FI98582C - Varmennetun väylän toteutus tietoliikenneverkossa - Google Patents

Description

98582

Varmennetun väylän toteutus tietoliikenneverkossa

Keksinnön kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osan mukainen menetelmä ja oheisen patenttivaatimuksen 3 johdanto-osan mukainen järjestely varmennetun hallinta- tms. väylän toteuttamiseksi tietoliikenneverkossa .

Hallintaväylällä tarkoitetaan sellaista tiedonsiir-10 toyhteyttä, jolla siirretään verkon hallintainformaatiota, toisin sanoen informaatiota, jonka avulla on tarkoitus esim. kerätä vikatietoja tai ohjata verkon toiminnallisia yksikköjä tiettyyn tilaan. Periaatteessa keksinnön mukainen menetelmä sopii minkä tahansa väylän toteuttamiseen, 15 joskin hallintainformaation siirto on käytännössä väylän ehdottomasti tärkein ajateltavissa oleva toteutusmuoto.

Esillä olevan keksinnön ensisijaisena tarkoituksena on toteuttaa varmennettu hallintayhteys silmukkaverkossa tai ns. mesh-verkossa, joka rakentuu silmukoista (mesh- 20 verkossa on minkä tahansa kahden solmun välillä useampi kuin yksi reitti), mutta keksintö sopii yleisesti varmen- . . netun väylän toteuttamiseen, mikäli väylän muoto sopii verkossa käytetyn synkronoinnin rakenteeseen. Väylälle ’ kytkeytyneet solmut voivat lähettää sanomansa väylälle, '. : 25 jolloin se leviää väylää pitkin kaikille siihen kytketyil- : le solmuille. Väylässä ei saa olla silmukkaa, koska siinä • · I tapauksessa jäisi lähetetty sanoma kiertämään väylää pit- kin. (Tässä esityksessä käytetään tietoliikenneverkon siirtoyhteyksien risteyskohdista nimitystä solmu. Solmu-30 laitteita ovat esim. haaroitin-, kanavointi- ja ristikyt-kentälaiteet.) • · ·

Verkon solmujen väliset signaalit voivat olla esim.

• · *. 1J ITU-T:n (entinen CCITT) suositusten G.703/G.704 mukaisia 2048 kbit/s signaaleja, joissa kehykseen kuuluu 32 aika-. .·. 35 väliä (TS0...TS31) ja ylikehykseen 16 kehystä. Tällaisen 98582 2 signaalin kehysrakenteessa voidaan hallintainformaatio siirtää esim. siten, että huoltokanava varaa kehysrakenteesta esim. kolme bittiä aikavälin TSO biteistä. Joka toisessa kehyksessä on aikavälissä TSO kehyslukitusmerkki, 5 mutta joka toisessa ovat bitit 4-8 vapaat kansalliseen käyttöön, jolloin niitä voidaan käyttää verkon hallintainformaation siirtoon.

Nykyisin varmennettu hallintaväylä on toteutettu tyypillisesti hyödyntämällä tätä tarkoitusta varten erik- 10 seen toteutettuja ehtomenetelmiä, mikä tarkoittaa sitä, että verkon solmussa tarkkaillaan vastaanotettavan signaalin tilaa ja tiettyjä tilabittejä. Näiden täyttäessä tietyt ennalta määrätyt ehdot on varmentava yhteys kytketty päälle. Tätä kuvataan tarkemmin seuraavassa.

15 Kuviossa la on havainnollistettu sitä periaatetta, jolla hallintaväylä on tyypillisesti toteutettu verkon solmulaitteen sisällä. Solmussa on summain 11, johon tuodaan hallintaväylän kaikki yhteydet. Näitä yhteyksiä voivat olla: 20 - laitteessa oleva paikallinen hallintaliitäntä 12, johon esim. verkonhallintajärjestelmä voi kytkeytyä suo-. . raan. Näitä paikallisia hallintaliitäntöjä voi olla useam- pi kuin yksi.

- eri hyötysignaaleissa kulkevat hai lint akana vat '· · 25 EOC 1...EOC N (EOC, Embedded Operation Channel tai ECC, • · "" : Embedded Control Channel) .

• · · - yhteys solmun omaan ohjauslohkoon 13, jossa käsiin : tellään solmuun tulevat sanomat ja josta lähetetään vas taukset saapuneisiin sanomiin.

j\t 30 Kaikista kuviossa esitetyistä suunnista voi tulla sanomia ja kaikki nämä suunnat vastaanottavat sanomia (eli • · · 1 2 liikenne summaimelta on kaksisuuntaista jokaiseen kuviossa • · • · · 2 ” esitettyyn suuntaan). Summauspisteessä 11 eri suunnista ·...· tulevat kanavat yhdistetään. Tietyltä suunnalta tuleva . 35 data kytketään (lähetetään) edelleen kaikkiin muihin suun- • · 98582 3 tiin. Vain yksi lähetin kerrallaan saa lähettää dataa (mikäli useampi lähetin lähettää samanaikaisesti dataa väylälle, summautuvat signaalit keskenään ja data korruptoituu) .

5 Periaatteessa summain on hyvin yksinkertainen laite; siinä suoritetaan puhdas looginen JA-operaatio siihen kytketyille hallinta- tai huoltokanaville. Jos yksikin signaaleista on "nolla"-tilassa, on tuloksena nolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että linjan lepotila on ykkö-10 nen. Toisin sanoen, jos laite ei lähetä mitään, se pitää itsensä ykköstilassa. (Ohjauslohkolta 13 summaimelle tuleva linja on ykköstilassa silloin, kun solmulla ei ole mitään lähetettävää, jolloin se ei vaikuta muihin mitenkään.) Liikenne on sarjamuotoista summaimen 11 ja huolto-15 kanavalle kytkeytyneiden laitteiden kommunikointilohkojen kannalta. Jossakin vaiheessa data voi olla rinnakkaisessa muodossa, mutta summaimelle tuotaessa se on muutettava sarjamuotoon.

Kun edellä esitetyssä ratkaisussa toteutetaan var-20 mennusta, pitää halutut EOC-kanavat pystyä kytkemään päälle tai pois päältä tarpeen mukaan (riippuen signaalin ja tarkkailtavien bittien tiloista). Tämä voidaan toteuttaa esim. kuvion Ib mukaisesti siten, että jokaisella EOC-kanavalla on oma kytkimensä SW, jota ohjataan signaalin ja : 25 tarkkailtavien bittien tilojen perusteella. Solmuun tuleva ♦ signaali ohjataan ensin kanavointilohkolle MUX/DEMUX, i : : jossa EOC-kanavan signaali erotetaan muusta signaalista ja johdetaan kytkimelle SW. Tulevan signaalin muut aikavälit kytketään ristikytkentälohkolle XC, josta ne kytketään 30 eteenpäin. Kytkimen ohjauslohko CTR saa tiedon signaalin - tilasta kanavointilohkolta ja lisäksi se suorittaa ehto- • · · bittien luvun ristikytkentälohkolta. Näiden tietojen pe- ♦ ♦ ·.*·: rusteella se kytkee varmentavan yhteyden päälle ohjaamalla (sitä vastaavan) kytkimen SW kiinni. (Kuviossa on yksin- . 3 5 kertaisuuden vuoksi esitetty vain yksi signaali, mutta 98582 4 usean signaalin tapauksessa asia hoidetaan loogisesti täysin samalla tavalla.)

Verkkotasolla edellä esitetty näkyy siten, että verkonhallintajärjestelmä on kytkeytynyt hallintaväylälle 5 yhdessä solmussa, jonka kautta se pääsee käsiksi verkon muihin solmuihin hallintaväylää pitkin. Tätä on havainnollistettu kuviossa 2, jossa esitetyssä verkossa on pää-solmu M ja kahdeksan solmua 1...8, ja verkonhallintajärjestelmä NM kytkeytyy solmuun 2. Solmujen välisiä normaa-10 leja tiedonsiirtoyhteyksiä on merkitty katkoviivoilla ja hallintaväylää MB paksummalla yhtenäisellä viivalla. Todellisuudessa hallintaväylä muodostuu siis normaaleista tiedonsiirtoyhteyksistä (eli se kulkee normaalien tiedonsiirtoyhteyksien sisällä), mutta loogisessa mielessä se on 15 kuitenkin normaaleista tiedonsiirtoyhteyksistä erillinen verkko (kuten kuviossa 2 esitetään). Tietyissä kohdissa verkkoa on hallintaväylää varten (kuvion Ib kaltaiset) ehdolliset kytkennät varmentavan hailintayhteyden kytkemiseksi päälle. Tässä esimerkkitapauksessa ehdolliset kyt-20 kennät, joita on merkitty viitemerkillä E, ovat solmuissa M, 3 ja 4, jolloin solmu M pystyy tarvittaessa kytkemään • .·, varmentavan yhteyden solmun 1 suuntaan, solmu 3 solmun 7 suuntaan ja solmu 4 solmun 6 suuntaan.

Hallintaväylä rakennetaan verkkoon omina kytken- 25 töinään. Kussakin solmussa määritellään erikseen, mistä • · « : ·’ tulevat hallintayhteydet (jotka on kytkettävä summaimel- • · : le) . Määrittelyt tekee käyttäjä ja ne ovat pysyviä. Kyt- • « · V ! kennät ovat voimassa aina silloin, kun signaali, joka si sältää hailintakanavan, on kunnossa. Mikäli signaali ha-3 0 vaitaan vialliseksi (siinä on esim. kaukopään hälytyksen aiheuttava vika tai vastaanotetaan kaukopään hälytys) , .· . hallintakanavan kytkeminen summaimeen estetään, jotta yh- • · · " teydeltä mahdollisesti tulevat häiriöt eivät pääsisi sum- ...' maimen kautta häiritsemään liikennettä huoltoväylällä.

: 3 5 Varmennetussa hallintaväylässä yksi tai useampi hallin- 98582 5 tayhteyden kytkentäpiste on ehdollinen, toisin sanoen kytkentä summaimelle tehdään vain, jos tietty ennalta määrätty ehto (esim. jonkun tarkkailtavan bitin ennalta määrätty tila) toteutuu. Ehto voi laitteesta riippuen olla sidottu 5 eri asioihin.

Edellä kuvatulla tavalla toteutetun varmennetun hal-lintaväylän epäkohtana on se, että käyttäjä (operaattori) on joutunut erikseen luomaan varmennusta varten järjestelmän, jossa siirretään ehtobittiä, joka pysyy normaaliti-10 lanteessa tietyssä tilassa ja vaihtaa tilaansa siinä kohdassa verkkoa, jossa syntyy epänormaali tilanne, kuten vikatilanne.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on lievittää edellä mainittua epäkohtaa ja saada aikaan uusi, entistä 15 yksinkertaisempi ratkaisu hallinta- tms. väylän toteutta miseksi. Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle järjestelylle on puolestaan tunnusomaista 20 se, mitä kuvataan oheisen patenttivaatimuksen 3 tunnusmerkkiosassa .

. , Keksinnön ajatuksena on hyödyntää ITU-T:n standar- dissa G.704 määriteltyä synkronointistatussanomaa (SSM,

Synchronization Status Message) siten, että varmennetun 25 huoltoväylän ehdollisessa kytkentäpisteessä käytettävä eh- : to sidotaan tämän sanoman tilaan. Keksinnössä siis hyödyn- • · ·,·· netään verkon synkronoinnin käyttöön tarkoitettua, ver- : Γ: kossa jo olemassa olevaa tietoa uudessa tarkoituksessa.

Keksinnön mukaisen ratkaisun ansiosta ehtoinfor- 30 maatio on siis jo valmiina verkossa, eikä verkkoon näin ollen tarvitse erikseen luoda minkäänlaista ehtobitin • · · [· siirtojärjestelyä.

« · ·

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritus-·...· muotoja kuvataan tarkemmin viitaten kuvioihin 3a-6d oheis- . .·. 35 ten piirustusten mukaisissa esimerkeissä, joissa 98582 6 kuvio la havainnollistaa hallintaväylän toteutusperiaatetta verkon solmulaitteen sisällä, kuvio Ib havainnollistaa hallintaväylän varmennuksen toteutusperiaatetta verkon solmulaitteen sisällä, 5 kuvio 2 havainnollistaa hallintaväylän toteutusta verkkotasolla, kuvio 3a ja 3b havainnollistavat keksinnön mukaisen menetelmän toimintaa rengasmaisessa verkossa, kuvio 4 havainnollistaa verkkosolmun niitä elimiä, 10 joilla keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan, kuviot 5a...5d havainnollistavat keksinnön mukaisen menetelmän toimintaa ns. mesh-verkossa, ja kuviot 6a.. .6d esittävät vaihtoehtoisia liitäntäeli-miä kuviossa 4 esitetylle solmulle.

15 ITU-T:n standardissa G.704 määritellään 2048 kbit/s nopeudella toimivan digitaalisen siirtojärjestelmän kehys-rakenne. Suosituksen mukaan joka toisen kehyksen bitit 4-8 ovat vapaita (spare bits), ja niitä voidaan käyttää esim. siirtämään edellä mainittuja synkronointistatussanomia. 20 Vain yhtä kehyksen biteistä 4-8 voi käyttää tähän tarkoitukseen, joten nelibittinen synkronointistatussanoma muo- • .·, dostuu valitusta bitistä (4-8) ylikehyksen kehyksissä 1, _ 3, 5 ja 7 sekä kehyksissä 9, 11, 13 ja 15. Seuraavassa taulukossa on esitetty näiden valittujen bittien Sanl-San4 ; 25 (n=4, 5, 6, 7 tai 8) muodostamien bittikuvioiden ilmoit- : tamat synkronoinnin laatutasot (QL, Quality Level). Vii- • · · ί.: : meisessä sarakkeessa on käytetty suosituksia vastaavia • · · V · (englanninkielisiä) ilmauksia.

.. QL Sanl- Synchronization Quality (QL) Descrip- • · · *... San4 tion • · « • · · -- ---- ----- - — -- * .* . 30 0 0000 Quality unknown (Existing Sync. Net- • · · work) 1 0001 Reserved 98582 7 2 0010 G.811 3 0011 Reserved 4 0100 G.812 Transit 5 0101 Reserved 5 6 0110 Reserved 7 Olli Reserved 8 1000 G.812 Local 9 1001 Reserved 10 1010 Reserved 10 11 1011 Synchronization Equipment Timing Source (SETS) 12 1100 Reserved 13 1101 Reserved 14 1110 Reserved 15 1111 Do not use for Synchronization : . : 15 : Kuten taulukosta ilmenee, on ITU-T:n piirissä pää tetty neljästä synkronointitasosta ja lisäksi on annettu ^ merkitys kahdelle muulle tasolle; toinen indikoi, että • · . .·. synkronoinnin taso on tuntematon ja toinen sitä, ettei • · · I·”/ 20 signaalia tule käyttää synkronointiin (QL=1111) .

• · ·

Esillä olevan keksinnön mukaisesti käytetään viime- .. mainittua laatutasoa (15) hyväksi varmennetun hallinta- • ♦ • ” tms. väylän toteutuksessa siten, että statussanoman muut- ·♦· * V : tuessa tilasta "XXXX" ("XXXX" on erisuuri kuin "1111") ;*·.· 25 tilaan "1111" kytketään hallintaväylä päälle verkon ehdol-lisessa kytkentäpisteessä.

Kuvioissa 3a ja 3b on havainnollistettu keksinnön 98582 8 mukaisen menetelmän toimintaa rengasmaisessa verkossa, jossa on yhteensä viisi solmua, joita on merkitty viite-merkeillä N1...N5. Hallintaväylä MB on rakennettu kulkemaan koko renkaan läpi siten, että se katkeaa pääsolmun 5 (Nl) vieressä solmun N5 suunnalla. Tähän katkospisteeseen (eli solmun Nl solmun N5 suuntaan lähtevään porttiin) asetetaan ehto (viitemerkki E) . Tämän lisäksi tarkkaillaan normaalissa kytkentäpisteessä (jokaisen solmun kussakin portissa), onko sisääntulevalla yhteydellä sellaista vi-10 kaa, jonka takia yhteyden käyttö synkronointiin on kiellettävä. Mikäli tällainen vika syntyy, katkaistaan väylä tästä kohtaa. Tämän toimenpiteen avulla varmistetaan, ettei väylään jää sellaista kohtaa, mistä sanomat voisivat kiertää takaisin ehdollisen kytkennän kytkeytyessä päälle. 15 Kunkin solmun sisällä on ylimmäiseksi merkitty solmun sisäisen kellon laatutaso (QL:XXXX). Tämän alapuolella on solmun synkronointilista, jossa valittuna oleva ajastus-lähde on esitetty kursivoituna. Käytetty synkronointi-menetelmä on sellainen, että kukin solmu valitsee ajastuk-20 sensa lähteeksi sen signaalin, jonka sisältämän synkronointi sanoman laatutaso on korkein. Mikäli usealla sig- • ,·, naalilla on sama laatutaso, valitaan se, joka on korkeim- ··_ maila prioriteettilistalla. Solmun jokaisen portin viereen on merkitty viitemerkillä "QL:xxxx" solmun lähettämää \ / 25 synkronointistatussanomaa. Pääsolmuun Nl ja solmuun N3 on • · 1 ; ·’ kytketty ulkoiset ajastuslähteet SI ja vastaavasti S3.

• · · ϊ.ϊ : Ulkoisten lähteiden lähettämien synkronointistatussanomien • · · : laatutasot (QL=0010 ja QL=0100) on merkitty lähteiden yläpuolelle. Jokaiselle silmukkasynkronoinnin ulkopuo-30 liselle lähteelle on annettava QL-arvo.

:*·*: Kuviossa 3a on esitetty verkko normaalitilanteessaan . (ei vikoja) . Pääsolmu Nl käyttää ulkoista ajastuslähdettä • · · SI, joka on tässä esimerkissä määritelty tasolla QL=0010 olevaksi kelloksi. Pääsolmu lähettää tätä synkronoin- : 35 tistatussanomaa molempiin suuntiin. Alistuvat solmut synk- 98582 9 ronoituvat pääsuunnan puoleisesta portista (Pa) tulevaan signaaliin, jonka sisältämä synkronointistatussanoma on QL=0010. Tällöin ne välittävät saman laatutason (QL=0010) edelleen portista Pb sekä lähettävät laatutason QL=1111 5 ("älä käytä synkronointiin") siihen suuntaan, josta ne vastaanottavat ajastuksensa (portin Pa suuntaan).

Kuviossa 3b on esitetty tilanne, jossa on syntynyt vika solmujen N1 ja N2 välisellä yhteydellä. Kun solmu N2 huomaa tämän vian, se valitsee uuden ajastuksen lähteen. 10 Koska se vastaanottaa toisesta suunnasta (solmulta N3) laatutason QL=1111, ei se voi käyttää tätäkään suuntaan ajastukseen, jolloin se siirtyy sisäisen ajastuksen tilaan ja alkaa lähettää laatutasoa QL=1011. Seuraava solmu (eli solmu N3) vastaanottaa tämän laatutason portista Pa, jol-15 loin se vaihtaa ulkoisen lähteen S2 ajastuksensa lähteeksi, koska tämän antama laatutaso QL=0100 on parempi kuin portista Pa vastaanotettu laatutaso, eikä porttia Pb voi käyttää ajastukseen (QL=1111). Solmu N3 alkaa lähettää laatutasoa QL=0100 kumpaankin suuntaan. Solmu N2 synk-20 ronoituu solmulta N3 tulevaan signalliin, koska sen sisältämä laatutaso on parempi kuin sen sisäinen laatutaso , . (QL=1011), jolloin se alkaa lähettää laatutasoa QL=1111 solmun N3 suuntaan. Myös solmu N4 hyväksyy solmun N3 lä-‘ hettämän laatutason, koska se vastaanottaa portista Pb : 25 laatutasoa QL=1111. Näin ollen solmu N4 välittää laatu- • *.· tason QL=0100 solmulle N5, joka synkronoituu portin Pb • · lii suuntaan, koska sieltä saadaan laatutaso QL=0010. Tällöin • · · · # solmu N5 palauttaa laatutason QL=1111 solmulle N1 ja välittää laatutason QL=0010 solmulle N4. Loput silmukan 30 solmuista tekevät samoin eli välittävät laatutason QL=0010 « · * portista Pa ja palauttavat laatutason QL=1111 porttiin Pb.

• · · Näin on päädytty kuviossa 3b esitettyyn tilanteeseen.

• · *.*·: Kun solmu Nl havaitsee, että solmun N5 sille lähet- tämä laatutaso muuttui tasoksi QL=1111 (eli solmu N5 käyt-. 3 5 tää varmentavaa suuntaa synkronointiinsa, koska jossain 98582 10 pääsuunnalla on vika), kytkee se hallintaväylän päälle solmun N5 suuntaan.

Kuviossa 4 on havainnollistettu yksittäisen verkkosolmun niitä elimiä, jotka ovat keksinnön kannalta 5 oleellisia. Solmu N käsittää useita rinnakkaisia liitäntäyksiköltä IUl...IUn, joiden välityksellä solmu liittyy verkkoon (liitäntä voi olla esim. em. suositusten mukainen 2 Mbit/s PCM-liitäntä, kuten on esitetty kuviossa), sekä usealle liitäntäyksikölle yhteisen ohjausyksikön CU. Kukin 10 liitäntäyksikkö käsittää sisäänmenossaan kanavointilohkon (eli multipleksointi/demultipleksointilohkon) 81, joka on kytketty kytkimen SW kautta solmun sisäiselle väylälle IBUS. Tällä väylällä tapahtuu looginen JA-operaatio väylälle kytketyille signaaleille (normaalitilassa ylösveto-15 vastukset pitävät väylän ykköstilassa niin kauan kuin jokin väylälle kytketyistä signaaleista ohjaa väylän nollatilaan) . Kuten edellä esitettiin, varmennetun väylän toteuttamiseksi pitää halutut hailintakanavat pystyä tilanteen mukaan kytkemään pois päältä tai päälle. Tämä voidaan 20 toteuttaa kuvioita Ib vastaavasti siten, että jokaiselle hallintakanavalle on oma kytkimensä SW, jota ohjataan ,·, liitäntäyksikön ohjauslohkolta 82. EOC-hallintakanava I I 1 _··_ erotetaan siis muusta signaalista kanavointilohkoissa 81 ja ohjauslohko ohjaa kytkimen kiinni silloin, kun syn- ; .* 25 kronointistatussanoma muuttuu tilasta "XXXX" tilaan "1111" ("XXXX" on erisuuri kuin "1111"). Synkronointistatus- • · · : sanoman arvon ohjauslohko saa kanavointilohkolta 81, joka • 4 · · muodostaa arvon niistä biteistä, jotka on valittu tähän tarkoitukseen. Kuviossa 4 on oletettu, että vain liitän-30 täyksikköä IU1 vastaavaan porttiin on asetettu ehto, joten vain tässä portissa välitetään synkronointistatussanoman .* . arvo hallintaväylän kytkennän ohjaukselle (muissa porteis- • · · 9 · · sa ko. arvo välitetään vain synkronoinnin käyttöön) .

‘ Ohjausyksikkö CU käsittää summaimen 83 solmun oh- 35 jauslohkolta 13 ja verkonhallintajärjestelmältä NM tulevan

t I

• I

98582 11 hallintakanavan kytkemiseksi vastaavalla tavalla kytkimen SW avulla summaimelle 11 (vrt. kuvio 1). Verkonhan intä -järjestelmä on kytketty tietoliikenneyhteyden (tyypillisesti sarjaliikenneyhteys, kuten V.ll) avulla ohjausyksi-5 kön sisäänmenossa olevalle sarjaportille SP, joka on puolestaan kytketty summaimelle 83.

Kuvioissa 5a...5d on kuvattu keksinnön mukaisen menetelmän toimintaa kuvion 2 mukaisessa verkossa. Kuviossa 5a on verkko esitetty normaalitilassa, jossa kaikkien 10 ehdollisten kytkentäpisteiden kytkimet ovat auki. Kuvion 5b tilanteessa syntyy pääsilmukkaan A vika solmujen M ja 2 välille. Havaitessaan vian solmut M ja 2 katkaisevat väylän vikaantuneen yhteyden osalta. Vastaavaan tapaan kuin kuvioiden 3a ja 3b tapauksessa synkroituvat pääsilmukan 15 solmut päinvastaiseen suuntaan. Kun solmu M havaitsee, että solmun 1 sille lähettämä laatutaso muuttui tasoksi QL=1111, kytkee se hallintaväylän päälle solmun 1 suuntaan. Kuvion 5c tilanteessa syntyy myös alisilmukkaan C vika, jolloin vian molemmilla puolilla olevat solmut (6 ja 20 8) katkaisevat yhteyden. Silmukan päässä solmussa 3 oleva ehto laukeaa, kun solmulta 7 vastaanotetun synkronointi- • ,·. statussanoman tila muuttuu tilasta QL=0010 tilaan QL=1111.

Kuvassa 5d on toiseenkin alisilmukkaan (B) syntynyt vika.

. '. Vikaantuneen yhteyden päissä olevat solmut (5 ja 6) kat- ; 25 kaisevat jälleen väylän vikaantuneen yhteyden osalta.

• ·' Silmukan päässä solmussa 4 oleva ehto laukeaa, kun solmul- ϊ·ί : ta 6 vastaanotetun synkronointistatussanoman tila muuttuu • « · l.: : tilasta QL=0010 tilaan QL-1111.

Kuvioissa 6a...6d on esitetty eri vaihtoehtoja j 30 yksittäisen, ehdollisella kytkennällä varustetun liitän- :*·*: täyksikön toteuttamiseksi. Kuviossa 6a on esitetty kuviota . 4 vastaava ratkaisu, jossa vika- ja statustiedot saadaan • · · suoraan kanavointilohkolta ja käytössä on erilliset kytki- • · *·' met SW, joiden kautta hallintakanavan signaali kytketään : 35 tarvittaessa summaimelle 11. Kanavointilohkolta kytketään 12 98582 signaali ristikytkentälohkolle 91 (ei esitetty kuviossa 8), josta ne kytketään edelleen eteenpäin. Kuviossa 6b on esitetty toista vaihtoehtoa, jossa koko signaali (kaikki aikavälit) viedään kanavointilohkolta ristikytkentäloh-5 kolle 92, josta EOC-kanava kytketään (tarvittaessa) sum-maimelle 11 ja muut kanavat muihin haluttuihin paikkoihin. QL-arvo saadaan edelleenkin kanavointilohkolta. Kuvioissa 6c ja 6d on esitetty sellaiset vaihtoehdot, joissa kytkintä SW ohjaava ohjauslohko 82 saa signaalin vikatiedot ja 10 QL-arvon erilliseltä vikatietokannalta 93, eikä suoraan kanavointilohkolta. Kuvion 6c toteutus vastaa muussa suhteessa kuviossa 6a esitettyä toteutusta ja kuvion 6d toteutus kuvion 6b toteutusta.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten 15 oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Mikäli esim. suositukset muuttuvat siten, että vastaava informaatio saa-20 daan myös muilla bittikuvioilla kuin QL=1111, voidaan tällaista toista bittikuviota käyttää luonnollisestikin sa- • ·, maila tavalla hallintaväylän varmennuksen toteuttamiseen.

Edellä on esitetty vain eräs esimerkki laitteiston perusrakenteesta, ja alan ammattimies voi varioida tätä raken-' ‘ 25 netta monin tavoin poikkeamatta keksinnön mukaisesta aja- • i t 5 .1 tuksesta.

• < i • · « « 1 « 1 ··· : : : « • · * ♦ • · · «M • « « « · · • · • · t « < ' I t ·

Claims (4)

98582 13

1. Menetelmä varmennetun väylän, erityisesti hallin-taväylän toteuttamiseksi tietoliikenneverkossa, joka kä-5 sittää useita solmuja, jotka on kytketty toisiinsa siirtoyhteyksillä, jossa verkossa siirretään suosituksen G.704 mukaisia synkronointistatussanomia, joilla ilmoitetaan signaalin laatutaso synkronoinnin suhteen, jonka menetelmän mukaisesti 10. verkkoon toteutetaan väylä (MB), jolla siirretään hyötyliikenteen ulkopuolista informaatiota, kuten verkon hallintaan liittyvää informaatiota, ja - väylän varmennuksessa käytetään ainakin yhdessä solmussa ehdollista kytkentäpistettä (E) siten, että väylä 15 kytketään kulkemaan kyseisen kytkentäpisteen kautta vain, mikäli ehdolliseen kytkentään liittyvä ennalta määrätty ehto toteutuu, tunnettu siitä, että mainittuna ehtona käytetään synkronointistatus- 20 sanoman tilaa siten, että synkronointistatussanoman muuttuessa tilaan, jolla ilmoitetaan, ettei kyseistä signaalia , , tule käyttää synkronointiin, kytketään hallintaväylä kul- ' kemaan ehdollisen kytkentäpisteen kautta.

' " 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, ' 25 tunnettu siitä, että synkronointistatussanoman : muuttuessa tilasta "XXXX", joka on erisuuri kuin "1111", ·.: · tilaan "1111" suoritetaan mainittu kytkentä, i]:’: 3. Järjestely väylän, erityisesti hallintaväylän to teuttamiseksi tietoliikenneverkossa, joka käsittää useita j\ 30 solmuja, jotka on kytketty toisiinsa siirtoyhteyksillä, m jonka järjestelyn mukaisesti « · · - verkossa siirretään suosituksen G.704 mukaisia • · • · · - \ '1 synkronointistatussanomia, joilla ilmoitetaan signaalin laatutaso synkronoinnin suhteen, .

3 5 - verkkoon on toteuttu väylä (MB) , jolla siirretään • » 98582 14 hyötyliikenteen ulkopuolista informaatiota, kuten verkon hallintaan liittyvää informaatiota, ja - ainakin yhdessä verkon solmussa on väylän ehdollinen kytkentäpiste (E) siten, että väylä kytketään kulke-5 maan kyseisen kytkentäpisteen kautta vain, mikäli ehdolliseen kytkentään liittyvä ennalta määrätty ehto toteutuu, tunnettu siitä, että mainitussa ehdollisessa kytkentäpisteessä olevat kytkentäelimet (82, SW, 92) ovat vasteellisia mainitulle 10 synkronointistatussanomalle siten, että synkronointista-tussanoman muuttuessa tiettyyn ennalta määrättyyn tilaan kytkentäelimet suorittavat väylän kytkennän.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että synkronointistatussanoman 15 muuttuessa tilaan "1111" jostakin muusta tilasta kytkentäelimet suorittavat väylän kytkennän. i < l • I 1 « · * · * f t · • « « 4-4 « *·· 4 ( · • · « ·** 9 * • 4 4 4 *«» • ♦ · • t « 4 • • « • * « 98582 15