FI92898B - Menetelmä ja laite pikkuleipäpuolivalmisteen valmistamiseksi pikkuleipätaikinamassasta sekä laitteessa olevia irrotettavasti kiinnitettäviä puikkoja - Google Patents

Description

92898

Menetelmä ja laite pikkuleipäpuolivalmisteen valmistamiseksi pikkuleipätaikinamassasta sekä laitteessa olevia irrotettavasti kiinnitettäviä puikkoja 5 Käsiteltävä keksintö koskee menetelmää ja laitteis toa yleensä leipomotuotteiden ja niiden puolivalmisteiden valmistamiseksi, erityisesti sellaisten puolivalmisteiden tekemiseksi, jotka voidaan paistaa myöhemmin valmiiksi leipomotuotteiksi. Erään nimenomaan suositettavan suori-10 tusmuodon mukaan keksintö koskee pikkuleipiä ja pikkulei-pätaikinasta tehtyjä puolivalmisteita, joissa näkyy rakeista, syötävää materiaalia. Toisen suositettavan suoritusmuodon mukaan keksintö koskee sellaisia pikkuleipiä, joissa on karkea, lukuisia huippuja käsittävä tai murura-15 kenteinen pinta, jonka korkeus vaihtelee huomattavasti, ja jolloin tällaiset pikkuleivät voivat sisältää myös rakeista, syötävää materiaalia.

Asian yksinkertaistamiseksi keksintöä selostettaessa viitataan pikkuleipiin, mutta tarkoituksena on, että 20 tässä käytettävä termi "pikkuleivät" koskee yleisesti laajaa leipomotuoteryhmää, esimerkiksi pikkuleipiä, keksejä ja vastaavia tuotteita. Termi "pikkuleipä" on nyt esitettävässä selostuksessa siis tulkittava tällä tavalla.

Kotona leivottujen pikkuleipien yläpinta on yleensä 25 epäsäännöllinen ja epätasainen. Pinta muotoillaan panemalla taikinapalat tasaiselle pinnalle haarukalla tai lusikalla tai muotoilemalla taikinapalat käsin. Erään tunnetun menetelmän mukaan, jolla pikkuleipäpuolivalmisteita tehdään massatuotantona, valmis taikina ohjataan lieriötelo-30 jen väliin, joissa toisessa tai molemmissa on syvennyksiä, jotka vastaavat pikkuleipäpuolivalmisteiden haluttua muotoa, jolloin taikina leikataan haluttuun muotoon ja puolivalmisteen yläpinta muotoillaan. Vaikka tällä menetelmällä, joka tunnetaan "pyöritysmuotoiluna", saadaankin sään-35 nöllinen ja yhtenäinen pintarakenne, jos pikkuleipäpuoli- 2 92898 valmisteeseen halutaan tietty kohokuvio, taikina voi puristua kokoon sen telakäsittelyvaiheessa, mikä vaikuttaa valmiin pikkuleivän makuominaisuuksiin. Lisäksi kaikki tällaiset puolivalmisteet ja niistä tehdyt pikkuleivät 5 ovat samanlaisia, koska ne on valmistettu samassa muotissa .

Lisäksi tunnetaan metallilangan käyttöön perustuva leikkaustoiminto, jolloin asiaankuuluvalla tavalla valmistettu taikina syötetään suppilo-osasta alaspäin yhden tai 10 useamman kuljetushihnalla olevan suuttimen läpi. Taikinan tullessa ulos suuttimesta leikkuulanka ohjataan taikinan läpi, jolloin taikinamassasta irtoaa taikinapaloja (niitä nimitetään seuraavassa "taikinapuolivalmisteiksi" tai puolivalmisteiksi) , jotka putoavat kuljetushihnalle. Kulje-15 tushihnalla olevat puolivalmisteet voidaan ohjata sitten uuniin, jossa ne paistetaan välittömästi, tai ne voidaan koota pois kuljetushihnalta ja paistaa myöhemmin. Metalli-langalla leikattujen puolivalmisteiden ja niistä tehtyjen pikkuleipien yläpinta on yleensä tasainen ja näyttää kar-20 keammalta kuin pyöritysmuotoiltujen tuotteiden yläpinta. Pikkuleipien yläpinnassa on joskus lukuisia halkeamia, joiden oletetaan johtuvan kaasuista kuten H20, C02 ja NH3, joita poistuu taikinamassasta sen paistamisvaiheessa. Tuotteiden pinta on kuitenkin yleensä tasainen tai yhte-25 näisesti kaareutuva.

Pikkuleivissä, jotka sisältävät rakeista, syötävää materiaalia, tyypillisiä lisämakua antavia aineita kuten suklaalastuja, pähkinöitä, hedelmäpaloja ja vastaavia (niitä nimitetään seuraavassa "elintarvikehiukkasiksi"), 30 on rakenne- ja makuvaihteluja ja rikkonainen pinta. Taiki-.· naan voidaan kuitenkin sisällyttää vain hyvin pieniä elin- tarvikehiukkasia, jos se aiotaan leikata tavanomaisella lankaleikkausmenetelmällä. Suuremmat elintarvikehiukkaset katkaisevat usein leikkuulangan tai lanka voi työntää 35 hiukkaset ulos taikinasta mennessään taikinan läpi poikit- 3 92898 tain suuttimeen nähden. Tämä aiheuttaa puolestaan näiden elintarvikehiukkasten joutumisen jätteeksi. Suuret hiukkaset voivat estää langan työntymisen kokonaan taikinan läpi, mikä aiheuttaa taikinapalan repeytymisen satunnaisesti 5 joistakin kohdista. Lisäksi lanka voi koskettaessaan suhteellisen suuriin hiukkasiin aiheuttaa taikinapalan siirtymisen liian paljon sivuttain tai taikinapalojen välisen epätasaisen sivuttaisliikkeen. Kun leikatut taikinapalat siirtyvät satunnaisesti, ne tulevat epäyhtenäisesti kulje-10 tushihnalle. Taikinapalojen epäyhtenäinen sijainti kulje-tushihnalla voi aiheuttaa taas vaikeuksia, kun ne siirretään muille hihnoille tai niiden epätasaisen paistumisen hihnauunissa. On ehdotettu, että suuremmat elintarvike-hiukkaset lisätään langalla leikattavaan pikkuleipäpuoli-15 valmisteeseen sirottelemalla ne puolivalmisteen pintaan juuri ennen sen paistamista, mutta tällä tavalla voidaan taikinapaloihin lisätä vain rajoitettu määrä hiukkasia ja lisäksi voi käydä niin, että huomattava määrä hiukkasia putoaa pois taikinan pinnasta ja joutuu jätteeksi.

20 Lisäksi on ehdotettu, että sellaiset pikkuleipäpuo- livalmisteet, joissa on suuria elintarvikehiukkasia, valmistetaan ohjaamalla hiukkasia sisältävä taikina suuttimen läpi hyvin hitaasti ja estämällä leikkuulangan työntyminen tällöin kokonaan taikinan läpi suuttimen kohdalla. Langan '. 25 katkeamisvaara vähenee tosin tällöin, mutta tuotantono-peuksien on oltava kuitenkin hyvin pieniä. On ehdotettu myös muita erilaisia menetelmiä leikkuulankalaitteen muuttamiseksi niin, että sillä voidaan leikata suuria elintarvikehiukkasia sisältäviä pikkuleipiä, esimerkiksi käyttä-30 mällä värähtelevää leikkuuterää tai jäykkää leikkuuterää.

.·. Lisäksi erään jo tunnetun pikkuleipäpuolivalmisteen tuotantoon liittyvän menetelmän mukaan taikina syötetään kapean, liikkuvan suuttimen läpi. Tämä menetelmä ei ehkä sovellu kuitenkaan sellaiselle taikinalle, jossa on suuria 35 elintarvikehiukkasia, jotka voivat usein tukkia suuttimen.

4 92898

Vielä tunnetaan eräs menetelmä elintarvikehiukkas-ten sisällyttämiseksi pikkuleipäpuolivalmisteeseen ja sen mukaan taikina puristetaan yhtäjaksoisena toimintona tai-kinaköydeksi, johon hiukkaset ovat jakautuneet satunnai-5 sesti, taikinaköysi ohjataan kuljetushihnalle ja leikataan sitten erillisiksi taikinapuolivalmisteiksi. Tässä menetelmässä kuljetushihnalla olevan taikinaköyden ylöspäin suuntautuva pinta muodostaa valmiin pikkuleivän yläpinnan. Tästä johtuen tällä menetelmällä voidaan valmistaa vain 10 sellaisia pikkuleipiä, joiden yläpinta on lähinnä suorakaiteen tai vinoneliön muotoinen, mikäli puolivalmisteita ei lisämuotoilla, mikä aiheuttaa taas lisäkustannuksia.

Sen sijaan lankaleikkaus- ja muilla jo tunnetuilla ja edellä selostetuilla menetelmillä voidaan valmistaa ilman 15 lisäkäsittelyä haluttua muotoa olevia pikkuleipiä, esimerkiksi pyöreitä pikkuleipiä.

US-patentissa nro 4 643 904 käsitellään edellä selostetusta, köyden muotoisena tapahtuvasta taikinanvalmis-tuksesta sellaista muunnelmaa, jossa yhtäjaksoisesti liik-20 kuvaan ja satunnaisesti jakautuneita elintarvikehiukkasia käsittävään taikinaköyteen työnnetään puikkoja tai erilaisia levyosia, jotka koskettavat joihinkin satunnaisesti jakautuneisiin hiukkasiin ja siirtävät ne poikittaissuun-nassa jatkuvasti liikkuvan taikinaköyden sellaisen etukä-; 25 teen valitun kehäalueen läpi, joka vastaa leipomotuottei den etukäteen valittua yläpintaa. Tällä tavalla hiukkaset saadaan näkymään paremmin tuotteissa, mutta tälläkin menetelmällä voidaan valmistaa vain sellaisia pikkuleipiä, joiden yläpinta on suorakaiteen tai vinoneliön muotoinen.

30 Muffinsien pinnan särkeminen tai sen muodostaminen " terävähuippuiseksi tunnetaan esimerkiksi US-patenteista nro 2 818 097 ja 3 704 735. Tällaisiin menetelmiin liittyvät toimenpiteet poikkeavat kuitenkin pikkuleipätaiki-nasta tehtäviä pikkuleipäpuolivalmisteita koskevista toi-35 menpiteistä.

5 92898

Nyt on osoittautunut olevan mahdollista saada aikaan sellainen pikkuleipäpuolivalmiste, josta valmistetun pikkuleivän sisäinen rakenne ja sen pinnan rakenne on saatu paremmiksi.

5 Lisäksi on osoittautunut olevan mahdollista saada aikaan sellainen pikkuleipäpuolivalmiste, jossa on rakeista, syötävää materiaalia, joka näkyy yleensä hyvin tällaisesta puolivalmisteesta tehdyn pikkuleivän pinnassa.

Edelleen on osoittautunut olevan mahdollista saada 10 aikaan parannettu menetelmä ja laitteisto sellaisten pik-kuleipäpuolivalmisteiden massatuotantoa varten, joista voidaan valmistaa karkean, lukuisia huippuja käsittävän yläpinnan omaavia pikkuleipiä, jolloin tällaiset huiput sijoittuvat yleensä satunnaisesti eri kohtiin puolivalmis -15 teissä.

Käsiteltävä keksintö koskee pikkuleipäpuolivalmis-teen valmistusmenetelmää. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että a) vähennetään massan koheesiota lukuisissa vali- 20 tuissa erillisissä kohdissa vyöhykkeessä, joka leikkaa massan, rei'ittämällä taikinamassa pitkänomaisilla rei'-ityslaitteilla, jotka käsittävät puikkoja tai tankoja kahdessa vastakkaisessa suunnassa, joilla pitkänomaisilla ja limittäin olevilla rei'ityslaitteilla on suurempi pituus ·. 25 kuin mainitun taikinamassan halkaisija; b) tämän jälkeen siirretään osa taikinamassaa ainakin vyöhykkeen toisella puolella suhteellisesti pois taikinamassan jäljellä olevasta osasta vyöhykkeen toisella puolella, 30 jolloin taikinamassa ensin jaetaan mainittuihin lukuisiin, ·' pienemmän koheesion omaaviin osiin ja sitä venytetään sit ten niin, että se katkeaa vyöhykkeeseen jääneistä väli-osista tietyn osan leikkaamiseksi irti pikkuleipätaikina-massasta mainitun osan muodostaessa tällöin pikkuleipäpuo-35 livalmisteen.

* 6 92898 Käsiteltävän keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan aikaan useita erillisiä heikennettyjä alueita, jotka muodostuvat taikinamassaan, jolloin taikinamassa katkeaa tai "avautuu" ilman sanottavaa vetovoimaa, kun taas alku-5 peräinen koossapysyvyys säilyy taikinamassan heikentämät-tömillä välialueilla, niin että taikinamassa venyy, kun siihen kohdistetaan tietty vetovoima. Tällä tavalla taikinamassan tietyt erilliset alueet venyvät, kun taikinamassan kaksi osaa siirtyvät erilleen toisistaan. Mihinkään 10 teoriaan sitoutumatta oletetaan, että näissä taikinamassan venytetyissä osissa voi olla paljon pintahalkeamia tai -murtumia tai avonaisempi rakenne, jonka tiheys on pienempi kuin venyttämättömillä alueilla, joissa taikinamassa heikennettiin ensin.

15 Se tapa, jolla taikinan koossapysyvyyttä alennetaan useissa valituissa, erillisissä kohdissa, voi perustua johonkin tähän tarkoitukseen sopivaan voimaan, esimerkiksi paineilmavoimaan tai ilma- tai nestesuihkuihin, mekaaniseen voimaan tai näiden yhdistelmiin tai lasersäteisiin, 20 mutta tällöin suositetaan kuitenkin mekaanisia laitteita, esimerkiksi puikkoja, jotka joko työntyvät taikinamassaan vain osittain tai menevät kokonaan sen läpi. Taikinaosat voidaan siirtää erilleen toisistaan painovoiman avulla, mutta mieluimmin taikinamassaan työnnetään mekaanisia . 25 laitteita, esimerkiksi puikkoja, kahden taikinaosan irrot tamiseksi toisistaan. Tällaiset mekaaniset laitteet ovat mieluimmin samoja mekaanisia laitteita, joilla taikinamassaan muodostetaan koossapysyvyydeltään heikennettyjä kohtia .

30 Eräässä nimenomaan suositettavassa rakenteessa käy- tetään kaksi puikkoryhmää, joissa kummassakin on useita suunnilleen yhdensuuntaisia puikkoja, jotka työnnetään taikinamassaan sen vastakkaisilta puolilta, jolloin saadaan lukuisia suunnilleen yhdensuuntaisia reikiä tai-35 kinamassan leikkaavaan tasoon. Näitä molempia puikkoryhmiä 7 92898 siirretään sitten samanaikaisesti taikinamassaan nähden suunnassa, joka on pääasiassa kohtisuora mainittuun tasoon nähden, jolloin taikinamassa venyy ja katkeaa niistä osista, jotka ovat reikien välissä mainitussa tasossa.

5 Käsiteltävän keksinnön erään suoritusmuodon mukaan on kehitetty menetelmä, jolla valmistetaan pikkuleipäpuo-livalmiste pitkänomaisesta pikkuleipätaikinamassasta ja joka käsittää siihen kuuluvina toimenpiteinä pitkänomaisten rei'ityslaitteiden työntämisen taikinaan ja näiden 10 mekaanisten laitteiden siirtämisen sitten taikinaan nähden pitkänomaisen taikinamassan pituussuunnassa tietyn taiki-napalan irrottamiseksi tästä pitkänomaisesta taikinamas-sasta. Tämä taikinapala muodostaa yhden pikkuleipäpuoli-valmisteen. Tässä menetelmässä taikinaan työnnetyt pitkän-15 omaiset rei'ityslaitteet synnyttävät tietyn pituussuuntaisen veto- ja tukivoiman vaikuttamatta sanottavasti muodostettavan pikkuleipäpuolivalmisteen poikkileikkausmuotoon tai kokoon.

Eräässä suositettavassa rakennemuodossa rei'itys-20 laitteina käytetään puikkoja, kuten edellä on selostettu. Nimenomaan silloin, kun puikot ovat ryhminä, joissa on tietty määrä pääasiassa yhdensuuntaisia puikkoja, tätä menetelmää voidaan soveltaa valmistettaessa sellainen pik-kuleipäpuolivalmiste, jossa on yläpinta, alapinta ja ne 25 toisiinsa yhdistävät sivupinnat, jolloin kuvioita, joissa on likipitäen yhdensuuntaisia harjanteita, huippuja ja syvennyksiä, muodostuu sekä puolivalmisteen ylä- ja alapintaan. Vaikka pikkuleipätaikina sisältäisikin suhteellisen suuria kappaleita rakeista, syötävää materiaalia, esi-30 merkiksi palasia, tällaisten puikkojen katkeaminen ei ole * yleensä todennäköistä ja lankaleikkaustoiminnossa käytet tävästä langasta poikiten taikinasta leikattujen tai-kinapalojen sivuttaisliike vähenee tuntuvasti, kun puikot koskettavat hiukkasiin.

8 92898

Eräässä käsiteltävän keksinnön mukaisen menetelmän erityisesti suositettavassa suoritusmuodossa käytetään kaksi puikko-osaryhmää, joissa kummassakin on useita likipitäen yhdensuuntaisia puikkoja, jotka työnnetään pit-5 känomaiseen taikinamassaan sen vastakkaisilta puolilta, jolloin saadaan lukuisia ja pääasiassa yhdensuuntaisia reikiä tasossa, joka leikkaa taikinamassaa. Tämän jälkeen näitä kahta puikko-osaryhmää siirretään samanaikaisesti pitkänomaiseen pikkuleipätaikinamassaan nähden mainittuun 10 tasoon nähden suunnilleen kohtisuorassa suunnassa, niin että taikinamassa venyy katkeamispisteeseen asti reikien välissä olevissa osissa mainitussa tasossa. Tämä ratkaisu on erittäin edullinen silloin, kun taikina sisältää suurempia elintarvikehiukkasia, jotka pyrkivät yhden tai use-15 ämmän edellä mainitun puikon koskettaessa niihin siirtymään tiettyyn suuntaan toisen puikko-osaryhmän puikkojen vaikutuksesta ja vastakkaiseen suuntaan toisen puikko-osaryhmän puikkojen avulla, jolloin hiukkaset jäävät taikinan sisään. Puikkojen ollessa järjestetty sopivalla tavalla 20 tämä syötävää materiaalia olevien hiukkasten liike molemmilta puolilta voi myös saada aikaan niiden suuremman keskittymisen pikkuleipäpuolivalmisteen yläpintaan, jolloin näkyvien hiukkasten määrä kasvaa. Pikkuleipätaikinan sisältäessä elintarvikehiukkasia, pitkänomaiset mekaaniset .· 25 osat kuten puikot tai muunlaiset vastaavat osat ovat mie luimmin tylppiä, jolloin ne eivät mene tällaisten hiukkasten läpi. Puikkojen välinen etäisyys on tällöin sellainen, että syötävää materiaalia olevat palaset liikkuvat vapaasti ja joutumatta puristukseen. Mikäli pikkuleipätaikinassa 30 ei ole elintarvikehiukkasia, pitkänomaisten taikinaan !: työntyvien rei'ityslaitteiden kärjet voidaan haluttaessa tehdä teräviksi.

Käsiteltävän keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että siinä on pitkänomaisia rei'itys-35 osia, jotka muodostuvat puikoista tai tangoista, joiden 9 92898 pituus on suurempi kuin taikinan suulakepuristinsuuttimen halkaisija taikinamassan rei'ittämiseksi kahdelta vastakkaiselta puolelta suunnilleen samanaikaisesti, mainittujen rei'itysosien liikkuessa ainakin osittain taikinamassan 5 pituussuunnassa ulottuen mainitusta suulakepuristinsuutti-mesta pystysuuntaan, massan venyttämiseksi sen katkeamispisteeseen, jolloin pitkänomaisesta taikinamassasta voidaan leikata irti osa, joka muodostaa yhden pikkuleipäpuo-livalmisteen.

10 Käsiteltävän keksinnön mukaisen laitteen eräässä suositettavassa rakenteessa on kaksi ryhmää puikko-osia, jotka ovat pääasiassa yhdensuuntaisia ja järjestetty niin, että ne liikkuvat ensimmäisestä asennosta, jossa puikko-osaryhmät ovat vastaavasti pitkänomaisen pikkuleipätaiki-15 namassan kummallakin puolella, toiseen asentoon, jossa puikot työntyvät pitkänomaiseen pikkuleipätaikinamassaan sen vastakkaisilta puolilta poikittaistasossa. Puikot on lisäksi järjestetty niin, että ne liikkuvat pikkuleipätaikinamassaan nähden poikittaistasoon nähden suunnilleen 20 kohtisuoraan, jolloin taikinamassa katkaistaan mainitussa tasossa taikinapalan irrottamiseksi siitä pikkuleipäpuoli-valmisteeksi.

Käsiteltävän keksinnön erään näkökohdan mukaan pik-kuleipäpuolivalmiste tehdään sellaisesta pikkuleipätaiki-·. 25 nasta, jossa on lukuisia tällaisen puolivalmisteen yläpinnasta ulospäin suuntautuvia erillisiä alueita. Taikinamassa on laajentunut näillä lukuisilla erillisillä alueilla niin, että siinä on monia halkeamia tai rakoja, joiden tiheys on niiden ympärillä olevaan taikinamassaan nähden 30 pienempi. Laajennetut erilliset alueet, joiden tiheys on ·' pienempi, ovat erillisiä osia tai pintoja, jolloin näiden alueiden lähellä olevan taikinamassan rakenne on "avonai-sempi" kuin puolivalmisteen muussa osassa.

Vaikka käsiteltävä keksintö ei rajoitukaan mihin-35 kään tiettyyn teoriaan, oletetaan, että tällaiset laajen- t 10 92898 tuneet erilliset alueet, joiden tiheys on pienempi, muodostavat kanavia, jotka helpottavat paistamisvaiheessa syntyvien kaasujen poistumista. Esimerkiksi vesihöyry on tällainen kaasu. Kun taikinan nostatusaineena käytetään 5 leivinjauhetta, kaasu on yleensä hiilidioksidia.

Vesipitoisuutta on alennettava paistamisvaiheessa mieluimmin niin, että se on enintään 3 paino-%, koska tämä näyttää olevan mureiden tuotteiden täydellisen paistumisen kannalta ratkaiseva tekijä. Mikäli paistettaessa ei päästä 10 näin alhaiseen paino-%:iin, valmis tuote voi olla sisäpuolelta sitkeä tai tahmea. Kun taikinaan lisätään ammonium-bikarbonaattia, on yleensä tärkeää, että melkein kaikki ammoniakki saadaan pois taikinasta paistamisvaiheessa, koska se voi muuten vaikuttaa haitallisesti valmiin pikku-15 leivän makuun. Pehmeitä pikkuleipiä valmistettaessa valmiin tuotteen kosteuspitoisuuden on oltava yleensä ainakin 6 paino-%. Käsiteltävän keksinnön mukaisten pikkuleipien vesiaktiviteetin on oltava alle 0,7, mieluimmin alle 0,65.

Tietyn taikinapainon osalta on todettu, että käsi-2 0 teltävän keksinnön mukainen pikkuleipäpuolivalmiste vaatii usein lyhyemmän paistoajan kuin tavanomaisella lankaleik-kauslaitteella muodostettu pikkuleipäpuolivalmiste. Ly-hyemmästä paistoajasta johtuen keksinnön mukaan on myös mahdollista paistaa ilman taikinan liiallista ruskettumis-25 ta tai palamista yhtenäisesti "korkeampia" tai paksumpia pikkuleipiä verrattaessa niitä tavanomaisista langalla leikatuista puolivalmisteista tehtyihin pikkuleipiin. Oletetaan nimittäin, että kaasujen on paistamisvaiheessa vaikeampi haihtua langalla leikatuista puolivalmisteista.

30 Käsiteltävän keksinnön mukaisen pikkuleipäpuolivalmisteen vahvuus on sen ohuimmassa kohdassa mieluimmin noin 9 - 25 mm.

Lisäksi on todettu, että käsiteltävän keksinnön mukaan valmiin pikkuleivän yläpinnassa olevien halkeamien 35 muodostumista pystytään ohjaamaan jakamalla puolivalmis- • · < 11 92898 teen rakenteeltaan avonaisemmat alueet sopivalla tavalla. Ohjaamisella tarkoitetaan tällöin sitä, että halkeamat voidaan rajoittaa valmiiden pikkuleipien pinnan valittuihin osiin tai eliminoida kokonaan.

5 Valmiin tuotteen tai puolivalmisteen pinnassa ole vien harjanteiden tai syvennysten syvyyttä ja leveyttä voidaan ohjata pikkuleivissä käytettävän täytteen tai päällystysmateriaalin sijoittamiseksi niihin. Esimerkkeinä näistä materiaaleista voidaan mainita suklaa, yhdistelmä-10 päällysteet, hedelmätäytteet ja vastaavat. Kun pikkuleipien päällystys- tai täytemateriaalit sijoitetaan lähinnä vain halkeamiin tai syvennyksiin, voidaan pikkuleipien tarttumista toisiinsa epäedullisissa kuljetusolosuhteissa vähentää tai se voidaan eliminoida kokonaan. Päällystys-15 tai täytemateriaalit voidaan panna pikkuleipiin joko ennen niiden paistamista tai sen jälkeen. Mainitut materiaalit voidaan poistaa pikkuleivän harjanneosista ilmapuhalluk-sella, ennen kuin ne kovettuvat lopullisesti.

Käsiteltävän keksinnön avulla on kehitetty pikku-20 leipäpuolivalmiste, jossa on yläpinta, alapinta ja ne yhdistävät sivupinnat, jolloin kuviointi, joka koostuu likipitäen yhdensuuntaisista harjanteista ja syvennyksistä, on tehty ainakin ylä- ja alapinnan yläosaan. Tämä pääasiassa yhdensuuntaisia harjanteita ja syvennyksiä käsittävä pin-25 takuviointi lisää pikkuleipäpuolivalmisteen pinta-alaa ja tästä johtuen puolivalmisteen paistoaikaa voidaan lyhentää samankokoisen ja -painoisen, tasaisen ja langalla leikatun pikkuleivän paistoaikaan nähden. Tällainen pikkuleipäpuo-livalmiste voi käsittää mieluimmin rakeista syötävää mate-30 riaalia palasina, joista huomattava osa on mieluimmin nä-·' kyvissä aivan pikkuleivän pinnassa.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen sekä laitteessa oleville, irrotettavasti kiinnitettäville puikoille on tunnusomaista se, mitä jäljempänä olevissa pa-35 tenttivaatimuksissa on esitetty. Keksintöä selostetaan 12 92898 seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaaviona poikkileikkausta keksinnön mukaisesta pikkuleipien valmistuslaitteesta, jossa keksin-5 non soveltamiseen käytetään kahta puikko-osaryhmää, kuvio 2 on suurennettu poikkileikkauskaavio kuviossa 1 esitetyn laitteen taikinansyöttömekanismista, kuvio 3 on suurennettu poikkileikkauskaavio kuviossa 1 esitetyn laitteen toisen puikkoryhmän käyttömekanis-10 mistä, kuvio 4 on suurennettu vaakaleikkaus, joka esittää kahta puikkoryhmää takaisinvedetyssä asennossa kuvion 1 mkaisessa laitteessa, kuvio 5 on suurennettu sivukuva kuviossa 4 esite-15 tystä puikosta, kuvio 6a on suurennettu vaakaleikkaus, joka esittää osia kuviossa 4 esitetyistä puikkoryhmistä, kuvio 6b vastaa muuten kuviota 6a, mutta esittää puikkoja toisessa asennossa taikinamassan läpi työntynei-20 nä, kuviot 7a, 7b ja 7c ovat suurennettuja poikkileikkauksia ja havainnollistavat kuvion 1 mukaisen laitteen puikkojen liikettä pikkuleipäpuolivalmisteen leikkaamiseksi irti taikinamassasta, 25 kuviot 8a, 8b, 8c ja 8d ovat poikkileikkauksia ja esittävät esimerkkeinä erilaisia rakennevaihtoehtoja puikoista, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisessa laitteessa, kuvio 9 on muuten kuviota 6a vastaava vaakaleik-30 kaus, mutta se esittää nyt puikkojen erilaista järjeste- i .1! lyä, kuvio 10 on kaaviona esitetty perspektiivikuva eräästä keksinnön mukaisesta pikkuleipäpuolivalmisteesta, joka sisältää elintarvikehiukkasia, • t < 13 92898 kuvio 11 on kaaviona esitetty osittain poikkileikkaus kuviosta 10 siinä näkyvien harjanteiden kohdalta, ja kuvio 12 on kaaviona esitetty perspektiivikuva kuviossa 10 esitetystä puolivalmisteesta paistetusta pikku-5 leivästä.

Tässä selostuksessa käytetty termi "pikkuleipä" on tarkoitettu koskemaan pikkuleipien lisäksi kaikkia pikkuleipiä vastaavia leipomotuotteita kuten keksejä ja vastaavia. Vastaavasti termi "pikkuleipätaikina" tarkoittaa siis 10 jokaista sellaista taikinaa, josta voidaan valmistaa pikkuleipiä tämän termin laajimmassa merkityksessä. Tällainen taikina on taallisesti paistamaton seos, joka sisältää pikkuleipätaikinalle tyypillisiä aineosia kuten jauhoja, paistinrasvaa (esimerkiksi margariinia tai voita), muuta 15 rasvaa ja vettä. Taikina voi sisältää myös nostatusainet- ta, esimerkiksi leivinjauhetta, jossa on natriumbikarbonaattia tai ammoniumbikarbonaattia. Haluttaessa taikinaan voidaan lisätä myös sokeria, esimerkiksi ruoko- tai juurikassokeria tai niiden seoksia.

20 Taikina voi sisältää erilaisia palasia rakeista, syötävää materiaalia (niitä nimitetään myös elintarvike-hiukkasiksi, makuhiukkasiksi, osasiksi ja kappaleiksi), jotka ovat joko kiinteitä tai puolikiinteitä, esimerkiksi suklaalastuja, maapähkinävoilastuja, karamellipaloja, he-25 delmäpaloja tai paloteltuja kuivattuja hedelmiä, joista esimerkiksi voidaan mainita appelsiini, banaani, mansikka, omena, ananas, mango, rusina, korintti sekä pähkinöitä tai pähkinän palasia, esimerkiksi "amerikkalaisia saksanpähkinöitä", hasselpähkinöitä, saksanpähkinöitä, maapähkinöitä 30 tai muita pähkinöitä, kovia ja pehmeitä konvehtipalasia tai hiukkasmuotoisten makuaineiden seoksia.

Termi "taikinapuolivalmiste" tai "puolivalmiste" tarkoittaa sellaista osaa tai palaa raa'asta taikinasta, jota on selostettu edellä ja josta voidaan tehdä valmis 35 pikkuleipä.

14 92898

Seuraavassa käsiteltävää keksintöä koskevassa yksityiskohtaisessa selostuksessa esitetty pikkuleipätaikinan puristuslaite on taikinan leikkaus- ja jakomekanismia lukuun ottamatta muuten tavanomaista rakennetta. Tavano-5 maisia taikinanpuristuslaitteita valmistaa esimerkiksi Meincke Food Processing Equipment A/S, Skovlunde, Tanska. Kaupallisiin valmistuslinjoihin sisältyvät tavanomaiset komponentit esitetään ja niitä selostetaan nyt vain siinä laajuudessa, että alan asiantuntijat pystyvät soveltamaan 10 keksintöä. Kaikissa kuvioissa ne komponentit, joilla on samanlaiset toiminnot esitetyissä erilaisissa rakenteissa, on varustettu samoilla viitenumeroilla.

Kuvio 1 on kaaviona esitetty pituusleikkaus pikkuleipien valmistuslaitteesta, jossa on vaakasuora kuljetus-15 hihna 6, jolla pikkuleipäpuolivalmisteet tai taikinapalat 3 kuljetetaan uunin 7 läpi, jossa ne paistetaan ja josta paistetut pikkuleivät 4 tulevat sitten ulos ja putoavat kuljetushihnan 6 päästä valmiiden pikkuleipien vastaanot-tosäiliöön 8. Vaihtoehtoisesti puolivalmisteet 3 voidaan 20 säilyttää esimerkiksi pakastettuina niiden myöhemmin tapahtuvaa paistamista varten, jolloin uuni 7 voidaan jättää pois. Kuviossa 1 on lisäksi taikinansyöttölaite 5, joka käsittää taikinasuppilon 20, joka sisältää sopivalla tavalla valmistettua taikinaa 1 ja josta taikina syötetään : 25 alaspäin taikinansyöttötelalle 21 ylemmän välitelan 22 ja alemman välitelan 23 kanssa. Vaihtoehtoisessa rakenteessa telat 22 ja 23 voidaan korvata yhdellä telalla (ei esitetty) . Syöttölaitteen 5 pohjaan 24 voi olla järjestetty useita suuttimia 25, kuten kuviossa 4 on viitenumerolla 25 30 merkitty. Jokainen suutin 25 muodostaa pystysuoran taiki-naköyden 2 kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Puolivalmiste irrotetaan taikinaköydestä 2 puikkoryhmillä 13, 14, joita selostetaan myöhemmin yksityiskohtaisesti. Kuljetushihna 6 liikkuu yhtäjaksoisesti nuolen suuntaan ja asian yksinker-35 taistamiseksi sekä näiden kahden puikkoryhmän erottamisek- • · • 15 92898 si toisistaan puikkojen 13 mainitaan seuraavassa olevan taikinaköyden 2 takana ja puikkojen 14 vastaavasti taiki-naköyden 2 edessä. Takana olevien puikkojen 13 ja edessä olevien puikkojen 14 käyttö tapahtuu yhteisillä moottori-5 käyttöisillä kiertokangilla 9 vastaavien yhdystankojen 10 ja vastaavien kulmavipuvarsien 11 ja 12 avulla.

Osa taikinansyöttömekanismista esitetään yksityiskohtaisemmin kuviossa 2, josta voidaan nähdä, että taiki-nansyöttötela 21 on yhdistetty taikinansyöttövarteen 27, 10 jota käytetään taikinansyöttöyhdysvarrella 26 kulmavipu-varresta 11, niin että varsi 27 siirtyy etuasennon ja ta-ka-asennon välillä, joista etuasento esitetään kuviossa 2. Taikinansyöttövarsi 27 on yhdistetty taikinansyöttötelaan 21 vapaakytkimellä 28, niin että varsi 27 kääntää taiki-15 nansyöttötelaa 21 myötäpäivään siirtyessään kuviossa 2 esitetystä etuasennostaan taka-asentoonsa. Kun taikinansyöttövarsi 27 liikkuu vastakkaiseen suuntaan, taikinan-syöttötela 21 pysyy paikallaan. Koska taikinansyöttövarsi 27 liikkuu edestakaisin, taikinansyöttötela 21 liikkuu 20 jaksoittaisesti eteenpäin ja pysähtyy siis aina tällaisten liikejaksojen välillä. Telan 21 jaksoittainen liike syöttää taikinaa eteenpäin. Samanaikaisesti välitelat 22 ja 23 pyörivät vastapäivään nuolien esittämällä tavalla. Taiki-nansyöttöyhdysvarsi 26 on liitetty kulmavipuvarteen 11 25 taikinansyötön säätöruuvilla 29, jolla säädetään yhdystan-gon 26 tehollinen iskupituus kiertämällä nuppia 30. Tällä tavalla voidaan säätää tarpeen mukaan jokaisen toiminta-jakson aikana syötettävä taikinamäärä.

Kuvio 3 esittää mekanismeja, joilla ohjataan takim-30 maista puikkoryhmää 13 ja etummaista puikkoryhmää 14, jot-. ka katkaisevat pikkuleipäpuolivalmisteen taikinaköydestä 2. Kuviossa 3 esitetty mekanismi ohjaa takimmaista puikko-ryhmää 13 ja vastaava mekanismi ohjaa etummaisia puikkoja 14 kuvioissa 1 ja 4 esitetyllä tavalla.

92898 16

Kuviossa 3 esitetyllä tavalla moottorikäyttöinen kiertokanki 9 käyttää yhdystankoa 10, niin että kulmavipu-varsi 11 kääntyy ylös- ja alaspäin heilahdusliikkeenä kul-mavipuvarren kiinteässä laakeritapissa 15. Puikkoryhmän 5 kääntövarsi 31 on yhdistetty toisesta päästään kulmavipu-varren 11 yläpäähän laakeritapilla 36 ja kääntövarren 31 vastakkainen pää on tuettu vipurullaan 32, joka pyörii kiskojen päällä. Kiskorakenne käsittää kiinteän kiskon 33 ja kääntyvän kisko-osan 34, joka on kiinnitetty laakeri-10 tappiin 35 ja jännitetty alaspäin jousella normaaliin tapaan (ei esitetty). Kuviossa 3 esitetystä asennosta puikkoryhmän kääntövarsi 31 liikkuu nuolen suuntaan, kun yh-dystanko 10 liikkuu alaspäin kiertokangen 9 avulla. Tällöin rulla 32 pyörii kiinteän kiskon 33 tietyssä osassa ja 15 jatkaa pyörimistään kääntökiskon 34 päälle kiskon 34 päähän asti, jossa rulla 32 putoaa alas, kuten kuviossa 3 on rullan eri asennoilla esitetty. Kun rulla 32 putoaa alas ja koskettaa kiinteään kiskoon 33, puikkoryhmän kääntövarsi 31 alkaa liikkua vastakkaiseen suuntaan, koska kierto-20 kanki 9 on kääntynyt sellaiseen asentoon, jossa yhdystanko 10 liikkuu ylöspäin. Kun puikkoryhmän kääntövarsi 31 liikkuu vastakkaiseen suuntaan, rulla 32 menee kääntökiskon 34 alapinnan alle ja pyörii kiinteän kiskon 33 kaltevaa osaa pitkin. Rullan 32 liikkuessa ensimmäistä asentoaan päin : 25 kääntökiskon 34 nostamana kuviossa 3 katkoviivalla esite tyllä tavalla, kääntökisko 34 putoaa takaisin alkuasentoonsa .

Koko kiskorakenne on tuettu liukuvaksi, joten sitä voidaan säätää vaakasuunnassa ohjauslaitteilla 37 vasem-30 malle tai oikealle kuviossa 3 säätöruuvia 45 kääntämällä. Tällä tavalla se ajankohta, jolloin rulla 32 putoaa alas kiinteälle kiskolle 33, voidaan säätää helposti ja kätevästi.

Kuvio 4 esittää kahta puikko- tai haarukkaryhmää 35 vaakaleikkauksena kuvion 1 linjaa IV - IV pitkin. Kuviossa • · .

• «

II

17 92898 4 nähdään 12 suutinta 25, jotka on järjestetty riviksi poikittain kuljetushihnaan 6 nähden. Takimmainen puikko-ryhmä 13 käsittää lukuisia yhdensuuntaisia puikkoja 43, joista jokainen on kiinnitetty palkkiin 38, joka on kiin-5 nitetty jäykästi kääntövarteen 31. On huomattava, että kääntövarren 31 ja rullan 32 suorittaessa kuvioon 3 viittaamalla esitettyjä liikkeitä, palkki 38 ja siinä olevat puikot 43 liikkuvat vastaavasti. Kun rulla 32 tulee kään-tökiskon 34 päähän, rulla 32 putoaa alaspäin palkin 38 ja 10 puikkojen 43 painosta johtuen. Puikot 14 käsittävät vastaavasti palkin 38, johon on kiinnitetty suuri määrä puikkoja 14. Kun puikot 14 liikkuvat kuvioon 3 liittyen selostetulla tavalla, ne suorittavat samaa liikettä kuin puikot 13. Kun puikkoja 13 ja 14 käytetään tahdistetusti kahdella 15 kuviossa 1 esitetyllä kiertokangella 9, on selvää, että puikot 43 ja 44 liikkuvat samanaikaisesti kuviossa 4 esitetyistä asennoistaan sellaiseen asentoon, jossa molemmat puikkoryhmät liittyvät toisiinsa. Tästä viimeksi mainitusta asennosta kumpikin puikkoryhmä putoaa alaspäin rullien 20 32 alasputoamisen rajaaman etäisyyden verran, minkä jäl keen puikot siirtyvät takaisin kuviossa 4 esitettyyn asentoon.

Rullien 32 pudotessa alaspäin puikot 43 ja 44 kääntyvät akselissa, joka vastaa palkkeja 38. Puikot 43 pyöri-‘ 25 vät palkissa 38 ensimmäiseen suuntaan, esimerkiksi myötä päivään, kun taas puikot 44 pyörivät vastaavassa palkissa 38 vastakkaiseen suuntaan, esimerkiksi vastapäivään. Tätä liikettä selostetaan lähemmin myöhemmin viittaamalla kuvioon 7c.

30 Kuviossa 5 esitetään yksi puikkoryhmä 13, puikko 43, jonka pää 42 on mieluimmin tylppä silloin kun pikku-leipätaikina sisältää elintarvikehiukkasia. Puikon 43 vastakkainen pää on kiinnitetty palkkiin 38 puikon tukiloh-kolla 39, puikon kiristyspalkilla 40 ja puikon kiristys-35 ruuvilla 41. Tämän järjestelyn ansiosta erilliset puikot • · 92898 18 voidaan vaihtaa, jos ne ovat vahingoittuneet tai haluttaessa käyttää erityyppisiä tai -kokoisia puikkoja.

Kuvio 6b on muuten kuviota 4 vastaava vaakaleik-kaus, mutta se on suurennettu ja esittää puikkoja lähellä 5 suutinta 25 olevalla alueella, puikkojen 43 ja 44 ollessa esitetty alkuasentoonsa palanneina. Kuvio 6b esittää samoja puikkoja eteentyönnetyssä asennossa, jossa puikot on järjestetty toisiinsa liittyviksi puikkojen välisen etäisyyden ollessa tällöin pieni. Eräässä suositettavassa ra-10 kenteessa suuttimen aukon halkaisija on 38 mm ja puikot ovat pyöröterästä, niiden pituus on 220 mm, halkaisija 3 -4 mm ja niiden ulkoreunojen välinen etäisyys 10 - 12 mm. Vastakkaisten puikkoryhmien puikkojen välinen etäisyys voi olla tämän vuoksi 2 mm.

15 Kuviot 7a, b ja c havainnollistavat peräkkäisiä toimintoja leikattaessa puolivalmiste taikinaköydestä, jossa on elintarvikehiukkasia. Kuviossa 7a taikinamassa on mennyt suuttimen 25 läpi ja muodostaa taikinaköyden 2, joka päättyy puikkojen 43 ja 44 tason alapuolelle. Puikot 20 43 ja 44 ovat suhteellisen lähellä suutinta 25 taikinaköy den 2 taipumisen vähentämiseksi, kun puikot työnnetään siihen. Tämä taikinaköysi suuntautuu likipitäen pituusakselia 70 pitkin, joka on suunnilleen kohtisuora puikkojen 43 ja 44 tasoon nähden.

: 25 Kuten kuviossa 7b esitetään, puikot 43 ja 44 työn tyvät taikinaköyden 2 ollessa hetken paikallaan taikinan-syöttötelan 21 ja jaksoittaisesta liikkeestä johtuen eteenpäin ja taikinaköyteen 2 ja ne mahdolliset hiukkaset, joihin puikot voivat törmätä, puristuvat sivulle taikina-30 köydessä, jolloin puikot eivät kosketa näihin hiukkasiin .· eivätkä riko niitä. Tässä pisteessä taikinaköysi 2 rev itetään leveydellä W ja reiät 80 menevät taikinan läpi sen toiselta puolelta 82 toiselle puolelle 84.

Kuviosta 7b esitetystä asennosta puikot 43 ja 44 35 kääntyvät sitten alaspäin kuviossa 7c esitettyyn asentoon • t • ·

II

19 92898 puikkoryhmän varren 31 kääntymisestä johtuen, kun rulla 32 putoaa alas kääntökiskosta 34 (kuvio 3) . Puikkojen 43 ja 44 liikkuessa näin alaspäin melkein yhdensuuntaisesti tai-kinaköyden pituusakselin kanssa ja taikinaköyden nopeuteen 5 nähden sellaisella nopeudella, joka riittää venyttämään taikinaköyden katkeamispisteeseen, pikkuleipäpuolivalmiste 3, jonka puolivalmisteakseli 72 vastaa mainittua pituusakselia 70, irtoaa taikinaköydestä ja putoaa painovoiman vaikutuksesta kuljetushihnalle. Se isku, joka syntyy, kun 10 vipurulla 32 koskettaa kiinteään kiskoon 33 (kuvio 3) , vaikuttaa puolivalmisteeseen niin, ettei se tartu puikkoihin 43 ja 44. Mainittu järjestely toimii niin, että pikku-leipäpuolivalmisteet putoavat useista samassa rivissä olevista suuttimista kohtisuoraan kuljetushihnalle 6, jolloin 15 kuljetushihnan pinta-ala voidaan hyödyntää kokonaan, varsinkin silloin, kun useita annostimia on järjestetty peräkkäin samalle kuljetushihnalle puolivalmisteiden syöttämiseksi sille koordinoituna kuviona.

Suositettavassa rakennemuodossa katkaisutoiminto 20 tapahtuu pääasiassa silloin, kun taikinansyöttötela 21 pysähtyy jaksoittaisesti, joten taikinaköysi 2 ei liiku alaspäin sitä katkaistaessa. Taikinan puristaminen ulos suuttimista tapahtuu siis vain silloin, kun puikot 43, 44 ovat siirtyneet takaisin alkuasentoonsa. Kun haluttu määrä 25 taikinaa on puristettu ulos suuttimista, taikinansyöttötela 21 pysähtyy ja puikot 43, 44 työntyvät taikinaan ja irrottaa puolivalmisteen taikinamassasta. Kun puolivalmiste on leikattu irti taikinasta, taikinansyöttötela 21 alkaa pyöri uudestaan ja lisää taikinaa puristuu ulos suut-30 timista. Sopivaa tahdistusta käyttäen taikinan puristaminen ulos suuttimista voi olla myös yhtäjaksoista.

Puolivalmisteet putoavat alas siten, että niiden katkaistu alapinta putoaa liikuvalle kuljetushihnalle suunnilleen suoraan ja tasaisena. Katkaisutoiminto on li- 92898 20 saksi sellainen, että puolivalmiste putoaa ilman sanottavaa sivuttaisliikettä.

Voidaan todeta, että puikkojen 43 ja 44 kääntyminen alaspäin synnyttää alaspäin suuntautuvan nopeuskomponen-5 tin, joka on yhdensuuntainen vektoreilla 76 esitetyn akselin 70 kanssa ja tämän lisäksi myös sivulle suuntautuvat komponentit 77 ja 78, jotka ovat suunnilleen suorassa kulmassa pituusakseliin 70 nähden. Alaspäin suuntautuva komponentti on huomattavasti suurempi kuin sivulle suuntautu-10 vat komponentit, mutta puikkojen 43 ja 44 sivulle suuntautuvilla nopeuskomponenteilla on kuitenkin tietty siirto-vaikutus niihin taikina-alueisiin, jotka ovat toisiinsa limittyvien puikkojen välissä.

Kuviossa 7c esitetyn työvaiheen jälkeen puikot 15 siirtyvät takaisin kuviossa 7a esitettyyn asentoon, kun vipurulla 32 siirtyy takaisin kiinteää kiskoa 33 pitkin, kuten aikaisemmin kuvioon 3 viittaamalla on selostettu. Paluuliikkeen aikana taikinansyöttötela 21 siirtyy eteenpäin vivun 27 vaikuttaessa siihen vapaakytkimen 28 väli-20 tyksellä, kuten jo edellä mainittiin, niin että taikina-köysi 2 siirtyy eteenpäin kuvion 7a esittämään asentoon. Kun puikot on järjestetty kuviossa 4 esitetyllä tavalla, ne peräkkäiset toimenpiteet, jotka esitetään kuvioissa 7a, 7b ja 7c, voidaan suorittaa nopeudella, joka on noin 100 25 toimintoa minuutissa.

Voi olla edullista, että laitteistossa on laitteet, joilla puikot puhdistetaan tai kuivataan joko ajoittain tai jokaisen toiminnon jälkeen, jolloin niihin ei keräänny taikinaa.

30 Kuviot 8a, 8b, 8c ja 8d esittävät erilaisia puikko- muotoja ja -järjestelyjä poikkileikkauksina kohtisuoraan puikkojen akseleihin ja suuttimen akseliin nähden. Puikot esitetään siis järjestettyinä sellaiseen asentoon, jossa kaksi sormiryhmää limittyvät toisiinsa kuvioissa 6b ja 7b 35 esitetyllä tavalla. Kuvio 8a esittää lieriöpuikkojen 43 ja • * • %

II

21 92898 44 muodostamaa ryhmää, joka on järjestetty pääasiassa samaan tasoon kuin kuviossa 7 esitetty rakenne ja vastaa sitä. Puikkojen sijaintiin nähden voidaan kuitenkin tehdä monia muutoksia ja muunnelmia, esimerkiksi pikkuleipäpuo-5 livalmisteen pinnan muuttamiseksi muodoltaan tai jotta voitaisiin vaikuttaa siihen tapaan, jolla elintarvikehiuk-kaset liikkuvat puikkojen koskettaessa niihin. Kuvio 8b esittää toista rakennemuotoa, jossa puikkoryhmän 13 puikot 43 on siirretty pystysuunnassa puikkoryhmän 14 puikkoihin 10 44 nähden. Tällöin voidaan tehdä puolivalmisteita, joiden yläpinta on karkeampi ja jolloin siinä on korkeampia huippuja tai harjanteita ja syvennyksiä tai uria kuin kuvion 8a esittämällä järjestelyllä muodostetuissa puolivalmisteissa. Kuvio 8c esittää sellaista rakennemuotoa, jossa 15 puikkojen poikkileikkaus ei ole pyöreä, vaan se on puolikuun muotoinen, jolloin niillä voidaan saada aikaan vielä eräs pintarakenne. Kuvio 8d esittää vielä sellaista rakennetta, jossa puikkojen poikkileikkausmuoto vastaa tiettyä kulmaa. Lisäksi puikkojen kokoja, määriä ja niiden välisiä 20 etäisyyksiä voidaan muuttaa kulloinkin haluttavan valmiin tuotteen mukaan. Tietyn taikinamassan rei'ittämiseen voidaan käyttää myös erilaisia puikkoja yhdistelmänä.

Kuviossa 9 esitetään osittaisena tasokuvana vielä eräs keksinnön rakennemuoto, jossa puikot 43 ja 44 on jär-. 25 jestetty vain suuttimien 25 alueille.

Kuvio 10 esittää käsiteltävän keksinnön mukaista, suunnilleen pyöreää pikkuleipäpuolivalmistetta, jossa n yläpinta 50, alapinta 52 ja ne yhdistävä sivupinta 54, joka muodostaa puolivalmisteen kehän 74. Pikkuleipäpuoli-30 valmisteen poikkileikkauspinta-ala voi olla pienempi kuin taikinaköyden poikkileikkauspinta-ala puikko-osien veto-tai venytysvaikutuksesta johtuen. Sekä yläpinnassa 50 että alapinnassa 52 on suunnilleen yhdensuuntaisia harjanteita 55, joiden välissä on suunnilleen yhdensuuntaiset urat 56, 35 jotka suuntautuvat puolivalmisteen akseliin nähden pää- 22 9 2 8 9 8 asiassa poikittaisia akseleita pitkin. Urat 56 ovat yleensä avonaisia kehän ulkopinnan suuntaan. Puolivalmisteen pinnassa näkyviä elintarvikehiukkasia esitetään kohdissa 58. Kuviossa 10 esitetty pikkuleipäpuolivalmiste voidaan 5 tehdä kuvioissa 1-9 esitetyllä ja edellä selostetulla laitteella. Harjanteet 55 ja urat 56 syntyvät, kun puikko-osat 43 ja 44 rei'ittävät taikinaköyden, jonka poikkileikkaus on suunnilleen pyöreä ja urien pohja on puikkojen vaikutuksesta johtuen suhteellisen tasainen puolivalmis-10 teen muuhun pintaan verrattuna. Mikäli pikkuleipätaikina ei sisällä elintarvikekappaleita 58, harjanteet 55 ja urat 56 muodostavat yhtenäisen kuvion. Harjanteet ovat yleensä kauttaaltaan samanlaisia tiettyä harjannemuotoa käytettäessä, mikä johtuu taikinan tietyn osan venymisestä, kun 15 puolivalmiste leikataan irti taikinaköydestä.

Kuvio 11 on kaaviona esitetty osapoikkileikkaus poikittain kuvion 10 esittämän puolivalmisteen harjanteisiin nähden. Harjanteet tai alueet, joissa on enemmän halkeamia tai rakoja tai huokoisuutta tai joiden tiheys on 20 pienempi kuin niiden ympärillä olevassa pikkuleipätaikina-massassa, on esitetty kohdassa 60 ja ne johtuvat taikinan venymisestä puikkojen 43, 44 välisissä osissa, kun puolivalmiste katkaistaan taikinatangosta 2. Uskotaan, että mikroskooppisia ilmakuplia voi muodostua taikinaan, kun . 25 sen venytetyt, halkeamia tai rakoja käsittävät osat "sul keutuvat uudestaan". Vaikka suuremman huokoisuuden tai pienemmän tiheyden omaavat alueet tai pinnan osat onkin esitetty epäsäännöllisinä, keksintö ei ole kuitenkaan rajoitettu tiettyyn muotoon tällaisilla alueilla tai tällai-30 sissa pinnoissa. Kuvio 11 havainnollistaa sitä vaikutusta, joka saadaan aikaan muodostamalla kanavia, jotka voivat helpottaa kaasujen poistumista taikinasta puolivalmistetta paistettaessa. Lopuksi kuvio 12 esittää pikkuleipää, joka on paistettu kuviossa 10 esitetystä puolivalmisteesta.

35 Yläpinnassa 50 on siihen satunnaisesti jakautuneita elin-

II

23 92898 tarvikehiukkasia 58 erivärisenä kuviona, joka käsittää huippuja, harjanteita ja uria, jolloin valmiin pikkuleivän koko pinta on epäyhtenäinen.

Puikkojen välissä olevien taikina-alueiden venyes-5 sä, kun pikkuleipäpuolivalmiste leikataan irti taikinaköy-destä ja jolloin näillä alueilla on todennäköisesti enemmän halkeamia tai rakoja tai niiden tiheys on pienempi kuin niiden ympärillä olevilla taikinamassa-alueilla, puikko-osien alla olevat alueet ovat taas yleensä tiiviim-10 piä, mikä johtuu osittain haarukka- tai puikko-osien vaikutuksesta. Tällaiset suhteellisen tiiviit alueet pyrkivät keskittymään urien pohjaan ja suuntautuvat jonkin matkaa taikinamassan sisään urien pohjasta poispäin.

Käsiteltävää keksintöä sovellettaessa käytetyissä 15 taikinoissa voi olla enemmän hiukkasia, joita nimitetään myös kappaleiksi tai paloiksi, kuin tavanomaisissa metal-lilangalla leikatuissa taikinoissa, mikä johtuu siitä, että käsiteltävässä keksinnössä käytetty leikkausmekanismi ei katkea yhtä helposti eikä saa todennäköisesti yhtä hel-20 posti aikaan taikinapalojen liian suurta sivuttaisliiket-tä. Mitä suurempi hiukkaskoko on, sitä suurempi on niiden hiukkasten painoprosentti, jotka voidaan sisällyttää taikinaan. Tämä johtuu siitä, että suurempien hiukkasten yhteenlaskettu pinta-ala on tällöin pienempi hiukkasten tie-25 tyn painoprosentin ollessa kysymyksessä ja että pikkulei-päpuolivalmisteen koossapysymiseksi tarvitaan pienempi määrä taikinaa. Tyypillisessä langalla leikatussa taikinassa, joka sisältää suklaapalasia tai -lastuja, niitä voi olla enintään 23 paino-%. Kuitenkin käsiteltävän keksinnön 30 mukaisissa taikinoissa niiden hiukkaspitoisuus voi olla noin 30 - 60 paino-%.

Hiukkasmuotoiset aromiaineet, materiaalihiukkaset, -palaset tai -kappaleet voivat ennen niiden sekoittamista käsiteltävän keksinnön mukaisiin taikinoihin, olla painol-35 taan mieluimmin sellaisia, että niitä on kilossa noin 24 92898 3 300 - noin 660 kappaletta. Suurimmat kappaleet ovat tällöin kooltaan ainakin 6 - 7 mm. Suurien hiukkasten määrä voi olla vähintään noin 10 paino-%, tavallisesti noin 20 -noin 60 paino-% taikinan kokonaispainosta.

5 Pikkuleipätaikinat voivat olla pehmeitä tai murei- ta. Käsiteltävän keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää myös sellaisten taikinoiden paloittelemiseen, jotka voivat olla joko liian tahmeita tai liian pehmeitä tai liian kovia, jotta ne voitaisiin paloitella tavanomaisella 10 lankaleikkurilla. Pehmeät taikinat, jotka ovat niin pehmeitä, että ne "virtaavat takaisin" tai "lukittuvat", kun ne on leikattu poikki langalla, voidaan leikata käsiteltävän keksinnön mukaisella laitteella niiden tiivistymättä laitteen niiden puikko- tai katkaisuosien alaspäin suun-15 tautuvasta liikkeestä johtuen, jotka menevät ainakin suurelta osalta suuttimesta puristetun taikinan läpi kahteen pääasiassa kohtisuoraan suuntaan. Tämä liike vetää osan taikinaa pois päätaikinamassasta yhden puolivalmisteen muodostamiseksi. Kovat taikinat, esimerkiksi pyöritettävät 20 taikinat kerrospikkuleipiä varten, jotka ovat niin kovia, että ne katkaisevat langan usein, voidaan myös paloitella käsiteltävän keksinnön mukaisella laitteella.

Esimerkki 1

Pikkuleipätaikina tehtiin sekoittamalla keskenään : 25 sellaiset määrät pikkuleipäjauhoja, margariinia, sokeria ja vettä, että saatiin suhteellisen lyhyt taikina, joka voitiin paloitella tavanomaisella lankaleikkauslaitteella. Tällaista taikinaa nimitetään seuraavassa perustaikinaksi.

Tällaiseen perustaikinaan lisättiin vielä kuivattua 30 kookospähkinää, murskattuja hasselpähkinöitä ja karkeita vehnäj auhoj a.

Taikinasta leikattiin sitten pikkuleipäpuolivalmis-teita sekä tavanomaisella lankaleikkurilla että käsiteltävän keksinnön mukaisella puikkoleikkauslaitteella. Jokai- • · 25 92898 nen pikkuleipäpuolivalmiste painoi 19 - 21 g ja paistettiin uunissa kuljetushihnalle 190 °C:ssa.

Kaikki puolivalmisteet paistettiin pinnaltaan kauniin vaaleanruskeiksi, jolloin puikoilla paloiteltujen 5 puolivalmisteiden paistoaika oli 12 minuuttia, kun taas langalla leikattujen puolivalmisteiden paistoaika oli 13,5 minuuttia. Molempien puolivalmistetyyppien painohäviö oli paistettaessa noin 10 %.

Paistetut pikkuleivät pakattiin ilmatiiviseen pak-10 kaukseen ja niitä pidettiin ympäristönlämpötilassa kuusi päivää, minkä jälkeen raati tutki ne ja totesi, että puikolla leikattu pikkuleipä oli mureampi, siinä oli vähemmän halkeamia ja sen pinta muistutti enemmän miellyttävää kotona leivottujen pikkuleipien pintaa kuin sen langalla 15 leikatun pikkuleivän pinta, joka pidemmästä paistoajastaan huolimatta todettiin epätäydellisestä paistuneeksi.

Esimerkki 2

Esimerkin 1 mukaiseen perustaikinaan lisättiin kuivattua kookospähkinää, murskattuja hasselpähkinöitä, veh-20 näjauhoja ja nostatusaineeksi ammoniumbikarbonaattia.

Pikkuleipäpuolivalmisteet leikattiin tällaisesta taikinasta sitten sekä tavanomaisella lankaleikkurilla että keksinnön mukaisella puikkoleikkauslaitteella. Jokainen pikkuleipäpuolivalmiste painoi 19 - 21 g ja paistet-25 tiin uunissa kuljetushihnalla 200 °C:ssa.

Tässä tapauksessa sekä langalla leikattujen puolivalmisteiden että puikoilla leikattujen puolivalmisteiden paistoaika oli 13,5 minuuttia painohäviön ollessa kummassakin puolivalmistetyypissä nytkin 10 %.

30 Paistetut pikkuleivät pakattiin ilmatiiviiseen pak kaukseen ja niitä pidettiin ympäristönlämpötilassa kuusi päivää, minkä jälkeen raati tutki ne ja totesi, että puikoilla leikattu pikkuleipä oli mureampi, siinä oli vähemmän halkeamia ja sen pinta muistutti enemmän miellyttävää 26 92898 kotona leivottujen pikkuleipien pintaa kuin langalla leikatun pikkuleivän pinta.

Esimerkki 3

Esimerkin 1 mukaisessa perustaikinassa sokerin ti-5 lalla käytettiin tomusokeria ja hienoja vehnäjauhoja ja taikinaan sekoitettiin vielä kuivattua kookospähkinää, murskattuja hasselpähkinöitä, maissitärkkelystä, kaakaota, natriumkloridia, ammoniumbikarbonaattia ja natriumbikarbonaattia .

10 Pikkuleipäpuolivalmisteet tehtiin tästä taiki nasta esimerkissä 1 selostetulla tavalla ja paistettiin 200 °C:ssa. Esimerkkiä 2 vastaavalla tavalla sekä puikoilla että langalla leikattujen puolivalmisteiden paistoaika oli 13,5 minuuttia ja painohäviö oli kummassakin puolival-15 mistetyypissä nytkin 10 %.

Paistetut pikkuleivät pakattiin ilmatiiviiseen pakkaukseen ja niitä pidettiin ympäristönlämpötilassa kuusi päivää, minkä jälkeen raati tutki ne ja totesi, että puikoilla leikattu pikkuleipä oli kova ja murea, maistui hy-20 vältä ja muistutti kotona leivottua pikkuleipää, jonka pinnassa oli lukuisia huippuja ja harjanteita. Langalla leikattu pikkuleipä ei ollut raadin mukaan yhtä murea kuin puikoilla leikattu pikkuleipä, siinä oli epämiellyttävä ammoniakin maku ja sen pinta oli tasainen ja siinä oli | 25 myös lukuisia satunnaisesti jakautuneita halkeamia.

Claims (14)

27 92898

1. Menetelmä pikkuleipäpuolivalmisteen (3) valmistamiseksi pikkuleipätaikinamassasta (2), joka suuntautuu 5 pituusakselia (70) pitkin, tunnettu siitä, että siihen kuuluvina toimenpiteinä a) vähennetään massan (2) koheesiota lukuisissa valituissa erillisissä kohdissa vyöhykkeessä, joka leikkaa massan, rei'ittämällä taikinamassa (2) pitkänomaisilla 10 rei'ityslaitteilla, jotka käsittävät puikkoja tai tankoja (13,14) kahdessa vastakkaisessa suunnassa, joilla pitkänomaisilla ja limittäin olevilla rei'ityslaitteilla on suurempi pituus kuin mainitun taikinamassan halkaisija; b) tämän jälkeen siirretään osa taikinamassaa (2) 15 ainakin vyöhykkeen toisella puolella suhteellisesti pois taikinamassan jäljellä olevasta osasta vyöhykkeen toisella puolella, jolloin taikinamassa (2) ensin jaetaan mainittuihin lukuisiin, pienemmän koheesion omaaviin osiin ja sitä venytetään 20 sitten niin, että se katkeaa vyöhykkeeseen jääneistä väli-osista tietyn osan leikkaamiseksi irti pikkuleipätaikinamassasta (2) mainitun osan muodostaessa tällöin pikkuleipäpuolivalmisteen (3) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n ; 25 n e t t u siitä, että mainittuina puikkoina tai tangoina (13, 14) käytetään pääasiassa yhdensuuntaisista puikko-osia (43,44).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksi puikkoryhmää (13,14), 30 joissa kummassakin on tietty määrä pääasiassa yhdensuuntaisia puikko-osia (43,44), työnnetään taikinamassaan (2) sen vastakkaisilta puolilta (82,84), jolloin saadaan tietty määrä pääasiassa yhdensuuntaisia reikiä (80) akseliin (70) nähden kohtisuorassa olevassa tasossa. * » 28 92898

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että molempia taikinamassaan (2) työnnettyjä puikko-osaryhmiä (13,14) siirretään samanaikaisesti taikinamassaan (2) nähden sellaisessa suunnassa, 5 jonka komponentti on suunnilleen yhdensuuntainen akselin (70) kanssa niin, että taikinamassaa (2) vedetään mainitun tason rei'ityksen välisissä osissa taikinamassan jakamiseksi .

5. Jonkin patenttivaatimuksen 3-4 mukainen mene-10 telmä, tunnettu siitä, että käytetään suhteellisen tylppäkärkisiä (42) puikko-osia (43,44).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään puikko-osia (43,44), joiden poikkileikkaus on pyöreä tai kolmion muo-15 toinen tai puolikuun muotoinen tai kulman muotoinen tai näiden yhdistelmä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään puikko-osia (43,44), joiden suurin poikkileikkauspinta-ala on 20 niiden etupäässä.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pikkuleipä-taikinamassa (2) on suulakepuristettua pikkuleipätaikinaa ja että mainittu vyöhyke on suunnilleen kohtisuora taikina- • 25 köyden (2) pituusakseliin (70) nähden.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pikkuleipä-taikina sisältää palasia (58) rakeista, syötävää materiaalia .

10. Laite pikkuleipälpuolivalmisteen (3) muodosta miseksi pitkänomaisesta pikkuleipätaikinamassasta (2), tunnettu siitä, että siinä on pitkänomaisia rei'-itysosia, jotka muodostuvat puikoista tai tangoista (13, 14), joiden pituus on suurempi kuin taikinan suulakepuris-35 tinsuuttimen (25) halkaisija taikinamassan (2) rei'ittämi- II 29 92898 seksi kahdelta vastakkaiselta puolelta (82,84) suunnilleen samanaikaisesti, mainittujen rei'itysosien liikkuessa ainakin osittain taikinamassan pituussuunnassa ulottuen mainitusta suulakepuristinsuuttimesta pystysuuntaan, massan ve-5 nyttämiseksi sen katkeamispisteeseen, jolloin pitkänomaisesta taikinamassasta (2) voidaan leikata irti osa, joka muodostaa yhden pikkuleipäpuolivalmisteen (3).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitkänomaiset rei'itysosat käsittä- 10 vät puikkoja (13,14).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että puikot (13,14) käsittävät tietyn määrän pääasiassa yhdensuuntaisia puikko-osia (43,44).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n -15 n e t t u siitä, että mainitun kahden puikon (13,14) ryhmän mainitut puikko-osat (43,44) on sijoitettu limittäin.

14. Irrotettavasti kiinnitettäviä puikkoja laitteessa pikkuleipälpuolivalmisteen (3) muodostamista varten pitkänomaisesta pikkuleipätaikinamassasta (2), t u n - 20. e tt u siitä, että puikot käsittävät joukon pääasiassa yhdensuuntaisia puikko-osia (43 tai 44), mainittujen puik-koosien ollessa tylppäkärkisiä ja sovitettu pikkuleipäköy-den lävistämistä varten, puikkojen tukilohkon (39) ollessa kiinteästi liitetty palkkiin (38), puikon kiristyspalkkiin 25 (40) ja joukkoon puikon kiristysruuveihin (41), mainittujen puikko-osien (43 tai 44) ollessa irrotettavasti kiinnitetyt mainituilla puikon kiristysruuveilla (41) mainitun puikon tukilohkon (39) ja mainitun puikon kiristyspalkin (40) väliin. • · 30 92898