahtuu koko ajan prosessissa. Mittauksen soveltuvuutta on-line mittausmenetelmäksi ei ole osoitettu .

Edelleen pihkapallojen laskentaan on käytetty 30 alunperin lääketieteen sovellutuksiin kehitettyä he-masytometriä. Mutta tämäkin menetelmä on vaikea sovittaa on-line mittauksiin.

Eräässä menetelmässä näyte ensin sentrifugoi-daan, saatua näytettä uutetaan MTBE (metyyli-tert.-35 butyylieetteri) -liuottimeen ja pihka-aineiden määrä mitataan kaasukromatografisesti laboratorio-olosuhteissa. Kaasukromatografiaa on kuitenkin vaikea käyttää

II

3 93902 prosessiolosuhteissa, eikä se helposti sovellu on-line mittauslaitteeksi.

Eräässä uudessa laboratoriomenetelmässä pihka-pallot värjätään spesifisellä fluorisoivalla väriai-5 neella ja värjätyt pallot määritetään laservalon käyttöön perustuvaa optista mittausta käyttäen (Lorenzak P., Kröhl T. ja Horn D., Determination of the Effectiveness of Pitch Control Agents by Means of a New Laser-optical Particle Counting Method; Proceedings of the 10 4th International Conference: New Available Techniques and Current Trends, SPCI, s. 334-347). Myös tämä menetelmä on on-line käyttöön sopimaton.

Edellä esitetyn mukaisesti suora jatkuvatoiminen on-line mittaus näytteen sisältämän pihka-ainepi-15 toisuuden määrittämiseksi ei ole ollut toistaiseksi mahdollista.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitetyt epäkohdat.

Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda 20 esiin menetelmä, jonka avulla massasulppuprosessin tilaa voidaan seurata entistä paremmin.

Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan patenttivaatimuksiin.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa menetel-25 mässä massasulppunäytteen pihka-ainepitoisuuden määrit- : tämiseksi, joka näyte sisältää puukuitua, pihka-ainet ta, mahdollisia muita kiintoaineita, liuenneita orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä vettä; (a) osasta massasulppunäytettä erotetaan ominaispainoon 30 perustuvalla erotuslaitteella puukuidut sekä mahdolli set muut kiintoaineet lukuun ottamatta pihka-aineita I varsinaisen näytteen saamiseksi; (b) osasta massasulppunäytettä erotetaan partikkelikokoon perustuvalla erotuslaitteella pihka-aineet sekä 35 mahdollisesti esiintyvät puukuidut ja muut kiintoaineet vertailunäytteen saamiseksi; ja c) näytteen pihka-ainepitoisuus määritetään mittaamalla 93902 4 saadusta varsinaisesta näytteestä käyttäen vertailynäy-tettä vertailuna.

Varsinaisen näytteen valmistuksessa ominaispainoon perustuvana erotuslaitteena voidaan käyttää 5 sentrifugia tai separaattoria. Tällöin osasta mas-sasulppunäytettä erotetaan puukuidut, mahdolliset muut kiintoaineet, kuten puuperäinen hienoaines, täyteaineet ja pigmentit, mutta jätetään erottamatta ominaispainoltaan edellä mainittuja kiinteitä aineita ja vettä 10 kevyemmät pihka-aineet, joka ovat pihkapallojen muodossa, sekä liuenneet aineet, jotka voivat olla orgaanisia liuenneita aineita tai epäorgaanisia liuenneita aineita.

Vertailunäytteen valmistuksessa partikkeliko-15 koon perustuvana erotuslaitteena voidaan käyttää suodatinta, esim. mekaanista suodatinta, kuten keraamista tai paperista suodatinta. Suodattimen reikäkoko valitaan pihkapallokokojakauman mukaan. Pihkapallojen kokojakauma on suurimmaksi osaksi kokoalueella 0.2 - 2 pm 20 (Allen, L. H., Pitch in Wood Pulps, Pulp & Paper Canada, toukokuu 1975, s. 70-77), joten suodattimen reikä-kooksi valitaan edullisesti n. 0.1 - 0.2 pm. Tällöin osasta massasulppunäytettä erotetaan siinä mahdollisesti esiintyvien edellä mainittujen kiinteiden komponent-25 tien lisäksi kolloidaaliset pihkapallot, jolloin ver-* tailunäytteeseen jää liuenneet orgaaniset ja epäor gaaniset aineet.

Näytteen pihka-ainepitoisuuden määrityksessä mittaus suoritetaan varsinaista näytettä ja vertailu-30 näytettä käyttäen. Vertailunäytteellä eliminoidaan massasulppunäytteessä esiintyvien liuenneiden orgaanisten aineiden, kuten hiilihydraattien ja ligniinien, mahdollinen häiritsevä vaikutus mittaustuloksiin. Tällöin pihkapitoisuuden määrittämiseen voidaan käyttää 35 orgaanisten aineiden rakennetta hyödyntävää mittauslaitetta, esim. sähkömagneettisen säteilyn absorptiota, emissiota tai sirontaa mittaavaa laitetta. Edelleen

II

5 93902 määrityksessä voidaan käyttää RAMAN-spektroskopiaa.

Edullisesti käytetään IR-spektrofotometriä, jolla pihka-ainepitoisuus voidaan määrittää kvantitatiivisesti esiintyville pihka-aineille tyypilliseen 5 absorptiospektriin perustuen. Pihka-aineiden absorp-tiospektrin perusteella valitaan edullinen aaltoluku-alue tai valinnaisesti kiinteä aallonpituus. Eräs edullinen aaltolukualue on n. 2400 - 3000 cm'1. Kun mittauksessa käytetään keksinnön mukaisesti valmistettua ver-10 tailunäytettä, saadaan toteutettua spesifinen pihka-ainepitoisuusmittaus. Mittaus voidaan lisäksi suorittaa nopeasti ja jatkuvatoimisesti.

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erittäin hyvin jatkuvatoimiseksi on-line menetelmäksi minkä 15 tahansa massasulppuprosessin, kuten hiokkeen, selluloosan tai paperin valmistusprosessin yhteyteen. Paperin valmistuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä varsinaisen paperin, kartongin tai muun lignoselluloosakui-dusta valmistettavan rainamaisen non-woven tuotteen 20 valmistusta.

Menetelmän erään jatkuvatoimisen sovellutus-muodon mukaan varsinaisen näytteen ja vertailunäytteen valmistus on järjestetty rinnakkaiseksi, jolloin prosessista tuleva massasulppunäyte jaetaan kahteen osaan 25 siten, että : (a) toinen osa sentrifugoidaan tai separoidaan jatkuva toimisella sentrifugilla tai separaattorilla varsinaisen näytteen valmistamiseksi; ja (b) toinen osa suodatetaan jatkuvatoimisella suodatti-30 mella vertailunäytteen valmistamiseksi.

Menetelmän erään toisen jatkuvatoimisen so-vellutusmuodon mukaan varsinaisen näytteen ja vert- i ailunäytteen valmistus on järjestetty peräkkäiseksi siten, että 35 (a) massasulppunäyte sentrifugoidaan tai separoidaan jatkuvatoimisella sentrifugilla tai separaattorilla . varsinaisen näytteen saamiseksi; 6 93902 (b) osa vaiheesta (a) saatua liuosnäytettä suodatetaan jatkuvatoimisella suodattimena vertailunäytteen saamiseksi .

Esillä oleva keksintö tuo siten esiin mene-5 telmän, jolla näytteen sisältämän pihka-aineen kokonaismäärä voidaan määrittää spesifisesti ja joka on sovitettavissa massasulppuprosessien yhteyteen on-line mittausmenetelmäksi. Edelleen esillä oleva keksintö tuo esiin laitteiston menetelmän toteuttamiseksi.

10 Keksinnön ansiosta massasulppuprosessin pihka- ainepitoisuutta voidaan nyt seurata ensimmäistä kertaa jatkuvatoimisesti massasulppuprosessin yhteydessä.

Edelleen keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettu vertailunäyte mahdollistaa jatkuvatoimi-15 sten, nopeiden mittauslaitteiden, kuten IR-analysaat-torien käytön pihka-ainepitoisuuden määrityksessä online minkä tahansa paperi- tai selluprosessin yhteydessä.

20 Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityis kohtaisemmin seuraavien sovellutusesimerkkien avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista erästä laitteistoa, jossa erotuslaitteet on järjestetty rin-, 25 nakkain, kuva 2 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista erästä toista laitteistoa, jossa erotuslaitteet on järjestetty peräkkäin, kuva 3 esittää IR-spektrofotometrillä saatuja absorp-30 tiospektrejä, jotka on saatu käytettäessä keksinnön mukaisesti valmistettua vertailunäytettä ja puhdasta vettä vertailunäytteenä, ja kuva 4 esittää IR-mittauksen korrelaatiota laboratoriossa tehtyihin pihkapallomäärityksiin.

Esimerkki 1;

Kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukainen eräs 35 li 7 93902 jatkuvatoiminen laitteisto, jossa erotuslaitteet on järjestetty rinnakkain. Laitteistoon kuuluu jatkuvatoiminen sentrifugi 1, jatkuvatoiminen keraaminen suodatin 2 ja jatkuvatoiminen IR-spektrofotometri 3. Laitteisto 5 on kytketty on-line mittauslaitteistoksi paperikoneen 4 märkäosan yhteyteen.

Tässä sovellutuksessa paperikoneesta 4, esim. perälaatikosta otettava massasulppunäytevirta 5 jaetaan kahteen osaan 6, 7. Sentrifugi 1 on järjestetty vas-10 taanottamaan toisen osan 6 ja keraaminen suodatin 2 on järjestetty vastaanottamaan jaetun toisen osan 7.

Sentrifugiin 1, joka on tässä tapauksessa jatkuvatoiminen dekantterilinko, saapuvaa massasulp-punäytettä ei tarvitse esisuodattaa, joskin esisuoda-15 tusta voidaan haluttaessa käyttää. Sentrifugin kier-rosnopeus on sovitettu siten, että se erottaa näytteen sisältämät kiintoaineet kevyitä pihka-aineita lukuun ottamatta. Tässä esimerkissä kierrosnopeudeksi valittiin 6000 kierr./min, mikä vastaa keskipakoisvoiman 20 kiihtyvyyttä n. 3000g. Sentrifugista saadaan jatkuva nestevirta 8 sekä varsin suurisakeuksisia massapalloja 9 (sakeus suuruusluokkaa n. 30 - 40 %), jotka voidaan palauttaa prosessiin.

Sentrifugista saatu nestevirta 8 johdetaan . 25 varsinaisena näytteenä IR-spektrofotometriin 3.

Jatkuvatoimisen keraamisen suodattimen 2 rei-käkooksi on valittu n. 0.1 - 0.2 pm, jolloin suodatin 2 erottaa massasulppunäytteen sisältämät puukuidut ja muun kiintoaineksen sekä käytännöllisesti katsoen 30 kaikki pihkapallot. Saatuun suodokseen 10 jää ainoastaan näytteen sisältämät liuenneet orgaaniset ja epäor-gaaniset aineet. Suodos johdetaan jatkuvatoimiseen IR-spektrofotometriin 3 vertailunäytteeksi. Erotettu kiintoaines 11 voidaan palauttaa prosessiin.

35 Määrityksessä vertailunäytteen avulla eli minoidaan näytteessä runsaana esiintyvien liuenneiden orgaanisten aineiden, kuten hiilihydraattien ja lig- » • · 93902 8 niinien, absorptiopiikkien vaikutus valitulla, pihka-aineille edullisella aallonpituusalueella, jolloin päästään spesifiseen pihka-aineiden mittaukseen.

Keksinnön mukainen menetelmä toteutettiin 5 paperikoneympäristössä. Ensin tarkastettiin sentrifu-gista saadun nestevirran sisältämä pihka-ainemäärä ja sen todettiin olevan samaa suuruusluokkaa kuin laboratoriossa laskeutetun ja analysoidun näytteen.

IR-analysaattorina käytettiin kaupallista Bo-10 mem MB 155 FTIR analysaattoria. Näytteiden pihka-ainepitoisuuden analysointiin valittiin aaltolukualue n. 2400 - 3000 cm'1. Kalibrointi tehtiin PLS-menetelmällä. Vertailukompensointi aikaansaatiin vertailunäytteellä.

15 Esimerkki 2;

Kuvassa 2 on esitetty muuten esimerkin 1 mukainen jatkuvatoiminen laitteisto, mutta jossa erotus-laitteet on järjestetty peräkkäin.

Tässä sovellutuksessa jatkuvatoiminen sentri-20 fugi 1 on järjestetty vastaanottamaan paperikoneesta 4 tuleva massasulppunäytevirta 5. Sentrifugi 1 ja sen toiminta on esimerkissä 1 esitetyn mukainen. Sentrifu-gista 1 saadusta nestevirrasta 8, joka sisältää jäljelle jääneinä kiintoaineina pihka-aineita sekä liuen-25 neita orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä, osa 12 * johdetaan keraamiseen suodattimeen 2 ja loppuosa 13 johdetaan varsinaisena näytteenä IR-spektrofotometriin 3. Sentrifugin 1 erottamat kiintoaineet 9 voidaan palauttaa prosessiin 4.

30 Jatkuvatoiminen keraaminen suodatin 2, joka on esimerkissä 1 esitetyn mukainen, erottaa oleellisesti suodattimeen tulevasta näytteestä 12 siinä jäljellä olevat kiintoaineet, so. pihka-aineet. Saatuun suodok-seen 14 jää ainoastaan näytteen sisältämät liuenneet 35 orgaaniset ja epäorgaaniset aineet. Suodos johdetaan IR-spektrofotometriin 3 taustanäytteeksi.

Pihka-ainepitoisuus määritetään kuten esimer-

II

9 93902 kissä 1.

Kuvassa 3 on verrattu absorptiospektrejä, jotka on saatu keksinnön mukaisella menetelmällä, jossa 5 vertailunäytteenä on käytetty keksinnön mukaan valmistettua vertailunäytettä (A), ja vertailunäytteellä, jossa vertailunäytteenä on käytetty puhdasta vettä (B).

Kuvassa 4 on verrattu keksinnön mukaisella menetelmällä määritettyä pihka-ainemäärää samanaikai-10 sesti otettujen massasulppunäytteiden laboratoriossa laskemalla tehtyihin pihkapallomäärityksiin. IR-mit-taustulokset ovat suhteellisia.

Edellä esitetyn perusteella keksinnön mukainen menetelmä soveltuu erinomaisesti massasulppuprosessien 15 jatkuvatoimisiin pihka-ainemäärityksiin.

Esimerkkien on tarkoitus ainoastaan havainnollistaa keksintöä rajoittamatta sitä.

Claims (13)

1. Menetelmä massasulppunäytteen pihka-ainepitoisuuden määrittämiseksi, joka näyte sisältää puukui- 5 tua, pihka-ainetta, mahdollisia muita kiintoaineita, liuenneita orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä vettä, tunnettu siitä, että (a) osasta massasulppunäytettä erotetaan ominaispainoon perustuvalla erotuslaitteella puukuidut sekä mahdolli- 10 set muut kiintoaineet lukuun ottamatta pihka-aineita varsinaisen näytteen saamiseksi; (b) osasta massasulppunäytettä erotetaan partikkelikokoon perustuvalla erotuslaitteella pihka-aineet sekä mahdollisesti esiintyvät puukuidut ja muut kiintoaineet 15 vertailunäytteen saamiseksi; ja c) näytteen pihka-ainepitoisuus määritetään mittaamalla saadusta varsinaisesta näytteestä käyttäen vertailynäy-tettä vertailuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että menetelmä toteutetaan jatkuvatoimisesti massasulppuprosessin yhteydessä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että massasulppunäytteestä (a) osa sentrifugoidaan tai separoidaan sentrifugilla 25 tai separaattorilla varsinaisen näytteen saamiseksi; ja (b) osa suodatetaan suodattimena vertailunäytteen saamiseksi .

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 30 (a) massasulppunäyte sentrifugoidaan tai separoidaan sentrifugilla tai separaattorilla varsinaisen näytteen saamiseksi; ja (b) osa vaiheesta (a) saatua näytettä suodatetaan suodattimena vertailunäytteen saamiseksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suodatuksessa käytetään suodatinta, jonka reikäkoko on 0.1 - 0.2 pm. li 11 93902

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä/ tunnettu siitä, että pihka-ainepitoisuuden määritykseen käytetään orgaanisten aineiden rakenteeseen perustuvaa mittausmenetelmää.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pihka-ainepitoisuuden määritys suoritetaan mittauslaitteella, joka mittaa näytteiden aiheuttamaa, muodostetun sähkömagneettisen säteilyn absorptiota, emissiota, sirontaa tai

8. Laitteisto massasulppunäytteen pihka-ainepitoisuuden määrittämistä varten, joka näyte sisältää puukuitua, pihka-ainetta, mahdollisia muita kiintoai- 15 neita, liuenneita orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä vettä, tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu: (a) ominaispainoon perustuva erotuslaite varsinaisen näytteen valmistamiseksi, joka erotuslaite erottaa 20 massasulppunäytteen osasta puukuidut sekä mahdolliset kiintoaineet lukuun ottamatta pihka-aineita; (b) partikkelikokoon perustuva erotuslaite vertai-lunäytteen valmistamiseksi, joka erotuslaite erottaa massasulppunäytteen osasta pihka-aineet ja mahdollises- 25 ti esiintyvät puukuidut sekä kiintoaineet; c) mittauslaite varsinaisen näytteen ja vertailunäyt-teen mittaamiseksi näytteen pihka-ainepitoisuuden määrittämiseksi .

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, 30 tunnettu siitä, että laitteisto on järjestetty määrittämään pihka-ainepitoisuus jatkuvatoimisesti sulppunäytteestä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu: 35 (a) jatkuvatoiminen sentrifugi tai separaattori varsi naisen näytteen valmistamiseksi, sentrifugi joka on järjestetty vastaanottamaan massasulppuprosessista tu- 12 93902 leva näytevirta; b) jatkuvatoiminen suodatin vertailunäytteen valmistamiseksi, joka suodatin on järjestetty vastaanottamaan massasulppuprosessista tulevaa näytevirtaa; ja 5 (c) jatkuvatoiminen mittauslaite näytteen ja vertai lunäytteen mittaamiseksi, joka mittauslaite on järjestetty mittaamaan sentrifugista tai separaattorista tuleva varsinainen näyte sekä suodattimesta tuleva vertailunäyte.

10 RAMAN-spektroskopiaa, edullisesti IR-spektrofotomet-rillä.

10 93902

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu: (a) jatkuvatoiminen sentrifugi tai separaattori varsinaisen näytteen valmistamiseksi, joka on järjestetty vastaanottamaan massasulppuprosessista tuleva näytevir- 15 ta; (b) jatkuvatoiminen suodatin vertailunäytteen valmistamiseksi, joka on järjestetty vastaanottamaan osan sentrifugista tai separaattorista tulevaa näytevirtaa; ja (c) jatkuvatoiminen mittauslaite, joka on järjestetty 20 mittaamaan sentrifugista tai separaattorista tulevan varsinainen näyte sekä suodattimesta tuleva vertailunäyte.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 8-11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että suodattimen 25 reikäkoko on n. 0.1 - 0.2 μπι.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 8-12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jatkuvatoiminen mittauslaite on sähkömagneettiseen säteilyyn absorptioon, emissioon tai sirontaan perustuva mit- 30 tauslaite, edullisesti IR-spektrofotometri. Il 13 93902