FI93074C - Televisiovastaanotin, jossa on aputuloliitin erotetussa Y-C-formaatissa oleville videosignaaleille - Google Patents

Description

93074

Televisiovastaanotin, jossa on aputuloliitin erotetussa Y-C-formaatissa oleville videosignaaleille Tämä keksintö liittyy televisiovastaanottimiin ja 5 erityisesti televisiovastaanottimiin, jotka on tarkoitettu käytettäväksi apusignaalilähteiden kanssa, jotka tyypiltään antavat erotetut valoisuus- ja värikkyyslähdöt ja laajennetun valoisuussignaalin kaistanleveyden

On ehdotettu videokasettinauhureita (VCR) ja yh-10 distettyjä kamera-nauhureita (camcorders), joilla on verrattain laajakaistainen valoisuussignaalivaste (esim. 5 MHz) ja jotka sisältävät lähtöyhdistimen (jota yleisesti kutsutaan "S-liittimeksi"), joka antaa erotetut valoisuus- ja värikkyys-lähtösignaalit. Tämän uuden videoyh-15 teenliitäntäformaatin etuna on, että erotetut valoisuus-ja värikkyyssignaalit voidaan viedä televisiovastaanotti-men näytön prosessointipiireihin suoraan menemättä vastaanottimen sisäisen kampasuodattimen kautta. Edullisesti tämä signaalimuoto poistaa interferenssi-ilmiöt kuten ris-20 tivärin ja ristivaloisuuden, joita muuten esiintyisi, jos valoisuus- ja värikkyyssignaalit yhdistettäisiin yhdistetyksi videosignaaliksi vastaanottimeen viemistä varten. Viitataan yleisesti artikkeliin "Hitachi S-VHS Digital Hi-Fi Videotape Recoeder VT-270", TV GIJUTSU, elokuu 1987, 25 sivut 24 - 37. Myös artikkeli "Sony Introduces 8 mm Hi-Band Products", TV DIGEST, voi 29, nro 7, 13 helmikuuta 1989.

Olisi toivottavaa voida lisätä aputuloliitin tavanomaiseen televisiovastaanottimeen helpottamaan ehdotetun 30 laajakaistaisen Y-C-formaatin mukaisten videosignaalien esittämistä. Ongelma, johon esillä oleva keksintö kohdistuu, on Y-C-tulo-ominaisuuden lisääminen tavanomaiseen vastaanottimeen tekemättä suurempia muutoksia olemassa oleviin vastaanottimen signaaliprosessointipiireihin.

2 93074

Esillä oleva keksintö suuntautuu erityisesti laajakaistaisen valoisuustulosignaalin korostamiseen.

Keksinnön toteutuksen sisältävä televisiolaite sisältää näyttöprosessorin, jonka tulo on kytketty ensimmäi-5 seen videolähteeseen ensimmäisen valoisuuskorostuspiirin kautta ja kytketty toiseen videolähteeseen piiritien kautta. Toinen videolähde on kytketty piiritien kautta ensimmäisen valoisuuskorostuspiirin tuloon, johon piiriin ensimmäinen videolähde on kytketty. Piiritie sisältää toisen 10 valoisuuskorostuspiirin, jolloin korostetaan toisen video-lähteen antamaa valoisuustulosignaalia ensimmäisen ja toisen korostuspiirin yhdistelmällä.

Keksinnön lisäpiirteen mukaan toinen valoisuusko-rostuspiiri korostaa taajuusalueella, joka on korkeampi 15 kuin ensimmäisen valoisuuskorostuspiiriin vastaava.

Keksintöä havainnollistaa oheinen piirros, jos samat elementit on merkitty samoilla viitemerkinnöillä, ja jossa:

Kuvio 1 on keksinnön toteutuksen sisältävän tele-20 visiovastaanottimen lohkokaavio; kuvio 2 on spektrikaavio, joka havainnollistaa tiettyjä valoisuussignaaliprosessoinnin piirteitä kuvion 1 vastaanottimessa; kuvio 3 on kaavio, joka havainnollistaa tiettyjä : 25 värikkyyssignaaliprosessoinnin piirteitä kuvion 1 vastaan ottimessa; kuvio 4 on yksityiskohtainen lohkokaavio kuvion 1 vastaanottimessa käytetty apuvaloisuuskorostuspiiristä; kuvio 5 on yksityiskohtainenm piirikaavio kuvion 4 30 korostuspiiristä; kuvio 6 on yksityiskohtainen lohkokaavio kuvion 1 vastaanottimessa käytettävästä värikkyyssignaalin epäko-rostus eli esivääristymäpiiristä; ja kuvio 7 on yksityiskohtainen lohkokaavio kuvion 6 35 värikkyyssignaalin esivääristymäpiiristä.

Il 3 93074

Kuvion 1 vastaanotin sisältää RF- ja yhdistetyn videon tuloprosessorin 10, jossa on antennituloliitin 12 standardimaisen RF moduloidun videotulosignaalin vastaanottamiseksi lähteistä, kuten antenni- tai kaapeli TV-läh-5 de tai TV-oheislaitteista kuten tietokoneet tai televisio-pelit. Signaali SI viedään virittimeen 14, joka valitsee määrätyt vastaanotettavat kanavat. Virittimen lähtösignaa-li S2 viedään välitaajuus- (IF) vahvistinyksikköön 16, joka vahvistaa signaalin S2 ja vie vahvistetun signaalin S3 10 äänierottimeen 18, Äänierotin 18 poistaa äänikantoaallon signaalista S3 ja vie saatavan videosignaalin S4 videoil-maisimeen 20, joka tuottaa kantakaistan videolähtösignaa-lin S5, joka on yhdistetyssä videosignaalimuodossa, toisin sanoen, se sisältää kantakaistan valoisuuskomponentin (Y) 15 ja kvadratuurimoduloidun värikkyyskomponentin (C). Video-kytkin 22 vie valikoiden yhdistetyn videosignaalin S5 tai kantakaistan yhdistetyn apuvideosignaalin S6 valoisuus-värikkyys (Y-C) erotussuodattimeen 24 (esim. kampasuoda-tin). Yhdistetty apuvideosignaali S6 voidaan saada aputu-20 loliittimen 26 kautta lähteestä kuten VCR, tietokone tai muu sopiva laite. Suodatin 24 erottaa valitun videotulosignaalin (S5 tai S6) valoisuus (Yl) ja värikkyys (Cl) komponenteikseen, jotka viedään tuloprosessorin 10 vastaaviin lähtöliittimiin 28 ja 30.

: 25 Lukuunottamatta videokytkintä 22, prosessorin 10 elimet voivat olla tavanomaisia rakenteeltaan. Kytkin 22 on kuitenkin epätavanomainen rakenteeltaan siinä, että se sisältää "tyhjän" eli estetyn tilan, jossa ei kumpaakaan videosignaalia S5 ja S6 viedä Y-C-erotussuodattimeen 24. 30 Tämä piirre estää interferenssin laajakaistaisten apuvi-deotulosignaalien Y2 ja C2 kanssa kun laajakaistaiset signaalit valitaan näyttöön, kuten jatkossa selitetään.

Videokytkimelle 22 voidan valita erilaisia vaihtoehtoisia tapoja lähtösignaalien Yl ja Cl estämiseksi tai 35 keskeyttämiseksi prosessorista 10. Ensimmäisenä esimerkki- 4 93074 nä, voidaan sijoittaa kytkin kytkimen 22 lähdön ja suodattimen 24 tulon väliin kytkimen 22 lähtösignaalin S7 estämiseksi tai keskeyttämiseksi. Toisena esimerkkinä, kytkimet voidaan sijoittaa suodattimen 24 ja prosessorin 10 5 lähtöliitinten 28 ja 30 väliin. Vielä eräs vaihtoehto on sijoittaa kytkimet johtimiin, jotka kuljettavat yhdistettyjä videosignaaleja S5 ja S6. Joka tapauksessa, mikä esillä olevan keksinnön tapauksessa on tärkeää, täytyy olla sopivat välineet tuloprosessorin 10 tuottamien valoi-10 suus- Y1 ja värikkyys- Cl signaalien estämiseksi kun halutaan esittää laajakaistaista, Y-C-formaatissa oleva video-tulosignaalia S8.

Valitut valoisuus (Yl) ja värikkyys (Cl) lähtösig-naalit tuloprosessorin 10 lähtöliittimissä 28 ja 30 kytke-15 tään näyttöprosessorin 40 vastaaviin tuloihin 32 ja 34 vastaavien johtimien 36 ja 38 avulla. Prosessori 40 on rakenteeltaan tavanomainen ja sisältää valoisuus-värikkyys (Y-C) prosessointiyksikön 42, jonka lähtö 44 on kytketty syöttämään prosessoitu videosignaali S9 näyttöön 46 (esim. 20 kineskooppiin). Valoisuustuloliitin 32 on kytketty prosessorin 42 valoisuustuloon (48) valoisuussignaalin viive- ja -tasoituspiirin 50 ja valoisuussignaalin korostuspiirin 52 kautta. Terävyyden säätö 54 on kytketty valoisuuden korostuspiiriin 52 valoisuussignaalin korostusamplitudin : 25 säätämiseksi. Prosessorin 40 värikkyyssignaalitulo 34 on kytketty Y-C-prosessorin 42 värikkyyssignaalityloon 56 värikkyyssignaalin korostuspiirin 58 kautta. Prosessointiyksikkö 42 on rakenteeltaan tavanomainen ja sisältää, esimerkiksi, värikkyyssignaalidemodulaattorin (korostus-30 piirin 58 antaman värikkyyssignaalin demoduloimiseksi), värisävyn ja kyllästyksen säädöt ja sopivan matriisipiirin valoisuustulosignaalin yhdistämiseksi demoduloitujen väri-erokomponenttien (esim. R-Y, B-Y) kanssa värilähtösignaa-lin S9 antamiseksi näytöllä 46 tapahtuvaa näyttöä varten 35 sopivassa muodossa (esim. RGB).

» · n 5 93074

Kuvion 1 jäljellä oleva elimet helpottavat äskettäin ehdotetun Y-C-formaatin apuvideotulosignaalin S8 esittämistä, jossa signaalissa valoisuus- Y2 ja värikkyys-C2 komponentit viedään erillisessä muodossa vastaanotti-5 meen, ja jossa valoisuuskomponentilla Y2 on verrattain leveä kaistanleveys (esim. 5 MHz tms.) verrattuna lähes-tysstandardin mukaisiin signaaleihin. Kuten aikaisemmin selostettiin, tämä uusi laajakaistainen Y-C-videosignaa-liformaatti antaa parantuneen erotuskyvyn (noin 400 vaa-10 kasuoraa juovaa). Myös koska komponentit Y2 ja C2 ovat erotetussa muodossa (eikä yhdistetyssä muodossa), ei-toi-votut ilmiöt, kuten ristiväri ja ristivalo, poistuvat. Tässä todetaan toivottavaksi pystyä esittämään Y-C-formaatin videosignaali S8 ilman, että edellytetään laajoja 15 muutoksia vastaanottimeen, ja siten, että vältetään olemassa olevien vastaanotinpiirien tarpeeton kahdentaminen.

Yksityiskohtaisesti, laajakaistainen Y-C-formaatin videotulosignaali S8 viedään Y-C-formaatin videotuloyhdis-timeen 60, jossa on ensimmäinen liitin 62, johon signaalin 20 S8 valoisuuskomponentti Y2 viedään, ja toinen liitin 64, johon signaalin S8 värikkyyskomponentti C2 viedään. Liittimessä 62 oleva valoisuuskomponentti Y2 kytketään prosessorin 40 valoisuuskorostuspiirin 52 tuloon piiritien avulla, joka sisältää apuvaloisuuskorostuspiirin 70. Erityi-: 25 sesti, apukorostuspiiri 70 on kytketty tulostaan 72 yhdis timen 60 liittimeen 62 ja lähtöliittimestään 74 johtimeen 36 piirisolmukohdassa 76. Tällä tavoin laajakaistaista valoisuussignaalia Y2 korostaa korostuspiirien 52 ja 70 yhdistelmä. Tavanomainen korostuspiiri 52 korostaa signaa-30 Iin Y2 kaistanleveyden alempaa osaa ja korostuspiiri 70 suorittaa lisäkorostusta signaalin Y2 kaistanleveyden ylemmälle osalle. Näin ollen laajakaistainen valoisuussig-naali Y2 saa korostusta oleellisesti yli täyden kaistanleveyden edellyttämättä vastaanottimessa täyden kaistan 35 korostuspiiriä.

6 93074

Edullista on, että tällä keksinnön piirteellä vältetään kallis ja monimutkainen piirien kahdentaminen vastaanottaessa, koska korostuspiirin 70 tarvitsee ainoastaan lisätä tavanomaisen vastaanottimen korostuspiirin 52 5 antamaa korostusta. Kuvio 2 havainnollistaa tämän piirteen vaikutusta. Vastekäyrä 202 (yhtenäinen viiva) kuvaa vastaanottimen amplitudivastetta esitettäessä standardikais-tanleveyden videosignaalia Y1. Tässä tapauksessa suurin korostus tapahtuu noin taajuudella 2,5 MHz ja kaistan ylä-10 reuna on noin 4,0 MHz:ssa. Käyrä 204 esittää korostuspiirin 70 suorittamaa lisäkorostusta. Kuten esitetty, noin 3 dB korostusta lisätään taajuudella noin 4 MHz. Laajakaistaisen valoisuussignaalin Y2 kaksinkertaisen korostuksen vaikutusta esittää resultanttikäyrä 206 (katkoviiva). 15 Kuten esitetty Y2-signaalin vaste laajentuu noin taajuuteen 5 MHz. Edullista on, että tarvitaan verrattain pieni määrä ylimääräistä korostusta tavanomaisen korostuspiirin korostusalueen yläpäässä, jotta saataisiin laajakaistaisen valoisuussignaalin Y2 täyden kaistan korostus, ja koska 20 käytetään standardikorostuspiiriä sekä standardikaistanle-veyden signaalille Yl ja laajakaistaiselle signaalille Y2, saavutetaan toivottavia säätöjä korostuspiireissä.

Etuna apukorostuspiirin 70 lähdön viemisestä solmukohtaan 76 eikä suoraan korostuspiiriin 52 on, että kak-: 25 sinkertaisesti korostettua valoisuussignaalia Y2 tällöin viivästetään viive- ja tasoituspiirissä 50. Tämä viive (esim. muutama sata nanosekuntia) kompensoi valoisuus- ja värikkyysviiveissä olevat erot, jotka johtuvat niiden eri kaistanleveyksistä, jolloin saadaan oikea valoisuus/värik-30 kyys-kohdistus näytössä 46. On todettu, standardikaistan-leveyden valoisuussignaalin Yl viivekompensointi on riittävä aikaan saamaan hyvän valoisuuden ja värikkyyden kohdistuksen laajakaistaiselle signaalille ja täten vältetään tarpeeton piirielinten kaksinkertaistaminen kytkemällä 35 solmukohtaan 76 piirin 50 jakamisen mahdollistamiseksi.

li 7 93074 Y-C-formaatin signaalin S8 värikkyyskomponentti C2 prosessoidaan keksinnön piirteen mukaan kytkemällä tulo-liitin 64 värikkyyssignaalin esivääristymä- eli "epäkoros-tus"-piirin 80 tuloliittimeen 64, jonka piirin lähtö 84 on 5 kytketty piirisolmukohtaan 86 johtimella 38. Piirin 80 tärkeänä tehtävänä epätasapaino!ttaa värikkyyssignaalin C2 ylemmän ja alemman sivukaistan suhteellisia amplitudeja. Erityisesti, ylempää sivukaistaa pienennetään alempaan sivukaistaan nähden sopivalla suodatuksella. Pienennyksen 10 määrä valitaan täydentäväksi alemman sivukaistan pienentymiselle ylempään sivukaistaan nähden, mikä tapahtuu näyt-töprosessorin 40 värikorostuspiirissä 58, joten piirissä 58 tapahtuvan korostuksen ja piirissä 80 tapahtuvan epäko-rostuksen jälkeen saatavalla C2 värikkyyssignaalilla on 15 oleellisesti saman amplitudiset sivukaistat. On tärkää, että värikkyyssivukaistat eivät joudu epätasapainoon, koska kuten edellä selostettiin, prosessori 42 demoduloi ne kantakaistalle (R-Y, B-Y) valoisuussignaalin kanssa mat-risointia varten ja sivukaistan amplitudivirheet aiheutta-20 vat värisävy- ja kyllästysvirheitä matrisoidussa (RGB) lähtösignaalissa.

Edellä kerrottua on havainnollistettu kuviossa 3, jossa käyrä 302 esittää värikkyys epäkorostimen 80 vastetta, käyrä 304 esittää värikkyyskorostimen 58 vastetta ja : 25 käyrä 306 esittää yhdistettyä resultanttivastetta. Kuten esitetty, käyrän 302 huippu on noin 700 kHz apukantoaalto-taajuuden (3,58 MHz) alapuolella ja käyrän 304 huippu on noin 700 kHz apukantoaaltotaajuuden yläpuolella. Resul-tanttivasteen 306 huippu on väriapukantoaaltotaajuudella 30 ja on symmetrinen varmistaen siten, että kvadratuurimodu-, loidun väriapukantoaaltosignaalin ylemmän ja alemman sivu- kaistan suhteelliset amplitudit eivät ole vääristyneet.

On opettavaista huomata, että yksi syy värikkyysko-rostuspiirin 58 olemassa oloon prosessorissa 40 on korjata 35 värikkyyssignaalin Cl sivukaistavääristymä, joka tapahtuu 8 93074 tuloprosessorin 10 rajoitetun IF-kaistanleveyden tai tuloon 26 kytketyn lähteen rajoitetun kaistanleveyden vuoksi. Koska värikkyyssignaalilla C2 uudessa Y-C-signaali-formaatissa pitäisi olla yhtäläiset sivukaistat, voitai-5 siin harkita korostuspiirin 58 ohittamista signaalia C2 esitettäessä. Tämä voitaisiin tehdä, esimerkiksi, kytkemällä värikkyystuloliitin 64 suoraan prosessorin 40 vä-rikkyystuloon 56 poistaen siten piirin 80 tarve. Tällainen lähestymistapa ratkaisisi sivukaista-amplitudiongelman 10 mutta voisi luoda toisen ongelman, nimittäin Y-C-väärin-kohdistumisen. On muistettava, että viive 50 korjaa Y-C-viive-erot, jotka johtuvat eri kaistanleveyksistä. Esitetyssä keksinnön toteutuksessa, suhteellinen Y-C-viive Yl:lle ja Cl:lle on suunnilleen sama kuin Y2:lle ja 15 C2:lle. Näin ollen sama kompensoiva viive on sopiva molemmille signaaleille. Jos kuitenkin epäkorostin 80 poistettaisiin ja C2 vietäisiin suoraan prosessorin 42 tuloon 56, C2-viive olisi erilainen. Tämä voidaan korjata, esimerkiksi, vaihtamalla valoisuussignaalin viivettä tai, vaihtoeh-20 toisesti, lisäämällä viivettä signaaliin C2. Tällaiset vaikeudet vältetään täysin viemällä molemmat värikkyyssig-naalit korostuspiirin 58 kautta ja korjaamalla värikkyys-signaalin C2 sivukaista-amplitudit epäkorostuspiirissä 80, kuten kuvattu.

25 Näyttöön menevien signaalien valinta tapahtuu käyt täjän aktivoimalla ohjausyksiköllä 90, jonka lähtö 92 on kytketty videokytkimen 22 ohjaustuloon 32 ja toinen lähtö 94 on kytketty värikkyys- ja valoisuuspiirien 80 ja 70 vastaaviin ohjaustuloihin 88 ja 78. Radiolähetys- ja kaa-30 peliantennitulosignaalin SI esittämiseksi, käyttäjä akti-voi ohjauksen 90 estosignaalin lähettämiseksi piirien 80 ja 70 ohjaustuloihin. Tämä saa nämä yksiköt avaamaan vastaavat sarjaan kytketyt lähtökytkimet kytkien siten yksiköt irti johtimista 36 ja 38. Samaan aikaan yksikkö 92 35 lähettää käynnistyssignaalin kytkimelle 22 signaalin S5

II

• t 9 93074 valitsemiseksi. Tämä toiminta on sama silloin, kun yhdistetty apuvideosignaali S6 valitaan näyttöön paitsi, että kytkin 22 valitsee signaalin S6 eikä signaalia S5. Esitettäessä laajakaistaista Y-C-formaatin signaalia S8 ohjaus-5 yksikkö 90 lähettää estosignaalin kytkimeen 22, jolloin ei valita kumpaakaan signaalia S5 ja S6. Samanaikaisesti tuotetaan käynnistävä signaali yksikön 90 lähdössä 94, jolloin mahdollistetaan piirien 70 ja 80 sisäisten sarjakyt-kinten kytkeä prosessoidut Y2 ja C2 signaalit johtimiin 36 10 ja 38 näyttöyksikössä 46 tapahtuvaa näyttöä varten.

Kuvio 4 on yksityiskohtainen lohkokaavio apuvaloi-suuskorostuspiirin 70 ensisijaisesta toteutuksesta ja havainnollistaa lisää valoisuussignaaliprosessoinnin piirteitä. Tuloliitin 72 on kytketty lähtöliittimeen 74 kaska-15 dikytketkennän kautta, johon kuuluvat, tässä järjesteyk- sessä, pääteverkko 71, AC-kytkentäverkko 73, korostussuo-datin 75 ja kytkyvahvistin 77, johon myös on kytketty syöttötuloliitin 79 ja ohjaustuloliitin 78. Kuvio 5 on esimerkki kuvion 4 määrätystä piiritoteutuksesta ja sisäl-20 tää esimerkinomaiset piiriarvot.

Kuvion 4 pääteverkko 71 päättää signaalin Y2 valoi-suustulokaapelin karakteristiseen impedanssiinsa estäen tällöin kaapeliheijastukset, jotka muuten ilmenisivät kaksoiskuvina eli "haamuina" kun Y2:ta esitetään. Kuviossa 5 • 25 tämä toiminta tapahtuu vastuksella RT, joka on kytketty tulon 72 ja maan väliin.

Havaitaan, että AC-kytkentäverkko 73 on sijoitettu ennen korostussuodatinta kaskadikytketkennässä (71-73-75-77). Edullista on, että tämä estää matalaimpedanssista 30 päätevastusta (75 ohmia) ja signaalin Y2 mahdollista tasa-komponenttia sotkemasta vastuksen 77 DC-esijännitettä koska, kuten tullaan selostamaan, korostussuodatin 75 muodostaa osan vahvistimen 77 esijänniteverkosta pienentäen täten edullisesti vahvistimen toteutukseen tarvittavien kom-35 ponenttien määrää. Verkko 73 on kuvion 5 esimerkissä to- 10 93074 teutettu sarjaan kytketyillä kondensaattoreilla (33 mikro-faradia ).

Korostussuodatin 75, kuten esitettiin ja kuvattiin kuvion 2 yhteydessä, antaa pienen, noin 3 dB vahvistuksen 5 videokaistan yläpään lähettyvillä (noin 4 MHz). Mitä tahansa sopivaa suodatinta voidaan käyttää tähän tarkoitukseen, mutta kuvion 5 ensisijaisessa toteutuksessa, suodatin muodostaa DC-tien maahan vastuksen R2 kautta ja täten se on hyödyllinen asetettaessa vahvistimen 77 esijännitet-10 tä. Erityisesti kuviossa 5 suodatin 75 sisältää tulosar-javastuksen Rl kytkettynä rinnakkaisresonanssipiirillä (L-C) ja ohitusvastuksella R2 maahan. Tulosarjavastuksen Rl ja ohitusvastuksen R2 arvot ovat signaalimuutoksen määräävät päätekijät. Taajuuksilla, jotka ovat kaukana reso-15 nanssin ylä- tai alapuolella, suodattimen vaimennus on noin R2/(R1 + R2) eli noin 3 dB ja resonanssissa se on noin nolla dB, kuten kuviossa 2 esitetty.

Edullista on, että vahvistimen 77 esijännite kehitetään suodattimessa 75 viemällä virta suodatininduktorin 20 ja vastuksen R2 kautta. Tämä virta saadaan vastuksesta R3, joka on kytketty syöttöliittimeen 79. Näin kehitetty esi-jännite kytketään vastuksen R4 kautta vahvistimen transistoriin Ql, jonka koilektori- ja emitterivastukset (R5 ja R6) ovat vastaavasti kytketty syöttöliittimeen 79 ja maa-.) 25 hän. Vahvistimen vahvistuksen määrää pääasiallisesti vas tusten R6 ja R5 suhde ja esitetyillä arvoilla on noin kertaa kolme eli 10 dB. Täten korostussuodattimen 70 koko-naisvahvistuksen muutos vaihtelee minimi 7 dB:stä maksimi 10 dB:hen valoisuustaajuusalueella.

30 Vahvistimelle 77 antaa lähtösignaaleja emitteri- seuraajatransistori Q2, joka on kannastaan kytketty transistorin Ql kollektoriin ja emitter!- ja kollektorielek-trodeistaan liittimiin 74 ja 79. Lähtösignaalin kytkeminen tapahtuu diodilla Dl, joka on kytketty anodistaan ja kato-35 distaan transistorin Q2 kannalle ja ohjausliittimeen 78.

• » 11 93074

Liittimessä 78 oleva korkea jännite estosuuntaa diodin Dl, jolloin vahvistimen toiminta mahdollistuu ja Y2 (korostettu) kytkeytyy johtimen 36 solmukohtaan 76 näytöllä 46 tapahtuvaa näyttöä varten. Sitä vastoin, alhainen jännite 5 liitimessä 78 päästösuuntaa diodin Dl sulkien emitteriseu- raajatransistorin Q2 ja kytkien siten valoisuuskorostus-suodattimen 70 irti johtimesta 36. Tässä toimintamuodossa, kuten aikaisemmin selostettiin, videokytkin 22 valitsee yhden signaaleista S5 ja S6 näytettäväksi näytöllä 46 pro-10 sessorissa 40.

Kuvio 6 on yksityiskohtainen lohkokaavio apuvärik-kyysesivääristymä- eli "epäkorostus"-piiristä 80 ja havainnollistaa lisää kuvion 1 vastaanottimen värikkyyssig-naaliprosessointia. Tuloliitin 82 on kytketty lähtöliitti-15 meen 84 kaskadikytkennällä, joka sisältää, tässä järjestyksessä, pääteverkon 81, suodattimen 83, AC-kytkentäver-kon 85 ja kytkyvahvistimen 87, johon on kytketty myös syöttöliitin 89 ja ohjaustuloliitin 88. Kuvio 7 on esimerkki kuvion 6 määrätystä piiritoteutuksesta ja sisältää 20 esimerkinomaiset piiriarvot.

Pääteverkko 81 päättää signaalin C2 värikkyystulo-kaapelin karakteristiseen impedanssiinsa estäen tällöin kaapeliheijastukset, jotka muuten ilmenisivät värivääris-tyminä, kun C2:ta esitetään. Kuviossa 7 tämä toiminta ta- 25 pahtuu vastuksella R6, joka on kytketty liittimen 82 ja maan väliin.

Suodatin 83, kuten kuvattiin kuvion 3 yhteydessä, vääristää värikkyyssignaalin sivukaistojen suhteellisia amplitudeja vaimentamalla ylempää sivukaistaa enemmän kuin 30 alempaa sivukaistaa. Vaimennuksen määrä, kuten kuviossa 3 on esitetty, on korostussudoattimen 58 vastetta täydentävä, joten resultoivat sivukasitat ovat symmetrisiä, kuten käyrä 306 esittää. Tätä tarkoitusta varten suodatin 83 voitaisiin toteuttaa alipäästö- tai kaistanpäästösuodatti-35 mella. Jotta värikkyyssuodattimelle 58 saataisiin hyvä ♦ 12 93074 sovitus (ts. täydentäminen), on todettu edulliseksi sisällyttää vastuksia suodattimeen 83 sen vastemuodon (jyrkkyyden) säätämiseksi värikkyyssignaalikaistalla (ts. plus tai miinus noin 700 kHz apukantoaallon taajuudesta). Tämän 5 vuoksi suodatin 83 sisältää sarjahaaran, joka käsittää induktorin LI ja muokkausvastuksen R7 ja ohitushaaran, joka sisältää kondensaattorin Cl ja muokkausvastuksen R8. Tarkasteltuina yksinään, induktorilla ja kondensaattorilla on alipäästöominaisuus, joka sinällään antaisi maksimi-10 jyrkkyyden -12 dB/oktaavi. Tätä muokataan valitsemalla suodattimen 83 vastukset R7 ja R8 sovittamaan suodattimen 58 jyrkkä osa alueelle noin 2,8 MHz - noin 4,2 MHz.

AC-kytkentä värikkyyssuodattimessa 80 tehdään eri tavalla kuin valoisuussuodattimessa 70 siinä suhteessa, 15 että se seuraa (eikä edellä) suodatinta 83 kaskadikytken-nässä 81-83-85-87. Tässä tapauksessa kuitenkin AC-kytkentä (esim. kondensaattori C2) voitaisiin sijoittaa ennen suodatinta, koska ohitustien R8-C1 kautta ei ole DC-tietä maahan. Kuitenkin jos suodattimena 83 käytetään suodatin-20 ta, jolla ei ole ohitustietä maahan, voitaisiin haluta käyttää tätä tietä esijännitteen antamiseksi vahvistimelle 87, kuten vahvistimella 77 tehtiin, jossa tapauksessa AC-kytkentä sijoitettaisiin ennen suodatinta 83.

Vahvistin 87 on kytkyvahvistin, joka kytkee ja ir-t· 25 tikytkee esivääristetyn värikkyyssignaalin C2 ja johtimen 38. Kuten vahvistimen 77 tapauksessa, valikoiva kytkentä voitaisiin suorittaa vahvistimen lähdössä olevan sarja-kytkimen avulla. Pidetään kuitenkin parempana käyttää kytkyvahvistinta lisääntyneen lähtöresistanssin välttämi-30 seksi, joka aihautuisi sarjalähtökytkimen käytöstä. Tällä tavoin piirin lähtösignaalitasoihin vaikuttaa vähän johtimien 38 ja 36 ja niihin kytkettyjen elinten impedanssi. Vahvistimen 87 määrätty esimerkki (kuvio 7) sisältää vastusparin R9, RIO kytkettyinä kytkentäkondensaattorin 35 lähdön ja syöttöliittimen ja maan väliin. Näin kehitetty 13 93074 DC-esijännite ja värikkyyssignaali kytketään vastuksen Rll kautta emitteriseuraajatransistorin Q3 kannalle, kun transistorin kollektori- ja emitterielektrodit on kytketty vastaavasti syöttö- ja lähtöliittimiin 89 ja 64. Vah-5 vistimen 87 kytkeytyminen tapahtuu diodin D2 avulla, joka on kytketty anodistaan ja katodistaan transistorin Q3 kantaan ja ohjausliittimeen 88. Toiminnassa alhainen jännite liittimessä 88 päästösuuntaa diodin D2 sulkien transistorin Q3 ja eristäen vahvistimen 87 johtimesta 38. 10 Sitä vastoin korkea jännite liittimessä 88 estosuuntaa diodin D2 ja mahdollistaa transistorin Q3 syöttää esivää-ristetty värikkyyssignaali C2 johtimeen 38.

Tässä esitettyjä ja kuvattuja valoisuuskorostuksen ja värikkyysepäkorostuksen periaatteita voidaan käyttää 15 erikseeen tai yhdistettynä määrätyssä televisiovastaan-otinsovelluksessa. Aikaisemmin on selostettu yksityiskohtaisesti, esimerkiksi, että värikkyysesivääristymäpiiri 80 voidaan poistaa annetussa vastaanotinsovelluksessa kytkemällä C2-tulo 64 näyttöprosessorin 40 värikkyystu-20 loon 56 kytkimellä ohittaen tällöin värikkyyskorostuspii-ri 58. Kuten selostettiin, signaalien C2 ja Y2 suhteellisissa viiveissä tapahtuvat muutokset voitaisiin korjata kytkettävillä viivepiireillä valoisuussignaalille Y2 tai lisäämällä viive C2-signaalitielle. Tietyissä sovelluk-: 25 sissa saatetaan haluta esittää signaali Y2 ilman koros tusta tai antaa Y2:lle täysin erillinen täyden kaistanleveyden korostuspiiri poistaen siten piirin 70 tarve. Esimerkiksi valoisuuskorostuspiiri 70 voitaisiin korvata kytkimellä Y2:n valitsemiseksi ja korostuspiirin 52 toi-30 minta estettäisiin signaalia Y2 esitettäessä. Tämä antaisi "tasaisen" (korostamattoman) valoisuusvasteen, mutta värikkyyden epäkorostamisen edut saataisiin silti, koska tämä mahdollistaa oikean Y2-C2 kohdistamisen, kuten edellä selostettiin. Vielä eräänä vaihtoehtona olisi korvata 35 piiri 70 täyden kaistanleveyden korostimella ja kytkimel- 14 93074 lä ja estää korostimen 52 toiminta signaalia Y2 esitettäessä, jolloin saataisiin Yl:n ja Y2:n riippumaton korostuksen säätö. Jälleen saadaan Y2-C2-kohdistumisen edut tässä esimerkissä, jossa tullaan toimeen ilman piiriä 70. 5 Edut, joita saadaan käyttämällä valoisuuslisäkorostusta (70) ja värikkyysesivääristymää (80), on kuvattu aikaisemmin .

• i

Claims (6)

15 93074

1. Televisiolaite, joka sisältää näyttöprosessorin, jonka valoisuustulo on kytketty 5 ensimmäiseen videolähteeseen ensimmäisen valoisuuskoros-tuspiirin kautta ja kytketty toiseen videolähteeseen piiri tien kautta, tunnettu siitä, että: toinen videolähde (60) on kytketty piiritien kautta tuloon ensimmäisessä valoisuuskorostuspiirissä (52), 10 johon ensimmäinen videolähde (10) on kytketty; piiritie sisältää toisen valoisuuskorostuspiirin (70), jolloin korostetaan toisen videolähteen (60) antamaa valoisuustulosignaalia ensimmäisen (52) ja toisen (70) korostuspiirin yhdistelmällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että toinen valoisuuskorostuspiiri (70) korostaa taajuusalueella, joka on korkeampi (204) kuin ensimmäisen valoisuuskorostuspiirin (52) taajuusalue (202).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että: piiritie sisältää kytkimen (77); kytkin on kytketty sarjaan piiritien kanssa; ja kytkin on piiritiellä kytketty toisen valoisuusko- 25 rostuspiirin (75) ja ensimmäisen valoisuuskorostuspiirin (52) tulon väliin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen valoisuuskorostuspiiri (70) on AC-kytketty (73) toiseen videolähteeseen (62) ja DC- 30 kytketty ensimmäisen valoisuuskorostuspiirin (52) tuloon.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen (10) ja toinen (60) videolähde antavat vastaavasti ensimmäisen ja toisen valoisuussignaalin; 16 93074 ensimmäinen lähde (10) sisältää tulokytkimen (22), jolla valiten mahdollistetaan ja estetään ensimmäinen va-loisuussignaali; ja piiritie sisältää kytkimen (77) sijoitettuna toi-5 sen valoisuuskorostuspiirin (75) ja ensimmäisen valoi-suuskorostuspiirin (52) tulon väliin toisen valoisuustu-losignaalin valikoivaksi aktivoimiseksi ja estämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se sisältää lisäksi: 10 viivepiirin (50), jonka tulo on kytketty ensimmäi seen lähteeseen (10) ja toiseen lähteeseen (60) ja jonka lähtö on kytketty ensimmäisen valoisuuskorostuspiirin (52) tuloon yhtäläisten viiveiden aiheuttamiseksi lähteiden antamille signaaleille. li 17 93u'/4