FI93294B - Nopeahakuinen teletekstidekooderijärjestely - Google Patents

Description

93294

Nopeahakuinen teletekstidekooderijär jestely

Keksintö kohdistuu tekstitelevision dekooderiin, jossa käytetään hyväksi niin kutsuttua tausta- tai pusku-5 rimuistia tulevan teksti-tv-datan useiden sivujen tallentamiseen.

Teksti-tv on televisioon pohjautuva tiedonvälitys-menetelmä, jossa annettua kuvan juovaa käytetään binäärimuotoon digitaalisesti koodatun tekstimuotoisen tai graa-10 fisen informaation lähettämiseen. Tällaista videosignaalin juovaa, joka sisältää teksti-tv-dataa, kutsutaan tässä datajuovaksi. Tässä oletetaan, koska se on selittämisen kannalta tarkoituksenmukaista, että lähettäjä lähettää teksti-tv-dataa vain kuvansammutusjakson (VBI) aikana, kun 15 muuta kuvainformaatiota ei lähetetä. Binäärimuotoisen tiedon järjestämisen lähetetyssä signaalissa määrää lähettäjän käyttämä standardi. Ainoastaan eräänä mahdollisena esimerkkinä tässä tarkastellaan teksti-tv-järjestelmää, joka perustuu standardiin, johon British Broadcasting Cor-20 poration (BBC) viittaa nimityksellä CEEFAX.

Kussakin datajuovassa on datan tahdistus- ja osoi-teinformaatiota sekä 40 merkkiä käsittävän rivin koodit. Tahdistusinformaatio sisältää kellonasetussekvenssin, jota seuraa 8-bittinen datakehyksen tunnistuskoodisekvenssi.

..... 25 Kukin datajuova sisältää 3 bitin koodin, josta käytetään nimitystä lehden numero. Teksti-tv:n sivu sisältää 24 40 merkin riviä, mihin sisältyy erityinen ylärivi, jota kutsutaan sivun otsikoksi. Kukin rivi sisältyy vastaavaan datajuovaan. Käyttäjän valitsema sivu on tarkoitettu näy-30 tettäväksi televisiokuvan sijasta tai siihen lisättynä.

* 1 Lehden on määritelty sisältävän sivut, joilla olevat data- rivit sisältävät vastaavan lehden numeron. Valitun sivun välittäminen alkaa sivun otsikosta, joka sisältyy siihen, ja päättyy valitun lehden numeron seuraavan sivun otsik-35 koon, joka ei tule siihen mukaan. Kaikki välillä olevat 2 93294 datajuovat, joilla on valittu lehden numero liittyvät valittuun sivuun.

Kuvio 1 kuvaa sellaisen tavanomaisen teksti-tv-de-kooderin lohkokaaviota, joka sisältää integroidun piirin, 5 johon tässä viitataan kuvaprosessorina (VIP) ja joka on esimerkiksi Philips Corporationin valmistamaa tyyppiä SAA5231. Kuvaprosessori ottaa vastaan kantataajuisen täydellisen videosignaalin VIDEO, joka sisältää datajuovat. Kuvaprosessori suorittaa datan viipaloinnin, kellon rege- 10 neroinnin ja ajastuksen tahdistuksen sekä kehittää sarjamuotoisen datasignaalin DATA ja siihen liittyvän kellosignaalin CLOCK. Signaalit DATA ja CLOCK edustavat dataa, joka sisältyy kuvan juoviin. Signaalit DATA ja CLOCK on kytketty dekooderin toiselle integroidulle piirille, johon 15 tässä viitataan nimityksellä tietokoneohjattu teksti-tv-piiri (CCT-piiri) ja joka sisältää signaalit DATA ja CLOCK vastaanottavan dataprosessorin. Eräs esimerkki tällaisesta CCT-piiristä on Philips Corporationin valmistama mikropiiri SAA5243.

20 CCT-piiri suorittaa tiedonkeruuta ja toimii liitän- tänä sivumuistille, joka sisältyy teksti-tv-dekooderiin. CCT-piiri esimerkiksi erottaa ainoastaan käyttäjän pyytämän teksti-tv-sivun sarjamuotoisesta datasignaalista ja kellosignaalista ja tallentaa sen sivumuistiin. CCT-piiri .r,.; 25 kehittää myös näytölle menevät signaalit R, G ja B teksti-tv-datasta, joka on tallennettu sivumuistiin, vastaavien ohjaussignaalien tuottamiseksi, jotka sisältävät vastaanottimen kuvaputkella (CRT) (ei ole esitetty) näytettävän kuvainformaation.

30 Ohjaava tietokone, jota ei ole esitetty kuviossa 1 *' ja joka ottaa vastaan käyttäjän komennot, kehittää ohjaus- ja tilasanomat. Sanomat on kytketty esimerkiksi standardin mukaisen IlC-väylän kautta CCT-piirille sen toiminnan ohjaamista varten.

35 Kaiken kaikkiaan esimerkiksi 500 sivua voidaan lä hettää jaksottaisesti kunkin 15 - 45 sekunnin aikavälin 3 93294 aikana riippuen teksti-tv-toimintaan käytettyjen datajuo-vien lukumäärästä kuvansammutusjakson aikana. Niin muodoin, jos pyydetty teksti-tv-sivu ei ole vielä tallennettuna muistiin, kun pyyntö tapahtuu, käyttäjä voi kokea 5 harmilliseksi sen, että joutuu odottamaan enimmillään 15-45 sekuntia, kunnes pyydetty sivu tulee näkyviin. Tällaista sivun hakuaikaa on ilmeisesti toivottavaa saada lyhennetyksi. Samoin on ilmeisesti toivottavaa käyttää teksti-tv-dekooderi s sa standardityyppistä CCT-piiriä, niin 10 että hakuajan lyhentäminen voidaan toteuttaa teksti-tv-dekooderiin lisättävänä ominaisuutena.

Keksinnön erästä kohdetta soveltava teksti-tv-de-kooderi sisältää tausta- tai puskurimuistin, joka pystyy tallentamaan useita sivuja teksti-tv-dataa. Se osa kuva-15 prosessorin kehittämästä sarjamuotoisesta datasignaalista DATA, joka täyttää ennalta määrätyn tunnistuskriteerin ja jonka sen tähden oletetaan edustavan datajuovaa, tallennetaan puskurimuistiin. Millä tahansa annetulla hetkellä sen jälkeen, kun puskurimuistin toiminta on tullut mahdol-20 liseksi, esimerkiksi välittömästi sen jälkeen, kun käyttäjä kytkee tv-vastaanottimen päälle, puskurimuisti sisältää esimerkiksi viimeisimmät vastaanotetut teksti-tv-si-vut. Sellaisten sivujen maksimimäärän, jotka saattavat olla tallennettuina puskurimuistiin millä tahansa annetul-25 la hetkellä, määrää puskurimuistin sivuntallennuskapasi- teetti.

Sen laitteiston koon pienentämiseksi, joka tarvitaan tunnistamaan kukin kuvan juova, jonka oletetaan olevan datajuova, suoritetaan aluksi täydellisen tunnistus-30 operaation sijasta ainoastaan rajoitettu tunnistus. Täy-| dellinen tunnistaminen suoritetaan CCT-piirissä lukuope- raation aikana, kun dataa luetaan puskurimuistista.

Eräänä keksinnön tunnusmerkkinä on, että rajoitettu tunnistusoperaatio annetun data juovan tunnistamiseksi suo-35 ritetaan tunnistamalla kuvasignaalin juovasignaalissa 4 93294 data, jonka muodostavat kellonasetussekvenssi ja sitä välittömästi seuraava datakehyksen tunnistuskoodi. Kun esimerkiksi tunnistetaan molemmat sekvenssit, oletetaan, että on tunnistettu datajuova. Siksi tällaisesta tunnistetusta 5 datajuovasta osa, joka sisältää asianmukaiset databitit, tallennetaan puskurimuistiin. Muulloin kuvajuovan informaatiota ei tallenneta puskurimuistiin. Edullista tässä on, että kellonasetussekvenssin datan ottaminen mukaan testiin, pienentää todennäköisyyttä, että data, joka tallo lennetään, ei itse asiassa olekaan datajuova.

Kun käyttäjän sivunpyyntö tapahtuu, CCT-piirin da-taprosessori ottaa vastaan puskurimuistiin tallennetun datan ja etsii, löytyykö datajuovaa, joka edustaa pyydetyn sivun otsikkoa. Etsintätoimitus, joka sisältyy lukuoperaa-15 tioon, alkaa, kun ensimmäinen käyttäjän sivunpyyntöä seuraava tieto on luettu puskurimuistista.

Muistin lukukierrokset tapahtuvat kuvansammutusjak-sojen välillä, kun teksti-tv-dataa ei oteta vastaan. Jos käyttäjän pyytämän teksti-tv-sivun otsikko löytyy puskuri-20 muistista tällaisen muistin selailun tai etsintätoimituk-sen edetessä, sivun otsikon tallennettu data siirretään sivumuistiin.

Etsintätoimituksen aikana CCT-piiri toimii täys-kanavatoimintamuodossa. Täyskanavatoimintamuodossa pusku-.... 25 rimuistissa olevia data juovia luetaan ja siirretään sivu-muistiin jonoperiaatteella ilman, että esiintyy pitkiä keskeytyksiä. Tällaisia pitkiä keskeytyksiä esiintyy, kun CCT-piiri ottaa vastaan teksti-tv-informaatiota vain ku-vansammutusjaksojen aikana. Esimerkkinä saavutetusta edus-30 ta sellaisen teksti-tv-sivun hakuaika, joka on jo tallennettuna puskurimuistiin, joka pystyy tallentamaan 500 teksti-tv-sivua, voidaan lyhentää esimerkiksi 0,8 sekuntiin, joka on olennaisesti lyhyempi kuin se 15 - 45 sekunnin enimmäishakuaika, johon edellä viitattiin. Sitäpaitsi, 35 jos pitäisi lähettää enemmän kuin esimerkiksi 600 sivua, 5 93294 niin sellaisen sivun hakuaika, jota ei vielä sillä hetkellä, kun käyttäjän sivunpyyntö tapahtuu, ole tallennettu muistiin, lyhenee ajalla, joka tarvitaan puskurimuistin täyttämiseen teksti-tv-datalla.

5 Sen jälkeen, kun sivun otsikko on tunnistettu CCT- piirissä, muut datajuovat, jotka liittyvät pyydettyyn sivuun ja jotka ovat tallennettuina puskurimuistissa, luetaan. Toisaalta, jos pyydetyn teksti-tv-sivun otsikkoa käsittävää datajuovaa ei löydetä puskurimuistista etsintä-10 toimituksen kuluessa, kuvaprosessorilta vastaanotettu puskurimuistiin tallentamaton data kytketään, sen jälkeen kun etsintätoimitus on päättynyt, suoraan CCT-piirin datapro-sessorille sillä tavoin, että puskurimuisti ohitetaan.

Kun käytetään puskurimuistia, jonka tallennuskapa-15 siteetti on suuri, lukuoperaatio, joka edellä selitettiin, voi vaatia peräkkäisten kuvansammutusjaksojen väliaikaa pitemmän ajan. On ilmeisesti toivottavaa saada tallennetuksi väliin tulevien kuvansammutusjaksojen aikana tulevat datajuovat puskurimuistiin ennen lukuoperaation päättämis-20 tä. Jos tällaisia käyttäjän pyytämään sivuun kuuluvia tulevia datajuovia ei tallennettaisi, saattaisi syntyä sellainen epätoivottava tilanne, jossa kuvaputkella näkyy väliaikaisesti ainoastaan osa sivusta. Tällainen satunnainen tilanne voi jatkua aina siihen saakka, kunnes sama ..... 25 sivu lähetetään uudelleen.

< ·

Keksinnön erästä kohdetta soveltavassa teksti-tv-dekooderissa puskurimuistin lukuoperaatio tapahtuu ainoastaan kuvansammutusjaksojen ulkopuolella. Datajuovat tal-lenetaan puskurimuistiin kuvansammutusjaksojen aikana, 30 jotka esiintyvät ennen, kuin lukuoperaatio on saatu pää-* ' tökseen. Sen tähden CCT-piiri voi lukea ja käsitellä data- juovat, jotka tallennettiin puskurimuistiin sen jälkeen kun lukuoperaatio oli aloitettu ja ennen sen päättämistä. Etuna on tällä tavoin, että tuleva datajuova, joka sisäl-35 tyy pyydettyyn teksti-tv-sivuun, voidaan käsitellä luku-operaation aikana.

6 93294

Kukin data juova tallennetaan taustamuistiin ja toimitetaan CCT-piirille sellaisessa muodossa, että se on valmis CCT-piirin käsiteltäväksi. Datajuova tallennetaan esimerkiksi 344 bittinä, mihin sisältyvät yksi tavu, joka 5 käsittää datakehyksen tunnistuskoodin, kaksi tavua, jotka käsittävät virheenkorjauskoodit (virheiden korjaamista varten) sekä neljäkymmentä tavua, jotka sisältävät jäljellä olevan datan.

Keksinnön dekooderin puskurimuisti on järjestetty 10 sarjamuistiksi, kuten esimerkiksi jonomuistiksi (FIFO). Esimerkiksi välittömästi sen jälkeen, kun tv-vastaanotin on ottanut vastaan teksti-tv-signaalin, datajuovat tallennetaan jonomuistiin, vaikka käyttäjän pyyntöä ei tulekaan. Sillä hetkellä, kun käyttäjä muuttaa tv-vastaanottimen 15 toimintamuotoa normaalin kuvaohjelman tuottamisesta teks-ti-tv-informaation tuottamiseen, viimeisin vastaanotettu teksti-tv-data on siten jo tallennettuna puskurimuistiin.

Eräs etu on, että puskurimuistina voidaan käyttää suurikapasiteettista dynaamista hakumuistia (DRAM), joka 20 toimii jonomuistina. DRAM-muisti voidaan virkistää kuvan-sammutusjaksojen välissä. Jonomuistin annettua muistipaikkaa voidaan osoittaa lukuosoitteen osoittimella muistin lukuoperaation aikana ja kirjoitusosoitteen osoittimella kuvansammutusjaksojen aikana, kun muistiin tallentaminen .r„, 25 tapahtuu. Käyttämällä erillisiä luku- ja kirjoitusosoitteen osoittimia edellä mainittu etu, että datajuovat tallennetaan kun lukuoperaatio samalla on kesken, voidaan toteuttaa.

Keksinnön erästä kohdetta soveltava televisiovas-30 taanotin ottaa vastaan tulevan televisiosignaalin, joka sisältää tekstidataa kuljettavat kuvan juovat, erottaen vastaavat datajuovat sellaisen antosignaalin kehittämiseksi, joka pystyy tuottamaan kuvainformaation näyttölaitteelle. Ensimmäinen ohjaussignaali kehitetään yhden anto-35 signaalin kehittämisen yhteydessä käytettävän datajuovan li 7 93294 valitsemiseksi. Jonoperiaatteella toimivassa taustamuis-tissa on datan otto, Joka on kytketty televisiosignaalin lähteen antoon. Vastaavien datajuovien tallentaminen taus-tamuistiin tapahtuu joka kerta, kun tällainen datajuova 5 esiintyy. Ennen kuin ensimmäinen ohjaussignaali on kehitetty, taustamuisti sisältää jo olennaisen määrän tallennettuja televisiosignaalin datajuovia. Annetun aikavälin kuluessa, joka seuraa ensimmäisen ohjaussignaalin kehittämistä, taustamuistista luetaan useita televisiosignaalin 10 datajuovia, jotka on tallennettu ennen annetun aikavälin päättymistä. Annetun aikavälin kesto on olennaisesti lyhyempi kuin useista datajuovista ensimmäisen esiintymisen ja useista datajuovista viimeisen esiintymisen välillä olevan vastaavan aikavälin kesto, jotta useiden datajuo-15 vien hakuaikaa saadaan lyhennetyksi. Useiden datajuovien luku tapahtuu jonoperiaatteella sellaisen datasignaalin kehittämiseksi annetulla aikavälillä, joka sisältää useiden datajuovien, mukaan lukien datajuovat, jotka on tallennettu taustamuistiin annetun aikavälin kuluessa, datan.

20 Dataprosessori ottaa vastaan datasignaalin mainitun yhden datajuovan valitsemiseksi kehittääkseen sen mukaisen an-tosignaalin.

Piirustuksista: kuvio 1 kuvaa tekniikan tason teksti-tv-dekooderia, . 25 kuvio 2 kuvaa keksinnön erästä tunnusmerkkiä sovel- • · · < .

tavan nopeahakuisen teksti-tv-dekooderin lohkokaaviota, kuvio 3 esittää piirrosta, joka on hyödyksi selitettäessä kuvion 2 FIFO-taustamuistin toimintaa, kuvio 4 esittää vuokaaviota, joka on hyödyksi seli-30 tettäessä kuvion 2 teksti-tv-dekooderin toimintaa, ja kuvio 5 on yksityiskohtainen kaaviopiirros lineaarisesti takaisinkytketystä siirtorekisteristä, jota käytetään osoiteosoittimien tuottamiseen kuvion 2 taustamuis-tille.

35 Samat symbolit ja numerot kuvioissa 1 ja 2 osoit tavat samoja osia tai toimintoja.

4 t. · · 8 93294

Kuvion 2 kantataajuinen täydellinen videosignaali VIDEO on kytketty videoilmaisimelta, jota ei ole esitetty, kuvaprosessorille 20, esimerkiksi tyyppiä SAA5231 olevalle. Kuvaprosessori 20 kehittää signaalista VIDEO sarjamuo-5 toisen datasignaalin TTDout bittitaajuudella 6,9375 MHz sekä vastaavan kellosignaalin CLOCK, joka tuottaa signaalin TTDout bittien ajastusinformaation. Kuvaprosessori 20 kehittää myös täydellisen videotahtisignaalin VCS, joka erotetaan signaalista VIDEO. Signaali VCS on kytketty CCT-10 piirille 30, esimerkiksi tyyppiä SAA5243 olevalle mikropiirille. CCT-piiri 30 puolestaan kehittää signaalin SAND, joka sisältää vaihelukitukseen ja väripurskeen sammuttamiseen liittyvää informaatiota. Signaali SAND on kytketty takaisin kuvaprosessorille 20 horisontaalisen vaiheluki-15 tusinformaation tuottamiseksi kuvaprosessorin 20 oskillaattorille, jota ei ole esitetty.

Signaaliin TTDout sisältyvä sarjamuotoinen data on kytketty sarja/rinnakkais-muuntimelle 35, joka sisältää siirtorekisterin (ei ole esitetty). Sarja/rinnakkaismuun-20 nin 35 kehittää rinnakkaismuotoisen sanan 35a, joka on kytketty tunnistusyksikölle 40.

Keksinnön eräänä kohteena on se, että yksikkö 40 testaa, esiintyykö signaalin TTDout datavirran biteissä 12-bittistä sekvenssiä (101011100100), joka edustaa 4-bit- . 25 tistä kellonasetussekvenssiä ja sitä välittömästi seuraa- < · · < · vaa datakehyksen tunnistuskoodia. Tällaisen 12-bittisen sekvenssin esiintymisen tarkistaminen suoritetaan 2,7 mik-rosekunnin aikaikkunan aikana alkaen 11,8 mikrosekuntia signaalin VIDEO juovatahtiosuuden (ei ole esitetty) etu-30 reunan jälkeen. Tällainen tarkistus suoritetaan jokaiselle kuvajuovalle mahdollisten teksti-tv-juovien 6 - 22 ja 319-335 aikana, jotka esiintyvät signaalin VIDEO vastaavien kuvaosuuksien kuvansammutusj aksoissa.

Kun 12-bittinen sekvenssi tunnistetaan, oletetaan, 35 että kuvajuova edustaa teksti-tv:n datajuovaa. Sen jälkeen 9 93294 kun oletettu datajuova on tunnistettu, ainoastaan esimerkiksi 344 oletetun datajuovan bittiä tallennetaan puskuri-muistiin 45, joka toimii jonomuistina. Etuna tässä on se, että 4-bittisen kellonasetussekvenssin tarkistaminen 8-5 bittisen datakehyksen tunnistuskoodin lisäksi pienentää todennäköisyyttä, että kuvajuovan, joka ei ole datajuova, muuta kuin teksti-tv-dataa tallennetaan muistiin 45.

Ajastus- ja ohjausyksikkö 100 ottaa vastaan signaalit SAND, VCS ja CLOCK ja kehittää vastaavat ohjaussignaa-10 lit, jotka ohjaavat esimerkiksi muistiin 45 liittyviä toimintoja, esimerkiksi tunnistusyksikön 40 toimintaa.

Puskurimuistin 45 päämuistiosana on ilmeisesti toivottavaa käyttää DRAM-mikropiiriä, jolla on suuri tallen- 20 nuskapasiteetti, esimerkiksi 1098586 (2 ) bittiryhmää.

15 Tämä siksi, että saadaan aikaan tallennuskapasiteetti olennaisen suurelle määrälle teksti-tv-sivuja. Muistin 45 kustannusten ja tehonkulutuksen pienentämiseksi on ilmeisesti myös toivottavaa käyttää DRAM-piirejä, joissa hakuaika tai lukukierrosten välinen aika on pitkä ja jotka 20 ovat tyypillisesti halvempia. Siksi signaalin TTDout sarjamuotoinen teksti-tv-data muunnetaan muuntimella 35 4-bittisiksi rinnakkaisiksi sanoiksi tai puolitavuiksi 35b. Kunkin puolitavun 35b bitit tallennetaan samanaikaisesti puskurimuistiin 45, joka on organisoitu esimerkiksi neljä . 25 bittiä leveäksi DRAM-muistiksi. Tällä tavoin DRAM-muistin hakuaika voi olla pitempi kuin teksti-tv-datan bittijakso.

Kullekin oletetulle datajuovalle puolitavu, joka ensimmäisenä tallennetaan puskurimuistiin 45, vastaa data-kehyksen tunnistuskoodin eniten merkitsevää puolitavua.

30 Sen jälkeen tallennetaan sitä seuraavat jäljellä olevat *: 85 puolitavua. Kellonasetusbittejä ei tarvitse tallentaa.

Kirjoituslaskuri 55 kehittää kirjoitusosoitteen osoittimen tai sanan W-C0UNT, joka kytketään multiplekseri /komparaattorin 60 kautta muistin 45 osoiteliitäntään 35 45a. Kuvio 5 kuvaa kuvion 2 laskurin piirikaavion ja loh- • 10 93294 kokaavlon yhdistelmää. Samat numerot ja symbolit kuvioissa 2 ja 5 osoittavat samoja osia ja toimintoja.

Kuvion 5 kirjoituslaskuri 55 sisältää tavanomaisen 6-bittisen binäärilaskurin 551, joka tuottaa sanan W-C0UNT 5 6 bittiä AO - A5. Laskurin 551 eniten merkitsevä bitti, bitti A5, on kytketty tavanomaisen 14-bittisen lineaarisesti takaisinkytketyn siirtorekisterilaskurin (LFSF-las-kurin) 552 kunkin kiikun kelloliitäntään. Laskuri 552 sisältää 14 D-kiikkua, jotka muodostavat siirtorekisterin.

10 Tulo kiikuista muodostuvan siirtorekisteriketjun ensimmäisen kiikun 552a datanottoliitäntään muodostetaan sopivilla EHDOTON TAI-toiminnoilla siirtorekisteriketjun ensimmäisen, kolmannen, viidennen ja neljännentoista kiikun anto-signaaleista hyvin tunnetulla tavalla.

15 LFSR-laskuri 552 vaatii vähemmän laitteistoa ja on nopeampi kuin tavanomainen binäärilaskuri, koska siinä vältetään muistinumeron eteneminen, joka liittyy tavanomaiseen binäärilaskuriin. LFSR-laskuri 552 käy läpi täy- 14 den sekvenssijakson binäärilaskurin 551 bitin A5 2 -1 20 pulssin välein. Binäärilaskuri 551 käy läpi täyden sekvenssi jakson aina, kun laskurin 551 ottoliitäntään 551a on tullut 2^ kellopulssia. Niin muodoin sekä laskuri 55 että sana W-C0UNT käyvät läpi täyden ennalta määrätyn syklisen sekvenssin aina, kun ottoliitännässä 551a on esiin-20 .25 tynyt 2 -64 kellopulssia.

< o

Kunkin tallennettavan puolitavun osoitteen antaa kuvion 2 laskurin 55 sana W-C0UNT. Sanan W-C0UNT arvo vaihtuu seuraavaksi arvoksi laskurin 55 ennalta määrätyssä syklisessä sekvenssissä aina sen jälkeen, kun puolitavu 30 on tallennettu. Eri arvojen lukumäärä tällaisessa sykli- 20 sessä sekvenssissä, esimerkiksi (2 -64) on yhtä suuri kuin muistissa 45 käytetty puolitavujen muistipaikkojen lukumäärä. Siksi, ja mikä on edullista, kukin DRAM-muisti, 20 jossa on 2 muistipaikkaa, käytetään olennaisesti täysin 20 35 hyväksi. Luku (2 -64) on luvun 86, joka on kunkin data- n « 11 93294 juovan 334 bitin tallentamiseen tarvittavien puolitavujen lukumäärä, kokonainen monikerta. Jonomuistitoiminnan tuloksena kuvion 2 puskurimuistiin 45 voidaan tallentaa vii- meisimmäksi vastaanotettuja datajuovia määrä, joka on 20 5 enimmillään (2 -64) jaettuna 86:11a.

Kuvio 3 kuvaa kaavamaisesti kirjoituslaskurin 55 sanan W-C0UNT syklistä sekvenssiä. Samat numerot ja symbolit kuvioissa 2, 3 ja 5 kuvaavat samoja osia ja toimin- 20 toja. Syklinen sekvenssi sisältää 2 -64 arvoa, jotka on 20 10 jaettu ympyrälle a^ - a^, missä Q = 2 -64. Siten esimer kiksi sen jälkeen, kun kuviossa 3 merkinnällä an kuvattuun muistipaikkaan kuvion 2 muistissa 45 on tallennettu puoli-tavu, seuraava muistiin 45 tallennettava puolitavu tallennetaan paikkaan, jota on kuvattu kuviossa 3 merkinnällä 15 an+i' Ja ni1n edelleen.

Eri arvojen lukumäärä kuvion 2 laskurin 55 syklisessä sekvenssissä on luvun 86 eräs kokonainen monikerta. Siksi esimerkiksi datajuovat tallennetaan aina muistin 45 samoihin vastaaviin 86 puolitavun ryhmiin, esimerkiksi 20 kuvion 3 ryhmään a^ - agg- Datakehyksen tunnistuskoodin eniten merkitsevä puolitavu esimerkiksi tallennetaan aina muistin 45 samoihin muistipaikkoihin. Tämän ominaisuuden etuna on se, että se yksinkertaistaa muistia 45 ohjaavan kuvion 2 yksikön 100 laitteiston mutkikkuutta.

, 25 Kuvio 4 on vuokaavio, joka kuvaa kuvion 2 teksti- tv-dekooderin toimintaa sen jälkeen, kun käyttäjä on antanut komennon pyydetyn sivun näyttämisestä kuvaputkella (ei ole esitetty). Samat numerot ja symbolit kuvioissa 2-5 osoittavat samoja osia ja toimintoja. Käyttäjän an-30 tama sivunpyyntö, joka välitetään kuvion 2 mikrotietoko-*: neelle 65 näppäimistöllä (ei ole esitetty), saa mikrotie tokoneen kehittämään sivumuistin nollauskomentosignaalin. Tämä komentosignaali on kytketty CCT-piirille 30 tavanomaisen IlC-väylän kautta. CCT-piiri 30 tallentaa vastauk-35 sena sivumuistin nollauskomentosignaaliin sivumuistin 70 * 12 93294 kalkkiin muistipaikkoihin "tyhjät" merkit, mistä käytetään nimitystä sivumuistin nollaustoimitus. 22 millisekunnin aikavälin kuluttua siitä, kun muistin nollaustoimitus päättyi, mikrotietokone 65 lähettää CCT-piirille 30 toisen 5 komentosignaalin, joka saa CCT-piirin 30 aloittamaan toiminnan toimintamuodossa, johon on viitattu täyskanavatoimintamuotona, kuten on esitetty kuvion 4 vaiheessa d.

Täyskanavatoimintamuodossa kuvion 2 CCT-piiri 30 ottaa vastaan dataa signaalin VIDEO annetun kuvajakson 10 kaikkien kuvajuovien aikana. Vertailukohteena olevassa normaalissa kuvanpaluuvaihetoimintamuodossa CCT-piiri ottaa vastaan ja käsittelee dataa ainoastaan signaalin VIDEO vastaavien kuvajaksojen kuvansammutusjaksojen juovien 6-22 ja 319 - 325 aikana.

15 Kuvion 4 seuraavassa vaiheessa e kuvion 2 mikrotie tokone 65 lähettää vastaavan sivunpyyntökomentosignaalin CCT-piirille 30. Tämän seurauksena CCT-piiri 30 tallentaa väylän 70a kautta sivumuistiin 70 vastaavan sanan, joka sisältää bitin, josta käytetään nimitystä "sivua etsi-20 tään"-bitti (PBLF-bitti), ON-tilassa. Samanaikaisesti ajastus- ja ohjausyksikkö 100 dekoodaa väylällä 70a olevan informaation, ja yksikön 100 vastaava kiikku (ei ole esitetty) saa ohjaussignaalin FLAG asettumaan ON-tilaan, mikä aloittaa lukujakson tai -operaation muistissa 45.

.25 Muistin 45 lukuoperaation suorittamisessa käytetään hyväksi yksikön 100 ohjaamaa lukuosoitelaskuria 50. Laskuri 50, joka voidaan toteuttaa samalla tavoin kuin laskuri 55, kehittää lukuosoitteen osoittimen, sanan R-COUNT, joka on kytketty multiplekseri/komparaattorin 60 kautta 30 muistin 45 osoiteliitäntään 45a. Välittömästi ennen hetkeä, jolloin muistin 45 ensimmäinen muistipaikka sivun-pyyntökomentosignaalin seurauksena luetaan, mikä määrittelee lukuoperaation alkamishetken, laskuri 50 esiasete-taan muodostamaan sana R-COUNT, jonka arvo on sama kuin 35 arvo, joka jo sisältyy sanaan W-C0UNT. Esimerkki lukuope- ψ

II

13 93294 raatlon alkutilasta on kuvattu kuviossa 3 nuolilla, jotka edustavat sanoja R-COUNT ja W-COUNT, jotka osoittavat molemmat paikkaan a .

n

Kuvion 2 rinnakkais/sarja-muunnin 75 muuntaa kunkin 5 muistin 45 lukuantoliitäntään kehitetyn puolitavun 45b sarjamuotoiseksi datasignaaliksi TTDin. Signaalin TTDin bitit muuntimen 75 liitännässä 75a esiintyvät teksti-tv:n standardibittitaajuudella. Sen jälkeen, kun kukin muistin 45 paikka on luettu, sana R-COUNT vaihtuu sisällöltään 10 seuraavaksi arvoksi edellä mainitussa syklisessä sekvenssissä, ja seuraavan paikan sisältö luetaan. Siten kuvion 3 nuoli, joka kaaviossa edustaa sanaa R-COUNT "liikkuu" samaan kiertosuuntaan, joka jo aikaisemmin on yhdistetty sanaa W-C0UNT edustavan nuolen "liikkeeseen". Tämän tulok-15 sena kuvion 2 signaali TTDin sisältää datajuovia, jotka vastaavat signaalin VIDEO alunperin tallennettuja datajuovia ja jotka on luettu muistista 45 jonoperiaatteella.

Sarjamuotoinen datasignaali TTDin kytketään signaalin FLAG ohjaaman kytkimen 80 kautta CCT-piirin 30 teksti-20 tv-datan ottoliitäntään TTD, kun signaali FLAG on ON-ti-lassa. CCT-piiri 30 käsittelee signaalia TTDin täyskanava-toimintamuodossa. Siksi, ja mikä on edullista, lukujakson pituus, joka tarvitaan signaalin TTDin sisältämän annetun määrän vastaavia datajuovia lukemiseen ja käsittelemiseen 25 CCT-piirissä 30, on olennaisesti lyhyempi kuin siinä ta- * pauksessa, että näitä datajuovia otettaisiin vastaan CCT-piirin 30 ottoliitäntään TTD ainoastaan kuvansammutusjak-sojen aikana.

Kuvion 4 vaiheissa f ja g kuvion 2 CCT-piiri 30 30 suorittaa etsintätoimintaa tunnistaakseen signaalista *j TTDin datajuovan, joka edustaa käyttäjän pyytämän sivun otsikkodatajuovaa, kuten on kuvattu kuvion 4 vaiheen f lähtöpisteessä "kyllä". Sivun otsikko tunnistetaan kuvion 2 CCT-piirissä 30, toisin kuin yksikössä 40, käyttämällä 35 hyväksi myös virheenkorjauskoodin tarkistusta. Kun sivun « * 14 93294 otsikkodatajuova on tunnistettu, CCT-piiri 30 tallentaa sivumuistiin 70 väylän 70a kautta vastaavan sanan, joka liittyy sivun otsikkoon ja joka saa bitin PBLF asettumaan EI-tilaan. Sen jälkeen, kuten on esitetty kuvion 4 vai-5 heissä k, 1 ja m, datajuovat luetaan kuvion 2 muistista 45. Kukin datajuova, joka liittyy pyydettyyn sivuun, tunnistetaan hyvin tunnetulla tavalla ja tallennetaan sivu-muistiin 70.

Keksinnön toisena tunnusmerkkinä on, että bitin 10 PBLF EI-tilaan asettumista seuraavan aikakatkaisuaikavälin TOI päättyessä kuvion 2 ajastin 100a saa signaalin FLAG asettumaan EI-tilaan. Tämä tilanne on esitetty kuvion 4 vaiheen m lähtöpisteessä "kyllä". Tämän seurauksena yksikön 100 ohjaama lukuoperaatio päättyy. Lukuoperaation 15 päättyminen saattaa tapahtua myös ennen aikavälin TOI päättymishetkeä, kuten jäljempänä kuvataan. Aikakatkaisuaikavälin TOI pituus on esimerkiksi 20 - 40 millisekunnin välillä siitä hetkestä, kun bitti PBLF asettuu EI-tilaan. Aikavälin TOI aikana lukuoperaatio jatkuu tavalla, joka 20 on samanlainen kuin edellä CCT-piirin 30 täyskanavatoimin-tamuodon yhteydessä selitetty.

Olettamuksena on, että koko pyydetty sivu voidaan lukea muistista 45 aikavälin TOI aikana, joka seuraa hetkeä, jolloin sivun otsikko tunnistetaan. Siten, jos muis-. 25 tiin 45 on tallennettu esimerkiksi kaksi sivun otsikkoa, jotka edustavat samaa pyydettyä sivua, CCT-piiri 30 käsittelee vain ensimmäisen aikavälin TOI aikana luettavan, kun taas toista sivun otsikkoa ja tähän sivuun liittyviä data-juovia ei lueta muistista 45 aikavälin TOI aikana eikä 30 CCT-piiri 30 myöskään ota vastaan tai käsittele niitä.

Lukuoperaation päättyminen sen jälkeen, kun aikaväli TOI on päättynyt, estää sellaisen visuaalisesti epätoivottavan tilanteen esiintymisen, jossa teksti-tv-kuva kuvaputkella (ei ole esitetty) vaihtuu esimerkiksi kaksi 35 kertaa annetulla käyttäjän sivunpyynnöllä. Tällainen epä- 15 93294 toivottava tilanne saattaisi esiintyä seurauksena edellä mainituista kahdesta sivunotsikosta, jotka on tallennettu muistiin 45.

Lukuoperaatio päättyy myös ennen aikavälin TOI 5 päättymistä, kun ilmaistaan, että kaikki muistiin 45 tallennettu data on luettu. Tällainen tilanne esiintyy esimerkiksi, jos ei tunnisteta lainkaan muistiin 45 tallennettua datajuovaa, joka sisältää sivun otsikon, kuten on esitetty kuvion 4 vaiheessa g. Tällainen tilanne esiintyy 10 myös vaiheen 1 lähtöpisteessä "kyllä*'.

Kun kaikki kuvion 4 muistiin 45 tallennettu data on luettu ennen aikavälin TOI päättymistä, kuvion 2 multiplekseri /komparaattorin 60 komparaattoriosan antosignaali EQUAL asettuu ON-tilaan. Signaali EQUAL asettuu ON-tilaan, 15 kun sana R-COUNT tulee yhtä suureksi kuin sana W-COUNT. ON-tilassa oleva signaali EQUAL saa signaalin FLAG asettumaan EI-tilaan, mikä saa aikaan lukuoperaation päättymisen.

Tilanne, jolloin signaali EQUAL asettuu ON-tilaan 20 kuvion 4 vaiheessa 1 tai g, on kuvattu kuviossa 3 nuolen asennolla, joka edustaa sanaa R-COUNT. Kierrettyään ympyrän nuoli osoittaa samaan paikkaan kuvion 2 muistin 45 lukuoperaation lopussa kuin kuvion 3 nuoli, joka edustaa sanaa W-C0UNT.

25 Lukuoperaation aikana kuvion 4 vaiheissa f, g, k, 1 ja m kuvatut lukukierrokset kuvion 2 muistissa 45 tapahtuvat ainoastaan kuvion 2 signaalin VIDEO kunkin kuvajakson kuvansammutusjakson ulkopuolella. Koska muistin 45 tallennuskapasiteetti on suuri, lukuoperaatio voi vaatia 30 ajan, joka on olennaisesti pidempi kuin aika kahden peräk-•# käisen kuvansammutusjakson välillä.

Keksinnön toisena kohteena on se, että väliin tulevien kuvansammutusjaksojen, jotka esiintyvät lukuoperaation alkamishetkestä lukuoperaation päättymishetkeen, ai-35 kana datajuovat, jotka silloin esiintyvät signaalissa VI- 16 93294 DEO, tallennetaan muistiin 45, joka toimii jonomuistina. Datajuovat, jotka lukuoperaation tai -jakson keskeyttävien kuvansammutusjaksojen aikana tallennetaan muistiin 45, järjestetään saataville CCT-piirin 30 käsiteltäviksi, jos 5 se on tarpeen, lukuoperaation aikana. Tämän ominaisuuden etuna on se, että se estää sellaisen epätoivottavan tilanteen, jossa koko sivun sijasta vain osa sivusta saadaan muistiin 45 tallennetuista datajuovista ja näytetään kuvaputkella (ei ole esitetty). Tällainen osittainen sivu saa-10 tettaisiin näyttää, jos jotkin datajuovat, jotka liittyvät pyydettyyn sivuun, esiintyvät signaalissa VIDEO, mutta niitä ei olisi tallennettu muistiin 45 väliin tulleiden kuvansammutusjaksojen aikana, jotka esiintyivät sen jälkeen, kun lukuoperaatio alkoi. Jos tällaisia datajuovia 15 ei tallennettu muistiin 45, niitä ei voida käsitellä CCT-piirissä 30 kuvion 4 vaiheessa k. Tämän seurauksena niitä ei tallenneta kuvion 2 kuvamuistiin 70.

Oletettakoon, koska se on selityksen kannalta tarkoituksenmukaista, että kuviossa 3 sanaa W-C0UNT edustavan 20 nuolen asento on muuttunut kulmaltaan sen seurauksena, että datajuovia on tallennettu kuvion 2 muistiin 45 väliin tulevien kuvansammutusjaksojen aikana, jotka esiintyvät ennen lukuoperaation päättymistä. Tämän nuolen asento on muuttunut alkuasennosta, jossa se osoittaa kuvion 3 paik-. .25 kaa an, uuteen asentoon osoittamaan paikkaa ap. Lukuoperaation aikana niiden datajuovien data, jotka tallennettiin väliin tulleiden kuvansammutusjaksojen aikana, voidaan lukea, ja sanaa R-COUNT edustavan toisen nuolen asento voi "liikkua" ympyrän ympäri enemmän kuin täyden kier-30 roksen, kuten osoittaa kehän kiertävä nuoli 666. Siten, kun sanaa R-COUNT edustava nuoli osoittaa samaa paikkaa βρ tällaisen lukuoperaation lopussa, kuvion 2 signaali EQUAL asettuu ON-tilaan. Signaali EQUAL osoittaa, että kaikki jonomuistissa ollut tieto on luettu, kuten on esi-35 tetty kuvion 4 vaiheen 1 lähtöpisteessä "kyllä".

17 93294

Lukuoperaatio kuvion 2 muistista 45 voi päättyä kuvion 4 vaiheen g lähtöpisteessä "kyllä", kun sivun ot-sikkodatajuovaa ei ole tunnistettu, tai vaiheen 1 lähtöpisteessä "kyllä". Näistä molemmista pisteistä lähtevien 5 nuolten päätepiste on ennen aikavälin TOI päättymishetkeä ja sen jälkeen, kun kuvion 2 muistin 45 kaikki muistipaikat on luettu.

On otaksuttu, että muistin 45 kaikki muistipaikat on luettu siihen mennessä, kun toinen aikakatkaisuaikaväli 10 T02, esimerkiksi 0,8 sekuntia, on kulunut loppuun siitä hetkestä lähtien, kun mikrotietokone 65 lähetti sivunpyyn-tökomentosignaalin CCT-piirille 30. Sivunpyyntökomentosig-naaliin on viitattu kuvion 4 vaiheessa e.

Keksinnön vielä eräänä kohteena on, että sen jäl-15 keen, kun aikaväli T02 on kulunut loppuun, kuvion 2 mikrotietokone 65 lähettää CCT-piirille 30 komennon, joka saa CCT-piirin 30 toimimaan kuvanpaluuvaihetoimintamuodossa. Etuna tässä on se, että mikrotietokone 65 asettaa aikakat-kaisuaikavälin T02 ohjelmatoiminnon avulla ilman, että 20 tarvitaan tiedon saamista CCT-piiriltä tai yksiköltä 100.

Lukuoperaation lopussa kuvion 2 signaali FLAG asettuu EI-tilaan, kuten edellä on selitetty. Signaalin FLAG ollessa EI-tilassa kytkin 80 kytkee kuvaprosessorin 20 signaalin TTDout CCT-piirin 30 liitäntään TTD suoraan val-. . 25 miiksi seuraavaa CCT-piirin 30 kuvanpaluuvaihetoimintamuo-toa varten, kuten jäljempänä kuvataan.

Kuvanpaluuvaihetoimintamuodossa signaali FLAG on EI-tilassa, kuten edellä on selitetty, ja signaali TTDout on kytketty liitäntään TTD ja CCT-piiri 30 käsittelee sitä 30 siten, että muisti 45 ohitetaan. Näin ollen tulevat teks-*· ti-tv:n datajuovat, jotka liittyvät kuvaputkella näytet tävään sivuun, käsitellään CCT-piirin 30 kuvanpaluuvaihe-toimintamuodossa vain kuvansammutusjaksojen aikana tunnetulla tavanomaisella tavalla.

35 Koska muisti 45 on sarjamuisti, tai jonomuisti (FIFO), muistin 45 muistipaikka, johon annettu signaalin • 18 93294 VIDEO tai signaalin TTDin datajuova on tallennettuna, on CCT-piirille 30 "näkymätön". Siksi, ja mikä on edullista, CCT-piiri 30 voidaan toteuttaa käyttäen samaa mikropiiri-tyyppiä, esimerkiksi tyyppiä SAA5243, jota käytetään ku-5 vion 1 tekniikan tason teksti-tv-dekooderissa. Täten kuvion 2 muistin 45 sisällyttämisen teksti-tv-dekooderiin ei tarvitse vaikuttaa CCT-piirin 30 laitteiston mutkikkuuteen.

Ajastus- ja ohjausyksikkö 100 ohjaa yksikön 40 tun-10 nistusoperaatiota kuvansammutusikkunan aikana. Se ohjaa tallennus- ja lukuoperaatioita ja muistin 45 DRAM-muistien virkistämistä. Nykyaikaisten DRAM-muistien on käytävä läpi virkistyskierros jokaisessa DRAM-muistin 512 osoiterivissä aina esimerkiksi 8 millisekunnin välein. Virkistyskierros-15 ten suorittamiseksi lukuoperaation aikana lukuosoitelas-kurin 50 sanan R-COUNT yhdeksän (9) ennalta määrättyä bittiä, esimerkiksi kuvion 5 bitit AO - A6, A13 ja A15, kytketään DRAM-muistien riviosoitejohtimille lukuoperaation aikana. Nämä yhdeksän ennalta määrättyä bittiä muuttuvat 20 laskurissa 50 lukuoperaation aikana sillä tavalla, että ainakin kaikki 512 mahdollista yhdeksän bitin binääriyh-distelmää esiintyvät jokaisen 8 millisekunnin jakson aikana. Lukujaksolla, sen lisäksi, että haetaan erityinen muistipaikka, suoritetaan myös muistin osoitetun muistiri-25 vin virkistyskierros. Tällä tavoin lukuoperaation aikana virkistetään DRAM-piirien kaikki 512 osoiteriviä.

Kun muistissa 45 ei ole käynnissä lukuoperaatiota, esimerkiksi silloin, kun yhtään sivunpyyntöä ei ole odottamassa vastausta, yksikkö 100 suorittaa "ensin CAS sitten 30 RAS"-virkistystoimintoa. "Ensin CAS sitten RAS"-virkistystoiminnossa yksikkö 100 kehittää ennalta määrätyllä taa- « juudella DRAM-muistien CAS- ja RAS-ohjaussignaaleja vir-kistyskierrosten tuottamiseksi. Toisaalta silloin, kun sivunpyyntö on odottamassa vastausta, lukuoperaatio on 35 käynnissä ja edellä mainittu "ensin CAS sitten RAS"-vir- 19 93294 kistystoiminto korvataan lukujaksoilla, jotka tapahtuvat lukuoperaatlon aikana. Täten varmistetaan se, että DRAM-muistien virkistäminen toimii täydellisesti.

»

Claims (10)

20 93294

1. Televisiolaite, joka ottaa vastaan tulevan televisiosignaalin, joka sisältää kuvajuovia, jotka kuljetta-5 vat tekstidataa määritellen vastaavat datajuovat, sellaisen antosignaalin kehittämiseksi, joka pystyy tuottamaan kuvainformaation näyttölaitteelle, ja joka televisiolaite sisältää: laitteen ensimmäisen ohjaussignaalin kehittämiseksi 10 yhden sanotuista datajuovista valitsemista varten käytettäväksi sanotun antosignaalin kehittämisen yhteydessä ja sanotun televisiosignaalin lähteen, joka on tunnettu siitä, että se sisältää jonoperiaatteella toimivan taustamuistin (45) , jos-15 sa on sanotun lähteen antoon kytketty dataotto, ensimmäisen ohjauslaitteen (55), joka on kytketty sanottuun taustamuistiin (45) sanotun televisiosignaalin (VIDEO) vastaavien datajuovien tallentamiseksi siihen, jolloin ennen hetkeä, jona sanottu ensimmäinen ohjaussig-20 naali kehitetään, sanottu taustamuisti jo sisältää olennaisen määrän sanotun televisiosignaalin tallennettuja datajuovia, toisen ohjauslaitteen (50), joka ottaa vastaan sanotun ensimmäisen ohjaussignaalin ja on kytketty sanottuun - 25 taustamuistiin (45) ohjatakseen annetun aikavälin aikana, joka seuraa sanotun ensimmäisen ohjaussignaalin kehittämistä, sanotun televisiosignaalin useiden datajuovien, jotka on tallennettu ennen sanotun annetun aikavälin päättymistä, lukemista sanotusta taustamuistista (45), sanotun 30 annetun aikavälin keston ollessa olennaisesti lyhyempi kuin vastaavan, sanotuista useista datajuovista ensimmäi- ♦ sen esiintymisen ja niistä viimeisen esiintymisen välisen aikavälin kesto sanottujen useiden datajuovien hakuajan lyhentämiseksi, sanotun toisen ohjauslaitteen (50) ohja-35 tessa sanottujen useiden datajuovien lukemista jonoperi- 93294 21 aatteella sellaisen datasignaalin (TTDin) kehittämiseksi sanotun annetun aikavälin aikana, joka sisältää sanottujen useiden datajuovien, mukaan luettuina datajuovat, jotka on tallennettu sanottuun taustamuistiin (45) sanotun annetun 5 aikavälin aikana, datan, sekä dataprosessorin (30), joka ottaa vastaan sanotun datasignaalin (TTDin) sanotun yhden datajuovan valitsemiseksi kehittääkseen sen mukaisesti sanotun antosignaalin (R, G, B).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että se sisältää laitteen (80) sanotun datasignaalin (TTDin) ja sanotun televisiosignaalin (TTDout) kytkemiseksi sanotulle dataprosessorille (30) siten, että ennen hetkeä, jolloin sanottu ensimmäinen oh-15 jaussignaali kehitetään, sanottu televisiosignaali (TTDout) kytketään sanotulle dataprosessorille (30) sillä tavoin, että se ohittaa sanotun taustamuistin (45).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että koko sanotun annetun aikavälin ajan 20 sanottu kytkentälaite (80) kytkee sanotun signaalin (TTDout), joka ohittaa sanotun taustamuistin (45), irti sanotusta dataprosessorista (30).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää kytkimen (80), jossa on 25 ensimmäinen otto (A), joka on kytketty sanotun televisio- 4. signaalin sanotun lähteen sanotun annon ja sanotun taustamuistin (45) sanotun dataoton välille, toinen otto (B), joka on kytketty sanotun taustamuistin (45) data-antoon (45b), sekä kytkimen anto (80a), joka on kytketty sanotun 30 dataprosessorin (30) erääseen ottoon.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n -• r t n e t t u siitä, että se sisältää laitteen (100) toisen ohjaussignaalin (FLAG) kehittämiseksi, joka on kytketty sanotun kytkimen (80) ohjausottoon (C), sanotun toisen 35 ohjaussignaalin ollessa ensimmäisessä tilassa sanotun kyt- 22 93294 kimen (80) ohjaamiseksi kytkemään sanotun kytkimen (80) sanottuun toiseen ottoon (B) kehitetty signaali sanotulle dataprosessorille (30) lähtien siitä hetkestä, jolloin sanottu ensimmäinen ohjaussignaali (65:Itä) on kehitetty, 5 sekä toisessa tilassa sanotun kytkimen (80) ohjaamiseksi kytkemään sen sanottuun ensimmäiseen ottoon (A) kehitetty signaali sanotulle dataprosessorille (30) lähtien siitä, kun aikaisempi seuraavista kahdesta hetkestä esiintyy: a) hetki, jolloin kaikki taustamuistiin (45) tallennettu data 10 on luettu, ja b) hetki, jolloin ensimmäinen aikakatkaisu-aikaväli on kulunut siitä hetkestä, jolloin sanottu data-prosessori (30) valitsee sivun otsikkodatajuovan datan.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää laitteen (75), joka on 15 kytketty sanottuun taustamuistiin (45) sellaisen sarjamuotoisen databittisignaalin (TTDin) kehittämiseksi sanottujen useiden datajuovien datan mukaisesti, joka sisältää vastaavat datajuovat, jotka luetaan sanotusta taustamuis-tista (45) jonoperiaatteella, sanotun sarjamuotoisen data-20 bittisignaalin (TTDin) ollessa kytketty sanotun kytkimen (80) sanottuun toiseen ottoon (B) sanotun kytkimen kytkiessä sanotun sarjamuotoisen databittisignaalin (TTDin) sanotun dataprosessorin (30) sanottuun ottoon sanotun annetun aikavälin aikana ja kytkiessä sanotun kytkimen (80) ..... 25 sanottuun ensimmäiseen ottoon (A) kehitetyn signaalin sanotun dataprosessorin (30) sanottuun ottoon sanotun annetun aikavälin ulkopuolella.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää kytkimen (80) sanotusta 30 datasignaalista (TTDin), joka kehitetään sanotun tausta-muistin (45) antoon, ja toisesta datasignaalista (TTDout), joka ohittaa sanotun taustamuistin (45), toisen kytkemiseksi sanotun dataprosessorin (30) ottoon, kun toinen ohjaussignaali, joka kehitetään sanotun kytkimen (80) oh-35 jausottoon (C), on ensimmäisessä tilassa, sekä toisen da- 23 93294 tasignaalista, joka on kehitetty taustamuistin (45) ulostuloon, ja mainitusta toisesta datasignaalista kytkemiseksi sanotun dataprosessorin (30) sanottuun ottoon, kun toinen ohjaussignaali on toisessa tilassa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen televisiolaite, tunnettu siitä, että se sisältää sivumuistin (70), joka ottaa vastaan sanotun antosignaalin siihen tallennettavaksi.

9. Televisiolaite, joka on vasteellinen tulevan 10 televisiosignaalin lähteelle (20), jonka lähettämä signaali sisältää kuvajuovasignaaleja, jotka kuljettavat teksti-dataa määritellen vastaavat datajuovat, sellaisen antosignaalin kehittämiseksi, joka pystyy tuottamaan kuvainfor-maation näyttölaitteelle, mainitun laitteen käsittäessä 15 kytkimen (80), jonka sisääntulo on kytketty mainittuun televisiosignaalin lähteeseen, tunnettu siitä, että se käsittää: laitteen (65) ensimmäisen ohjaussignaalin kehittämiseksi yhden sanotuista datajuovista valitsemista varten 20 käytettäväksi sanotun antosignaalin kehittämisen yhteydessä, jonoperiaatteella toimivan taustamuistin (45), jossa on sanottuun lähteeseen (20) kytketty dataotto, ensimmäisen ohjauslaitteen (55), joka on kytketty ..... 25 sanottuun taustamuistion (45) sanotun televisiosignaalin vastaavien datajuovien tallentamiseksi siihen, jolloin ennen hetkeä, jona sanottu ensimmäinen ohjaussignaali kehitetään, sanottu taustamuisti (45) jo sisältää olennaisen määrän sanotun televisiosignaalin tallennettuja datajuo-30 via, • toisen ohjauslaitteen (50), joka ottaa vastaan sa- notun ensimmäisen ohjaussignaalin ja on kytketty sanottuun taustamuistion (45) ohjatakseen annetun aikavälin aikana, joka seuraa sanotun ensimmäisen ohjaussignaalin kehittä-35 mistä, sanotun televisiosignaalin useiden tallennettujen 24 93294 datajuovien lukemista sanotusta taustamuistista (45) siten, että sanotun annetun aikavälin kesto on olennaisesti lyhyempi kuin vastaavan, sanotuista useista datajuovista ensimmäisen esiintymisen ja niistä viimeisen esiintymisen 5 välisen aikavälin kesto sanottujen useiden datajuovien hakuajan lyhentämiseksi, sanotun toisen ohjauslaitteen (50) ohjatessa sanottujen useiden datajuovien lukemista jonoperiaatteella sellaisen datasignaalin kehittämiseksi sanotun annetun aikavälin aikana, joka sisältää sanottujen 10 useiden datajuovien datan, mainitun kytkimen (80), jonka toinen otto (B) on kytketty sanotun taustamuistin (45) data-antoon, sekä anto (80a) toisen datasignaalin kehittämistä varten dataprosessorin (30), joka ottaa vastaan sanotun 15 toisen datasignaalin sanotun yhden datajuovan valitsemiseksi kehittääkseen sen mukaisesti sanotun antosignaalin, sekä laitteen (100) toisen ohjaussignaalin kehittämiseksi, joka on kytketty sanotun kytkimen (80) ohjausottoon 20 (C), sanotun toisen ohjaussignaalin ollessa ensimmäisessä tilassa sanotun kytkimen (80) ohjaamiseksi kytkemään sanottuun kytkimen toiseen ottoon (B) kehitetty signaali sanotulle dataprosessorille (30) sen jälkeen, kun sanottu ensimmäinen ohjaussignaali on kehitetty, sekä toisessa • - 25 tilassa sanotun kytkimen (80) ohjaamiseksi kytkemään sa nottuun ensimmäiseen kytkimen ottoon (A) kehitetty signaali sanotulle dataprosessorille (30) lähtien siitä, kun aikaisempi seuraavista kahdesta hetkestä esiintyy: a) hetki, jolloin kaikki taustamuistion (45) tallennettu data on 30 luettu, ja b) hetki, jolloin aikakatkaisuaikaväli on kulu- • nut siitä hetkestä, jolloin sanottu dataprosessori (30) valitsee sanotun yhden datajuovan, joka on sivun otsikko.

10. Televisiolaite, joka on vasteellinen tulevan televisiosignaalin lähteelle (20), jonka lähettämä signaa-35 li sisältää kuvajuovia, jotka kuljettavat tekstidataa mää- 25 93294 ritellen vastaavat datajuovat, sellaisen antosignaalin kehittämiseksi, joka pystyy tuottamaan kuvainformaation näyttölaitteelle, tunnettu siitä, että se käsittää: 5 ensimmäisen laitteen (65) ensimmäisen ohjaussignaa lin kehittämiseksi yhden sanotuista datajuovista valitsemista varten käytettäväksi sanotun antosignaalin (R, G, B) kehittämisen yhteydessä, toisen laitteen (40), joka on vasteellinen maini-10 tulle televisiosignaalille sellaisen kellosignaalin generoimiseksi, joka osoittaa datajuovan kellonasetusosan da-tasekvenssin yksittäisten bittien ajoitukset, jonoperiaatteella toimivan taustamuistin (45), jossa on sanottuun lähteeseen (20) kytketty dataotto, 15 kolmannen laitteen (40), joka on kytketty sanottuun taustamuistiin (45) ja joka ottaa vastaan sanotun televisiosignaalin (VIDEO) ja mainitun kellosignaalin datajuovan kellonasetusosan datasekvenssin tunnistamiseksi annetusta datajuovasta ja kuvajuovien tallentamiseksi sanottuun 20 taustamuistiin (45), jotka tunnistetaan datajuoviksi, mutta vain silloin, kun sanotun kellonasetusosan datasekvenssin yksittäiset bitit esiintyvät oikeassa järjestyksessä, mainitun ensimmäisen laitteen (65) tallentaessa sanotut datajuovat siten, että ennen sanotun ensimmäisen ohjaus-, 25 signaalin kehittämistä sanottu taustamuisti (45) jo sisäl- 4 tää olennaisen määrän sanotun televisiosignaalin tallennettuja datajuovia, neljännen laitteen (50), joka ottaa vastaan sanotun ensimmäisen ohjaussignaalin ja on kytketty sanottuun taus-30 tamuistiin (45) ohjatakseen annetun aikavälin aikana, joka seuraa sanotun ensimmäisen ohjaussignaalin kehittämistä, i · sanotun televisiosignaalin useiden tallennettujen datajuo-vien lukemista sanotusta taustamuistista (45) siten, että sanotun annetun aikavälin kesto on olennaisesti lyhyempi 35 kuin vastaavan, sanotuista useista datajuovista ensimmäi- • ’ · 26 93294 sen esiintymisen ja niistä viimeisen esiintymisen välisen aikavälin kesto sanottujen useiden datajuovien hakuajan lyhentämiseksi, sanotun neljännen laitteen (50) ohjatessa sanottujen useiden datajuovien lukemista jonoperiaatteella 5 sellaisen datasignaalin kehittämiseksi sanotun annetun aikavälin aikana, joka sisältää sanottujen useiden datajuovien datan, sekä dataprosessorin (30), joka ottaa vastaan sanotun datasignaalin sanotun yhden datajuovan valitsemiseksi ke-10 hittääkseen sen mukaisesti sanotun antosignaalin. • f < e I • · • . • « K 27 93294