FI92636C - Radiolaite - Google Patents

Description

92636

Radiolaite

Keksinnon kohteena on radiolaite, joka kykenee toi-mimaan ainakin kahdessa eri radiojårjestelmåsså, joissa 5 samoja kanavanumeroita vastaavat erilaiset låhetys- ja vastaanottotaajuudet, kåsittåen radiolåhettimen, radiovastaanottimen, taajuussyntesoijavålineen låhetys- ja vastaavasti 10 vastaanottotaajuuksia vastaavien paikallisoskillaattori- taajuuksien muodostamiseksi radiolåhettimelle ja radiovas-taanottimelle, ja ohjausvålineen taajuussyntesoijavålineen ohjaami-seksi lukittumaan kulloinkin valittua kanavanumeroa vas-15 taaville låhetys- ja vastaanottotaajuuksille.

Nykyisin on laajasti kåytosså ns. yksityisiå auto-maattisia radiopuhelinverkkoja tai Trunked-verkkoja, jossa useat kåyttåjåryhmåt tai jopa useat kåyttåjåorganisaatiot jakavat yhteisesså verkossa samoja radiokanavia ja muita 20 resursseja. Tyypillisiå yksityisen radioverkon sovellutuk- sia ovat mm. energian tuotanto ja jakelu, kuntien ja kau-punkien tarpeet, kuljetus, rakentaminen ja yllåpito, sekå hålytyspalvelut, kuten poliisi, palokunnat, turvapalvelut ja ambulanssipalvelut. Yksityinen radiopuhelinverkko voi 25 tarjota nopean yhteydensaannin oman organisaation sisållå, yksilollisen tai ryhmåkohtaisen liikennoinnin, tiedonsiir-ron, jne. Jårjestelmå tarkistaa kunkin tilaajan kåyttooi-keudet ja allokoi resursseja. Yksittåinen tilaaja on tie-tåmåton siitå, ettå hån jakaa taajuuksia muiden kanssa, 30 sillå puhelunmuodostuksen aikana jårjestelmå automaatti-sesti valitsee puhelua vårten vapaan radiokanavan. Tållai-set radiopuhelinjårjestelmåt ovat yleenså maantieteelli-seltå kattavuudeltaan suhteellisen pieniå ja kåyttåjå voi helposti joutua oman jårjestelmånså palvelualueen ulkopuo-35 lelle, jolloin hån ei voi kåyttåå radiopuhelintaan. Tåmån 92636 2 vuoksi on syntynyt kiinnostusta kyeta kåyttåmaån samaa radiopuhelinta useissa eri jarjestelmissa.

Yksityisten radiopuhelinverkkojen osalta ovat Eng-lannin kauppa- ja teollisuusministerion julkaisemat suosi-5 tukset MPT 1327 ja MPT 1343 nousseet eråanlaisiksi "de facto" -standardeiksi Euroopassa. MPT 1327 maarittelee signaloinnin radiotiella ja MPT 1343 maarittelee radiopu-helimen toiminnan ja rakenteen. Nåiden spesifikaatioiden mukaisia jårjestelmia on otettu ja otetaan kåyttoon eri 10 Euroopan maissa. Koska eri jarjestelmissa kåytetyt ra-diopuhelimet ovat periaatteessa saman spesifikaation MPT 1343 mukaisia, radiopuhelimet ovat periaatteessa siirret-tåvissa radiopuhelinverkosta toiseen muuttamalla radiopu-helimelle mååritettyjå, MPT 1343:n mukaisia, verkkokohtai-15 sia parametreja.

Radiopuhelinjarjestelmissa kåytetåån yleensa kai-kessa sisaisessa signaloinnissa hyvåksi erityisiå ra-diokanavanumeroita kuvaamaan kåytosså olevia lahetys- ja vastaanottotaajuuksia eli radiokanavia, jolloin kukin ka-20 navanumero tarkoittaa tiettya lahetys- ja vastaanottotaa-juuksien paria. Tallaisessa jarjestelmassa kaytettava radiopuhelin tai vastaava radiolaite muuntaa sisaisesti kun-kin kanavanumeron vastaavaksi taajuussyntesoijan ohjaus-tiedoksi, jonka avulla taajuussyntesoija ohjataan lukittu-25 maan radiojarjestelmassa kyseistå kanavanumeroa vastaaval- le lahetys- ja vastaanottotaajuusparille. Tåmån tyyppisiå rdaiolaitteita on kuvattu esim. CH-julkaisuissa 646 556, US-julkaisuissa 4 377 871, 4 403 342 ja 4 688 261. Ongel-maksi saman radiopuhelimen kåyttåmisesså eri radiopuhelin-30 verkoissa voi tålloin muodostua se, ettå eri radiopuhelin-verkoissa tiettya kanavanumeroa, esimerkiksi kanavaa 1, voi vastata eri taajuus, kuten kuviossa 1 on havainnollis-tettu. Kuviossa 1 radiopuhelinjarjestelman A kanavan CHO taajuus on 410 MHz ja muita kanavanumeroita vastaavat taa-35 juudet 12,5 kHz tai 25 kHz vålein tåstå ylospåin. Jårjes- 3 92636 telmån P kanavanumerointi on puolestaan toteutettu siten, ettå kanavaa CHO vastaava taajuus on 420 MHz. Tåten ra- * diopuhelin ei voi toimia molemmissa jårjestelmisså A ja B, , koska jårjestelmien kanavanumeroinnit ja taajuuskaistat 5 eivåt vastaa toisiaan. US-patenttijulkaisussa 4 618 997 radiolaite "raataloidaan" tehtaalla asiakkaan haluamille, kapeille taajuuskaistoille, jotka eivåt kata kuin pienen osan jårjestelmån/jårjestelmien kaikista kanavista. Tållå tavoin kanavien ja sita kautta kanavan ohjaustietojen måå-10 råå pienentåmållå tullaan toimeen pienemmållå muistikapa-siteetilla.

Keksinnon pååmåårånå on radiolaite, joka kykenee toimimaan eri radioverkoissa, joiden kanavanumeroinnit ja taajuuskaistat eivåt vastaa toisiaan.

15 Tåmå saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellå radiolaitteella, jolle on keksinnon mukaisesti tunnus-omaista, ettå ohjausvåline kåsittåå muistivålineen, johon jokaista eri radiojårjestelmåå vårten erikseen tallennettu yhtå kanavanumeroa vastaava taajuussyntesoijavålineen oh-20 jaustieto, jonka perusteella ohjausvåline laskee muita kanavanumeroita vastaavat ohjaustiedot sitå radiojårjes-telmåå vårten, jossa radiolaite kulloinkin toimii.

Keksinnon perusajatuksena on, ettå radiolaitteessa on jokaista eri jårjestelmåå vårten tallennettuna yhtå 25 kanavanumeroa vastaava taajuussyntesoijan ohjaustieto, joka mååråå kyseistå kanavanumeroa vastaavan fyysisen taa-juuden. Tåmån tallennetun ohjaustiedon perusteella laske-taan muita kanavanumeroita vastaavat ohjaustiedot. Keksinnon etuna on, ettå yhden tallennetun ohjaustiedon perus-30 teella voidaan siirtåå ja kohdistaa radiolaitteen kanavanumerointi sen radiojårjestelmån kåyttåmåån taajuuskais-taan, jossa radiolaite kulloinkin toimii. Keksinto mahdol-listaa låhes rajattomassa mååråsså erilaisia radioverkkoja toimivan radiolaitteen toteuttamisen hyvin yksinkertaisel-35 la, edullisella ja våhån muistikapasiteettia kuluttavalla 92636 4 tavalla. Keksinnon ensisijaisessa suoritusmuodossa mainit-tu ohjaustieto on taajuussyntesoijavålineeseen sisåltyvån ainakin yhden taajuusjakajavålineen jakoluku. Keksinnon ensisijaisessa suoritusmuodossa tallennetaan kanavanumeroa 5 0 vastaava jakoluku.

Keksintoå selitetåån seuraavassa suoritusesimerkki-en avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa kuvio 1 havainnollistaa kahden eri jårjestelmån kanavanumerointia, ja 10 kuvio 2 esittåa lohkokaavion erååstå keksinnon mu- kaisesta radiolaitteesta.

Kuvion 2 radiolaitteessa, kuten radiopuhelimessa, kantataajuinen signaalinkåsittely-yksikko 8 muodostaa joko mikrofonin 10 tuottamasta audiosignaalista 10A tai ulko-15 puolisesta audio- tai datasignaalista TDext kantataajuisen moduloivan låhetyssignaalin 8A, joka syotetaan radiolåhe-tinosalle 1, jossa se moduloi taajuussyntesoijayksikoltå 3 syotettya låhetystaajuista paikallisoskillaattorisignaalia fTX. Radiolåhetinosan 1 lahetystaajuinen moduloitu RF-ulos-20 tulosignaali 1A syotetaan duplex-suodattimen kautta anten-niin ANT.

Antennin ANT vastaanottama, vastaanottotaajuinen RF-signaali 7A syotetaan dublex-suodattimen 7 kautta ra-diovastaanotinosalle 2, jossa se sekoitetaan yhdesså tai 25 useammassa sekoitinasteessa kantataajuiseksi vastaanote-tuksi signaaliksi 2A. Kantataajuinen signaalinkasittely-yksikkd 9 kåsittelee signaalin 2A ja ohjaa sillå kaiutinta 11 tai muodostaa siita ulkopuoliselle laitteelle låhtevan audio- tai datasignaalin RDEXX. Radiovastaanotinosassa 2 30 kåytetåan suurtaajuisessa eli ensimmaisesså sekoituksessa taajuussyntesoijan 3 muodostamaa vastaanottotaajuista pai-kallisoskillaattorisignaalia fRX.

Taajuussyntesoija 3 kasittaa kaksi vaihelukittua silmukkaa, joiden avulla muodostetaan taajuudet fTX ja fRX 35 yhteisen kideoskillaattorin 36 muodostamasta referenssi- 5 92636 taajuudesta. Kideoskillaattorin 36 referenssitaajuus jaetaan vaihevertailijoissa 31 ja 37 jakoluvulla M, jonka ohjausyksikko 4 ohjelmoi vaihevertailijoihin ohjausvåylån 4A kautta. Vaihevertailijan 31 toiseen sisaantuloon johde-5 taan paikallisoskillaattoritaajuus fTX kiinteån tai ohjel-moitavan taajuusjakajan 35 kautta. Vaihevertailija 31 muo-dostaa nåiden kahden signaalin vaihe-eroon verrannollisen jånnitteen, jolla alipååstosuodattimen 32 kautta ohjataan jånniteohjattu oskillaattori 33 muuttamaan ulostulotaa-10 juuttaan fTX sellaiseen suuntaan, ettå mainittu vaihe-ero pienenee. Vastaavasti vaihevertailija 37 vertaa taajuutta fREF/M kiinteån tai oh jelmoitavan taa juus jaka jan 41 kautta syotettyyn paikallisoskillaattoritaajuuteen fRX ja muodos-taa vaihe-eroon verrannollisen jannitteen, jolla alipåås-15 tosuodattimen 38 kautta ohjataan jånniteohjattua oskil-laattoria 39 muuttamaan generoimaansa taajuutta fRX sellaiseen suuntaan, ettå mainittu vaihe-ero pienenee. Vaihelu-kittuihin silmukoihin vox lisåksi sisåltya vahvistimet 34 ja 40 paikallisoskillaattorisignaalien fxx ja vastaavasti 20 fRX tason nostamiseksi.

Kuten alan ammattimiehelle on ilmeistå, syntesoija 3 voidaan toteuttaa monella erilaisella kuviosta 2 esite-tystå poikkeavalla tavalla. Yhteistå kaikille syntesoijil-le on kuitenkin se, ettå ne sisåltåvåt ainakin yhden oh-25 jelmoitavan taajuusjakajan, jonka jakolukua muuttamalla voidaan muuttaa syntesoitua taajuutta. Kuviossa 2 esite-tysså keksinnon ensisijaisessa suoritusmuodossa tåmå jako-luku on jakoluku M, jonka ohjausyksikko 4 ohjelmoi vaihevertaili joiden 31 ja 37 sisåisiin taajuusjakajarekisterei-30 hin ohjausvaylån 4A kautta.

Kussakin radiojårjestelmåsså, jossa keksinnon mu-kainen radiolaite toimii, on kåytosså tietty måårå radio-kanavia eli låhetys- ja vastaanottotaajuuspareja. Jårjes-telmån sisaisesså signaloinnissa nåille radiokanaville on 35 annettu jårjestysnumerot eli kanavanumerot. Radiopuhelimen 6 926 36 siirtyesså uudelle radiokanavalle ohjausyksikko 4 muodos-taa kyseisen radiokanavan kanavanumeroa vastaavan jakolu-vun M, joka aiheuttaa taajuussyntesoijan 3 ulostulotaa-juuksien fTX ja fRX siirtymisen ja lukittumisen kyseistå 5 kanavanumeroa tasså jårjestelmåsså vastaaville låhetys- ja vastaanottotaajuuksille.

Keksinnon mukaisesti on jokaista eri radiojårjes-telmåå vårten, jossa radiolaitteen on tarkoitus toimia, erikseen tallennettu yhtå kanavanumeroa vastaava jakoluku 10 M muistiin 5. Keksinnon ensisijaisessa suoritusmuodossa tåmå on jarjestelmån kanavanumeroa 0 vastaava jakoluku M. Tåman tallennetun jakoluvun perusteella ohjausyksikko 4 laskee muita kanavanumeroita vastaavat jakoluvut M sita radiojårjestelmåå vårten, jossa radiolaite kulloinkin toi-15 mii. Ohjausyksikko 4 voi valita kulloinkin kaytettavan radiojårjestelmån esimerkiksi kåyttåjan kåyttoliitynnan 6 kautta manuaalisesti antaman kåskyn perusteella.

Radiolaite voi olla tarkoitettu esimerkiksi toimi-maan kuvion 1 mukaisissa jårjestelmisså A ja B. Talloin 20 muistiin 5 tallennetaan jarjestelmåå A vårten kanavan CHO jakoluku M, jolla syntesoija 3 antaa esimerkiksi låhetys-taajuudeksi fTX 410 Mhz. Vastaavasti jarjestelmaa P vårten tallennetaan kanavalle CHO jakoluku M, jonka seurauksena syntesoija 3 syntesoi esimerkiksi lahetystaajuuden fTX 420 25 MHz. Koska kanavavali on radiojårjestelmån sisållå vakio, esim. 25 kHz tai 12,5 kHz, on muita kanavia vastaavat ka-navanumerot helposti laskettavissa esimerkiksi siten, ettå tallennettuun jakolukuun M lisåtåån eroarvo (N-NO) * 0M, misså NO on tallennettua jakolukua M vastaava kanavanumero 30 ja 0M on kanavavåliå kyseisesså radiojårjestelmåsså vastaava jakoluvun eroarvo.

Oheiset kuviot ja niihin liittyvå selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksintoå. Yksityiskoh-diltaan keksinnon mukainen radiolaite voi vaihdella oheis-35 ten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (6)

7 92636

1. Radiolaite, joka kykenee toimimaan ainakin kah-dessa eri radiojarjestelmasså, joissa samoja kanavanume- 5 roita vastaavat erilaiset lahetys- ja vastaanottotaajuu-det, kåsittåen radiolåhettimen (1), radiovastaanottimen (2), taajuussyntesoijavålineen (3) lahetys- ja vastaa-10 vasti vastaanottotaajuuksia vastaavien paikallisoskillaat-toritaajuuksien muodostamiseksi radiolahettimelle ja ra-diovastaanottimelle, ja ohjausvalineen (4,5) taajuussyntesoijavålineen (3) ohjaamiseksi lukittumaan kulloinkin valittua kanavanumeroa 15 vastaaville lahetys- ja vastaanottotaajuuksille, tunnettu siitå, ettå ohjausvåline kåsittåå muistivålineen (5), johon jokaista eri radiojårjestelmåå vårten erikseen tallennettu yhtå kanavanumeroa vastaava taajuussyntesoijavålineen ohjaustieto, jonka perusteella 20 ohjausvåline laskee muita kanavanumeroita vastaavat oh-jaustiedot sitå radiojårjestelmåå vårten, jossa radiolaite kulloinkin toimii.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen radiolaite, tunnettu siitå, ettå taajuussyntesoijavåline (3) 25 sisåltåå ainakin yhden taajuusjakajavålineen (31,35,37, 41), joka on ohjausvålineen (4,5) ohjelmoitavissa ja johon tallennettu jakoluku mååråå taajuussyntesoijan (3) synnyt-tåmåt paikallisoskillaattoritaajuudet, ja ettå mainittu muistivålineeseen (5) tallennettu ohjaustieto on yhtå ka-30 navanumeroa vastaava jakoluku.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen radiolaite, tunnettu siitå, ettå taajuussyntesoijavåline (3) kåsittåå ensimmåisen vaihelukitun silmukan, jossa on ainakin 35 yksi ohjausvålineellå (4,5) ohjelmoitava taajuusjakajavå- 92636 8 line (31,35), låhetystaajuisen paikallisoskillaattorisig-naalin muodostamiseksi sekå toisen vaihelukitun silmukan, jossa on ainakin yksi ohjausvålineellå (4,5) ohjelmoitava taajuusjakajavåline (37,41), vastaanottotaajuisen paikal-5 lisoskillaattorisignaalin muodostamiseksi, mainittuihin taajuusjakajavålineisiin (31,35,37,41) ohjelmoitujen jako-lukujen mååråtesså taajuussyntetisaattorin (3) synnyttåmåt paikallisoskillaattoritaajuudet, ja ettå mainittu muisti-vålineeseen (5) tallennettu ohjaustieto muodostuu yhtå 10 kanavanumeroa vastaavista jakoluvuista.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen radiolaite, tunnettu siitå, ettå ohjausvåline (4,5) laskee jotakin toista kanavanumeroa N vastaavan jakoluvun MN si-ten, ettå se lisåå tallennettuun jakolukuun eroarvon 15 (N-Nq) * 0M, misså Ng on tallennettua jakolukua vastaa- va kanavanumero ja 0M on kanavavåliå kyseisesså radiojår-jestelmåsså vastaava jakoluvun eroarvo.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiolaite, tunnettu siitå, ettå muistivålineeseen 20 (5) tallennetaan kanavanumeroa 0 vastaava ohjaustieto.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen radiolaite, tunnettu siitå, ettå ohjausvåline (4,5) valitsee kulloinkin kåytettåvån radiojårjestelmån kåyttoliitynnån (6) kautta annetun kåskyn perusteella. • * 9 92636