FI92126C - Verkkojärjestely - Google Patents

Description

92126

Verkkojårjestely

Keksinnon kohteena on oheisen patenttivaatimuksen 1 5 johdanto-osan mukainen verkkojSrjestely.

Tåsså esityksesså kåytetåån jårjestelmån siirtoyh-teyksien risteyskohdista nimitystå solmu. Solmu voi olla mika tahansa laite tai laitteisto, joka pystyy puuttumaan kellotahtiin, esim. haaroitin- tai ristikytkentålaite.

10 Sanomapohjaista synkronointia kayttåvan jårjestelmån solmut on kytketty toisiinsa siirtoyhteyksillå, joita ne kåyttåvåt tiedonsiirtoon. Kåytetyt yhteydet vålittåvåt myos lShettajSn kellotaajuuden vastaanottajalle. Kukin solmu valitsee oman kellotaajuutensa lShteeksi joko jonkin 15 naapurisolmulta tulevan signaalin taajuuden tai oman si-saisen kellolahteensa taajuuden. Jotta kaikki jarjestelmån solmut saataisiin toimimaan samalla kellotaajuudella, pyritaan yleensa saamaan jårjestelma synkronoitumaan yh-teen kellolahteeseen, ns. påålahteeseen. Talloin jårjes-20 telman kaikki valittuun paSlåhteeseen suoraan kytketyt solmut synkronoituvat tahan paålahteeseen ja nåihin yh-teydesså olevat, mutta ilman suoraa yhteytta paalahteeseen olevat solmut synkronoituvat nåihin påålåhteen vieresså oleviin solmuihin. Vastaavasti aina kauempana påalåhteestå 25 olevat solmut synkronoituvat aina niihin solmuihin, jotka ovat yhtå yhteysvåliå låhempånå påalåhdettå.

Jotta edellå kuvatun kaltainen synkronointihierarkia saataisiin rakennettua jårjestelmån sisålle, vålittåvåt jårjestelmån solmut toisilleen synkronointisanomia. Nåmå 30 sanomat sisåltåvåt tietoja, joiden avulla yksittåiset solmut pystyvåt valitsemaan ajastuksen låhteen. Jårjestelmån solmut on priorisoitu ja jårjestelmå pyrkii synkronoitumaan sen solmun kellotaajuuteen, joka on korkeimmalla prioriteettitasolla. Samalla prioriteettitasolla on nor-35 maalisti vain jårjestelmån yksi solmu. Normaalisti synk- 92126 2 ronointisanomat sisaltåvat tiedon siitå, keneltM sanoman lahettavån solmun kellotaajuus on peråisin, mikå on ko. solmun prioriteetti, ja kellosignaalin laatua kuvaavan arvon. Nåin yksittåinen solmu voi valita oman kellotaa-5 juutensa låhteeksi sen naapurisolmun kellotaajuuden, joka on peråisin halutulta solmulta ja joka on laadultaan paras. Jårjestelmån kåynnistysvaiheessa jokainen solmu valitsee kellotaajuutensa låhteeksi oman sisåisen kello-låhteenså, koska yhtåån sisaantulevaa synkronointisanomaa 10 ei ole ehditty kasitellå. Kun ensimmaiset sisååntulevat synkronointisanomat on ehditty kasitella, valitaan oman kellotaajuuden lahteeksi korkeimman prioriteetin omaavan naapurisolmun kellotaajuus. Kun jarjestelma on saavuttanut synkronoinnin kannalta stabiilin tilan kaikkien sanomien 15 levittya jSrjestelmaSn, on jarjestelmS synkronoitunut hierarkisesti pMMIMhteen kellotaajuuteen.

Kuviossa 1 on esitetty sanomapohjaista synkronointia kåyttåvå jMrjestelmM stabiloituneessa tilanteessa. Sol-muille mSSritellyt prioriteetit on merkitty numeroilla 20 solmuja kuvaavien ympyrdiden sisåSn. MitS pienempi numero on, sitå korkeampi on solmun prioriteetti. Solmun n (n = 1...6) lShettåmåt synkronointisanomat on merkitty vii-tenumerolla MSGn. Jokaisen solmun låhettSmå synkronoin-tisanoma on yleenså erilainen ja kåytetystS sanomapohjai-25 sesta synkronointimenetelmMsta riippuva. Kellotaajuuden leviSminen paSkellolta (solmu 1) jårjestelmMn muille sol-muille on esitetty yhtenaisillM viivoilla. Katkoviivalla piirrettyjS solmujen vålisia yhteyksiS ei kSyteta normaa-litilanteessa jårjestelman synkronointiin, mutta ne ovat 30 kMytettSvissa muutostilanteissa.

. Yksinkertainen periaate sanomapohjaisessa synk- ronoinnissa on, etta kayttåjå maarittelee solmujen synk-ronointihierarkian, antamalla kullekin solmulle oman tun-nisteen, joka kertoo solmun tason hierarkiassa, ja jMrjes-35 telma synkronoituu maSriteltyyn paåkelloon itsenSisesti 92126 3 kåyttåen tarpeen vaatiessa kaikkia olemassa olevia solmu-jen valisiå yhteyksiå hyvåkseen. Mikali yhteys paåkelloon katkeaa, eika vaihtoehtoista yhteyttå ole olemassa, tai paåkello vikaantuu, synkronoituu jårjestelmå seuraavaksi 5 korkeimmalla tasolla olevaan solmuun. Muutokseen reagointi synkronoinnissa tapahtuu solmujen valisen sanomanvaihdon avulla.

Edellå kuvatun kaltaisia sanomapohjaisia synkronoin-timenetelmiå on kuvattu esim. US-patenteissa 2,986,723 ja 10 4,837,850, joihin viitataan tarkemman kuvauksen suhteen.

Eraassa tunnetussa sanomapohjaisessa synkronointimenetel-måsså (SOMS) kaytettåviå sanomia kuvataan viela tarkemmin jåljempånå kuvioiden 2 ja 3 yhteydesså.

Sanomapohjaista synkronointia kåyttåvå jårjestelmå 15 muodostaa ainakin synkronoinnin (usein myos tiedonsiirron) osalta eraanlaisen suljetun saarekkeen. Tållainen tilanne on ongelmallinen, koska kuitenkin on olemassa tarve yhdis-tåa erilaisia verkkoja toisiinsa.

Edella mainitussa US-patentissa 4,837,850 on sanoma-20 pohjaista synkronointia kMyttavan verkon keskus kytketty korkeampitasoiseen keskukseen, mutta verkossa kåytetSan kiinteita mSårittelyja siten, etta kaikilla niillå keskuk-silla, joilla on yhteys tallaiseen keskukseen on korkein luokitus verkon sisalla. Tållainen jårjestely ei mahdol-25 lista esim. useiden ulkopuolisten synkronointilåhteiden : joustavaa liittåmistå jårjestelmåån.

Esillå olevan keksinnon tarkoituksena on saada aikaan verkkojårjestely, jonka avulla jotakin sanomapohjaista synkronointimenetelmåå kåyttåvå jårjestelma voidaan 30 joustavasti yhdiståå myos synkronoinnin osalta yhteen tai useampaan sellaiseen ulkoiseen laitteeseen tai verkkoon, joka ei ymmårrå jårjestelmåsså kåytettyå sanomapohjaista synkronointimenetelmåå. Tåmå saavutetaan keksinnon mukai-sella jårjestelyllå, jolle on tunnusomaista se, mitå kuva-35 taan oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

921 26 4

Keksinnon ajatuksena on antaa ulkoisen verkon tai laitteen signaalille tietty vakiotunniste aina, kun se on laadullisesti kelvollinen synkronoinnin kayttoon. Annetta-va tunniste on kåyttajan maariteltavissa, jolloin kaytta-5 jan on helppo sijoittaa ulkoinen signaali haluamalleen tasolle synkronoinnin hierarkiassa.

Keksinnon edullisen suoritusmuodon mukaisesti anne-tun vakiotunnisteen muoto vastaa jarjestelman sisaisen synkronointitunnisteen muotoa, jolloin jarjestelman solmu 10 pystyy kasittelemaan ulkoista signaalia valintaprosessis-saan aivan kuten muitakin signaaleja, joten jarjestelman sisaiseen valintaprosessiin ei tarvitse tehda muutoksia.

Keksinnon mukaisen ratkaisun ansiosta ei jMrjestel-massa tarvitse olla valttamåtta yhtåån korkeatasoista 15 kelloa, koska synkronointi voidaan ottaa ulkopuolisesta verkosta.

Seuraavassa keksintoå kuvataan tarkemmin viitaten kuvioihin 2-6 mukaisiin esimerkkeihin oheisissa piirustuk-sissa, joissa 20 kuvio 1 esittSS sanomapohjaista synkronointia kayt- tåvaa jarjestelmaa sen ollessa synkronoitunut påalahteen kellotaajuuteen, kuvio 2 esittSS itseohjautuvaa alistuvaa synkronointia (SOMS) kSyttSvaa verkkoa alkutilassaan, 25 kuvio 3 esittaa kuvion 2 verkkoa stabiilissa tilas- : sa, kuvio 4 esittaa keksinnon mukaista vakiotunnisteen muodostamista ensimmaisen suoritusmuodon mukaisesti, kuvio 5 esittaa keksinnon mukaista vakiotunnisteen 30 muodostamista toisen suoritusmuodon mukaisesti, kuvio 6 esittaa ulkoiseen verkkoon liitettya sanomapohjaista synkronointia kayttåvåa jarjestelmaa tapaukses-sa, jossa synkronointi otetaan jarjestelmaan kahdessa 1i ittymakohdassa, 35 kuvio 7 esittaa ulkoiseen verkkoon liitettya sanoma- 5 92126 pohjaista synkronointia kayttavaa jårjestelmåå tapaukses-sa, jossa synkronointi otetaan jarjestelmåån vain yhdestS liittymåkohdasta kerrallaan, ja kuvio 8 esittåå ulkoisen verkon kåyttåmistå jårjes-5 telman varakellona.

Kuviossa 2 on esitetty itseohjautuvaa alistuvaa synkronointia (SOMS, Self-Organizing Master-Slave synchronization) , joka on erås sinånså tunnettu sanomapohjainen synkronointimenetelmå, kayttåva jårjestelmå, joka kåsittåå 10 tåsså tapauksessa viisi solmua (tai laitetta), joita on merkitty viitenumeroilla 1...5 niiden hierarkiatason mu-kaan. (Verkon pSSsolmulla on pienin SOMS-osoite.) Solmut vålittavat toisilleen sanomia, jotka sisaltavat em. SOMS-osoitteita. Nåin solmut pystyvat tunnistamaan toisensa 15 nåiden osoitenumeroiden avulla ja rakentamaan synkronoin- tihierarkian, jolloin koko verkko pystyy synkronoitumaan pMMsolmuun.

Kuten edella mainittiin, ovat verkossa jatkuvasti lShetettMvSt sanomat riippuvaisia kMytettSvMstS sanomapoh-20 jaisesta synkronointimenetelmasta. Sanomat ovat lisaksi yksilollisia jokaista lahettåvåa solmua kohden. SOMS-ver-kossa synkronointisanoma kSsittSa kolme eri osaa: kehysra-kenteen, tunnisteen ja tarkistussumman. SOMS-tunniste on SOMS-sanoman tårkein osa. Se koostuu kolmesta perakkaises-25 tå numerosta D1...D3: : D1 on SOMS-sanoman låhettåvån solmun synkronointi- taajuuden alkuperå eli låhettåvålle solmulle pååsolmuna nåkyvån solmun SOMS-osoite.

D2 on etåisyys Dltllå ilmaistuun solmuun. Tåmå 30 etåisyys ilmaistaan vålisså olevien solmujen lukumåårånå.

D3 on låhettåvån solmun SOMS-osoite.

Jokainen solmu (tai laite) vertailee jatkuvasti sisååntulevia SOMS-tunnisteita keskenåån ja valitsee nåis-tå pienimmån. Tunnisteessa osat Dl, D2 ja D3 on yhdis-35 tetty suoraan yhdeksi luvuksi laittamalla ne peråkkåin • 6 92126 (D1D2D3) (selvyyden vuoksi jatkossa kirjoitetaan valiviiva eri osia erottamaan; D1-D2-D3). Nain pienimman osoitteen ensisijaiseksi valintaperusteeksi tulee edellisille sol-muille pååsolmuna nakyvan solmun SOMS-osoite (Dl) eli 5 solmu pyrkii synkronoitumaan signaaliin, jonka taajuus on alunperin lahtoisin solmulta, jonka osoite on mahdollisim-man pieni. Talloin stabiilissa tilanteessa koko verkko on synkronoitunut samaan paasolmuun (koska koko verkon påå-solmulla on pienin SOMS-osoite).

10 Mikali kaksi tai useampi sisaantulevista signaaleis- ta on synkronoitunut samaan paasolmuun, valitaan nåistå se, joka tulee lyhinta reittiå (D2). Viimeiseksi valintaperusteeksi jåa SOMS-sanoman lahettavan solmun SOMS-osoite (D3) , jonka perusteella tehdaan valinta, jos muuten ei 15 saada eroa sisaan tulevien signaalien vSlille.

Kun solmu on hyvMksynyt jonkin naapurisolmuista uudeksi synkronointilåhteekseen sisaantulevan SOMS-tunnis-teen perusteella, joutuu solmu muodostamaan oman SOMS-tun-nisteensa uudestaan. Uusi SOMS-tunniste saadaan johdettua 20 valitusta pienimmasta SOMS-tunnisteesta seuraavasti: en-simmSinen osa (Dl) jatetaan koskematta, toista osaa (D2) kasvatetaan yhdella ja kolmas osa (D3) korvataan solmun omalla SOMS-osoitteella.

Jokaisella solmulla on myos oma sisainen SOMS-tun-25 nisteensa X-O-X, jossa X on ko. solmun SOMS-osoite. Mikali ; mikåan sisaantulevista SOMS-sanomista ei sisalla tunnis- tetta, joka on sisåista tunnistetta pienempi, kayttaM solmu kellotaajuutensa lahteena omaa sisaistå oskillaatto-riaan tai mahdollisesti erillista synkronointituloa. Ulos-30 lahtevassa SOMS-sanomassa kaytetaån luonnollisesti talloin sisåista SOMS-tunnistetta.

Solmut låhettåvåt jatkuvasti SOMS-sanomia jokaiseen suuntaan, jotta muuttuneet tiedot SOMS-tunnisteissa levi-åisivåt mahdollisimman nopeasti ja naapurisolmujen toimin-35 takunto olisi jatkuvasti selvillå. Ennen kuin SOMS-tunnis- • 92126 7 teita voidaan verrata keskenaån, sisååntulevat SOMS-sano-mat on hyvåksyttåvå ja SOMS-tunnisteet erotettava niistå.

Kun tietyltå siirtoyhteydeltå saadaan ensimmåisen kerran SOMS-sanoma, sen sisåltåmå SOMS-tunniste hyvåksy-5 tåån heti vertailuja vårten, mikali sanoma oli virheeton.

Kun sisååntulevalla siirtoyhteydella on hyvaksytty SOMS-tunniste ja sisåån tulee jatkuvasti saman tunnisteen si-såltåvåå virheetdntå sanomaa, pysyy tilanne muuttumattoma-na. Mikali SOMS-sanoma havaitaan virheelliseksi, pysyttåy-10 dytåån vielå vanhassa SOMS-tunnisteessa, kunnes on saatu kolme peråkkåista SOMS-sanomaa virheellisenM. Talloin ei enaa hyvSksyta ko. SOMS-tunnistetta vertailuun. Kolmen peråkkåisen SOMS-sanoman odottamisella pyritSSn eliminoi-maan hetkelliset hairiot pois.

15 Jos yhteydelta ei tule mitåMn SOMS-sanomaa, vaikka yhtevs muuten toimisikin, odotetaan kolmen perakkåisen SOMS-sanoman verran, kunnes hylataan sen hetkinen SOMS-tunniste. MikSli yhteys menee kokonaan poikki, hylStåSn SOMS-tunniste valittomSsti. Mikali sisaantulevassa signaa-20 lissa olevien hairioiden takia ei saada vertailuja vårten kelvollista SOMS-tunnistetta, hylStaSn ko. siirtoyhteyden SOMS-tunniste. Talloin vertailussa kSytetSan ko. sisSSntu-levan siirtoyhteyden SOMS-tunnisteena vakioarvoista tun-nistetta, jossa kaikki osat (Dl, D2 ja D3) saavat maksi-25 miarvonsa (MAX-MAX-MAX).

Kun sisååntulevassa SOMS-sanomassa havaitaan uusi muuttunut SOMS-tunniste, hyvaksytaan se heti vertailuun, mikåli sanoma oli virheeton. Nain verkon muutoksille ei aiheuteta turhia viiveita.

30 Alkutilanteessa jokainen solmu kåyttSå omaa sisSistS

synkronointilahdettaSn, jolloin se låhettaa muille sol-muille omaa sisåista SOMS-tunnistettaan X-O-X. TSta tun-nistetta verrataan myos sisaantuleviin SOMS-tunnisteisiin. Mikåli mikåån sisååntulevista tunnisteista ei ole sisåista 35 tunnistetta pienempi, jatkaa ko. solmu oman sisåisen ajas- 921 26 8 tuksen kSyttoS.

Kuviossa 2 SOMS-verkko on esitetty alkutilassa, jolloin mikåån solmu (tai laite) ei ole ehtinyt saada prosessoitua sisMSntulevia SOMS-sanomia. Kaikilla solmuil-5 la korkeimman prioriteetin saa solmun sisMinen SOMS-tun-niste, koska muita ei viela ole ehditty kåsitellS. Kuviossa 2 on jokaisen solmun luokse merkitty siihen sisåan tulevat SOMS-tunnisteet, ja valittu tunniste on kirjoitet-tu kehyksen sisaån (kuvion 2 mukaisessa alkutilanteessa 10 kaikki solmut kayttåvat sisåistå ajastuslåhdettåån). Synk-ronoinnin kaytossa olevat yhteydet on piirretty yhtenai-sella viivalla, varalla olevat yhteydet katkoviivalla (kuvion 2 mukaisessa alkutilanteessa kaikki yhteydet ovat varalla).

15 Kun solmut ehtivat kasitella sisaantulevia SOMS-sa nomia, solmu 1 pysyttaytyy sisaisen ajastuksen kaytossS, solmut 2 ja 4 synkronoituvat solmuun 1 tunnisteen 1-0-1 perusteella, solmu 3 synkronoituu solmuun 2 (2-0-2) ja solmu 5 solmuun 3 (3-0-3). Samalla solmut muodostavat omat 20 uudet SOMS-tunnisteensa edella kuvatulla tavalla ja vaih-tavat uloslahtevaan SOMS-sanomaansa uuden tunnisteen. Verkon tilanne sen stabiloiduttua on esitetty kuviossa 3. Kaikki solmut ovat synkronoituneet påSsolmuun 1 lyhintå mahdollista reittiå.

25 Jotta edella kuvatun kaltainen, sanomapohjaista synkronointia kayttavå jårjestelma voitaisiin liittåa sellaiseen laitteeseen tai verkkoon, joka ei ymmårrå sanomapohjaista synkronointia, rakennetaan sanomapohjaista synkronointia kåyttåvan jarjestelmån ja mainitun verkon 30 tai laitteen vålille rajapinta, joka nayttaå molemmille puolilleen oikeita synkronointimenetelmia. TamSn rajapin-nan lapi sanomapohjaista synkronointia kayttSvMn jSrjes-telmSn puolelle tulevalle signaalille mSSritetåSn vakio synkronointitunniste siinS jSrjestelmSn solmussa, johon 35 ko. signaali tulee, jolloin ulkopuolinen signaali on muka- • 921 26 9 na sanomapohjaisessa synkronoinnissa talla tunnisteella. Ulkopuolelta tulevaa signaalia voidaan nain olien kSsitel-la sanomapohjaista synkronointia kayttMvan jarjestelmån solmun sisållS synkronointitunnisteella, kuten jSrjestel-5 man sisaisiakin signaaleja.

Sanomapohjaista synkronointia kayttavasta jårjestel-måstM on myoskin pystyttSva tarvittaessa lShettamSSn oi-keanlaisia sanomia, mikaii ulkoisessa verkossa tSllaista kaytetSMn. Rajapinnalla on myos oltava toteutettuna ulkoi-10 sen verkon synkronointimenetelman perusalgoritmit, mikali tarvitaan sanomien tai tilabittien valitystM ulkoiseen verkkoon. Koska esilla oleva keksinto liittyy kuitenkin ulkoisen lahteen liittamista ajastuslahteeksi nimenomaan sanomapohjaista synkronointia kayttavåSn jårjestelmåån, ja 15 koska kyseisen lahteen tyyppi voi vaihdella, ei toiseen suuntaan tapahtuvaa valitystå kuvata tassa yhteydessa tarkemmin.

Keksinnon mukaisen ratkaisun toteutuksessa on kMy-tånndssa kaksi eri vaihtoehtoa: joko (1) muodostetaan 20 vakiotunniste jokaisen jarjestelmåSn sisååntulevan signaa- lin liitannassa tai (2) keskitysti liitåntasolmun synk-ronoinnin paatosprosessissa. Nama vaihtoehdot on esitetty kuvioissa 4 ja 5, joissa on esitetty vakiotunnisteen muo-dostamiseen tarvittavat elimet sanomapohjaista synkronoin-25 tia kSyttSv&n jarjestelman siina solmussa, joka on kytket-ty siirtoyhteydellS ulkopuoliseen lShteeseen, joka voi siis olla joko ulkoinen verkko (joka ei ymmSrra sanomapohjaista synkronointia) tai yksittainen ulkoinen laite, joka toimii ajastuslShteena.

30 Kuviossa 4 on esitetty vakiotunnisteen muodostaminen sisaantulevan signaalin liitannassa. Kuviossa on esitetty kaksi jarjestelman laitteeseen naapurilaitteilta tulevaa signaalia (A ja B) . Signaali A tulee jarjestelman omalta solmulta ja se sisaltaa synkronointisanoman, jonka signaa-35 lin vastaanotto-osa 13 erottaa ja vaiittaa edelleen siihen • 921 26 10 kytketylle synkronointisanoman vastaanotto-osalle 16. Synkronointisanoman vastaanotto-osa tarkistaa sanoman virheettdmyyden ja valittaa sanoman 18a edelleen laitteen keskitetylle synkronoinnin pååtoksenteko-osalle 20, jonka 5 toinen sisåånmeno on kytketty vastaanotto-osan 16 ulostu-loon. Signaalin vastaanotto-osa 13 tarkkailee myos signaa-lin laatua ja tallettaa naista tiedon liitåntåpisteesså olevaan ensimmåiseen vikatietokantaan 24. Synkronointisanoman vastaanotto-osa 16 saa myos vikatiedot tietokan-10 nalta 24. Mikåli sisaåntuleva signaali A ei ole kelvolli-nen synkronointiin, kieltaa synkronointisanoman vastaanotto-osa 16 sen kayton. Tama voidaan tehda erikseen kieltå-malla tai asettamalla sisåantulevan tunnisteen arvoksi suurin mahdollinen, jolloin jalkimmmåisesså tapauksessa 15 sita ei kaytannossa kayteta missSSn tapauksessa synkronointiin.

Signaali B tulee jarjestelmån ulkopuolisesta ver-kosta tai yksittaiselta ulkopuoliselta laitteelta, eikS se siis sisållS synkronointisanomaa. Signaalin vastaanotto-20 osa 14 tarkkailee signaalin B tilaa ja vålittSS tiedon vallitsevasta tilasta toiseen vikatietokantaan 25. Synkronointisanoman vastaanotto-osa 17 saa tiedon signaalin tilasta vikatietokannalta 25. Synkronointisanoman vastaanotto-osan 17 ulostulo on kytketty pååtdksenteko-osan 20 25 toiseen sisåånmenoon. Signaalin B ollessa kunnossa synkronointisanoman vastaanotto-osa 17 valittåå synkronoinnin pååtdksenteko-osalle 20 kayttajSn ennalta signaalille B maaritteleman vakio synkronointitunnisteen 18b, jonka tarkempi muoto riippuu kaytettåvåstS sanomapohjaisesta 30 synkronointijarjestelmasta (muoto vastaa edullisesti synk- ronointijårjestelmån sisåista synkronointitunnistetta).

Mikali signaali B ei ole kelvollinen synkronointiin, kieltåå synkronointisanoman vastaanotto-osa 17 sen kåyton.

Tåmå voidaan jalleen tehda kieltamalla erikseen signaalin 35 kåytto tai asettamalla sisåantulevan tunnisteen arvoksi •« 2ί n s i z6 11 suurin mahdollinen.

Paatoksenteko-osa 20 suorittaa sanomien vertailun ja muodostaa niista synkronoinnin prioriteettilistan, joka talletetaan muistiin 21. Prioriteettilistalla korkeimmalla 5 tasolla on kåytossa oleva kellolMhde, jolla on kaytossa olevan sanomapohjaisen synkronointimenetelmån mukalnen "paras" synkronointitunniste.

Kuviossa 5 on esitetty kaytSnnon toteutuksen toinen vaihtoehto eli vakiotunnisteiden muodostaminen keskitetys-10 ti synkronoinnin pSStdsprosessin yhteydesså. Signaali A tulee tåssakin tapauksessa jarjestelmån sisaiselta lait-teelta ja se sisSltaa synkronointisanoman. Signaalin vas-taanotto-osa 13 valittaM synkronointisanoman siihen kytke-tylle liitMntSkohtaiselle synkronointisanoman vastaanotto-15 osalle 18, jonka ulostulo on kytketty påStoksenteko-osalle 20. Vastaanotto-osa 18 tarkistaa sanoman vSlittåS sen tåmSn jalkeen synkronoinnin paatdksenteko-osalle 20, joka muodostaa synkronoinnin prioriteettilistan muistiin 21. Signaalin A vikatiedot vastaanotto-osa 13 vålittåS suo-20 raan laitteen keskitetylle vikatietokannalle 16, josta paatoksenteko-osa 20 saa tiedot ja voi itse merkita vika-tilanteissa signaalin A synkronointitunnisteen kelvotto-maksi.

Signaali B tulee tassakin tapauksessa jarjestelmSn 25 ulkopuolelta, eikS siis sisalla synkronointisanomaa. Signaalin vastaanotto-osa 14 valittåå statustiedot suoraan yhteiseen vikatietokantaan 26, josta solmun synkronoinnin pM3t5ksenteko-osa 20 saa ne. Kun signaali B on kunnossa, synkronoinnin paatoksenteko-osa 20 antaa signaalille kayt-30 tajån ennalta maaritteleman (vakio) synkronointitunnisteen.

Kun signaali B ei ole kunnossa, synkronoinnin paStoksente-ko-osa 20 antaa signaalin B synkronointitunnisteelle suu-rimman mahdollisen arvon tai kieltaa muuten sen kSyton. Edellisessa tapauksessa on kyseinen vakiotunniste vii-35 meisena muistissa 21 olevalla prioriteettilistalla.

92Ί26 12

Keksintoå voidaan edella kuvattuun tapaan kåyttåå yksittåisen ulkoisen synkronointilåhteen liittåmiseen sanomapohjaista synkronointia kåyttåvåån jårjestelmåån tai kahden eri jårjestelmån liittåmiseen toisiinsa, kun toinen 5 jårjestelmistå ei tunne sanomapohjaista synkronointia.

Seuraavassa on esimerkki, kuin keksinnon avulla liitetåån SOMSia kåyttåvå erillisverkko N julkiseen verkkoon NI (kuvio 6) , joka ei ymmårra SOMSia. Tallainen julkinen verkko voi kåyttåå esim. perinteistå master-slave-synk- 10 ronointia.

Kun eri verkkoja liitetåån yhteen, on niillå jokin hierarkinen jårjestys synkronoinnissa; mikå verkko synk-ronoituu mihinkin. Ulkopuolisten verkkojen suhde SOMS-verkkoon mååritellåån annettaessa SOMS-verkkoon sisååntu-15 leville yhteyksille vakio-SOMS-tunnisteet. Mikåli keksin non mukaiseksi vakiotunnisteeksi annetaan pienin mahdolli-nen tunniste (0-0-0), on ulkopuolinen verkko tålloin SOMS-verkon ylåpuolella synkronoinnissa ja SOMS-verkon pååsolmuksi tulee se solmu, jolla on yhteys tåhån ulkopuo-20 liseen verkkoon. Pååsolmu låhettåå tålloin omana tunnis- teenaan tunnistetta 0-1-X, misså X on ko. solmun oma SOMS-osoite, eli annettua vakiotunnistetta 0-0-0 kåsitel-laån aivan kuin muitakin sisååntulevia SOMS-tunnisteita.

Jos taas halutaan mååritellå SOMS-verkko ulkopuoli-25 sen verkon ylåpuolelle, annetaan sisååntulevalle yhteydel-le vakiotunnisteeksi suurin mahdollinen SOMS-tunniste, jolloin sitå ei missåån tapauksessa kåytetå synkronoinnin låhteenå.

Sanomapohjaista synkronointia kåyttåvåån verkkoon 30 (josta esimerkkinå kåytetåån SOMS-verkkoa) voidaan keksinnon mukaisesti muodostaa myos useampia liittymåkohtia samaan ulkopuoliseen verkkoon. Mikåli ko. ulkopuolinen verkko on SOMS-verkon alapuolella synkronointihierarkias-sa, ei tilanteessa ole itse SOMS-verkon kannalta mitåån 35 uutta. Jos yhdestå tai useammasta ylempitasoisesta ulko- • 13 i2 i z6 puolisesta verkosta on useampia yhteyksiå SOMS-verkkoon, on synkronoinnin kulku SOMS-verkon sisalla pååtettåvå erikseen mååriteltåesså ulkoisten yhteyksien vakiotunnis-teita ja SOMS-verkon numerointia. Synkronointi voidaan 5 esim. ottaa sisaan vain yhdestå kohdasta ja rakentaa synk-ronointipuu siitå alaspåin tai ottaa synkronointi useam-masta liittymåkohdasta ja rakentaa jokaisen kohdan alle oma pienempi synkronointipuu. Jos otetaan synkronointi normaalisti vain yhden kohdan kautta, joudutaan synkro-10 nointipuu rakentamaan kokonaan uudelleen tåmån ensisijaisen yhteyden vikaantuessa. (Synkronointipuulla tarkoite-taan sita hierarkista puumaista rakennetta, joka alistu-vassa synkronoinnissa syntyy verkkoon pååsolmusta lah-tien.) 15 Kuviossa 6 ja 7 on esitetty tapaus, jossa esim.

SOMS-verkko N on kytketty kahdesta kohdasta, eli solmuista SI ja S2 ulkopuoliseen verkkoon NI. Kuvio 6 esittåå tilan-netta, jossa synkronointi otetaan sisåån molemmista liit-tymSkohdista, jolloin synkronointipuu on rakennettu molem-20 mista liitMntMsolmuista SI ja S2 lahtien (vrt. solmujen numerointi ja yhtenåisellå viivalla piirretyt yhteydet). Kuviossa 7 on esitetty edellå mainittu jålkimmåinen tapaus, jossa synkronointi otetaan vain solmun SI kautta.

Toisen liitantakohdan (solmu S2) kautta saatavaa synkro-25 nointia kåytetMån vain siinM tapauksessa, etta solmun SI kautta saatava synkronointi menetet&Sn. TSssS suhteessa on huomattava, ettå myds solmun S2 kautta otettava synkronointi saa tunnisteen, jonka prioriteetti on korkeampi kuin SOMS-verkossa korkeimman prioriteetin omaava solmu.

30 Mikali jårjestelmån pSSsolmulla on hyvSlaatuinen kello, jonka taajuutta halutaan kMyttåå jSrjestelmSn synk-ronointiin, voidaan ulkopuolisen verkon kellotaajuutta kayttåå keksinnon mukaisesti jårjestelmån varakellona. Kuviossa 8 esitetysså esimerkisså jårjestelmån pååsolmulla 35 1 on kunnollinen kello jårjestelmån ajastuslåhteeksi.

• 921 26 14

Kyseesså on tassa tapauksessa kuitenkin jMrjestelman ainoa riittavan korkeatasoinen kello, jota voidaan kSyttaM jar-jestelman påSkellona. MikSli yhteys paasolmuun 1 katkeaa, jårjestelma synkronoituu ulkoisen verkon taajuuteen, jolle 5 on annettu vakiotunnisteeksi jårjestelmån pSMsolmun jal-keen toiseksi korkein arvo (MSG2) (jota jarjestelmasså ei ole) .

Vaikka keksintoa on edelia selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvaå, 10 ettei keksinto ole rajoittunut siihen, vaan sita voidaan muunnella edella ja oheisissa patenttivaatimuksissa esite-tyn keksinnollisen ajatuksen puitteissa.

Claims (10)

1. Verkkojårjestely, joka kåsittåå sanomapohjaista synkronointia kayttåvan jårjestelmån (N) , joka kasittaa 5 useita solmuja (1...10), jotka lahettavat toisilleen sig-naaleja, jotka sisåltavat synkronointisanomia, jolloin synkronointisanoma kåsittåå tiedon vastaavan signaalin prioriteetista jårjestelmån sisåisesså synkronointihierar-kiassa, tunnettu siitå, ettå jårjestelmåån on 10 kytketty ainakin yksi ulkopuolinen synkronointiIShde (NI), joka ei ymmårrå mainitussa jårjestelmåsså (N) kåytettåvåå sanomapohjaista synkronointia, antamalla ulkopuolisesta synkronointilåhteesta jarjestelmaan tulevalle signaalille valinnainen vakiotunniste (18b), joka ilmoittaa ulkopuoli-15 sen synkronointilahteen signaalin prioriteetin jSrjestel-man sisSisiin signaaleihin nahden, jonka tunnisteen il-moittama prioriteetti on valittavissa erikseen kullekin jarjestelmåSn tulevalle signaalille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jSrjestely, t u n-20 n e t t u siitS, ettS vakiotunnisteen muoto vastaa jSr- jestelmSn sisSisen synkronointitunnisteen muotoa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jarjestely, tunnettu siitS, ettM vakiotunniste muodostetaan erikseen jårjestelman sisaisista synkronointitunnisteista 25 muodostamalla se jarjestelman sen solmun (SI, S2), johon synkronointilahteen signaali kytketåan, siinå signaalilii-tSnnSssa (14, 17, 25), johon mainittu signaali tulee.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jårjestely, tunnettu siitS, ettå vakiotunniste muodostetaan keski- 30 tetysti jårjestelmån sisåisten synkronointitunnisteiden kanssa muodostamalla se jårjestelmån sen solmun (SI, S2) keskitetysså pååtoksenteko-osassa (20), johon synkronoin-tilåhteen signaali kytketåån.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jårjestely, t u n-35 n e t t u siitå, ettå havaittaessa ulkopuolisen syn- *« * I 921 26 16 kronointilåhteen signaali vialliseksi annetaan siile alin-ta mahdollista prioriteettia vastaava vakiotunnus.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jårjestely, t u n-n e t t u siitå, ettå ulkopuolinen synkronointilåhde on 5 kytketty jårjestelmån useampaan solmuun, jolloin vakiotun-niste muodostetaan aina siinå solmussa (SI, S2) , johon synkronointilåhteen signaali on kytketty, ja ettå kussakin mainitussa solmussa annetaan sama vakiotunniste, jonka prioriteetti on korkein mahdollinen.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jårjestely, tun net t u siitå, ettå ulkopuolinen synkronointilahde on kytketty jarjestelmån useampaan solmuun, jolloin vakiotunniste muodostetaan aina siinå solmussa (SI, S2), johon synkronointilåhteen signaali on kytketty, ja ettå kussakin 15 mainitussa solmussa annetaan erilainen vakiotunniste siten, ettå yhdesså mainituista solmuista annetaan korkeinta mahdollista prioriteettia vastaava tunniste ja muissa solmuissa vastaavasti aina edelliseen verrattuna alempaa prioriteettia vastaava tunnus.

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jårjestely, tun net t u siitå, ettå ulkopuolista synkronointilåhdettå kåytetåån jårjestelmån varakellona antamalla ulkopuolises-ta synkronointilåhteestå jarjestelmåån tulevalle signaa-lille vakiotunniste, joka on seuraavaksi korkeimmalla 25 prioriteettitasolla jårjestelmån pååsolmun låhettåmien tunnisteiden jålkeen.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jårjestely, tunnet t u siitå, ettå ulkopuolinen synkronointilåhde muodostuu ulkopuolisesta verkosta, jossa kåytetåån maini-30 tussa jår jestelmåsså kåytettåvåstå sanomapohjaisesta synk- ronoinnista poikkeavaa synkronointimenetelmåå.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jårjestely, tunnettu siitå, ettå ulkopuolinen synkronointilåhde muodostuu yksittåisestå, jårjestelmån ulkopuolisesta 35 laitteesta. » « t . · 921 26 17