FI92595C - Karboksyyliryhmiä sisältävät polyamidit, menetelmä niiden valmistamiseksi ja niiden käyttö vesipitoisten pronssidispersioiden valmistamiseksi - Google Patents

Description

92595

Karboksyyliryhmia sisåltavat polyamidit, menetelma nii-den valmistamiseksi ja niiden kaytto vesipitoisten prons-sidispersioiden valmistamiseksi 5 Keksinnon kohteena ovat karboksyyliryhmia sisaltå- vat polyamidit, menetelmå niiden valmistamiseksi seka niiden kaytto vesipitoisten pronssidispersioiden valmistamiseksi .

PronssivarejS kåytetåån nykyåån kaikkialla, missa 10 maalipinnoilla tulee olla metallinomainen pintavaikutus, erityisesti metallinhohtoinen ulkonåko jonkin (jalo)metallin vårisavysså, ja missa lehtimetalleja ei voida kayttaa teknisista tai hintasyista.

Pronssivåreiksi tai pronssilakoiksi nimitetaan tål-15 loin pinnoitteita, jotka koostuvat sideaineista, liuotti-mista, pronssijaxaheista tai pronssitahnoista. Pronssijau-heet kåsittavat kaikki suomumaisiksi metalliosasiksi- tai metallilehtisiksi tyostetyt pigmentit (ei-rautametallit ja lejeeringit), joilla saavutetaan metallinomainen vaiku-20 tus kemiallisesta koostumiaksesta tai vårisåvysta riippu-matta.

t

Aidon kultapronssin (jauhekulta) ohella tavaroiden teollisessa valmistuksessa kåytetaSn kultapronsseja, jotka koostuvat erilaisista, varisåvyn maåraavista kupari-25 sinkki-lejeeringeista; hapettamalla (tulen vaikutuksesta) jålkeenpain såvytettyjå pronsseja; variaineilla vårjåttyjå patenttipronsseja ja herkkien hopea- tai hopea/nikkeli-pronssien korvikkeena alumiinijauhetta; kuparipronsseja (puhdasta kuparia).

30 Pronssijauheiden (metallinomaisen vaikutuksen omaa- vien pigmenttien) lapimitta voi olla muutamista millimet-reistå (kimalteet) muutamiin mikrometreihin, jolloin hiuk-kaskoko voi vaikuttaa valmiin pinnoitteen kiiltoon.

Sideaineiden, liuottimien, lisaaineiden (esim. si-35 likonin tai dispergointiaineiden, stabilointiaineiden, 92595 2 liuotinvålittåjien) sopivalla yhdistelmalla seka kayt-tåmålla vastaavasti kasiteltyja pigmenttejå (Leafing, Non-Leafing-tyypit) on mahdollista saavuttaa pinnoittee-seen haluttu vaikutus, kuten kromivaikutus, metallinhoh-5 toinen vaikutus, vasaraniskuvaikutus.

Varien valmistuksessa on syytå kiinnittaa erityis-ta huomiota sideaineisiin ja liuottimiin, koska pigmentin korroosion, hapettumisen,paksuuntumisen johdosta voi muo-dostua optisesti tai fysikaalisesti virheellisia pintoja.

10 Viime vuosina on vesipitoisilla pronssidispersioil- la ollut metallien ohella erittain suuri merkitys koris-telakkoina erityisen imukykyisilla alustoilla, kuten ju-.listeissa, kartongeissa, pahvissa ja paperissa. Merkittå-vana kayttSalueena on tSlldin painosektori, missa vaadi-15 taan korkean peittokyvyn omaavia pinnoitteita eri mene- telmia vårten, kuten esimerkiksi syvapainossa, silkkipai-nossa, fleksopainossa, offset- eli siirtopainossa eri varisavyissa.

Niinsanotussa "hopeapainannassa” painovarit vår-20 jataån yleisesti alumiinilla maarien ollessa 20-50 paino-%.

Alumiinipigmenttien kaytto ei ole kokonaan ongelma-tonta ja asettaa tietyt vaatimukset huolellisuudelle tar-koitukseen soveltuvia sideaineita ja liuottimia valittaes-sa. Tiedetaån, ettå ne voivat reagoida hyvinkin voimak-25 kaasti tietyissS olosuhteissa seka emasten ja mineraali-happojen, etta myos kloorihiilivetyjen kanssa (Friedel-Crafts-reaktio). Hartsihappoja, nafteenihappoja ja useim-pia orgaanisia happoja kaytettaessa voi esiintya pinnan harmaantumista seka mahdollisen "Leafing”-ilmion haviamis-30 ta pigmentin pintaan kohdistuvan korroosion johdosta.

·; Veden kanssa ne reagoivat kulloinkin aina hienous- asteen mukaan, erityisesti emasten lasnaollessa vedyn ke-hittyessa, mika voi johtaa edellaesitettyjen yleisten hait-tapuolien ohella tietyissa tapauksissa ei-toivottuun pai-35 neen nousuun astioissa.

92595 3 Kåytannosså ei alumiinipigmentteja voida taman johdosta kayttåa erityise3ti vesipitoisissa dispersiois-sa niiden standardityyppeina. Vastaavat valmistajat ovat taman johdosta kehittåneet ja erityisia valmistusmenetel-5 miå kayttåen erikois-lisMaineita ja maaråttyja valmistei-den erityistyyppejå tåtå kåyttotarkoitusta vårten.

Naiden tyyppien ominaisuudet eivat kuitenkaan viela vastaa monessa suhteessa kåytånnon vaatimuksia. Niinpa esimerkiksi varastointistabiliteetti on veden låsnaollessa 10 edelleen rajoitettu, minka johdosta monet valmistajat suo-sittelevat naiden alumiinivarien valmistamista vasta va-littdmasti ennen kayttoå. Taman lisåksi tåytyy mukautua eri tyyppien erikoisuuksiin kåyttåmållå mååråttyjå side-ainetyyppeja ja my5s erilaisten kåyttoohjeiden vuoksi.

15 Esillaolevan keksinnon tehtåvånå oli nåin olien eliminoida tåmånhetkisen tekniikan tason epakohdat ja loy-taå polyamidit, joita voidaan kåyttåå sideaineina vesipitoisissa pronssivåreisså, erityisesti vesipitoisissa alumiinipronssidispersioissa, myos alumiini-standardityyp-20 pejå kayttaen.

TamS tehtåvå ratkaistaan karboksyyliryhmia sisalta-villa polyamideilla, joiden perustana ovat isoftaalihappo, dimerisoidut rasvahapot, polyalkyleenipolyamiinit, etylee-nidiamiini ja mahdollisesti sykloalifaattiset diamiinit.

25 KeksinnQn kohteena ovat taman johdosta karboksyyli ryhmia sisåltåvåt polyamidit, jotka voidaan ohentaa vedel-lå, sen jålkeen kun se on ensin neutraloitu emåksellå, ja joita voidaan valmistaa kondensoimalla amiiniyhdisteet ja ylimaarå karboksyylihappoja, ja joille on tunnusomaista, 30 etta reaktiokomponentteina kåytetåån A) happoseos, joka koostuu a) isoftaalihaposta ja b) dimerisoidusta rasvahaposta jolloin Aa):n ja Ab):n vålinen suhde on 0,7:0,3 - 0,80:0,20, 35 kokonaishappoekvivalenttimaåråån nahden ja 92595 4 B) amiiniseos, joka koostuu a) dietyleenitriamiinista ja/tai dipropyleenitriamiinis-ta ja b) 1) etyleenidiaraiinista ja mahdollisesti 2) sykloalifaattisista diamiineista, jolloin Ba):n ja Bb):n vålinen suhde on 0,4:0,6 - 0,7:0,3 kokonaisamiiniekvivalenttimaaråån nahden ja jolloin Bb)2:n maarå on £ 0,25 ekvivalenttia kokonaisamiiniekvivalentti-maaråstå, ja jolloin A):n ja B):n valinen suhde on 1:0,7 -10 1:0,85 happo- ja amiiniryhmiin nahden.

Keksinnon muut kohteet on mååritetty patenttivaa-timuksissa.

Keksinndn mukaisesti kaytetyt dimerisoidut rasva-hapot ovat kaupallisia tuotteita, joita voidaan saada 15 tunnettujen menetelmien mukaisesti tyydyttamåttomistå, luonnon- ja synteettisista yksiemåksisista alifaattisis-ta, 16-22 hiiliatomia, edullisesti 18 C-atomia sisåltå-vista rasvahapoista (vert.esim. US-patenttijulkaisu nro 2 482 761, US-patenttijulkaisu nro 3 256 304).

20 Tyypillisten, kaupallisten dimerisoitujen rasva- happojen koostumus on esimerkiksi seuraavanlainen: monomeerisia happoja (Mo) 5-15 massa-% dimeerisia happoja (Di) 60-80 massa-% trimeerisiS ja korkeampipolymeerisia 25 happoja (Tri) 10-35 massa-%

Keksinnon mukaisesti pidetSån edullisina sellai-sia happoja, joiden dimeeriosuus on noin 75 massa-%. Mut-ta voidaan myos kåyttaå sellaisia, joiden dimeeristen happojen pitoisuutta voitiin kohottaa yleisesti tunne-30 tuilla tislausmenetelmilla tai jotka ovat tunnettujen *· menetelmien mukaisesti hydrattuja. Dimerisoitujen rasva- happojen osuus on noin 0,20-0,3, erityisesti 0,2-0,22 ekvivalenttia kokonaishappomåarastå.

Mahdollisesti keksinnon mukaisesti kåytettavinå 35 alifaattisina dikarboksyylihappoina tulevat kyseeseen eri- 92595 5 tyisesti sellaiset, joissa on 6-12 C-atomia, kuten esim. adipiinihappo, atselaiinihappo, sebatsiinihappo, dekaani-dikarboksyylihappo. Niita voidaan kayttaa yksinaan tai seoksena erityistehon saavuttamiseksi. Mutta koska ne vai-5 kuttavat liukoisuuteen ja pehmenemispisteeseen niiden osuus on yleensa rajoittunut noin 0,1 ekvivalenttiin kokonais-happoekvivalenttimååråstå, tai jopa sen alle.

Happojen kokonaismaarån ollessa 1,0 ekvivalenttia tulee keksinnon mukaisesti kaytetyn isoftaalihapon osuu-1Q den olla 0,7-0,80 erityisesti 0,75-0,8 ekvivalenttia.

Pieni poikkeama naistå rajoista on tosin ir.ahdollinen, mutta se johtaa tuotteisiin, joita ei keksinnon mukaises-sa kayttotarkoituksessa pideta edullisina.

Kohdan Ba) mukaisena polyamiinikomponenttina kay-2^5 tetaan dietyleenitriamiinia ja dipropyleenitriamiinia, jolloin naita amiineja voidaan kayttaa yksinaan tai halut-tuina seoksina keskenaSn. Niiden osuus amiinien kokonais-måårastS (= 1,0 ekvivalenttia) on 0,4-0,7, erityisesti 0,45-0,55 ekvivalenttia.

20 Kohdan Bb) mukaisina ko-diamiineina kaytetaan joko etyleenidiamiinia yksinaan (Bb)1 tai etyleenidiarciinin ja sykloalifaattisten diamiinien (Bb)2 seoksia, kuten erityisesti 3,5,5-trimetyyli-3-aminometyyli-sykloheksyy-liamiinia ja/tai 3(4),8(9)-bis-(aminometyyli)-trisyklo-25 /5.2.1.0 ' J?dekaania ja/tai 3,3'-dimetyyli-4,4'-diamino- disykloheksyyliamiinia.

Ko-diamiinien mSara on keksinnon mukaisesti 0,3-0,6, erityisesti 0,45-0,55 ekvivalenttia kokonaisamiiniekviva-lenttimaarasta, jolloin sykloalifaattisten diamiinien (Bb)2 30 maara ei saisi ylittMS 0,25 ekvivalenttia.

. Vahaiset poikkeamat ilmoitetuista rajoista ovat tosin mandollisia, mutta johtavat tuotteisiin, jotka ei-vat ole edullisia keksinnQn mukaisessa kSyttotarkoituk-sessa, nimittSin vesipitoisten pronssidispersioiden val-35 mistuksessa.

92595 6

Happojen ja amiinien vålinen suhde mååråytyy sen vaatimuksen perusteella, etta tulokseksi saatavan poly-amidin tulee olla vesiliukoinen tai vahintaankin vedella ohennettavissa ja toiseksi, etta kalvo-ominaisuuksien tu-5 lee vastata kåytånnon vaatimuksia.

Vesiliukoisuus tai vedella ohennettavuus saavutetaan siten, etta kondensaatio suoritetaan happoylimåårållå ami-noryhmien kokonaismååråån nåhden ja polyamidin vapaat karb-oksyyliryhmåt neutraloidaan lopuksi jollakin, talla alu-10 eella tavanomaisista, edullisesti helposti haihtuvista or-gaanisista emåksistå, kuten esimerkiksi ammoniakilla, tri-etyyliamiinilla ja 2-dimetyyliamino-2-metyyli-propanolilla, 2-metyyli-2-amino-propanolilla, morfoliinilla, dietyyli-amino-etanolilla, dimetyyliaminoetanolilla, etanoliamiinil-15 la, dietanoliamiinilla, trietanoliamiinilla.

Happoylimåaran kohotessa, so polyamidin ketjupituu-den alentuessa kalvo-ominaisuudet kuitenkin huonontuvat, joten ylaraja maaritetaan tarvittavilla kalvon laadun tun-nusmerkeillå.

20 Karboksyyliryhmien ja amiiniryhmien valisena suh- teena on yleensa osoittautunut riittavaksi suhde: 1:0,7 -1:0,85, erityisesti 1:0,75 - 1:0,8. Tulokseksi saatujen polyamidien karboksyyliryhmaluvuiksi saatiin arvot, jot-ka vastasivat happolukualuetta noin 50-150, erityisesti 25 75-120.

Kondensaatioreaktio tapahtuu yleisesti tallå alu-eella tavanomaisten menetelmien mukaan, jolloin yksit-tåiset komponentit ovat polymeerimolekyylisså tilastolli-sesti jakautuneena, mutta osittainen mohkåleen muodostu-30 minen ei ole poissa laskuista. Reaktiolåmpdtilat ovat noin • 210-250°C, reaktion kokonaiskeston ollessa noin 4-8 tuntia.

Happoluvut mååritettiin DIN 53402 mukaan ja polyamidien amiiniluvut, jotka voivat olla alueella noin 15-50, erityisesti 2Q-35, mååritettiin DIN 16945 mukaan.

35 Keksinnon mukaisesti kåytetyt metallipigmentit esi- 92595 7 tetåån lyhyesti "pronsseina". Tåtå nimitystå kåytetåån yleisesti kaikille pigmente!lie, joilla saavutetaan me-tallinhohtoinen vaikutus, vårisåvystå ja kemiallisesta koostumuksesta riippumatta (DIN 55943, 55944, 55945).

5 Keksinnon mukaisesti pidetåån edullisina pronssijauheita, metallilehtisiksi tydstettyjå metalleja ja lejeerinkejå, joiden raekoko on <45 ^um.

Tålldin kåytetåån aitojen kulta-, hopea- ja kupa-ripronssien ohella myos vastaavanvårisiå lejeerinkejå tai 10 liukoisilla våriaineilla vårjåttyjå pronsseja. Erityises-ti on kåytånnosså pååssyt yleistymåån alumiinipigmentti (DIN 55923) hopeapronssien korvikkuus.

Pronssien ja sideaineiden vålinen suhde ei ole kriittinen ja on kulloinkin riippuvainen eri pronssityyp-15 pien ohella dispersion tai valmiin kalvon halutuista reo-logisista, optisista ja yleisistå lakkateknisistå ominai-suuksista. Yksittåisiin kåyttomenetelmiin kåytettåvien painovårien vårjåys liikkuu yleenså 20-60 massaprosentin pronssijauhetta ja 40-80 massaprosentin sideainetta vålil-2o 13- Yksittåisillå kåyttdalueilla voi pronssiosuuden ala-raja olla myos < 1 % ja ylåraja noin 95 massaprosenttia.

Dispersion valmistus tapahtuu tålla alueella yleisesti tunnettujen menetelmien mukaisesti, mahdollisesti kåyttåen tavanomaisia lisåaineita, kuten paksunnos-, sta-. 25 bilointi- ja kostutusaineita, lyhytketjuisia alkoholeja, glykolieettereitå. Vaikutustapa sekå nåiden lisåaineiden måårå kuuluvat tunnettuxan tekniikan tasoon. Ehtona on tål-16in ainoastaan, ettå ne ovat inerttejå alumiini-standardi-pronsseja vastaan.

30 Keksinnon mukaisesti menetellåån siten, ettå kiehu- mispisteesså sekoittaen valmistetaan liuos 15 g:sta hart-sia, 3 g:sta trietyyliamiinia, 32 g:sta isopropanoli/vettå 1:1, ja johon sekoitetaan vielå jååhdyttåmisen jålkeen 9 g vettå, 2,6 g propyleeniglykolimonometyylieetteriå ja lo-35 puksi dispergoidaan 9,4 g alumiinipronssia.

92595 8 Kåytettyjen alumiinipronssien kohdalla on kyse kau-pallisista tuotteista "Standart-alumiinijauhe Stapa IL Chromal IV ja Cromal X:stå" (Eckart Werke 851 Fiirth, DE) . Kaikki muut kaytetyt pronssit ovat samoin kaupallisia 5 standardi-tyyppeja.

Kuten taulukosta 2. kay ilmi, ainoastaan keksinnon mukaiset dispersiot yhdistelmanå kriittisten alumiini-pronssien kanssa pysyivat nestemåisinå ja kåyttokelpoisina, kun taas vertailuun kaytetyt tuotteet alkoivat jo lyhyen 10 a jan kuluttua vaahdota ja oli vat si tten vahan myoheininin kiinteita.

Keksinnon mukaisesti sideaineina kåytettyjå, tau-lukon 1 polyamideja valmistettiin seuraavan esimerkin mu-kaisesti.

15 Esimerkki 1 litran kolmikaulakolviin, joka oli varustettu lampomittarilla, sekoittimella, tislauslaitteella pun-nittiin 172,5 g dimeeristå rasvahappoa (dimeeripitoisuus 75 %) 20 178,5 g isoftaalihappoa, 35,4 g dietyleenitriamiinia (DTA), 24,3 g etyleepidiamiinia (EDA), 27,2 g isoforonidiamiinia (IDP) ja 44 ml vetta (noin 10 massa-% reagoivien aineiden måarastå), 25 ja huuhdeltiin typellS. Lampdtila kohotettiin 2 tunnin sisallå 230°C:seen ja sitten pidettiin 2 tunnin ajan 230°C: ssa. Jotta reaktio olisi tåydellinen, liitettiin mukaan kondensaatiofaasi 230°C:ssa ja 16 mbar'issa.

«« • i 92595 9 to m H ON '— Ο O') 1— ο ο <-0 Γ— m Ο Γμ ο tg g ON coiommioom'— m in γν ο C Z U -

53 id HO II

fi -r—i Q ^ <n Si

»— io ·— «—mo»— in to io w " S -H

3 »— co o. oo c© in 1- »— in on in m QVt s - --- ~ r iH----— (N ^

Qj OOUnOOOOOO oo i—I

nj ννινινγ-^οοοοοοι» rv oo 03 2 0' o' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' "d jj1

» ::::::::: ::: f I

% 11

B ° ^ S S S 0 moo W I

W 1- —^ «- ,5 £ ο (Noo 3¾ M

'ο'»' ^ m fN 1- (D 1H

- ^ 0 0 0 0 0' 0' -g f id 5 I 1 I—1 .—

Jj d Oq8qqq qqq y, -H 5: Q H Q Q 5: 5:9:9: W °° 3 t _ 3 ~ " L s 5 —1 I CM ω m cj λ g ii

moNmmmoooo 0 0 0 SR

g ν.ινινγ--νοοοο 0 m ‘PH

(U 1 (0 m m m m m in 10 m in m ^ {jj t"1 ,

Η -Η ·Η Ο Ο Ο θ' Ο θ' θ' θ' o' Ο θ' Ο I —' -H

rH JJ ri q rr> CO d 4J 53 ·η I ^ 5 0 C «Η 1= ~

1 3 ila -$ ϊ I

Ή > <U 2 0 s ή i 1 1 1 -S ω -5 <d > -r-j 03 mmmmooooo moo Jj E § E-iAJC-H n-mninooooo in 10 0 .μ H «3 d)fl)c <r<j-^r<r<J-mo-<riN <r 0- m | <—l -rj ή ,¾ 3 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' 0' ^ ^ y •S #1----^ a vo

*H φ -H m ^ rH

I dSa 1. -6 ,1 s«å 1 J, I s-4- H 2 ® |1| g“£T __ 3 J 2

^ ^ Ώ fr 9J § mmoommomm mmm C

Qi § U Φ io c ^ iNMt-^ooiNONtoiNrN on in in · -d 1 *2 G? ^ Q fNm<N<NINfN<NfNfN Μ O IN ^ ►C P H P> w +J <N<NlN<NtNfNfNIN(N fN <? IN 1d Ό Id θ' θ' θ' θ' θ' θ' θ' Ο θ' θ' θ' θ' j§ J ^ JL - L ----- ^ fl A .¾ f ^ 0 jjj — δ °o iS 3 .5 rW oomoococooooooooo CO O CO £^1 1 ^ ω ΙΝΓ-^Ν.ΓΝΓ-ΓνΙ'-Γ'-ΙΝ MON νΡΪ1'-1 , ΟΟΟΟΟΟΟΟΟ ΟΟΟ gifljrsl m JL i, ~ d -h un J,| i tf a w -Η φ :0 r-fNm-srmiof^oocr» (U 3 ινπ «. n W id 32 -i-> > ή X m få 92595 10

Taulukko 2

Esimerkki Tila 1Q viikkoa kestaneen huoneenlåmpotilassa tapahtuneen såilytyksen jålkeen Chromal IV Chxomal X

1 nestemainen nestemåinen 2 3 _ II _ _ Il _ 4 3 _ n _ _ ii _ 6 7 _ II _ _ II _ 8 g _ vertailu 1 kiinteå kiintea 2 3 — — »I _ i 1 «

Claims (10)

92595

1. Karboksyyliryhmia sisaitavat, emakselia neutra-loinnin jaikeen vedelia ohennettavat polyamidit, valmis- 5 tettavissa amiiniyhdisteiden ja karboksyylihappoylimaaran kondensaatiolla, tunnetut siita, etta reaktio-komponentteina kaytetaan A) happoseosta, joka koostuu a) isoftaalihaposta ja 10 b) dimerisoidusta rasvahaposta, jolloin Aa):n ja Ab):n vaiinen suhde on 0,7:0,3 -0,80:0,20 kokonaishappoekvivalenttimåaraan nahden ja B) amiiniseosta, joka koostuu a) dietyleenitriamiinista ja/tai dipropyleenitriamiinlsta 15 ja b) 1) etyleenidiamiinista ja mahdollisesti 2. sykloalifaattisista diamiineista, jolloin Ba):n ja Bb):n vaiinen suhde on 0,4:0,6 - 0,7:0,3 kokonaisamiini-ekvivalenttimaaraan nahden, ja jolloin Bb)2:n maara on 20 S 0,25 ekvivalenttia kokonaisamiiniekvivalenttimaarasta, ja jolloin A):n ja B):n vaiinen suhde on 1:0,7 - 1:0,85 happo- ja amiiniryhmiin nahden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polyamidi, tunnettu siita, etta Aa):n ja Ab):n vaiinen suhde . 25 on 0,75:0,25 - 0,78:0,22.

3. Jonkin patenttivaatimuksen 1-2 mukainen polyamidi, tunnettu siita, etta Ba):n ja Bb):n vaiinen suhde on 0,45:0,55 - 0,55:0,45.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen polyamidi, tunnettu siita, etta happoseoksen lisaksi, joka koostuu Aa) isoftaalihaposta 5 Ab) dimerisoidusta rasvahaposta, jolloin Aa):n ja Ab):n vaiinen suhde on 0,7 : 0,3 -0,8 : 0,2 kokonaishappoekvivalenttimaaraan nahden, kay- 92595 tetaan jopa 0,1 ekvivalenttia kokonaisekvivalenttimååråån nahden, alifaattisia, 6-12 hiiliatomia sisålt&vi& dikar boksyy1ihappoj a.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen poly-5 amidi, tunnettu siita, etta sykloalifaattisina diamiineina kSytetSSn vShintSSn yhtå diamiineista 3,3'-dimetyyli-4,4'-diamino-disykloheksyylimetaani, 3,5,5-tri-metyyli-3-aminometyyli-sykloheksyyliamiini ja 3(4),8(9)-bis- (aminometyyli ) trisyklo[ 5.2.1.02·6] dekaani.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen poly- amidi, tunnettu siita, etta A:n ja B:n vålinen suhde on 1:0,7 - 51:0,8.

7. Menetelmå valmistaa karboksyyliryhmia sisåltå-via, emakselia neutraloinnin jaikeen vedellå ohennettavia 15 polyamideja, amiinien ja karboksyylihappoylimååran kon- densaatiolla, tunnettu siita, ettå A) happoseos, joka koostuu a) isoftaalihaposta ja b) dimerisoidusta rasvahaposta, 20 jossa Aa):n ja Ab):n valinen suhde on 0,7:0,3 - 0,80:0,20 kokonaishappoekvivalenttimaaraan nahden, kondensoidaan B) amiiniseoksella, joka koostuu a) dietyleenitriamiinista ja/tai dipropyleenitriamiinista ja . . 25 b) 1) etyleenidiamiinista ja mahdollisesti « t 2. sykloalifaattisista diamiineista, jossa Ba):n ja Bb):n valinen suhde on 0,4:0,6 - 0,7:0,3 kokonaisamiini-ekvivalenttimaarasta, ja jossa Bb)2:n maara on < 0,25 ekvivalenttia kokonaisamiiniekvivalenttimaarasta ja jolloin 30 A):n ja B):n suhde on 1:0,7 - 1:0,85 happo- ja amiiniryh- . miin nahden, inertissa kaasuatmosfaarissa 210 - • · 250 °C:een vaiisessa lampdtilassa siten, etta muodostuu polyamidi, jonka happoarvo on 50 - 150.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmå kar-35 boksyyliryhmia sisaitavien polyamidien valmistamiseksi, 92595 tunnettu siita, etta Aa):n ja Ab):n vålinen suhde on 0,75:0,25 - 0,8:0,2 ja Ba):n ja Bb):n vSlinen suhde on 0,45:0,55 - 0,55:0,45 ja A):n ja B):n vålinen suhde on 1:0,75 - 1:0,8.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 7-8 mukainen mene- telraa karboksyyliryhmia sisaitavien polyamidien valmista-miseksi, tunnettu siita, etta kohdan Bb)2 mukai-sina sykloalifaattisina diamiineina kåytetaån 3,3'-dime-tyyli-4,4'-diamino-disykloheksyylimetaania, 3,5,5-trime-10 tyyli-3-aminometyyli-sykloheksyyliamiinia, 3(4),8(9)-bis-(amino-metyyli)-trisyklo[5.2.1.0Z ·6]dekaania.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen poly-amidin kayttO lakan sideaineena vesipitoisissa pronssi-dispersioissa, joita valmistetaan sinSnsa tunnettujen me-15 netelmien mukaisesti liuottamalla polyamidit seokseen, joka koostuu alkoholista, vedesta ja lyhytketjuisesta amiinista, ja lopuksi sekoittamalla siihen pronssxjauhe. 9 2 5 >' 5