FI92131C - Laite pyöreiden ja suorakulmaisten olki- ja ruohopaalien repimiseksi/leikkaamiseksi - Google Patents

Description

921 31

Laite pyfireiden ja suorakulmaisten olki- ja ruohopaalien repimiseksi/leikkaamiseksi TMmMn keksinnfln kohteena on etenkin, joskaan ei yksinomaan, laite pyfireiden ja suorakulmaisten olki- ja ruohopaalien repimiseksi/leikkaamiseksi. Keksinnfin mukaista laitetta voi-daan kayttaa myfis tuorerehulle ja heinaile. Keksintfi koskee samanaikaisesti taysin uutta tekniikkaa korkean vesipitoi-suuden omaavien ruohopaalien repimiseksi/leikkaamiseksi, seka myfis uutta parannettua tekniikkaa olkipaalien repimiseksi/leikkaamiseksi.

Niin kutsutut hein3n ja olkien pyfirfipaalinleikkauskoneet ja repimiskoneet ovat jo pitkaan olleet tunnettua teknologiaa. N3ma koneet toimivat heikosti ja useimmissa tapauksissa ne eivat toimi pyfirfipaaleina olevaa siilottua ruohoa kasitelta-essa. Muutamilla koneilla esiintyy ongelmia yksinomaan ammo-niakkikasiteltyjen olkien yhteydessa.

Olki on hyvin kuituista ja kuivassa muodossa kovaa, jaykkaa ja osittain haurasta. Ammoniakkikasittely tekee oljesta sitkeaa ja siten se kestaa suuria voimia ennen, kuin se repeytyy.

Mita tulee runsaasti lehtia sisaitavaan ja korkean vesipi-toisuuden omaavaan siilottuun ruohoon, se on taysin erilais-ta ja paljon vaikeampaa massaa kasiteltavaksi. Se voi olla hyvin taikinamaista, tahmeaa ja takertuvaa. Epaonnistuneella mekaanisella vaikutuksella ei saada aikaan mitaan muuta kuin kokoonpuristuminen sisaanpain paalissa ja tahmean massan taipumuksena on kerrostua kuljetus- ja muokkauselinten paaile.

Ruohon sailfiminen pyfirfipaaleina on lyhyessa ajassa tullut hyvin yleiseksi, mutta t3ma mekanisoitu linja puristusko-neineen ja sullontakoneineen on epataydellinen ilman teho-kasta repimis- tai leikkauskonetta, joka pystyy muuttamaan siilotun ruohomassan helposti kuljetettavaksi rehuksi, joka 2 921 31 voidaan kuljettaa jokaisen yksittaisen elalmen luo muodossa, joka mahdollistaa rehun hyvan sulamisen. MaanviljelyksessS tama on hyvin suuri ongelma.

Useat maanviljelijat kayttavat alkeellisia tydkaluja, kuten esim. kirvesta ja talikkoa paalien hajoittamiseen, kun taas toiset tekevat t3m3n tydn purkausajoneuvolla, mutta t3m3 tuottaa heikon tuloksen ja kuluttaa epatavallisen paljon purkauskonetta. Tydhdn liittyy myds suuri terveyshaitta, koska ruohopaalien home sisaitaa sieni-itidita, jotka ovat sis33nhengitettaessa erittain vaarallisia.

Esim. maidontuotannossa seka olkea etta ruohoa kaytetaan sa-manaikaisesti. Ruoho on ratkaisevasti tarkeampi sen korkeam-man rehuarvon johdosta.

Ruohopaalien jokseenkin erikoisen koostumuksen johdosta ol-kipaaleihin verrattuna voi nayttaa luonnolliselta kehittaa eri laite ruohopaalien repimiseksi/leikkaamiseksi. Maanvil-jelijan kannalta olisi kuitenkin erittain valitettavaa, mi-k31i hanen olisi ostettava kaksi konetta - toinen olkipaale-ja vårten ja toinen ruohopaaleja vårten.

T3m3n keksinndn paatehtav3na on saada aikaan laite, jolla sek3 olki- etta ruohopaalit voidaan repi3/leikata tehokkaas-ti ja jolla on tyydyttava kapasiteetti ja energian kulutus.

Samoin keksinndn teht3v3n3 on eliminoida tunnettujen olki-paalien leikkauskoneiden suurimmat haitat. Olkipaalien leik-kauskoneissa, joissa olkipaali sijoitetaan sylinterimaiseen sailiddn, jossa olkipaalia vedetaan ympari jaykaiia pohjalla ja sateittaisesti sijoitetun verkko-osan yli, jossa on sii-hen kuuluva leikkauselin, ovat haittoina korkea kitka pohja-levya vasten ja taildin suuri energian kulutus, leikkauskyky vahenee suuresti silloin, kun paalin paino vahenee ja saa aikaan sen, etta yksittaiset oljet kiertyvat helposti leik-kauselimen roottorin ymparille aiheuttaen tukkeuman.

Olkipaalin ottaminen ulos koneesta koneen tukkeutuessa sen jaikeen, kun paali on hajotettu, ja olkipaalin laittaminen 3 92131 takaisin koneeseen koneen puhdistamisen jaikeen on tydteliSs ja aikaavieva tehtava.

Olkipaalien leikkauskoneilla, joissa paali sijoitetaan pyd-rivSlle pdydaile ja jossa leikkauselin lasketaan ylhaaita, on taipumuksena pysahtya silloin, kun pydrdpaali kulkee ulospain sylinteraimaista sivuseinamaa vasten, ja kitka li-saantyy voimakkaasti. T3ta tapahtuu etenkin silloin, kun paalia pydritetaan painvastaisesti sen suunnan suhteen, jossa se kaaritaan puristamisen aikana. Sen ratkaiseminen visu-aalisesti, missa suunnassa paali on kaaritty, on hyvin vai-keaa. Tassa esiintyvat samat ylia mainitut ongelmat, korkea energian kulutus ja tukkeutuminen.

Keksinnfin tehtavat ratkaistaan patenttivaatimuksissa esitet-tyjen ominaisuuksien avulla.

Tunnettua tekniikkaa olkipaalien repimiseksi/leikkaamiseksi on esitetty seuraavissa patenttijulkaisuissa: US 2.650.745, US 4.003.502, EP 0.155.884, EP 0.244.977, GB 2.122.480 ja norjalaisessa patenttihakemuksessa n:o 861610. Kaikki n3m3 tekniikat lukuunottamatta niiden heikkouksia oljen suhteen sopivat heikosti ja osittain ne ovat melko sopimattomia ruo-hopaalien, etenkin korkean vesipitoisuuden omaavien ruoho-paalien repimiseksi/leikkaamiseksi.

On olemassa useita julkaisujen US 2.650.745 ja US 4.003.502 muunnelmia. Merkittavin edelleenkehitys on tehokkaampi leikkauselin. Leikkauselimen roottori on varustettu useilla te-rilia, jotka kulkevat roottorin ρ33113 olevan verkon uriin. Halutun leikkauspituuden ja kapasiteetin mukaisesti verkon mallia ja verkon yiapuolella oleven terien korkeutta voi-daan vaihdella. Verkko toimii kiinte3n3 vastatyOkaluna. Roottorin kiertonopeus on tavallisesti suhteellisen korkea hyv3n leikkausvaikutuksen aikaansaamiseksi kuivaan, kuitu-rikkaaseen materiaaliin. K3ytett3essa taikinamaiseen, m3r-kaan ja lehtirikkaaseen materiaaliin tanrån tyyppiset lait-teet toimivat tarkoituksensa vastaisesti ja kone pysahtyy 4 92131 lyhyen ajan kuluttua tukkeutumisen johdosta. Parhaimmillaan kone ei pysahdy, vaan silia on taildJin hyvin alhainen kapa-siteetti ja revitty/leikattu massa esiintyy soseutuneemmassa muodossa kuin revityn/leikatun oljen muodossa. TSllainen massa ei sovi rehuksi. Τ&ηΜη lisaksi koneen roottorilla on taipumuksena kaaria olkia ymparilleen, niin etta tukkeutu-mista tapahtuu myfis talla tavalla.

Julkaisussa EP 0.155.884 on esitetty tavanomainen hein3n ja oljen repimislaite. Useimmat tunnetuista rehuajoneuvoista perustuvat sen periaatteen muunnelmiin, johon tama patentti perustuu. Kaytettaessa maraile ruoholle periaate aiheuttaa suuria ongelmia. Alkuperainen ruohopaali laskeutuu usein ja menettaa taysin pyOrOpaalin muotonsa sen jaikeen, kun muovi ja kOysi/verkko on poistettu. Repimislaitteet pystyvat vai-voin heittamaan pois revittya massaa ja pysymaan puhtaina. Jos kiertonopeutta lisataan t3m3n vaittamiseksi, tuloksena saadaan ainoastaan ruohomassan epaonnistunut kasittely, energian kulutusta on lisattava kapasiteetin alentuessa ja kuluminen lisaantyy. Samat ongelmat esiintyvat samankaltai-sissa laitteissa, joita kaytetaan purkuajoneuvoissa ja lan-nanlevittimissa.

Julkaisujen EP 0.244.977 ja GB 2.122.480 mukaiset laitteet ovat leikkauslaitteita, joihin on yhdistetty heittopuhalti-met. N3ma laitteet eivat ole itsepuhdistuvia ja niissa ei ole mekanismia riittamattOmasti leikatun massan poiskuljet-tamiseksi pois. Ne tarvitsevat suurta energiamaaraa ja tah-mea ruohomassa tukkii ne helposti.

Norjalaisessa patenttihakemuksessa n:o 861610 esitetty laite koskee oljen jauhatuslaitetta. Laite on riippuvainen leik-kausterien suuresta kehanopeudesta, koska nailia ei ole mi-taan vastatyfikalun muotoa. Kaytettaessa maraile ruoholle tailainen laite tuottaa erittain todennakdisesti ainoastaan soseutunutta massaa.

Menetelmaa korkean vesipitoisuuden omaavien ruohopaalien re-pimiseksi/leikkaamiseksi ei tunneta. Samoin ei tunneta tek- • é .

5 92131 niikkaa, jolla pystytaan kasittelemaan koostumukseltaan kui-vasta oljesta korkean vesipitoisuuden omaavaan ruohoon vaih-televaa materiaalia.

Keksinndn er3sta suoritusesimerkkia selitetaan seuraavassa viitaten oheisiin kaaviomaisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittaa perspektiivikuvana koko laitetta seka olki-paalien etta mMrkien ruohopaalien repimiseksi/leikkaami-seksi, kuvio 2 esittaa konetta pystyleikkauskuvana, kuvio 3 esittaa kuvion 2 leikkausta A - A, kuvio 4 esittaa itsepuhdistuvien vastatydkalujen er3sta vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jotka tydkalut toimivat sa-malla apulaitteena olkipaalin tai vastaavasti ruohopaalin pydrittamiseksi, ja kuvio 5 esittaa kuvion 4 leikkausta B - B.

Piirustuksissa viitenumerolla 1 on merkitty paarunkoa pydrd-paalien 2 vastaanottamiseksi. Runkorakenteelle 1 on annettu malli ja dimensiot, jotka ovat varsinaisten pyfirdpaalikoko-jen mukaisia.

Pydrdpaaleja 2 pyflritetaan nuolella 3 esitetyyn suuntaan, , s.o. saman akselin ymp3ri kuin silloin, kun ne on puristet- tu. Silia, milla tavalla paali on kaaritty puristamisen ai-kana, ei ole merkitysta repimis/leikkauslaitteen toiminnal-le.

Pydrdpaalin 2 pyOrittaminen saadaan aikaan kuljetushihnalla 4, joka koostuu esitetyssa suoritusmuodossa kahdesta ketjus-ta 5, joissa on useita niiden vaiiin asennettuja kannatti-mia, jotka liukuvat levyn 6 yli. Ketjut 5 kulkevat kayttd-pydrien 7 yli, jotka on kytketty kayttdlaitteeseen (ei esi-tetty). Pydrdpaali 2 kuljetetaan roottorin 8 yli, joka edis-taa myds pydrdpaalin 2 pydrimista siten, etta roottori 8 6 921 31 pyørii vastakkaisessa suunnassa 9 pyOrOpaalin 2 suhteen ja siten, etta roottorilla 8 on olennaisesti suurempi nopeus kuin pydrfipaalilla 2.

Kuljetushihna 4 voi vaihtoehtoisesti koostua mydis esim. rin-nakkaisten telojen ryhmasta, joilla on kayttdvoima, tai ta-vanomaisesta hihnasta, joka pyørii paatytelojen kautta.

Roottori 8 on varustettu useilla terilia 10, jotka leikkau-tuvat ja iskeytyvat pydrdpaaliin 2. PyOrdpaalin 2 pydriminen varmistaa, etta paali pienenee yhdenmukaisesti kehan ympa-rilta, kun massaa poistetaan. Paalissa esiintyvan luonnolli-sen liikkeen johdosta sen pydriessa terat eivat koskaan osu samaan uraan. Tama on olennainen edellytys maran ruohon re-pimiseksi/leikkaamiseksi. T3man pydrimisperiaatteen avulla saadaan aikaan se, etta paali hajoaa asteittain ulkokerrok-sestaan.

Tarvittavan repimisen ja leikkaamisen aikaansaamiseksi terat 10 tyOskentelevat vastatydkaluja 11 vasten, joilla on nuo-lella 12 esitetty pyOrimissuunta. Pydrivissa vastatyOkaluis-sa 11 on uurrettu ulkoreuna repimisen/leikkaamisen edistami-seksi, mutta myfis ei-toivotun massan saattamiseksi pols raosta 13, joka on roottorin 8 ja useiden hihnojen 14 vaiis-sa, jotka on asennettu pydrivien vastatyfikalujen 11 valiin ja tiiviisti niiden viereen. PyOrivat vastatydkalut 11 kul-kevat roottorin 8 pinnan lahelta.

PyCrivilia uurretuilla vastatyfikaluilla 11 on rnyds toinen toiminta. Kuviossa 2 esitetyssa osassa 15 ne toimivat tehok-kaana apulaitteena pyOrdpaalin 2 pydrittamiseksi. Kun pyOri-vat vastatyfikalut 11 haviavat nakyvista hihnojen 14 valiin kohdassa 16, kuten on esitetty kuviossa 2, ne puhdistavat itsensa. T3ma on myiis olennainen edellytys maran ruohon re-pimiseksi/leikkaamiseksi.

Edelleen vastatyOkalujen 11 karkia seuraavan massan aiheut-taman kiilautumisen estamiseksi hihnojen 14 vaiiset raot 17 jatkuvat edelleen ylOspain ja paatyvat sileapintaiseen te- 7 92131 laan 18, joka pyfirii nuolen 19 suunnassa. YlOspain rakoihin 17 puristettu massa liukuu telalle 18 ja pyOrii edelleen yh-dessa pyOrOpaalin 2 kanssa. Telaa 18 vasten on levy 20, joka toimii kaaplmena samanalkalsestl, kun pyOrOpaali 2 liukuu levyM 20 vasten.

Roottorin 8 terilia 10 on kalteva kulma 21 roottorin 8 pin-taa vasten taman pitkittSissuunnassa, kuten on esitetty ku-viossa 3, massan ulosvetamisen parantamiseksi pyOrOpaalista 2 samalla, kun terien tiet ovat limittSin, niin etta olki/-ruoho kasiteliaan voimakkaasti terilia 10 ja pyOrivilia vas-tatyiikaluilla 11.

Terien 10 kehanopeus on sovitettu kuljetushihnan 4 nopeuteen ja se on pydrdpaalin 2 kehannopeus pyOrimisen aikana.

Kuviot 4 ja 5 esittavat itsepuhdistuvien vastatyOkalujen vaihtoehtoista laitetta, joka toimii samanaikaisesti apu-laitteena olkipaalin tai vastaavasti ruohopaalin pydrittami-seksi. Laite koostuu pydrivasta putkesta 22, joka kiertaa akselin 23 ympari. EpSkeskisesti suhteessa akseliin 23 on akseli 24, jossa on useita vapaasti tuettuja vastatydkaluja 25, jotka on sovitettu roottorin teriin 10. PyiJriva putki 22 on asennettu siten, etta vastatyfikalut 25 ulottuvat maksi-maalisesti putken 22 ja roottorin 8 vaiiseen rakoon 13. Sil-loin, kun vastatydkalut 25 on vedetty taysin putkeen 22 koh-dassa 26, levy sijoitetaan kaapimeksi.

Repimis/leikkauslaite voi sijaita kiinteasti suoraan rehu-luukun 27 yiapuolella, kuten on esitetty kuviossa 2, ja sita voidaan kayttaa esim. sahkdvoimalla. Laite voidaan asentaa myds traktoriin ja sita voidaan kayttaa talla ja siten se voidaan sijoittaa seka kiinteasti etta liikkuvasti.

Claims (11)

1. 92131
2. 1. Laite etenkin olki- ja ruohopaalien (2), siilomassan ja vastaavantyyppisten rehujen repimiseksi/leikkamiseksi, joka laite kåsittaa pyorityselimen (4), joka on sovitettu saattamaan paalin (2) pyorimaån roottorin (8) yli, jossa on useita teriå (10), jotka on sovitettu toimimaan paalissa (2), tunnettu pyorivista vastatyokaluista (11, 22, 25), jotka ovat sinånså tunnetulla tavalla sovitettu toimimaan yhdessa roottorin (8) kanssa ja jotka on sovitettu poistamaan ei-toivotun massan raosta (13), joka on roottorin (8) ja pyorivien vastatyokalujen (11, 22, 25) vålissa ja jotka vastatyokalut (11, 22, 25) toimivat apulaitteena paalin (2) pyorittamiseksi.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu useista hihnoista (14) jotka on sovitettu pyorivien vastatyokalujen (11) våliin ja låheisyyteen siten, etta vastatyokalut puhdistuvat itsestaan hihnoja (14) vasten.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siita, etta hihnojen (14) valiset raot (17) paattyvåt ylos-pain telaa (18) vasten, niin etta ylospain rakoihin puris-tunut massa liukuu telan (18) yli ja pyorii edelleen yhdesså paalin (2) kanssa.
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siita, etta telaa (18) vasten on asetettu levy (20), joka toimii kaapimena ja on sovitettu siten, etta paali (2) voi pyOriessaan liukua levya (20) vasten. . 5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen laite, tunnettu siita, etta roottori (8) on sylinterimainen ja sen veitset ulottuvat roottorin sylinterimåisesta pinnasta matkan , joka on edullisesti oleellisesti pienimpi kuin sylinterimaisen roottorin halkaisija. 92131
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå roottorin (8) terillå (10) on kalteva kulma (21) roottorin (8) pintaa vasten tåmån pitkittåissuunnassa.
7. 7. Yhden tai useamman edellå olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitå, ettå teråt (10) on si-joitettu siten roottorin (8) påålle, niin ettå terien lii-keurat ovat limittåin.
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen laite, tunnettu siita, ettå vastatyokalujen ulkopinta on muodostettu levymåisestå osasta (11), jolla hammastettu tai sahamainen ulkoreuna.
9. 9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen laite, tunnettu siita, ettå pydrityselimellå (4), rootto-rilla (8) ja vastatyokaluilla (11, 22, 25) on sama pyorimissuunta.
10. 10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå useita vastatydkaluja (25), jotka on sovitettu roottorin (8) teriin (10), on tuettu vapaasti akselille (24), joka on tuettu epåkeskisesti pyorivån putken (22) suhteen, jossa on aukot vastatyokaluja (25) vårten ja siten, ettå vastatyokalut (25) ulottuvat maksimaalisesti ulos putkesta (22) silloin, kun vastatyokalut (25) ilmestyvåt putken (22) ja roottorin (8) våliseen rakoon (13).
11. 11. Yhden tai useamman edellå olevan patenttivaatimuksen . mukainen laite, tunnettu siitå, ettå levy (20) on sijoitettu putkea (22) vasten kohdassa, jossa vastatyokalut (25) on vedetty tåysin putkeen (22). • · 92131