FI93362B - Menetelmä valmistaa terapeuttisesti tehokkaita pyrido-/2,3-b//1,5/bentsoksatsepin- ja tiatsepin-5-(6H)oneja - Google Patents

Description

93362

Menetelmä valmistaa terapeuttisesti tehokkaita pyrido-[2,3-b]- [1.5] bentsoksatsepin- ja tiatsepin-5-(6H)oneja - Förfarande för framställning av terapeutiskt effektiva pyrido-[2,3-b]- [1.5] benzoxazepin- och tiazepin-5-(6H)oner

Keksinnön kohteena on menetelmä valmistaa terapeuttisesti tehokkaita pyrido-[2,3-b] [1,5]bentso-oksatsepin- ja tiatsepin- 5-(6H)oneja, joiden kaava (I) on R7 j ossa X on happi tai rikki; R1 on alkyyli, jossa on 1 - 3 hiiltä tai allyyliryhmä R3 on vetyatomi tai amino- tai hydroksiryhmä; R5 on vetyatomi, alkyyliryhmä, jossa on 1 - 3 hiiliatomia tai aminoryhmä; R7 on vetyatomi tai alkyyliryhmä, jossa on 1 - 3 hiiliatomia.

Ihmisen sairautta, immuunikatoa (Acquired Immune Deficiency ' Syndrome, AIDS), aiheuttaa immuunikatovirus (HIV), erityisesti kanta, joka tunnetaan nimellä HIV-1.

Kuten muutkaan virukset ei HIV-1 voi replikoitua ottamatta haltuunsa sen infektoiman isäntäsolun biosynteettistä lait-. . . teistoa. Se saa tämän laitteiston tuottamaan rakenneproteiine-ja, jotka muodostavat viruksen jälkeläisiä. Näitä proteiineja koodittaa infektoivan virushiukkasen eli virionin sisältämä geneettinen materiaali. Koska HIV on retrovirus, sen geneettinen materiaali on kuitenkin RNArta eikä DNA:ta, kuten isäntä-solun genomi. Niinpä viruksen RNA on ensin muutettava DNA:ksi ja liitettävä sitten isäntäsolun genomiin, jotta isäntäsolu 2 93362 tuottaisi tarvittavia viraalisia proteiineja. RNA:n muuttaminen DNArksi toteutetaan käyttämällä käänteistranskriptaasi (RT) -entsyymiä, joka sisältyy infektoivaan virioniin RNA:n ohella. Käänteistranskriptaasilla on 3 entsymaattista tehtävää; se toimii RNA:sta riippuvana DNA polymeraasina, ribonuk-leaasina, ja DNA:sta riippuvana DNA-polymeraasina. Toimien ensin RNA:sta riippuvana DNA-polymeraasina RT tekee ensin virus-RNA:n 1-säikeisen DNA-kopion. Seuraavaksi RT vapauttaa ribonukleaasina toimien juuri tuotetun DNA:n alkuperäisestä virus-RNA:sta, ja tuhoaa sitten alkuperäisen RNA:n. Lopulta RT tekee DNA:sta riippuvana DNA-polymeraasina toimien toisen, komplementaarisen DNA-säikeen käyttämällä ensimmäistä DNA-säiettä templaattina. Nämä 2 säiettä muodostavat 2-säikeisen DNA:n, jonka toinen, integraasiksi kutsuttu entsyymi liittää isäntäsolun genomiin.

Yhdisteet, jotka inhiboivat HIV-l:n käänteistranskriptaasin entsymaattisia toimintoja, inhiboivat HIV-l:n replikoitumista infektoiduissa soluissa. Sellaiset yhdisteet ovat käyttökelpoisia HIV-1-infektion estossa tai hoidossa ihmiskohteilla.

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan valmistaa tunnetuilla menetelmillä tai näiden ilmeisillä modifikaatioilla. Alla kuvatut menetelmät A ja B ovat kuvaavia menetelmistä kaavan I mukaisten yhdisteiden valmistamiseksi.

Menetelmä A

Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa Z on happi ja X ja R1 - R8 ovat edellä ilmoitetut, voidaan saada esimerkiksi muuttamalla kaavan II mukainen yhdiste 'χ£ά \..· R7 ti 3 93362 jossa R3 - R7 ovat edellä määritellyt, vastaaviksi kaavan III mukaisiksi alkali- tai maa-alkalimetalliyhdisteiksi xöi " XR7 jossa R3 - R7 ovat edellä määritellyt, ja saattamalla tämän alkalimetalliyhdisteen seuraavaksi reagoimaan hyvin tunnetuissa alkylointi- tai asylointiolosuhteissa kaavan IV mukaisen reaktiivisen alkylointi- tai asylointireagenssin kanssa RXY (IV) jossa R1 on edellä määritelty, ja Y on sopiva poistuva ryhmä, kuten kloridi, bromidi, jodidi, alkyyli- tai aryylisulfonaat-ti, tai alkyylikarbonyylioksi- tai aryylikarbonyylioksiryhmä.

Ammattimiehet ymmärtävät, että nukleofiilisten substituenttien läsnäolo kaavan II mukaisissa yhdisteissä vaatii välituotteen ... käyttämistä, jossa substituentit eivät ole, muut kuin 5-aseman typpi, nukleofiilisiä, vaan jotka voidaan derivatisoida, jolloin saadaan tarvittava ryhmä. Esimerkiksi amino- tai monoal-kyyliaminosubstituentit saadaan edullisesti alkyloimalla tai asyloimalla kaavan II mukainen välituote, jossa on nitroryhmä tai ryhmiä halutuissa asemissa, ja alkyloimalla, mikäli sopivaa, jolloin saadaan lopputuote.

• . ·

Menetelmä B

Kaavan I mukaiset yhdisteet, joissa X ja R1 - R7 ovat edellä määritellyt, voidaan saada syklisoimalla kaavan V mukaisia . . yhdisteitä 4 93362 \ai h/ jossa X ja R3 - R7 ovat edellä määritellyt ja Hal on fluori, kloori, bromi tai jodi, edullisesti epäorgaanisten emäksen läsnäollessa, kuten natrium- tai kaiiumhydridin, litiumalkyy-lien, kuten n-butyylilitiumin, natrium- tai kaliumhydroksidin, tai orgaanisen emäksen, kuten kinoliinin tai 4-(N,N-dimetyyli-amino)pyridiinin läsnäollessa ympäristön - tai korotetussa lämpötilassa, edullisesti 80 - 175°C, jopa reaktion seoksen kiehumispisteessä. Sopivia liuottimia ovat mm. inertit aproot-tiset liuottimet, kuten tolueeni, sulfolaani tai dimetyylifor-mamidi. t

Kaavan V mukaiset pyridofenyyliamidit voidaan saada esimerkiksi kondensoimalla hyvin tunnetuissa reaktio-olosuhteissa sopivasti substituoituja kaavan VI mukaisia 2-halogeeninikotiini-happokloridej a • · * t C 9 0 R3 \ °

/ \ ji—Cl VI

\\ // N-/ hai jossa Hai voi olla fluori, kloori, bromi tai jodi, ja R3 on edellä määritelty, kaavan VII mukaisten orto-aminofenolien kanssa il 93362 ’yS - hx^\^\r7 jossa X, R5 ja R7 ovat edellä määritellyt. Käytetyistä reaktio-olosuhteista ja X:n ja ryhmien R3 - R7 luonteesta riippuen voidaan kondensoimalla kaavojen VI ja VII mukaisia yhdisteitä kondensoimalla yhdessä vaiheessa muodostaa kaavan I mukaisia trisyklisiä yhdisteitä, joissa X, R3 ja R7 ovat edellä määritellyt. Trisyklisen yhdisteen 1-vaiheinen muodostuminen saadaan aikaan helpoimmin, kun X on rikki, ja korotetuissa lämpötiloissa, erityisesti alueella 80 - 175°C.

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan haluttaessa muuttaa tavanomaisilla menetelmillä farmaseuttisesti hyväksyttäviksi happo-additiosuoloikseen. Keksintö koskee myös sellaisia suoloja.

Esimerkkejä epäorgaanisista ja orgaanisista hapoista, jotka voivat muodostaa kaavan I mukaisen yhdisteen kanssa ei-toksi-sia, farmaseuttisesti hyväksyttäviä happoadditiosuoloja, ovat seuraavat: suolahappo, bromivetyhappo, rikkihappo, fosforihap-... po, typpihappo, viinihappo, sitruunahappo, metaanisulfonihappo ja vastaavat.

Esimerkkejä emäksistä, jotka voivat muodostaa farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja happamia substituentteja sisältävien kaavan I mukaisten yhdisteiden kanssa, ovat seuraavat: nat-... riumhydroksidi, kaliumhydroksidi, kalsiumhydroksidi, ammoniakki, trometamiini ja vastaavat.

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan antaa yhtenä tai jaettuina annoksina oraalisesti, parenteraalisesti tai paikallisesti. Sopiva oraalinen annos kaavan I mukaiselle yhdisteelle olisi alueella noin 0,5 mg - 1 g/päivä. Parenteraalisissa formulaa- 6 93362 tioissa sopiva annosyksikkö voi sisältää 01 - 250 mg mainittuja yhdisteitä, kun puolestaan paikalliseen antoon edullisia ovat formulaatiot, jotka sisältävät 0,01 - 1 % aktiivista valmistusainetta. Olisi kuitenkin ymmärrettävä, että annettava annos vaihtelee potilaasta potilaaseen, ja että erityisen potilaan annos riippuu kliinikon arvioinnista, joka pitää kunnollisen annoksen määrityksessä kriteereinä potilaan kokoa ja tilaa, samoin kuin potilaan vastetta lääkkeelle.

Kuten edellä mainittiin, keksinnön mukaiset yhdisteet inhiboivat HIV-1-RT:n entsyymiaktiivisuutta. Näiden yhdisteiden alla kuvattujen testien perusteella tiedetään, että ne inhiboivat HIV-1-RT:n RNA:sta riippuvaa DNA-polymeraasiaktiivisuutta. Muiden, ei tässä kuvattujen testien pohjalta uskotaan, että ne inhiboivat myös HIV-l-RT:n DNA:sta riippuvaa DNA-polymeraasiaktiivisuutta .

Yhdisteiden kykyä inhiboiva HIV-1-RT:n RNA:sta riippuvaa DNA-polymeraasiaktiivisuutta voidaan testata alla kuvattuja kään-teistranskriptaasi (RT)-määritystä käyttämällä. Niinpä testattiin myös määrättyjä, alla esimerkeissä kuvattuja erityisiä yhdisteitä. Näiden testien tulokset on esitetty taulukossa I alla.

... KÄÄNTEISTRANSKRIPTAASI (RT) -MÄÄRITYS

• c · Määrityksen teoria:

Ihmisen immuunikatoviruksen (HIV-1) koodittamiin entsyymeihin kuuluu käänteistranskriptaasi (1) , jota kutsutaan tällä nimel-.lä, koska se kääntää RNA-templaatista DNA-kopion. Tämä aktii- o · visuus voidaan mitata kvantitatiivisesti soluttomassa entsyy-mimäärityksessä, joka on kuvattu aikaisemmin (2), ja joka perustuu havaintoon, että käänteistranskriptaasi voi käyttää synteettistä templaattia [Poly r(C), jossa on alukkeena oligo d(G)] radioleimatun, hapolla saostuvan DNA-säikeen transkrip-• tiossa käyttämällä substraattia 3H-dGTP:tä.

n 7 93362

Materiaalit: a) Entsyymin valmistus Käänteistranskriptaasientsyymi immuunikatoviruksen (HIV-1) LAV-kannasta (1) eristettiin bakteerikannasta JM109 (3), joka ekspressöi DNA-kloonia pBRTprtl+ (2) , joka on lac-promoottorin kontrollin alaisena ekspressiövektorissa pIB121 (4). Yön yli 2XYT-väliaineessa kasvatettua viljelmää (37°C, 225 g/min.) (5), jota on täydennetty 100 μ9/π\1:1ΐ3 tiamiinia, 0,5 %:lla kasaminohappoja ja 50 μ9/πι1:1ΐ3 ampisilliinia (5). Viljelmää inkuboidaan (37°C, 225 r/min), kunnes se saavuttaa OD540-arvon 0,3 - 0,4. Tällöin lisätään repressori-inhibiittoria IPTG {isopropyyli-/S-D-tiogalaktopyranosidi) tasolle 0,5 mM, ja inkuboidaan vielä 2 tuntia. Bakteerit pelletöidään, suspendoi-daan uudelleen 50 mM Tris, 0,6 mM EDTA, 0,375 M NaCl-puskuriin ja sulatetaan lysotsyymiä (1 mg/ml) lisäämällä 30 min jäässä.

Solut hajotetaan 0,2 % NP-40:een lisäämällä, ja säädetään tasoon 1 M NaCl.

. Kun liukenemattomat solujätteet on poistettu sentrifugoimalla, proteiini saostetaan lisäämällä 3 tilavuutta kylläistä ammo-niumsulfaatin vesiliuosta. Entsyymi pelletöidään, suspendoi-daan uudelleen RT-puskuriin (50 mM Tris, pH 7,5, 1 mM EDTA, 5 mM DTT, 0,1 % NP-40, 0,2M NaCl ja 50 % glyserolia), ja varastoidaan edelleen käyttöä varten -70°C:ssa.

b) 2X-konsentraatio kantareaktioseoksen muodostaminen kantareaaenssi 2X-konsentraatioseos

1 M Tris pH 7,4 100 mM

1 M ditiotrietoli 40 mM

1 M NaCl 120 mM

1 % Nonidet P-40 0,1 %

1 M MgCl 4 mM

[Poly r(C)/oligo d(G)] (5:1) 2 μg/ml 3H-dGTP (81 μΜ) 0,6 μΜ \ 8 93362 Määritysmenetelmä : 2X-konsentraation reaktiokantaseos jaetaan eriin ja varastoidaan -20°C:ssa. Seos on stabiili ja sulatetaan käytettäväksi kussakin määrityksessä. Tämä entsyymimääritys on sovitettu 96-kaivoiselle mikrotiitterilevyjärjestelmälle, ja se on kuvattu aikaisemmin (6). Trispuskuri (50 mM, pH 7,4), väliaine (liuotin laimennettuna sopivaksi yhdisteen laimennokseen), tai yhdisteet väliaineessa lisätään 96-kaivoisiin mikrotiit-terilevyihin (10 μΐ/kaivo; 4 kaivoa/yhdiste). HIV-1-RT-entsyy-mi sulatetaan, laimennettuun 50 mM Tris pH 7,4:ään niin, että 15 μΐ laimennettua entsyymiä sisältää 0,001 yksikköä (1 yksikkö on entsyymimäärä, joka muuttaa 1 μπιοοίΐη substraattia/min 25°C:ssa), ja lisätään 15 μΐ/kaivo. Mikrotiitterilevyn ensimmäisiin 3 kaivoon lisätään 20 μΐ 0,12 - 0,5M EDTA:ta. EDTA kelatoi läsnäolevan Mg++:n, ja estää käänteistranskription.

Tämä ryhmä toimii taustapolymerointina, joka vähennetään kaikista muista ryhmistä. Kaikkiin kaivoihin lisätään 25 μΐ 2X reaktioseosta, ja määritys saa inkuboitua huoneen lämpötilassa 60 min. Määritys päätetään saostamalla kussakin kaivossa oleva DNA 50 μ1:1^ 10 % trikloorietikkahappoa (TCA) (10 paino/tilavuus-%) natriumpyrofosfaatissa (1 paino/tila-vuus-%). Mikrotiitterilevyä inkuboidaan 15 min 4°C:ssa, ja sakka kiinnitetään #30 lasikuitupaperille (Schleicher & Schuell) Skatron-puoliautomaattista kerääjää käyttämällä.

Sitten suodattimet pestään vielä TCArlla (5 %), joka sisältää natriumpyrofosfaattia (1 %), huuhdellaan etanolin vesiliuoksella (70 %), kuivataan, ja siirretään tuikepulloihin (6). Kuhunkin pulloon lisätään 2 ml tuikekoktailia, ja lasketaan Beckman-beeta-laskurilla.

• « * * Laskelmat prosentuaalista inhibitiota varten ovat seuraavat: inhibitio-% = CPM keskim. testiarvo -CPM keskim. kontrolliarvo x 100 CPM keskim. kontrolliarvo 9 93362

Viitteet: 1. Benn, S., et ai., Science 230 (1985) 949 2. Farmerie, W.G. et. ai., Science 236 (1987) 305 3. Yanisch-Perron, C., Viera, J., Ja Messing, J., Gene 33.

(1985) 103 4. International Biotechnologies, Inc. New Haven, CT 06535 5. Maniatis, T. Fritsch, E.F., ja J. Sambrook, toimittajat, Molecular cloning: A Laboratory Manual, Cold Spring Harbor Laboratory, 1982 6. Spira, T. , et. al. J. Clinical Microbiology 25. (1987) 97

Jotta määritettäisiin karkeasti keksinnön mukaisten yhdisteiden sytotoksisuus, useita sellaisia yhdisteitä testattiin alla kuvatulla MTT-solusytotoksisuusmäärityksellä. Näiden testien tulokset on esitetty taulukossa I alla. Edullisia ovat yhdisteet, joilla on suhteellisen korkea EC50.

SOLUSYTOTOKSISUUDEN MTT-MÄÄRITYS

. Määrityksen teoria: MTT [3- (4,5-dimetyylitiatsol-2-yyli) -2,5-difenyylitetrasolium-bromidi)määritys perustuu tetratsoliumbromidin lohkaisuun metabolisesti aktiivisissa soluissa, mikä johtaa hyvin kvanti-... tatiiviseen siniseen väriin. Tämä määritys on kuvattu aikaisemmin (1), mutta sitä on optimoitu tässä esitettyjä testejä varten.

Määritysmenetelmä: H9-solulinjaa (2), joka on varma ihmisen imusolmukekasvainsus-‘ , pensiosolulinja, jota kasvatetaan RPMI 1640:ssä, jota on täydennetty 10 % naudansikiöseerumilla, käytetään määrityksessä kohdesolulinjana. Soluja (100 μΐ) lisätään mikrotestilevyn kaivoihin konsentraatiossa 105 solua/ml inhibiittorin vaihte-levien konsentraatioiden läsnäollessa. Soluja inkuboidaan 37°C:ssa kostutetussa C02-inkuboijassa. 5 päivää myöhemmin 10 93362 kuhunkin kaivoon lisätään 20 μΐ MTT:tä (5 mg/ml RPMI 1640:ssa, sonikoitiin, suodatettiin 0,2 μτα suodattimena, ja varastoitiin 4°C:ssa). 4 tunnin edelleen inkuboinnin jälkeen 37°C:ssa kuhunkin kaivoon lisätään 60 μΐ Triton-X:ää, ja sekoitetaan läpikotaisin kiteiden liuottamisen auttamiseksi. Absoluuttista etanolia (5 μΐ) lisätään kuhunkin kaivoon, ja tulokseksi saatua seosta inkuboidaan 30 min 60°C:ssa, ja luetaan välittömästi levylukijalla (Dynatech) aallonpituudella 570 nm. Tästä määrityksestä saatuja tietoja käytettiin ei-lineaarisen regressioanalyysin muodostamiseen, josta saatiin EC50.

Viitteet: 1. Mosmann, Tim, J. Immunol. Methods 65., (1983) 55.

2. Jacobs, J.P., J. Natl. Cancer Inst. 34. (1965) 231.

TAULUKKO I

Yhdiste esim- RT-inhibitio sytotoksisuus- merkistä no. % @ 10 μ$/πι1 määritys (EC50)

1 80 NT

2 89 NT

3 57* 315 μΜ

4 92* NT

5 93* NT

6 82* NT

7 71 NT

• ·

8 77 NT

9 89 NT

10 28 NT

11 43* NT

12 67* NT

13 41+ NT

14 33* NT

15 85 NT

Huomautus: NT = ei testattu * % inh. @ 1 μΜ . .. + % inh. @ 2,5 μΜ il 11 93362

Seuraavat esimerkit kuvaavat tätä keksintöä edelleen ja mahdollistavat ammattimiehelle ymmärtää keksinnön täydellisemmin. Olisi kuitenkin ymmärrettävä, ettei keksintö rajoitu alla esitettyihin erityisiin esimerkkeihin.

Esimerkki l 6-(n-propvvli)pvrido f2.3-bl Γ1.51bentsoksatsepin-5(6H)-oni

Natriumhydridiä (0,96 g 50 % suspensiota mineraaliöljyssä) lisättiin liuokseen, jossa oli 2,12 g pyrido[2,3-b][l,5]bents-oksatsepin-5(6H)-onia (syntetisoitu julkaisujen menetelmien mukaisesti) 50 ml:ssa dimetyyliformamidia, ja tulokseksi saatua seosta sekoitettiin 1 tunti. Lisättiin hitaasti 1-bromi-propanolia (2,46 g), ja reaktioseosta sekoitettiin yön yli huoneen lämpötilassa. Reagoimattoman natriumhydridin hajottamiseksi lisättiin jäämurskaa. Sitten lisättiin vettä, ja tuote uutettiin eetterillä, kuivattiin (vedetön natriumsulfaatti), ja konsentroitiin tyhjössä. Puhdistettiin silikageelipylväällä (etyyliasetaatti/heksaani, 1:4), jolloin saatiin 1,25 g viskoosia, väritöntä öljyä.

Esimerkki 2 6-etwlipyrido (2.3-1 fl . 51 bentsotiatsepin-5 (6H) -oni a) Pyrido[2,3-b] [1,5]bentsotiatsepin-5(6H)-oni ( t · t ·

Seosta, jossa oli 2-kloorinikotiinihappoa (31,5 g, 0,2 mol) ja tionyylikloridia (100 ml), refluksoitiin 3 tuntia. Liuotin poistettiin tyhjössä, ja sitten happokloridi lisättiin seokseen, jossa oli 2-aminotiofenolia (25 g), tolueenia (400 ml) ja pyridiiniä (34 g). Tulokseksi saatua seosta refluksoitiin r ' 4 tuntia, ja annettiin seistä yön yli huoneen lämpötilassa.

- <. v *

Keltainen sakka kerättiin, ja sekoitettiin 3 tuntia veden kanssa, suodatettiin ja kuivattiin ilmassa. Tuote uudelleen-kiteytettiin etyyliasetaatista, jolloin saatiin 20,8 g (45 % teoreettisesta) melkein puhdasta keltaista tuotetta, joka soveltui käytettäväksi seuraavassa reaktiossa. Pieni määrä e 9 12 93362 tästä tuotteesta uudelleenkiteytytettiin asetonitriilistä, jolloin saatiin puhdas tuote vaaleankeltaisena kiinteänä aineena, sp. 260 - 261°C.

b) 6-etyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsotiatsepin-5(6H)-oni

Natriumhydridiä (1,05 g 50 % suspensiota mineraaliöljyssä) lisättiin pyrido[2,3-b][1,5]bentsotiatsepin-5(6)-onin (4,0 g, 0,0175 mol) suspensioon 100 ml:ssa dimetyyliformamidia, ja tulokseksi saatua seosta sekoitettiin, kunnes kaasunmuodostus lakkasi, jolloin seosta kuumennettiin 30 min 50°C:ssa. Huoneen lämpötilaan jäähdyttämisen jälkeen lisättiin hitaasti etyyli-jodidia (5,46 g, 0,035 mol), ja reaktioseosta sekoitettiin 2 tuntia. Lisättiin jäämurskaa reagoimattoman natriumhydridin hajottamiseksi. Sitten lisättiin vettä, ja tuote uutettiin eetterillä, kuivattiin (vedetön natriumsulfaatti) ja konsentroitiin tyhjössä. Kun kiinteä jäännös oli pesty heksaanilla, se uudelleenkiteytettiin etyyliasetaatti/heksaanista, jolloin saatiin 0,66 g (14 % teoreettisesta) tuotetta keltaisina kiteinä, sp. 148 - 149°C.

Esimerkki 3 3-amino-6.9-dimetwlipvrido f2.3-bT Γ1.51 bentsoksatsepin-5 (6H) -oni • ♦ ’* *J a) 2-hydroksi-5-nitronikotiinihappo

Savuavaa typpihappoa (d 1,5, 10 ml, 0,24 ml) lisättiin liuokseen, jossa oli 2-hydroksinikotiinihappoa (14 g, 0,1 mol) ja konsentroitua rikkihappoa (40 ml). Tulokseksi saatua seosta kuumennettiin 4 tuntia 50°C:ssa, ja kaadettiin sitten varovas- 0 . ;·. ti veteen. Vaaleanoranssi sakka kerättiin, pestiin kylmällä vedellä ja uudelleenkiteytettiin sitten vedestä, jolloin saatiin 13,3 g (72 % teoreettisesta) lähes puhdasta tuotetta vaaleankeltaisina kiteinä, sp. 240°C, jotka soveltuivat seu-raavassa reaktiossa käytettäväksi.

ti 13 93362 b) 2-kloori-5-nitronikotiinihappo

Liuosta, jossa oli 2-hydroksi-5-nitronikotiinihappo (9,2 g, 0,05 mol) fosforioksikloridissa (25 ml), refluksoitiin 5 tuntia. Liuotin poistettiin tyhjössä, ja jäännös liuotettiin tetrahydrofuraanin ja eetterin seokseen. Jäähauteella jäähdyttämisen jälkeen lisättiin varovasti tipoittain vettä sekoittaen, kunnes kerroksen erottuivat selvästi. Orgaaninen kerros pestiin vedellä ja kylläisellä natriumkloridiliuoksella, kuivattiin (vedetön magnesiumsulfaatti) ja konsentroitiin. Uudel-leenkiteytettiin eetteristä, jolloin saatiin 6,94 g (69 % teoreettisesta) puhdasta tuotetta, sp. 135°C (hajoaa).

c) 2-kloori-5-nitro-N-(3-hydroksitol-4-yyli)-3-pyridiinikarb-oksamidi

Seosta, jossa oli 2-kloori-5-nitronikotiinihappoa (6,1 g, 0,03 mol) ja tionyylikloridia (15 ml), refluksoitiin 3 tuntia, liuotin poistettiin tyhjössä, ja happokloridi liuotettiin tetrahydrofuraaniin (150 ml). Tulokseksi saatu liuos lisättiin 0°C.ssa argonin alla hitaasti liuokseen, jossa oli 6-amino-m-kresolia (4 g, 0,03 mol), N,N-di-isopropyylietyyliamiinia (7 ml, 0,04 mol) ja tetrahydrofuraania (150 ml), ja tulokseksi saatua liuosta sekoitettiin 2 tuntia. Sitten seos laimennettiin vedellä, ja tuote uutettiin eetterillä, pestiin kylläisellä natriumkloridiliuoksella, kuivattiin (vedetön magnesium-sulfaatti) , ja konsentroitiin puoleen tilavuuteen. Kumimainen oranssinvärinen raakatuote kerättiin, ja sekoitettiin 30 min metyleenikloridin (50 ml) kanssa. Sakka pestiin metyleeniklo-ridilla ja kuivattiin ilmassa, jolloin saatiin 6,3 g (68 % teoreettisesta) puhdasta tuotetta vaaleanoranssina jauheena.

d) 3-nitro-9-metyylipyrido[2,3-b] [1,5] bentsoksatsepinS(6H)-oni

Seosta, jossa oli 2-kloori-5-nitro-N-(3-hydroksitol-4-yyli)- 3-pyridiinikarboksamidia (6,3 g, 0,02 mol) ja pyridiiniä . .. (100 ml) sekoitettiin 2,5 tuntia 90°C:ssa. Jäähdytetty liuos 14 93362 laimennettiin vedellä, ja vaaleanoranssi sakka kerättiin ja pestiin vedellä. Sitten kiinteää ainetta sekoitettiin 45 min kuumassa vedessä (100 ml), suodatettiin ja pestiin etanolilla ja eetterillä, jolloin saatiin 4,3 g kullanruskeaa/ruskeaa kiinteää ainetta. Uudelleenkiteytettiin dimetyyliformamidi/ve-destä, jolloin saatiin 3,76 g (69 % teoreettisesta) tuotetta.

e) 3-nitro-6,9-dimetyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni

Suspensioon, jossa oli natriumhydridiä (0,73 g, 0,015 mol 50 % dispersiota mineraaliöljyssä) dimetyyliformamidissa 875 ml) argonin alla, lisättiin yhtenä eränä 3-nitro-9-metyylipyrido-[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-onia (3,75 g, 0,014 mol). Lisättiin metyylijodidia (1,3 ml, 0,021 mol), ja tulokseksi saatua seosta sekoitettiin yön yli huoneen lämpötilassa. Seos laimennettiin jäävedellä, ja saostunut tuote kerättiin ja pestiin vedellä ja petrolieetterillä. Raakatuote uudelleenkiteytettiin etyyliasetaatista, jolloin saatiin 3,14 g (79 % teoreettisesta) tuotetta vaaleankeltaisena kiinteänä aineena, sp. 197 - 198°C.

f) 3-amino-6,9-dimetyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni

Suspensioon, jossa oli 3-nitro-6,9-dimetyylipyrido[2,3-b]-[1,5] bentsoksatsepin-5(6H)-onia (1,6 g, 5,6 mmol) etikkahapos-sa (30 ml), lisättiin tina(2)kloridihydraatin (10 g, 55 mmol) liuosta konsentroidussa suolahapossa (13 ml). Kun seosta oli sekoitettu 3 tuntia, muodostunut sakka suodatettiin ja pestiin eetterillä. Sitten tuote liuotettiin veteen, säädettiin emäk-- - siseen pH-arvoon 2N natriumhydroksidilla, uutettiin eetterillä ja etyyliasetaatilla, kuivattiin (vedetön magnesiumsulfaatti), ja konsentroitiin. Kiteytettiin etanoli/heksaanista, jolloin saatiin 0,82 g (57 % teoreettisesta) puhdasta tuotetta kullanruskeina neulasina, sp. 191 - 193°C.

il.

15 93362

Esimerkit 4-15

Seuraavien esimerkkien yhdisteet valmistettiin edellä kuvatuille menetelmille analogisilla menetelmillä:

Esimerkki no.

4. 3-amino-6,7,9-trimetyylipyrido[2,3-b] [1,5]bentsoksatse-pin-5(6H)-oni, sp. 234 - 236°C.

5. 3-amino-7,9-dimetyyli-6-etyylipyrido [2,3-b] [1,5]bentsoks-atsepin-5(6H)-oni, sp. 232 - 234°C.

6. 3-amino-7,9-dimetyyli-6-(n-propyyli)pyrido [2,3-b] [1,5]-bentsoksatsepin-5(6H)-oni, sp. 195 - 197°C.

7. 6-metyylipyrido[2,3-b] [1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni, sp. 107 - 109°C.

8. 6-etyylipyrido[2,3-b] [1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni , sp. 81 - 83°C.

9. 6-allyylipyrido [2,3-b] [1,5] bentsoksatsepin-5 (6H) -oni, sp. 58 - 60°C.

10. 6-propionyylipyrido [2,3-b] [1,5] bentsoksatsepin-5 (6H)-oni, < 0 sp. 111 - 113°C.

11. 6,9-dimetyylipyrido [2,3-b] [1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni, sp. 165 - 168°C.

12. 6-etyyli-9-metyylipyrido[2,3-b] [1,5] bentsoksatsepin-5(6H)-oni, sp. 114 - 116°C.

13. 3-hydroksi-6,9-dimetyylipyrido[2,3-b] [1,5]bentsoksatsepin-5 (6H)-oni, sp. 257 - 258,5°C.

16 93362 14. 7-amino-6-etyylipyrido[2,3-b] [1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni, sp. 114 - 116°C.

15. 6-metyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni, sp. 172 - 174°C.

Esimerkki 16 3-amino-6,9-dimetwlipvrido Γ2.3-bl Γ1.51 bentsotiatsepin-5 (6H) -oni

Otsikkoyhdiste saatiin käyttämällä esimerkin 3 menetelmälle analogista tapaa, mutta käyttämällä lähtöaineena 2-merkapto- 5-nitronikotiinihappoa.

Esimerkit 17 - 21

Seuraavat yhdisteet voitiin valmistaa edellä kuvatuille menetelmille analogisia tapoja.

Esimerkki no.

17. 3-amino-6,7,9-trimetyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsotiatse-pin-5(6H)-oni 18. 3-amino-7,9-dimetyyli-6-etyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5 (6H) -oni 19. 3-amino-7,9-dimetyyli-6-(n-propyyli)pyrido[2,3-b] [1,5]-bentsotiatsepin-5(6H)-oni 20. 3-amino-7,9-dimetyyli-6-(i-propyyli)pyrido[2,3-b] [1,5]-bentsotiatsepin-5(6H)-oni 21. 3-amino-7,9-dimetyyli-6-allyylipyrido[2,3-b][l,5]bentso-tiatsepin-5(6H)-oni

Claims (11)

17 93362 Menetelmä valmistaa terapeuttisesti tehokkaita pyrido-[2,3-b]-[1,5]bentso-oksatsepin- ja tiatsepin-5-(6H)oneja, joiden kaava (I) on O R1 V_ / f xöi V jossa X on happi tai rikki; R1 on alkyyli, jossa on 1 - 3 hiiltä tai allyyliryhmä R3 on vetyatomi tai amino- tai hydroksiryhmä; R5 on vetyatomi, alkyyliryhmä, jossa on 1 - 3 hiiliatomia tai aminoryhmä; R7 on vetyatomi tai alkyyliryhmä, jossa on 1 - 3 hiiliatomia, tunnettu siitä, että a) kaavan I mukaisia yhdisteitä, jossa X ja R1 - R7 ovat edellä määritellyt, valmistetaan muuttamalla kaavan II mukaisia yhdisteitä O h \j r "Oui “ r7 jossa R3 - R7 ovat edellä määritellyt, kaavan III mukaisiksi vastaaviksi alkali- tai maa-alkalimetalliyhdisteiksi 18 93362 O M+ XR7 jossa R2 - R8 ovat edellä määritellyt, ja saatetaan nämä alkali- tai maa-alkalimetalliyhdisteet seuraavaksi reagoimaan hyvin tunnetuissa alkylointi- tai asylointiolosuhteissa kaavan IV mukaisen reaktiivisten alkylointi- tai asylointireagenssien kanssa R1Y IV jossa t R1 on edellä määritelty, ja Y on sopiva poistuva ryhmä, kuten kloridi, bromidi, jodidi, alkyyli- tai aryylisulfonaatti, tai alkyylikarbonyylioksi- tai aryylikarbonyylioksiryhmä, tai b) kondensoidaan kaavan VI mukainen 2-halogeeninikotiinihappo-kloridi i t c R3 \ ° / —Cl VI \\ // N-Y -r nai jossa Hai on fluori, kloori, bromi tai jodi ja R2 - R4 ovat edellä määritellyt, kaavan VII mukaisen orto-aminofenolin tai -tio-fenolin kanssa ti 19 93362 V, ., hx^\^\r7 jossa X ja R3 - R7 ovat edellä määritellyt, syklisoidaan näin saatu kaavan V mukainen yhdiste R3 R5 HX j ossa X on happi ja R3 - R7 ovat edellä määritellyt ja Hai on fluori, kloori, bromi tai jodi, edullisesti epäorgaanisen emäksen, kuten natrium- tai kaiiumhydridin, litiumalkyylien, natrium-tai kaliumhydroksidin, tai orgaanisen emäksen läsnäollessa lämpötiloissa jopa reaktioseoksen kiehumispisteessä liuottimen läsnäollessa, ... ja haluttaessa, kaavan I mukainen yhdiste muutetaan farmaseut-« • - tisesti hyväksyttäviksi happoadditiosuoloikseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino-6,9-dimetyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuolaa, . tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita. 93362 20

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino-6,7,9 -trimetyylipyrido[2,3-b] [1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditio-suolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino-7,9-dimetyyli-6-etyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatse-pin-5(6H)-oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoaddi-tiosuolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino- 7.9- dimetyyli-6-(n-propyyli)pyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditio-suolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino- 6.9- dimetyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino- . 6,7,9-trimetyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-oni ja * · sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino- 7.9- dimetyyli-6-etyylipyrido[2,3-b][1,5]bentsoksatsepin-5(6H)-.. oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino- 7.9- dimetyyli-6-(n-propyyli)pyrido[2,3-b][1,5]bentsotiatsepin-5(6H)-oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditio- ti 21 93362 suolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino-7,9-dimetyyli-6-(i-propyyli)pyrido[2,3-b] [1,5] bentso-tiatsepin-5(6H)-oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä valmistaa 3-amino-7,9-dimetyyli-6-allyylipyrido[2,3-b] [1,5]bentsotiatse-pin-5(6H)-oni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuolaa, tunnettu siitä, että käytetään vastaavia lähtöaineita. • c • « « · • I 22 93362