FI93312C - Kytkentälaitteisto ja menetelmä astian kytkemiseksi kytkentälaitteistoon ja sitä kautta nestesäiliöön - Google Patents

Description

93312

Kytkentälaitteisto ja menetelmä astian kytkemiseksi kytkentälaitteistoon ja sitä kautta nestesäiliöön

Keksintö koskee kytkentälaitteistoa astian kytkemiseksi kytkentäelimen välityksellä nestettä höyrystävän laitteen 5 nestesäiliöön, ja joka astia joko luovuttaa nestettä nestesäiliölle tai vastaanottaa nestesäiliöltä tulevaa nestettä, ja joka kytkentälaitteisto käsittää kiinnityskohdan, johon kytkentäelin kiinnitetään, ja välityselimen, jonka välityksellä sulkuelin toimii, jonka 10 sulkuelimen avulla hallitaan astian ja nestesäiliön välissä olevan virtausaukon avautumista ja sulkeutumista. Edelleen keksintö koskee menetelmää astian kytkemiseksi kytkentäelimen välityksellä kytkentälaitteistoon ja sitä kautta nestesäiliöön.

15 Anestesiassa potilaan hengityskaasu muodostetaan halutussa suhteessa hapesta, typpioksiduulista ja ilmasta. Tähän seoskaasuun lisätään vielä haluttu pitoisuus inhalaatioanestesiahöyryä. Kaasut saadaan joko pullosta tai sairaalan keskuskaasujärjestelmästä.

20 Inhalaatioanesteetti höyrystetään nesteestä anestesiahöyrystimessä.

Nesteen höyrystys tapahtuu siten, että seoskaasu johdetaan höyrystimeen. Siellä se jakautuu kahteen virtaukseen: Höyrystimessä olevan nestesäiliön kautta 25 kulkevaan höyrystysvirtaukseen ja nestesäiliön ohi kulkevaan ohivirtaukseen. Nestesäiliössä sen kautta kulkeutuva seoskaasu kyllästyy anestesiahöyryllä nesteen höyrynpaineen määräämään höyrypitoisuuteen, tyypillisesti 20-30%. Nestesäiliöstä poistuva kaasuseos sisältää 20 säiliöön tulevien kaasujen lisäksi anestesiahöyryä.

Seoksen anestesiahöyrypitoisuuden määrittävä höyrynpaine riippuu toisaalta nestesäiliön sisältämästä nesteestä ja toisaalta nesteen lämpötilasta.

9331 2 2 Höyrystinvirtaus ja ohivirtaus yhdistetään höyrystimen sisällä tuorekaasuvirtaukseksi, joka johdetaan höyrystimestä ulos ja edelleen potilaan hengitysilmaksi. Tuorekaasun anestesiahöyrypitoisuus vaihtelee nollan ja 5 5% välillä. Pitoisuus säädetään säätämällä höyrystin- ja ohivirtausten suhde sellaiseksi, että kun virtaukset yhdistetään, ohivirtaus laimentaa höyrystinvirtauksen korkean anesteettipitoisuuden halutuksi.

Koska höyrynpaineet ovat eri nesteillä eri suuruiset, 10 virtaussuhteen säätö tulee kalibroida kullekin nesteelle erikseen. Tästä syystä jokaiselle anestesiassa käytettävälle inhalaatioanesteetille on oltava oma höyrystin. Yleisimmin käytettävät nesteet ovat halotaani, enfluraani ja isofluraani.

15 Höyrystimien täyttämiseksi vain siihen tarkoitetulla nesteellä on luotu erityinen turvajärjestelmä. Tämä koostuu astiasta, jossa neste toimitetaan, ja jonka astian kaulan ympärillä on nesteelle ominainen kaulus, nestekohtaisesta kytkentäelimestä, joka voidaan 20 kiinnittää vain ko. nesteen astiaan, kytkentäelimen höyrystimeen kiinnittyvässä päässä olevassa nesteelle ominaisesta urosliittimestä ja höyrystimen nesteelle ominaisesta naaraspistokkeesta, johon kytkentäelimen urosliitin voidaan lukita.

25 Kun kytkentäelin on kiinnitetty astiaan ja höyrystimeen, höyrystimessä oleva venttiili voidaan avata. Jos astian nestepinta on korkeammalla, kun höyrystimen nestesäiliön nestepinta, neste virtaa astiasta höyrystimeen ja päinvastoin. Mikäli venttiili avataan, kun kytkentäelin 30 ei ole kiinni astiassa tai höyrystimessä, perinteisissä höyrystimissä höyrystimen nestesäiliössä oleva neste pääsee virtaamaan ulos. Tämä voi tapahtua esimerkiksi 3 9331 2 täytön yhteydessä, jos kytkentäelin on kiinnitetty huonosti.

Ongelman eräs ratkaisu on kuvattu EP-julkaisussa no.

455433. Tässä on höyrystimen venttiilin avaaminen ja 5 sulkeminen yhdistetty mekaanisesti höyrystimessä olevan kytkentäelimen lukitusvivun sijaintiin lukitusasennossa. Lukitusvivun asettaminen lukitusasentoon puolestaan on mahdollista vain, jos kytkentäelin on asennettu paikoilleen. Käänteisesti urosliitintä ei voida poistaa 10 ennen kuin lukituslaite on vapautettu. Kuvattu toiminto johtaa monimutkaiseen mekaniikkaan toisaalta venttiilin ja lukituslaitteen välillä ja toisaalta lukituslaitteen ja kytkentäelimen välillä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut 15 ongelmat. Tarkoituksena on saada aikaan yksinkertainen ja toimintavarma laitteisto ja menetelmä nestettä höyrystävän laitteen eli höyrystimen nestesäiliön täyttämiseksi ja/tai tyhjentämiseksi. Tarkoituksena on lisäksi saada aikaan laitteisto ja menetelmä nesteen 20 karkaamisen estämiseksi nestettä höyrystävän laitteen nestesäiliöstä virheellisen toimenpiteen seurauksena. Erityisesti tarkoituksena on saada aikaan laitteisto ja menetelmä anestesianestettä höyrystävän laitteen nestesäiliön täytön ja/tai tyhjentämisen yhteydessä 25 tapahtuvan nesteen virtauksen ohjaamiseksi ainoastaan haluttuun kohteeseen.

Keksinnön tunnusomaiset piirteet on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Keksintö koskee kytkentälaitteistoa nestettä höyrystävän 30 laitteen nestesäiliön ja kytkentäelimen välisen virtausyhteyden luomiseksi. Tämän kytkentäelimen kautta voidaan joko nestesäiliöön viedä tai nestesäiliöstä poistaa nestettä kuten esim anestesianestettä.

9331 2 4

Tavallisesti kytkentäelin on kytketty astiaan, joka joko sisältää nestettä höyrystävän laitteen nestesäiliöön johdettavaa nestettä tai joka vastaanottaa nestesäiliöstä poisjohdettavaa nestettä. Siten neste virtaa nestettä 5 höyrystävän laitteen nestesäiliön ja astian välillä sijaitsevaa kytkentäelintä pitkin.

Keksinnön mukaiseen kytkentälaitteistoon kuuluu välityselin, jonka välityksellä avataan nestettä höyrystävän laitteen nestesäiliöön johtava virtausaukko.

10 Tämän virtausaukon samoinkuin kytkentäelimen kautta tapahtuu nesteen virtaus nestesäiliön ja astian välillä. Välityselimen asemaa tulee kyetä muuttamaan.

Välityselimen aseman muutos voi tapahtua esim joko siirtämällä koko elintä tai muuttamalla elimen 15 kaltevuuskulmaa suhteessa johonkin toiseen asemaan.

Edullisesti nämä molemmat muutosvaiheet tapahtuvat, kun välityselimen asemia on vähintään kolme. Kahdessa eri muutosvaiheessa välityselimen aseman muutos tapahtuu edullisimmin siten, että välityselimen liikeradat 20 leikkaavat toisiansa.

On toivottavaa, että nestesäiliöön johtavaa virtausaukkoa ei kyetä avaamaan välityselimen välityksellä normaali toimenpiteellä vaikkapa vahingossa silloin, kun kytkentäelin ei ole paikoillaan. Siten kytkentäelintä 25 kytkettäessä nestettä höyrystävään laitteeseen, edullisesti samalla muutetaan välityselimen asemaa. Tämä voi tapahtua yksinkertaisesti siten, että kytkentäelintä kytkettäessä nestettä höyrystävään laitteeseen itse kytkentäelin suoraan tai välillisesti muuttaa 30 välityselimen asemaan, jossa se kykenee välittämään nestesäiliön virtausaukon avaus- tai sulkemispyrkimykset. Poistettaessa kytkentäelin välityselin palaa alkuperäiseen asemaansa, jolloin myös nestesäiliön virtausaukon avaaminen on estetty. Eri asemia tulisi siis

II

5 93312 olla vähintään kolme, jolloin muutosvaiheita asemien välillä on vähintään kaksi, jos lähdetään tilanteesta, jolloin kytkentäelin ei ole vielä kytketty nestettä höyrystävään laitteeseen ja päädytään tilanteseen, jossa 5 nestesäiliöön johtava virtausaukko on auki.

Päinvastaisessa toimenpiteessä välityselimen asemia on myös edullisesti vähintään kolme.

Kun kytkentäelin on kytketty nestettä höyrystävään laitteeseen ja välityselin on siirtynyt ensimmäisestä 10 asemasta eli lähtöasemasta toiseen asemaan eli väliasemaan, on välityselimen avulla tapahtuva virtausaukon avaus mahdollista muuttamalla välityselimen asema tästä asemasta vielä kolmanteen asemaan eli toiminta-asemaan. Kun neste on siirtynyt astian ja 15 nestetilan välillä, suljetaan virtausaukko edullisesti välityselimen välityksellä siirtämällä välityselin väliasemaan. Kytkentäelimen poiston seurauksena välityselin siirtyy lähtöasemaan. Virtausaukko sulkeutuu edullisesti automaattisesti, jos kytkentäelin irroitetaan 20 nestettä höyrystävältä laitteelta hetkellä, jolloin virtausaukko on vielä auki.

Keksinnön mukaisessa edullisessa ratkaisussa siis nestesäiliöön johtavan nesteenvirtausaukon avaamisen edellytyksenä on kytkentäelimen paikoilleen asetus ?5 nestettä höyrystävässä laitteessa suoraan ilman lukitusvipuyhteyttä. Tämä voidaan toteuttaa esim siten, että kytkentäelin kiristyy paikoilleen automaattisesti työnnettäessä sitä nestettä höyrystävän laitteen kiinnityskohtaan, jolloin erillistä lukitusta ei 30 välttämättä tarvita. Erillinen lukitus voidaan toki lisätä tuomaan kiinnitykselle lisävarmuutta, mutta tällöin se on erillinen toimilaite eikä toteutusmekaniikkaa tarvitse välttämättä yhdistää 6 93312 toisaalta nesteenvirtausaukon avautumismekaniikkaan ja toisaalta kytkentäelimen paikoillaolon tunnistamiseen.

Keksintöä kuvataan tarkemmin viittaamalla oheisiin patenttipiirustuksiin, joissa 5 kuva 1 esittää perspektiivikuvan eräästä nestettä höyrystävästä laitteesta, jossa keksinnön mukaista kytkentälaitteistoa voidaan käyttää, kuva 2 esittää leikkausta kuvion 1 linjaa A-A pitkin, jossa keksinnön mukainen edullinen kytkentälaitteisto 10 tulee esille, mutta kytkentäelintä ei vielä ole kytketty nestettä höyrystävään laitteeseen, kuva 3 esittää leikkausta kuvion 1 linjaa B-B pitkin, kun kytkentäelin on kytketty nestettä höyrystävään laitteistoon, 15 kuva 4 esittää leikkausta kuvion 1 linjaa B-B pitkin kuten kuvio 3, mutta nestettä höyrystävän laitteen nestetila on virtausyhteydessä laitteen ulkopuolelle, kuva 5 esittää leikkausta kuvion 1 linjaa C-C pitkin, kun kytkentäelin on kytkettynä nestettä höyrystävään 20 laitteeseen, kuva 6 esittää leikkausta kuvion 2 linjaa D-D pitkin, kuva 7 esittää leikkausta kuvion 3 linjaa E-E pitkin, kuva 8 esittää erästä edullista yksityiskohtaa kuvien 6 ja 7 mukaisesta kytkentälaitteistosta sen vioittumisen 25 estämiseksi virheellisen kytkennän seurauksena, kuva 9 esittää osittaista leikkausta kuvion 2 linjaa F-F pitkin nestettä höyrystävään laitteeseen kytkentäelintä varten tehdystä eräästä mahdollisesta kytkennästä, kuva 10 esittää osittaista leikkausta kuvion 5 linjaa G-G 30 pitkin nestettä höyrystävän laitteen ollessa kytkettynä kytkentäelimeen.

Nestettä höyrystävä laite 1 esiintyy kuvassa 1. Sen kyljessä on kiinnityskohta 2, johon kytketään kytkentäelin 3 nesteen, joka tässä tapauksessa on 7 9331 2 anestesianestettä, siirtämiseksi joko nestettä höyrystävään laitteeseen tai sieltä pois.

Kytkentäelimeltä johtaa letku 4 astiaan 5, joka siis vastaanottaa tai luovuttaa nestettä.

5 Kuvissa 2-8 on esitetty yksityiskohtaisemmin mm erästä edullista keksinnön mukaista kytkentälaitteistoa. Kuvat 2-5 esittävät samansuuntaisia leikkauksia kuvan 1 nestettä höyrystävästä laitteesta ja erityisesti siihen liittyvästä kytkentälaitteistosta. Nestettä höyrystävän 10 laitteen 1 nestesäiliö 6 koostuu nestetilasta 7, jossa sijaitsee anestesianeste, ja kaasutilasta 8, jonne nestetilasta höyrystynyt yhdiste joutuu ennenkuin se ohjataan potilaalle kaasutilassa sijaitsevan kaasun virtausaukon 9 kautta. Useimmiten käytetystä ratkaisusta 15 riippuen kaasutilan kautta johdetaan myös muuta kaasua kuten esim happea ja typpioksiduulia potilaan hengitettäväksi. Silloin nestetilasta höyrystynyt yhdiste kulkeutuu muun kaasun mukana pois kaasutilasta potilasta kohden. Kuvissa ei näy virtausaukkoa, jonka kautta 20 kaasutilaan virtaa kaasua.

Kuvissa 2-4 ja 6-8 tulee esille kytkentälaitteistoon kuuluva välityselin 10, jonka liikkeiden avulla hallitaan nesteen virtausta kuvassa 1 esiintyvän astian 5 ja nestesäiliön 6 välillä. Välityselimellä on vähintäin 25 kolme eri asemaa, joissa se voi sijaita. Kuvat 2 ja 6 esittävät eri suuntaisia leikkauksia samasta tilanteesta eli tilanteesta, jolloin välityselin 10 on lähtöasennossa. Tässä vaiheessa kytkentäelintä 3 ei ole vielä kytketty nestettä höyrystävän laitteen 1 kyljessä 30 näkyvään kiinnityskohtaan 2.

Kuvat 3 ja 7 esittävät puolestaan eri suuntaisia leikkauksia siitä tilanteesta, jolloin välityselin 10 on siirtynyt lähtöasennosta seuraavaan asentoon eli i β 9331 2 väliasentoon. Siirtyminen on tässä tapauksessa tapahtunut niin, että koko välityselin on siirtynyt eri kohtaan kotelossa 11. Tällöin siis kytkentäelin 3 on kytketty paikoilleen kiinnityskohtaan 2.

5 Välityselin 10 on kuviossa 4 siirretty toiminta-asentoon, jolloin siis nestevirtaus on mahdollinen nestesäiliön 6 ja astian 5 välillä. Välityselimen siirto kuvan 3 asemasta kuvan 4 asemaan on tapahtunut kallistamalla välityselintä. Edullisen suoritusmuodon mukaisesti 10 välityselimen siirto kuvan 3 asemasta kuvan 4 asemaan ei ole mahdollista, jos kytkentäelin 3 on kytketty irti kiinnityskohdasta 2.

Ennen kytkentäelimen 3 kytkemistä kiinnityskohtaan 2 välityselimen asema on sellainen, että sen avulla ei 15 kyetä aukaisemaan nestesäiliöön johtavaa virtausaukkoa 12. Virtausaukko on avattavissa sulkuelintä 13 siirtämällä. Sulkuelimen siirtäminen puolestaan tapahtuu edullisesti akselin 14 välityksellä. Välityselintä siirtämällä kyetään puolestaan siirtämään akselin 14 20 välityksellä sulkuelintä 13. Erityisesti kuvasta 6 käy ilmi, että välityselimen ollessa lähtöasemassa välityselimen välityksellä ei kyetä avaamaan virtausaukkoa eikä siis siirtämään sulkuelintä 13, koska välityselin sijaitsee paikassa, jossa sitä ei voida 25 siirtää toiminta-asentoon. Toiminta-asentoon välityselin siirretään kuvioissa 3, 4, 6 ja 7 näkyvällä akselilla 15, jonka liike tapahtuu nappulan 16 välityksellä.

Välityselimen ollessa lähtöasemassa se on akselin 15 ulottumattomissa esim kuvan 6 tapaan, jolloin 30 virtausaukon 12 avaus on mahdotonta.

Kytkentäelintä 3 kytkettäessä kiinnityskohtaan 2 työntyy edullisesti välityselin 10 samalla väliasemaan, jossa se on akselin 15 ja sitä kautta nappulan 16 ulottuvissa

II

9 93312 kuvion 7 tapaan. Nyt välityselin siis sijaitsee sulkuelimeen 13 vaikuttavan akselin 14 ja akselin 15 välissä kuten myös kuvasta 3 käy ilmi, jolloin virtausaukko 12 on avattavissa edullisimmin yhden 5 toimenpiteen jälkeen.

Välityselimen ollessa väliasennossa ja nappulaa 16 painettaessa akseli 15 siirtyy eteenpäin, jolloin välityselin 10 kallistuu ja samalla sulkuelin 13 työntyy eteenpäin akselin 14 välityksellä. Näin virtausaukko 12 10 on saatu avatuksi ja virtausyhteys nestesäiliöstä 6 astiaan 5 on ainakin tältä osin auki.

Kuvista 6, 7 ja 8 näkyvät välityselimen 10 edulliset piirteet. Välityselin koostuu edullisimmin vähintään kahdesta osasta eli kantaosasta 17 ja heiluriosasta 18, 15 jotka on kytketty toisiinsa akselilla 19, jonka varassa heiluriosa kallistuu. Kantaosa 17 ulottuu kiinnityskohdan 2 sisälle asti kuvan 6 tapaan, jotta kytkentäelintä sisälle kiinnityskohtaan työnnettäessä ne koskettaisivat toisiaan sen verran ajoissa, että välityselin 10 tai 20 varsinkin sen heiluriosa 18 siirtyisi akselien 15 ja 14 väliin kuten kuvassa 7 ennenkuin kytkentäelimen liikevara kiinnityskohdassa 2 päättyisi. Välityselimen kantaosa liikkuu 1lukukappaletta 20 pitkin. Se on edullisesti valettu polymeeripohjaisesta materiaalista kuten esim 25 teflonista, jonka pinta on liukas.

Välityselimen 10 palautus lähtöasemaan tapahtuu palautuselimen 21 avulla, kun kytkentäelin 3 irroitetaan kiinnityskohdasta 2. Palautuselin on tavallisesti jousi, joka puristuu kasaan kytkentäelintä kytkettäessä, ja joka 30 pyrkii palautumaan kohti alkuperäistä tilaansa kytkentäelintä irrotettaessa paikaltaan työntäen välityselintä tai tässä tapauksessa sen kantaosaa 17 edellään. Edullisen suoritusmuodon mukaisessa 10 9331 2 välityselimessä on joustoelin 22, joka sallii heiluriosan 18 kallistuksen suhteessa kantaosaan 17 akselin 19 varassa. Kuvan 8 mukaisessa kytkentäelimen kytkentätapauksessa akselin 19 ja joustoelimen 22 5 olemassaolon merkitys selviää. Tässä tapauksessa nappula 16 on sisään työnnettynä välityselimen 10 ollessa alkuasemassa, jolloin nappulaan kytketty akseli 15 tunkeutuu välityselimen koteloon 11 asettuen välityselimen 10 tielle pyrittäessä kytkemään 10 kytkentäelintä 3 kiinnityskohtaan 2. Akselin 19 varassa taipuu heiluriosa 18 sen törmätessä nappulaan 16 kytkettyyn akseliin 15. Tällöin joustoelin 22 antaa myöten, mutta pyrkii palauttamaan heiluriosan oikeaan asentoon, kun palautukselle ei ole estettä. Näin estetään 15 väärinkäytön seurauksena mahdollisesti tapahtuva rikkoontuminen.

Kuvan 6 kiinnityskohdassa 2, johon kytkentäelin 3 kiinnitetään on putkien 23 ja 24 päät. Nämä putket johtavat nestesäiliöön 6. Putkea 23 pitkin virtaa neste 20 astian 5 ja nestesäiliön 6 välillä. Putkea 24 pitkin virtaa puolestaan kaasu astian 5 ja nestesäiliön 6 välillä. Kuvassa 7 ja 8, jossa kytkentäelin 3 on kytkettynä kiinnityskohtaan 2 näkyvät vastaavasti johdot 25 ja 26, jotka ovat yhteydessä astiaan 5. Kytkentäelimen 25 ollessa kytkettynä kiinnityskohtaan 2 ja haluttaessa täyttää nestesäiliötä 6 nostetaan kuvassa 1 olevaa astiaa 5 siten, että nestesäiliön 6 nestepinta on astian nestepinnan alapuolella. Kuvassa 1 esiintyvä astiamalli käännetään ylösalaisin, jotta neste pääsisi laskeutumaan 30 painovoiman vaikutuksesta alaspäin. Neste virtaa siis astiasta 5 kytkentäelimeen johtoa 25 pitkin ja poistuttuaan kytkentäelimestä nestevirtaus jatkuu putkea 23 pitkin virtausaukolle 12 ja siitä edelleen nestesäiliön 6 nestetilaan 7 edellyttäen, että sulkuelin 35 13 on siirrettynä välityselimen 10 välityksellä asentoon, X1 93312 jossa virtaus voi tapahtua. Samalla kun neste virtaa nestesäiliöön 6 poistuu vastaavasti nestesäiliöstä kaasua putkea 24 pitkin kytkentäelimelle 3 ja sieltä edelleen johtoa 26 pitkin astiaan 5. Nesteen pinnankorkeuden 5 saavuttaessa sinne johtavan kaasuputken 24 pään estyy kaasuvirtaus astiaan 5, jolloin myös nestevirtaus tyrehtyy nestesäiliöön 6 sinne muodostuvan ylipaineen vuoksi. Nestesäiliön tyhjennys tapahtuu laskemalla astian 5 nestepinta nestesäiliön nestepinnan alapuolella.

10 Silloin astia voi olla normaali asennossa. Tyhjennyksen yhteydessä välityselimen 10 asema on sama kuin täytönkin yhteydessä. Periaatteessa nestesäiliön tyhjennys tapahtuu päinvastoin kuin sen täyttö.

Virtausaukon 12 avaava ja sulkeva sulkuelin 13 on kuvissa 15 sijoitettu nestesäiliön 6 kylkeen. Sulkuelimeen vaikuttaa toiselta puolen välityselimeen 10 yhteydessä oleva akseli 14 ja toiselta puolen jousielementti 27, joka puolestaan rajoittuu taustalevyyn 28. Avattaessa virtausaukkoa 12 sulkuelin 13 työntyy kohti taustalevyä 28 puristaen 20 jousielementtiä kasaan. Suljettaessa tätä virtausaukkoa sulkuelimeen vaikuttava akseli 14 siirtyy taaksepäin jousielementin 27 työntövoiman ansiosta. Sulkuelimen 13 ja välityselimen 10 välissä sijaitsevan akselin 14 siirtyminen on mahdollista, jos välityselintä 10 2S kallistetaan toiminta-asemasta takaisin väliasentoon tai kytkentäelimen irrottamisen myötä välityelimeen vaikuttava palautuselin 21 siirtää automaattisesti koko välityselimen lähtöasemaan.

Kuvassa 5 on esitetty vielä eräs mahdollinen 30 kytkentäelimen 3 paikoilleenlukitustapa varmistamaan kytkentäelimen kiinnitys. Lukituspainiketta 29 painettaessa työntyy sauva 30 kytkentäelimen kylkeen. Kytkentäelintä ei voida poistaa vahingossa ennen lukituksen vapautusta. Lukitus ei kuitenkaan ole 93312 12 välttämätöntä, sillä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan nestesäiliöön johtava virtausaukko 12 sulkeutuu automaattisesti kytkentäelintä poistettaessa.

Lukituspainikkeella 29 on merkitystä myös siinä 5 tapauksessa, että kytkentäelimeen 3 päättyvät johdot 25 ja 26 on saatava tiiviisti liitetyiksi vastaaviin nestettä höyrystävältä laitteelta tuleviin putkiin 23 ja 24. Tätä varten tähän liitoskohtaan on edullista laittaa tiiviste 31, jota vasten lukituspainikkeen avulla sauvaa 10 30 puristetaan.

Kuvissa 9 ja 10 kytkentäelimen 3 kiristämiseksi tiiviisti kiinnityskohtaan 2 on käytetty kiilaluistinta 32. Tämä on eräs vaihtoehto kuvion 5 yhteydessä esitetylle tavalle tiivistää putkien 23 ja 24 ja johtojen 25 ja 26 15 liitoskohta. Kun kytkentäelin kiinnitetään kiinnityskohtaan 2 se kohtaa kiilaluistimen hampaan 33.

Edelleen työnnettäessä kiilaluistin liikkuu sekä sisäänpäin että kohti kytkentäelimen 3 kylkeä puristaen kytkentäelimen sitä kiinnityskohdan seinämää vasten, 20 josta lähtevät putket 23 ja 24 kohti nestesäiliötä 6.

Kyseisen kiinnityskohdan seinämän ja kytkentäelimen välissä on tiiviste 31. Kytkentäelintä poistettaessa jousi 34 työntää kiilaluistimen takaisin alkuperäiseen kohtaan tapin 35 ohjauksessa.

25 Keksintö ei mitenkään rajoitu edellä esitettyihin sovellutusmuotoihin, vaan patenttivaatimusten puitteissa voidaan keksinnön eri yksityiskohtia muunnella.

II

Claims (14)

1. Kytkentälaitteisto astian (5) kytkemiseksi kytkentäelimen (3) välityksellä anestesianestettä höyrystävän laitteen (1) nestesäiliöön (6), ja jonka 5 kytkentäelimen kautta kulkee kaksi putkea (23,24), joista toista putkea (23) pitkin anestesianeste siirtyy astian (5) ja nestesäiliön (6) välillä, ja toista putkea (24) pitkin siirtyy nesteen syrjäyttämä kaasu astian ja nestesäiliön välillä päinvastaiseen suuntaan kuin neste, 10 ja joka kytkentälaitteisto käsittää kiinnityskohdan (2), johon kytkentäelin (3) kiinnitetään, ja välityselimen (10), jonka välityksellä sulkuelin (13) toimii, jonka sulkuelimen avulla kyetään sulkemaan tai avaamaan astian (5) ja nestesäiliön välinen virtausyhteys, tunnettu 15 siitä, että välityselin (10) voi olla vähintään kolmessa eri asemassa, ja joista asemista yksi on se, jossa välityselin sijaitsee ennen kytkentäelimen kytkemistä kytkentälaitteistoon, ja yksi asema se, johon välityselin siirtyy automaattisesti kytkentäelimen 20 kytkemistoimenpiteen seurauksena, ja yksi asema se, jossa välityselin sijaitsee sulkuelimen (13) hallitseman astian ja nestesäiliön välisen virtausyhteyden avauduttua.

2. Vaatimuksen 1 mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että välityselimen (10) liikkeen voima vaikuttaa 25 sulkuelimeen (13) sen siirtyessä asemasta, jossa se on kytkentäelimen (3) ja kiinnityskohdan (2) yhteenkytkemistoimenpiteen jälkeen, mutta ennen sulkuelimen (13) hallitseman astian ja nestesäiliön välisen virtausyhteyden avautumista, sellaiseen asemaan, 30 jolloin virtausyhteys on auki.

3. Jonkin edellisen vaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että kytkentälaitteistoon kuuluu akseli (14), joka sijaitsee 14 9331 2 [ välityselimen (10) ja sulkuelimen (13) välissä välityselimen ollessa asemassa, jossa se on kytkentäelimen (3) ja kiinnityskohdan (2) kytkemistoimenpiteen jälkeen.

4. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että kytkentälaitteistoon kuuluu akseli (14), joka sijaisee välityselimen (10) ja sulkuelimen (13) välissä välityselimen ollessa asemassa, jolloin sulkuelimen (13) „ > i 10 hallitsema astian ja nestesailion valigen virtausyhteys on auki.

5. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että akseli (14) välittää välityselimen (10) liikkeen sulkuelimelle (13) 15 välityselimen siirtyessä edellisestä asemasta seuraavaan asemaan, jonka liikkeen seurauksena astian ja nestesäiliön välinen virtausyhteys avautuu.

6. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että välityselimen 20 (10) siirtyminen astian ja nestesäiliön välisen virtausyhteyden avaamista edeltävästä asemasta tähän asemaan tapahtuu manuaalisesti akselin (15) välityksellä.

7. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että välityselin on 25 sulkuelimeen vaikuttavan akselin (14) ja akselin (15) välissä sekä silloin, kun välityselin on asennossa, jolloin astian ja nestesäiliön välinen virtausyhteys on auki että myös tätä asentoa edeltävässä asennossa.

8. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen 30 kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että välityselimen (10) aseman muutos voi tapahtua välityselintä siirtämällä paikasta toiseen. Il 15 93312

9. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että välityselimen (10) aseman muutos voi tapahtua välityselintä kallistamalla asennosta toiseen.

10. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että välityselimen (10) aseman muutos vähintään kolmen eri aseman välillä tapahtuu sekä siirtämällä välityselintä paikasta toiseen että kallistamalla sitä asennosta toiseen riippumatta 10 muutosten järjestyksestä.

11. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että vähintään kolmen eri aseman välillä tapahtuvien välityselimen (10) liikkeiden liikeratojen suunnat leikkaavat toisiansa.

12. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kytkentälaitteisto, tunnettu siitä, että välityselin (10) koostuu vähintään kahdesta toisiinsa kytketystä osasta eli kantaosasta (17) ja heiluriosasta (18), jotka voivat liikkua toistensa suhteen.

13. Menetelmä astian (5), joka kykenee joko luovuttamaan anestesianestettä tai vastaanottamaan anestesianestettä, kytkemiseksi kytkentäelimen (3) välityksellä kytkentälaitteistoon ja sitä kautta nestesäiliöön (6), jonka nestetilassa (7) olevaa anestesianestettä 25 höyrystetään sen kaasutilaan (8), ja joka kytkentälaitteisto käsittää kytkentäelimelle (3) tarkoitetun kiinnityskohdan (2) ja välityselimen (10), jonka välityselimen avulla ohjataan astian (5) ja nestesäiliön (6) välisen virtausyhteyden avaavaa ja 30 sulkevaa sulkuelintä (13), ja jolloin astian ja nestesäiliön välisen virtausyhteyden ollessa auki virtaa kaasu astian ja nestesäiliön välillä päinvastaiseen suuntaan kuin neste, tunnettu siitä, että kytkentäelimen 9331 2 16 (3) ja kiinnityskohdan (2) kytkemistoimenpiteestä seuraa välityselimen (10) siirtyminen automaattisesti kytkemistoimenpiteen seurauksena kytkemistoimenpidettä edeltävästä asemasta toiseen asemaan, jonka jälkeen 5 välityselimen asemaa muutetaan vielä vähintään kerran ennenkuin astian ja nestesäiliön välillä virtausyhteys on mahdollinen.

13 93312

14. Vaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virtausyhteys astian (5) ja nestesäiliön (6) välillä 10 avautuu välityselimen (10) sulkuelimeen (13) kohdistaman voiman vaikutuksesta välityselimen aseman muutoksesta johtuen, kun aseman muutos tapahtuu sen jälkeen, kun kytkentäelin on kytketty kiinnityskohtaan (2). 17 93312