FI93086C - Tärytyserottelulaitteisto - Google Patents

Description

, 93086 Tärytyserottelulaitteisto Tämän keksinnön kohteena on tärytyserottelulaitteisto.

5 Tällaiset erottelulaitteistot ovat olleet kauan tunnettuja ja niitä käytetään erityisesti sekalaisen irtotavaran erotteluun.

Esimerkiksi DE-patenttijulkaisussa 28 54 177 on selostettu laitteisto, joka erottelee jätekasasta romuosat. 10 Tällöin jätekasa asetetaan pääasiallisesti horisontaaliselle alustalle, joka on kuoren sisällä. Kuori saatetaan pystysuoraan nähden vinoon värähtelevään liikkeeseen, jolloin jätekasa liikkuu kuoren sisällä syöttölevyn vapaata reunaa kohden ja putoaa levyltä. Tällöin se osuu reunan 15 alapuolella olevalle vinolle kuljetustasolle, joka on profiloitu kuljetussuuntaan, ts. tärytyssuuntaan. Tästä johtuen osat riippuen geometrisista muotoyhdistelmistä, tiheydestä ja adheesio-ominaisuuksista, liikkuvat vinolla kuljetusalustalla toiset ylös- ja toiset alaspäin. Kulje-20 tustasojen kuljetussuunnan puoleisissa päissä voidaan jä-tekasan erotettavat aineosat ottaa erotettuina erilleen.

Aikakausilehdestä "Aufbereitungstechnik" 1/1988 tunnetaan Scredder-Schrott tärytyserottelun teoreettinen tutkimus. Tämän tutkimuksen mukaan useamman heilahdusalus-25 tan rinnakkaisasettaminen lisää tuotantomäärää, sen sijaan useamman alustan jonoonasettelu lisää erottelutarkkuutta tai hyötysuhdetta.

Tämän kirjoituksen mukaan on käytettäessä neljää peräkkäin kytkettyä heilahdusalustaa saavutettu 98 % tal-30 teenotto romusta, jossa oli erotettavana sekoite 50 ti-;; lav.-% ei-rautaromua, jossa oli 50 tilav.-% kumia.

Tällöin romukomponenteissa oli vielä jäljellä kumista n. 20 %. Ulostulevan irtomateriaalin tilavuuspaino oli 800 kg/m3. Näin ollen päästään vain n. 45 %:iseen irtomate-35 riaalin täyttöasteeseen, tyhjän tilan ollessa n. 55 %.

« * 93086 2

Mikäli sekoitteissa on pienempi tyhjätilaosa, on yleensä odotettavissa huonommat tulokset.

EP-julkaisun 0 139 783 mukaan tunnetaan myös useamman alustan peräkkäiskytkentä. Tällöin on viimeinen alus-5 ta rakennettu myös kuljetuslaitteistoksi, sen ollessa taitettuna katon muotoon. Taitekohta muodostaa siirtymän hei-lahdusalustalta kuljetuslevylle; taitteen jälkeen ei erottelua enää tapahdu.

Toiseksi voidaan tästä kirjoituksesta todeta, että 10 ylimmän alustan yläpuolella ovat sihdit, jotka mahdollisesti voivat olla vinossa ja joista läpiputoava tavara päätyy alimman sihdin alapuolella olevalle ylimmälle hei-lahdusalustalle. Täten tapahtuu tavaran syöttö ylimmän tason alueella.

15 US-patenttijulkaisu 4 009 833 ja FR-patenttijul kaisu 78 31596 julkaisunumero 2 407 676, tuntevat menetelmän, jossa heilahdusalustoista on muodostettu sihdit tai ne ovat tietyiltä kohdin varustetut sihtiosilla. Tässä käytetyt alustat ovat kauttaaltaan läpiulottuvan tasaisen 20 pinnan vuoksi huonot, heilahdusalustojen jonosta ei voida puhua. Molemmat laitteet soveltuvat erikoistarkoitukseen, nimittäin rikkinäisten patterien osien erottamiseen tai tupakkajätteiden poistoon ja talteenottoon tupakkateollisuudessa.

. 25 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada kom pakti laitteisto, joka parantaa kiintoainesekoitusten erottelutehoa, ja jossa myöskään suurempi tuotantomäärä ei johda erottelutehon huonontumiseen.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnönmukaisella tä-30 rytyslaitteistolla, jossa on rinnakkain kytkettyjä heilah-dusalustoja, jolloin ensimmäinen jono ja toinen jono kul- • · ' : loinkin jonoihin kytketyistä heilahdusalustoista on sovi tettu sarjaan ja jolloin kummankin rivin heilahdusalustat horisontaalisessa suunnassa ovat rakojen muodostaman väli-35 matkan päässä toisistaan, jolle laitteistolle on pääasial- 3 93086 lisesti tunnusomaista, että ensimmäisen jonon heilahdus-alustan kallistuma poikkeaa toisen jonon heilahdusalustan kallistumasta horisontaalitason suhteen.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa on ensimmäi-5 sen (ylimmän) jonon alustojen kallistuma horisontaalitason suhteen pienempi kuin heilahdussuunnan kallistuma horisontaalitason suhteen. Täten ensimmäisessä jonossa saavutetaan parempi esilajittelu, jonka ansiosta laitteen koko-nai shyötysuhde paranee.

10 Eräässä edullisessa suoritusmuodossa on suunnitel tu, että toisen jonon alustat ovat taivutetut horisontaa-litasosta, heilahdussuuntaan nähden poikittaista kulmaa pitkin siten, että niiden alapinta ja jolloin erikoisesti loivempi pinta on loivempi ja kalteva pinta kaltevampi 15 kuin heilahdussuunta horisontaalitason suhteen. Näillä toimenpiteillä voidaan laitteen tuotantotehoa kohottaa huonontamatta erotteluhyötysuhdetta.

Viimeksimainittua muotoa voidaan menestyksellisesti kehittää edelleen siten, että ensimmäiseltä alustajonolta 20 heilahdusalustojen välistä putoava tavara putoaa alemman rivin alustan taitteen välittömään piiriin. Tämä tarkoitus saavutetaan helposti kyseisellä tavalla, molempien jonojen kyseisellä kaltevuudella ja kyseisellä heilahdustaa-juudella, mikä on muutamissa kokeissa todettu ja tuloksena .25 on erittäin hyvä erottelutulos.

Taitetun asemesta voivat alustat olla myös kaarevia ja tässä tapauksessa on osuma-alue suunnilleen se, joka on yhdensuuntainen heilahdussuunnan kanssa.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten 30 oheiseen, erään suoritusmuotoesimerkin piirustukseen.

Keksinnön mukaisessa erottelulaitteistossa 1 on kahdeksan erottelualustaa 11 ylemmässä jonossa A ja kahdeksan erottelualustaa alemmassa jonossa B. Mainitussa esimerkissä ovat jonot A ja B yhdensuuntaiset, mikä ei 35 kuitenkaan ole välttämätöntä.

93086 4

Kaikki kuusitoista erottelualustaa ovat asennetut kiinteästi kuoreen 131. Esimerkissä on erotuslaitteiston 1 alaosassa epätasapainokäyttölaitteet 132. Tällaisessa käyttämisessä pyörivät tunnetusti kaksi yhtäsuuria massaa 5 133 vastakkaisiin pyörimissuuntiin keskenään yhdensuun taisten akselien ympäri. Syntyvä symmetriataso on nuolella f merkitty koko laitteiston heilahdustaso.

Tämän heilahdussuunnan f kallistuma on kuvatussa suoritusmuotoesimerkissä horisontaalitason h suhteen suu-10 rempi kuin jonon A heilahdusalustojen 11 kallistuma.

Jonon B heilahdusalustat 21 ovat taitetut vaakasuoran kulman 32 ympäri, joka normaalisti liikkuu heilahdus-suunnassa f. Heilahdusalustojen 31 ylempi osa 33 liikkuu tällöin loivemmin kuin niiden alempi osa 34. Täten saavu-15 tetaan kovera muoto heilahdusalustojen alle niiden kiinni-tysalueella kuoren konsooleihin.

Jonon A ylin alusta 11' on syöttökohta. Suoritusmuotoesimerkissä on sen yläpinnassa ohjauslista, joka estää osaa alustalle tuodusta tavarasta liikkumasta ylös-20 päin. Tästä syöttökohdasta liikkuu erotettava materiaali laitteiston 1 heilahdusten jarruttamana yhdeltä alustalta seuraavalle, jolloin materiaalin kappaleita putoaa alustojen välissä oleviin rakoihin 12. Rakoihin putoaa erityisesti sellainen tavara, joka pyörii ja/tai pomppii huonos-. 25 ti ja joka pyrkisi jäämään alustoille 11 makaamaan. Täry- tys irrottaa ne niin paljon, että ne luiskahtavat alas raoista 12.

Ne putoavat ensisijassa mahdollisimman lähelle toisen jonon B taitetun alustan 21 kulmaa 32, mikä on piirus-30 tuksessa merkitty hiukkasvirtana.

.. Ylemmässä jonossa A päätyy pyörivä materiaali vai- vattomasti tämän jonon alaosaan, mistä se putoaa alemman jonon B alemmalle osalle.

Se osa materiaalista, joka jonossa B kulkeutuu pai-35 novoimaa vasten ylöspäin yksittäisillä alustoilla 21, so.

[

II

5 93086 se osa, jonka tiheys on pienempi ja jonka pito alustallaan on parempi ja toisaalta erotettavan materiaalin huonosti pyörivä osa putoaa alemman jonon B alustoilta aina ylemmästä päästä pudoten siten raoista 36 alustojen välistä 5 kuoressa olevan erotuslistan yläpuolelle.

Muut raskaammat tai pyörivät osat putoavat jonon B alimman alustan alapäästä ja putoavat laitteistosta erotuslistan 34 alapuolelta. Nämä osat kulkeutuvat ainakin alemman jonon B alueella alustalta toiselle ja horison-10 taalinopeutensa vuoksi ne eivät putoa alustojen 21 välissä olevista raoista 36.

Materiaalivirran ohjaus molempien jonojen välillä kulloisenkin erottelutapahtuman tarpeen mukaan on keksinnön tietojen mukaan helposti suoritettavissa. Tällöin on 15 esimerkiksi mahdollista siirtää jompaa kumpaa jonoa kuoren sisässä, jolloin saadaan yksittäiset, raoista 12 putoavat materiaalivirrat putoamaan alustoilla 21 haluttuihin tör-mäyskohtiin.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa voi olla sopi-20 van materiaalin erottamiseksi molempien jonojen A, B alueella edullinen ylöspäin suunnattu ilmavirta, johon ilma saadaan puhaltimesta tai painekaasujohdosta; tällöin osasten pudotessa tapahtuu tietty lajittelu, mikä erityisesti vastaavan alemman alustajonon törmäyskohdan asettelun 25 kanssa johtaa sekä tuotantomäärän että erottelutehon pa-* ranemiseen.

Itsestäänselvästi on myös mahdollista varustaa mo lemmat jonot erimäärillä alustoja, varsinkin pidentää alempaa jonoa B alaspäin.

30 Keksinnön mukainen laitteisto on osoittautunut hy väksi varsinkin eroteltaessa kiviä ja muita kovia kiinteitä materiaaleja sahajauhosta tai lastuista lastulevyjä tms. valmistettaessa, samoinkuin eroteltaessa lasinsiruja humuksesta. Tämäntapaisessa käytössä todetaan erityisesti, 35 että ei-haluttu materiaali varmasti erottuu pois, jotta 93086 6 halutun materiaalin jatkojalostusprosesseissa voidaan välttää häiriöt tai loukkaantumiset, samoinkuin on tärkeää, että haluttua tavaraa menisi ei-halutun materiaalin mukana niin vähän kuin mahdollista, koska se vaikuttaa 5 raskaasti valmistuksen kannattavuuteen.

Tällä toiminta-alueella hyväksi havaittu laitteisto toimii 1,6 ja 12 mm välisellä heilahduslaajuudella heilahdustaan uuden ollessa 3000 - 1000 per minuutti. Korkealla taajuudella on heilahduslaajuus pieni. Testatulla lait-10 teistolla voitiin erottaa sahajauhosta jopa hiekkaa.

Ammattimiehelle on keksinnön tiedon mukaan helppoa muuttaa näitä arvoja erilaisiksi ja sovitella annettujen ääriarvojen puitteissa. Haluttaessa voidaan järjestää lisää alustajonoja ja lajiteltaessa materiaaleja, joilla on 15 jatkuva ominaisuusspektri, niiden yksittäisiä osavirtoja voidaan samassa laitteistossa erilaisiin jatkokäsittely!-hin. Niinpä voidaan ajatella, että esimerkiksi vain yksi saatu keskilajite viedään alustojen kolmannelle tai neljännelle jonolle, pinta- ja pohjalajitelman tullessa lait-20 teistosta ulos.

Alemman jonon alustat voidaan taittamisen sijaan myös taivuttaa ja siten saavutetaan spektraalinen jakauma törmäyspisteen ympärillä. Ylemmän jonon alustat voivat olla myös eri suuruiset kuin alemman jonon, jolloin on 25 eduksi, että niiden pituus tärytyssuunnassa on moninker- * täinen verrattuna alemman jonon alustojen pituuksiin.

Monille käyttöaloille on edullista, että alustat 11, 21 ovat raameissaan kääntyviä, sillä esilajittelua ajatellen se ei tapahdu ainoastaan ylemmässä jonossa A, 30 vaan myös seuraavassa erottelussa jonossa B. Tästä syystä ... on eduksi, että ylemmän jonon alustojen 11 väliset raot 12 ovat yksittäin säädettäviä, esim. siten, että alustat 11 ovat urissa liikuteltavissa. Jotta törmäyskohtia alustoilla 21 voitaisiin säätää, on tässä tapauksessa myös eduksi, 35 että alempia alustoja 21 voidaan liikutella.

Il 7 93086

Alustojen suuruutta voidaan tietysti muuttaa piden-nyskappaleilla tms. ja siten, että raon leveys tulee halutun suuruiseksi. Voidaan myös ajatella, että alustoja käännetään ryhmissä, jolloin jokainen alusta kääntyy kiin-5 teän, horisontaalisen akselin ympäri akselin ollessa kohtisuorassa heilahdussuunnan suhteen ja alustojen kääntäminen tapahtuu yhdessä esim. ohjaussuunnikkaan avulla.

Yksittäisten rakojen 12 läpi tapahtuva materiaalivirta on säädettävä rakojen leveyden ja ylempien alusto-10 jen kaltevuudella siten, että erottuva materiaali kuormittaa alempia alustoja mahdollisimman tasaisesti.

Viimeksimainitun suoritusmuodon kohdalla voidaan ajatella, että ylemmän jonon A ja alemman jonon B yksittäiset alustat ovat samassa tai melkein samassa kulmassa, 15 toki löytyy päinvastoin kuin tunnetuissa järjestelmissä aina alustoja erilaisilla kallistuksilla molemmissa jonoissa. Jos on enemmän kuin kaksi jonoa, keksinnön kohteena on aina vierekkäin olevat jonot ja lisäjonot, jotka ovat identtiset jonkun vierusjonon kanssa, ovat myös mah-20 dolliset.

Jonot itsessään voivat poiketa ideaalisesta suora-linjaisesta järjestelystä, esim. jos samanaikaisesti tapahtuu putoavan tavaran tuulilajittelua, jolloin molempien jonojen ne alustat, jotka ovat kaasuntuonnista kauimpana 25 toisistaan, ovat myös vertikaalisesti kauimpana toisis- ♦ * taan.

Tuulilajittelussa on eduksi, jos alemman jonon alustojen horisontaalinen järjestely ylemmän jonon alustojen välisiin rakoihin nähden on sellainen, että raoista 30 valuva tavara osuu tuulilajittelun vaikutuksesta alempien alustojen taite- tai siirtymäalueelle.

Claims (8)

1. 8 95086
2. 1. Tärytyserottelulaitteisto, jossa on rinnakkain kytkettyjä heilahdusalustoja, jolloin ensimmäinen jono (A) 5 ja toinen jono (B) kulloinkin jonoihin kytketyistä heilah-dusalustoista (11, 21) on sovitettu sarjaan ja jolloin kummankin rivin (A, B) heilahdusalustat (11, 21) horisontaalisessa suunnassa ovat rakojen muodostaman välimatkan päässä toisistaan, tunnettu siitä, että ensimmäi-10 sen jonon (A) heilahdusalustan (11) kallistuma poikkeaa toisen jonon (B) heilahdusalustan (21) kallistumasta horisontaali tason suhteen.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tärytyserottelulaitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen (ylem- 15 män) jonon (A) alustojen kallistuma horisontaalitason suhteen on pienempi kuin heilahdussuunnan (f) kallistuma horisontaalitason suhteen.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tärytyserottelulaitteisto, tunnettu siitä, että toisen jo- 20 non (B) alustoissa on loivempi ja kaltevampi osa ja ovat alaspäin koveria, jolloin erityisesti loivempi osa on loivempi ja kalteva osa kaltevampi kuin heilahdussuunta horisontaalitason suhteen.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tärytyserottelu-25 laitteisto, tunnettu siitä, että molempien jonojen * * (A, B) heilahdusalustat (11, 21) ovat siten järjestetyt, että ensimmäisestä alustajonosta heilahdusalustojen (11) välisistä raoista (12) virran muodossa valuva tavara osuu alemman jonon (B) alustojen (21) molempien osien siirtymä-30 alueelle. .. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen täry- tyserottelulaitteisto, t u n e t t u siitä, että raot (12) ylempien alustojen välissä ovat leveydeltään säädettävissä. Il 9 93086
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen täry-tyserottelulaitteisto, tunnettu siitä, että ylemmät ja/tai alemmat alustat (11, 21) yksittäin tai ryhmissä voidaan kääntää kulloinkin horisontaalisen, kohtisuoraan 5 tärytyssuuntaa vasten olevan akselin ympäri.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen täry-tyserottelulaitteisto, tunnettu siitä, että laitteiston läpi johdetaan ilma- tai kaasuvirta yhteen suuntaan, joka kulkee heilahdussuunnassa (f), tai poikittain 10 materiaalivirran suhteen, tai näiden molempien suuntien välissä, materiaalin syöttämiseksi tuulilajittelussa.
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen täry-tyserottelulaitteisto, tunnettu siitä, että vähintään jomman kumman jonon (A, B) alustat eivät ole jono- 15 maisesti järjestetyt. 10 93086