FI93288C

FI93288C - Menetelmä ehdollisten kytkentöjen ohjaamiseksi tietoliikennejärjestelmässä

Info

Publication number: FI93288C
Application number: FI931165A
Authority: FI
Inventors: Arto Peltomaeki; Simo Hyytiae
Original assignee: Nokia Telecommunications Oy
Priority date: 1993-03-16
Filing date: 1993-03-16
Publication date: 1995-03-10
Also published as: FI93288B; DE69428895T2; AU680479B2; WO1994022250A1; FI931165A; EP0698322A1; FI931165A0; DE69428895D1; JPH08508145A; AU6209594A; EP0698322B1

Description

93288

Menetelmä ehdollisten kytkentöjen ohjaamiseksi tietoliikenne j ärj estelmässä 5 Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen menetelmä ehdollisten kytkentöjen ohjaamiseksi tietoliikennejärjestelmässä.

Nykyisessä plesiokronisessa siirtoverkossa käytetään ehdollisten kytkentöjen ohjaamiseen usein pilot-kanavaa, 10 jonka muodostaa esim. eurooppalaisessa 30-kanavaisessa pe-ruskanavointijärjestelmässä (2048 kbit/s), joka on määritelty CCITTrn suosituksessa G.704, tyypillisesti kanavakohtaiseen signalointiin (Channel Associated Signalling) käytetyn aikavälin TS16 c-bitti. (Aikavälin TS16 kahdeksan 15 bittiä ovat kahden signalointikanavan käytössä siten, että kummankin kanavan käyttöön jää neljä bittiä, joita merkitään yleisesti viitekirjaimilla abcd. Monissa merkinantojärjestelmissä ei kyseinen c-bitti kuitenkaan ole käytössä ja sitä voidaan käyttää vapaasti muihin tarkoituksiin.) 20 Tällainen menetelmä edellyttää kuitenkin kanavakohtaista merkinantoa. Jos käytetään yhteiskanavamerkinantoa tai sellaista kanavakohtaista merkinantoa, jossa c-bitti on jo käytössä, on ehdollisten kytkentöjen ohjaukseen käytettävä pilot-kanava muodostettava jostakin muusta vapaasta bitis-23 tä, jolloin ko. pilot-kanava myös kuluttaa järjestelmän “ - hyötykapasiteettia.

Tällainen nykyisin yleisesti käytettävä menetelmä, jossa ehtoinformaation muodostaa tietyn aikavälin yksi bitti ei kuitenkaan toimi, mikäli jokin verkossa syntyvä 20 vika aikaansaa käytetyn ehtobitin juuttumisen kiinteään tilaan. Tällainen vika voi olla esim. laitteessa syntyvä - oikosulku, joka aikaansaa ehtobitille kiinteän "0"-tilan (jota käytetään yleensä ehtobitin arvona "tosi").

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin saada 35 aikaan menetelmä, jonka avulla ehdollisia kytkentöjä pys- 93288 2 tytään ohjaamaan verkon hyötykapasiteettia kuluttamatta myös edellä kuvatun kaltaisessa tapauksessa, jossa jokin verkossa syntyvä vika aiheuttaa ehtobitin juuttumisen kiinteään tilaan. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mu-5 kaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisena perusajatuksena on käyttää edelleenkin yhtä bittiä (kerrallaan) ehdon siirtoon, mutta ilmaista kanavan kunnossaolo tietyllä ehtobittien muodos-10 tamalla sekvenssillä, joka toistuu samanlaisena. Vain yksi sekvenssi vastaa siten ehtoa ’'tosi", muiden sekvenssien vastatessa ehtoa "epätosi".

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti käytetään kahta eri sekvenssiä siten, että lähetettävä sekvens-15 si muutetaan ennalta määrätyin väliajoin. (Mainittu väliaika on hyvin suuri verrattuna kahden peräkkäisen ehtobitin väliseen aikaan.) Tällä järjestelyllä pystytään toteamaan se, että ehtobittejä lähettävässä solmussa toimivat ohjauselimet (käytännössä solmun ohjelmisto) tyydyttä-20 västi, koska ne pystyvät vaihtamaan sekvenssiä oikealla tavalla.

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja kuvataan tarkemmin viitaten oheisen piirustuksen mukaisiin esimerkkeihin, joissa 25 kuvio 1 esittää ehdollisen kytkennän sinänsä tunnet tua ohjausperiaatetta, ja kuvio 2 esittää pilot-kanavalla keksinnön mukaisesti lähetettävää toistuvaa sekvenssiä, jota vaihdetaan määrätyin väliajoin.

30 Kuviossa 1 on esitetty ehdollisen kytkennän ohjaus periaatetta. Solmu 11 lähettää signaalin kahta eri reit-. tiä, joita on merkitty viitemerkeillä P1 ja P2. Kaukopään solmun 12 (joka sijaitsee solmuun 11 nähden useita solmuja sisältävän verkon NTW takana) on tehtävä valinta, kytkeekö 35 se eteenpäin portista a vai portista b vastaanottamansa n 93288 3 signaalin. Valintaa varten signaali sisältää määrätyssä aikavälissä ehtobitin eb, jonka kaukopään solmu 12 tutkii. Kuviossa on esitetty esimerkkinä tilanne, jossa solmun 11 lähettämä ehtobitti eb saa arvon "nolla" ("tosi"), solmun 5 12 reitiltä P1 vastaanottama ehtobitti samoin arvon "nol la", ja solmun 12 reitiltä P2 vastaanottama ehtobitti arvon "yksi". Koska ehtobitin arvon muuttuminen reitillä P2 indikoi ko. reitin varrella olevaa vikaa, valitsee solmu 12 signaalin portista a. Solmuun 12 voidaan muodostaa eri 10 signaaleille (tai niitä vastaaville porteille) keskinäiset prioriteetit, jotka kertovat sen, mikä signaali (portti) valitaan siinä tapauksessa, että vastaanotettujen ehtobit-tien arvot ovat samoja. Jos signaaleilla (porteilla) on sama prioriteetti, voidaan myös valita se signaali, jossa 15 ehtobitti on kauemmin ollut samassa arvossa.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti käytetään edelleen yhtä bittiä ehdon ("tosi"/"epätosi") siirtoon, mutta kanavan kunnossaoloa ei ilmaista kiinteällä "0"-tilalla, vaan ennalta määrätyn pituisella bittisekvenssillä. Bit-20 tisekvenssin pituus voi olla esim. 4 bittiä, koska esim. PDH-laitteissa on tyypillisesti neljä kehystä pitkät puskurit. Käytännössä sekvenssi voidaan muodostaa esim. generoimalla puskuriin ohjelmallisesti sekvenssin mukaiset bitit niitä vastaaviin paikkoihin. Sekvenssi voidaan il-25 maista tutkimalla puskurin sisältöä kyseisistä kohdista.

‘ · Käytettäessä esim. edellä kuvattua c-bittiä ehdollisen kytkennän ohjaamiseen merkitsee keksinnön mukainen ratkaisu sitä, että c-bitti muodostaa lähetyspäässä (esim. solmu 12 kuviossa l) tiettyä sekvenssiä, joka voi olla, käytet-30 täessä 4 bitin pituutta, esim. sekvenssi Olli, joka toistuu ko. kanavalla.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti voidaan sekvenssi vaihtaa toiseksi tasaisin väliajoin T, esim. 1...3 sekunnin väliajoin. Tällöin pilot-kanavalla 35 siirrettävät ehtobitit muodostaisivat (edellisen esimer- 93288 4 kin sekvenssiä käyttäen) vuorotellen bittijonoa ...011101110111... ja esim. bittijonoa ...100010001000..., jossa siis ensimmäisen sekvenssin (0111) kaikki bitit on invertoitu. Tämä suoritusmuoto on esitetty kuviossa 2, 5 jossa on esitetty aikavälin TS16 kahdeksan bittipositiota ja c-bitin muodostama toistuva sekvenssi. Peräkkäisiä kehyksiä on merkitty viitemerkeillä Fl, F2, F3, jne.

Yksinkertaisuuden vuoksi ehtosignaalissa ei ole kehystä, vaan yhden sekvenssin yksi nolla tai ykkönen on 10 satunnaisessa paikassa. Sekvenssin on tällöin syytä olla sellainen, että sen vaihtumisen havaitsee mahdollisimman helposti. Siten esim. sekvenssit OOH ja 1100 eivät ole sopivia keksinnön mukaiseen käyttöön, vaan käytetyissä sekvensseissä on ykkösten ja nollien lukumäärä syytä olla 15 erilainen.

Kahden peräkkäisen ehtobitin välinen aika, joka kuvion 2 esimerkissä vastaa kahden kehyksen välistä aikaa, voi myös vaihdella riippuen siitä, minkä tasoiseen signaaliin ehtoinformaatio liitetään.

20 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Esim. sekvenssin 25 pituus ja sekvenssin sisältö voi vaihdella. Periaatteessa 0 voidaan n bittiä pitkällä sekvenssillä olla 2” erilaista sisältöä. Sekvenssien vaihteluväli voi myös olla hyvinkin erilainen. On myös huomattava, että keksintö on yhtä hyvin sovellettavissa perinteiseen plesiokroniseen tietoliiken-30 neverkkoon kuin esim. kehitteillä oleviin synkronisiin digitaalisiin tietoliikennejärjestelmiin, joissa signaali ? omaa kehysrakenteen, joka muodostuu ennalta määrätystä määrästä vakiopituisia tavuja, ja joka sisältää osoitti-men, joka osoittaa hyötykuorman vaiheen kehysrakenteen 35 sisällä. Eräs tapa siirtää ehtoinformaatiota nimenomaan

II

93288 5 synkronisessa digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä on esitetty tälle hakemukselle rinnakkaisessa FI-patentti-hakemuksessa 931164.

Claims

93288

1. Menetelmä ehdollisen kytkennän ohjaamiseksi digitaalisessa tietoliikennejärjestelmässä, jonka menetel-5 män mukaisesti lähetetään (11) hyötysignaaliin liittyvää ehtoinformaatiota (eb), jonka perusteella suoritetaan kytkentä vastaanottopäässä (12), tunnettu siitä, että ehtoinformaation muodostavaa ehtobittiä (eb) muutetaan ennalta määrätyn pituisen toistuvan sekvenssin mukai- 10 sesti.

2- Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään kahta eri sekvenssiä siten, että lähetettävä sekvenssi muutetaan ennalta määrätyin väliajoin (T).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että yksi sekvenssi muodostetaan neljästä peräkkäisestä ehtobitistä (eb).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytettyjen sekvenssien toi- 20 siaan vastaavat bitit ovat toisiinsa nähden invertoituja.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetyissä sekvensseissä on ykkösten ja nollien lukumäärä erilainen. II 93288