FI92079B - Tekstiilinvärjäyslaite ja menetelmä kuviotietojen reaaliaikaisen valinnan mahdollistamiseksi - Google Patents

Description

92079

Tekstiilinväijäyslaite ja menetelmä kuviotietojen reaaliaikaisen valinnan mahdollistamiseksi Textilfärgningsapparat och förfarande för att möjliggöra 5 vai av mönsterinformationer i realtid 10 Tämän keksinnön kohteena on elektroninen tietojentallennus- ja jakelujäijestelmä ja tarkemmin sanottuna jäijestelmä, jossa käytetään ohjelmoitavaa suoramuistisiirtooh-jainta digitaalisesti koodattujen tietojen kohteiden reaaliaikavalintaa varten. Keksintö koskee erityisesti patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista tekstiilinvärjäyslaitet-ta ja patenttivaatimuksen 16 johdanto-osan mukaista menetelmää.

15 Järjestelmää voidaan käyttää väriaineiden tai muiden merkintämateriaalien selektiivisen applisoinnin ohjaamiseen liikkuvaan substraattiin digitaalisesti koodattujen kuviotietojen mukaisesti. Ohjelmoitavan suoramuistisiirtoohjaimen avulla samasta kuviosta voidaan tuottaa useita kuvioita tai toistoja kuvionohjausjäijestelmän välityk-20 sellä substraatin leveyden poikki reaaliajassa sen sijaan, että ne tuotettaisiin "off-line'' -periaatteella ja etuajassa.

Tätä keksintöä voidaan soveltaa erityisesti tekstiilinväijäyksen alalla. Tunnettu uudenaikainen tekstiilinvärjäyslaitteisto sisältää useita ryhmiä, jotka kaikki käsittävät 25 useita yksittäisiä, elektronisesti ohjattavia värisuihkuja. Kukin yhden ryhmän väri-suihku tuottaa saman värisävyn. Ryhmät on sijoitettu toisistaan erilleen liikkuvan substraatin radan poikki.

Tällaista laitetta käytettäessä väriaineen kuviomainen applisointi tekstiilimateri-30 aaleihin tai -substraatteihin edellyttää suurta määrää digitaalisesti koodattuja kuviotietoja, jotka on lajiteltava ja ohjattava kuhunkin yksittäiseen värisuihkuun käsittäen kaikki ryhmät. Kukin värisuihkuryhmä ulottuu substraattiradan leveyden poikki substraatin liikkuessa ryhmien alla. On havaittu hyödylliseksi ohjata erikseen 2 92079 ajanjaksoa, jonka aikana tietyn ryhmän yksittäisten väriainesuihkujen tuottamien väriainevirtojen annetaan iskeytyä substraattiin. Substraattiin voidaan tällöin tuottaa sävyvaihteluita sivulta toiselle (Ja päädystä päätyyn) vaihtelemalla substraattiin applisoitavan väriaineen määrää tietyn ryhmän pituutta pitkin.

5

Yksi tällaisen toiminnon suorittamiseen pystyvä ohjausjärjestelmä on kuvattu vireillä olevassa US-patenttihakemuksessa n:o 327,843 nimeltään "DATA LOADING AND DISTRIBUTING PROCESS AND APPARATUS FOR CONTROL OF A PATTERNING PROCESS", joka on jätetty 23.3.1989 ja jonka erittelyyn viitataan tämän 10 hakemuksen yhteydessä. Tämä järjestelmä, joka soveltuu useisiin erilaisiin merkintä- tai kuviointijärjestelmiin, joissa suuria määriä kuviotietoja on kohdennettava ja toimitettava suurelle määrälle yksittäin ohjattavia kuvanmuodostuspaikkoja, käsittelee reaaliaikaprosessorilta saatuja kuviotietoja käyttämällä erityisiä elektronisia piirejä, jotka hyväksyvät kuviotietoja 8-bittisten yksiköiden saijan muodossa. Kukin 8-15 bittisistä yksiköistä identifioi erikseen kutakin kuvioelementtiä tai kuva-alkiota varten tähän kuvioelementtiin tai kuva-alkioon liittyvän kuvionsuunnitteluelementin.

Termin "kuvioelementti" on tässä yhteydessä tarkoitettu merkitsevän samaa kuin termi "kuva-alkio" siten kuin tätä termiä käytetään elektronisen kuvanmuodostuksen 20 alalla. Erilaisten kuvionsuunnitteluelementtien lukumäärä on sama kuin kuvion osa-alueiden lukumäärä, joihin voidaan osoittaa erillinen väri.

Termin "kuviolinja" on tässä yhteydessä tarkoitettu kuvaavan substraatin poikki etenevien yksittäisten kuvioelementtien jatkuvaa linjaa, joka on samansuuntainen 25 kuviointiryhmien kanssa. Tällaisilla kuviolinjoilla on substraatin kulkusuuntaan , mitattuna paksuus, joka vastaa substraatin kulun maksimaalista sallittavaa määrää kuviointiryhmien alla ryhmäkuviotietojen päivitysten välillä.

Tässä järjestelmässä kuvioelementtitiedot on ensin muunnettava "on/off" -syöttöoh-30 jeiksi (mikä viittaa väriainesuihkujen tuottamien yksittäisten väriainevirtojen aktivointiin tai deaktivointiin tässä järjestyksessä). Tämä toteutetaan liittämällä "raa’at" kuviotiedot elektronisesti tietokoneen tuottamasta hakutaulukosta saatuihin esituotet- 3 92079 tuihin syöttöohjetietoihin. Raa’at kuviointitiedot ovat kuva-alkiokoodien sarjan muodossa. Kuva-alkiokoodit määrittävät ainoastaan kuvion ne erilliset alueet, joille voidaan osoittaa erottuva väri. Kukin koodi määrittää kutakin kuviolinjaa varten väri-ainesuihkuvasteen kussakin ryhmässä olevalle tietylle väriainesuihkun asemalle. 5 Tässä järjestelmässä ryhmien lukumäärä on kahdeksan; kukin kuva-alkiokoodi ohjaa tämän vuoksi kahdeksan erillisen väriainesuihkun vastetta (yksi per ryhmä) yhden kuviolinjan osalta.

Tietyn ryhmän raa’at kuviotiedot on järjestetty suositeltavasti sarjaan siten, että tiedot 10 ensimmäisen kuviolinjan väriainesuihkuja 1-N varten ovat sarjassa ensimmäisinä, joita seuraavat tiedot toisen kuviolinjan väriainesuihkuja 1-N varten, jne. Tällaisten kuva-alkiokoodien täydellinen sarjavirta lähetetään syöttöajanmuuntimeen ja -aikamuistiin, joka liittyy kuhunkin vastaavaan sarjaan, kuva-alkiokoodien muuntamiseksi vastaaviksi syöttöajoiksi.

15

Kukin syöttöajanmuunnin sisältää hakutaulukon, jossa on riittävä määrä osoitteita siten, että kukin mahdollinen, kuviotietojen sarjavirran muodostava osoitekoodi voidaan osoittaa hakutaulukossa olevaan erilliseen osoitteeseen. Hakutaulukon kussakin osoitteessa on suhteellista syöttöaikaa tai väriainekosketusaikaa edustava 20 tavu, joka, olettaen että ao. osoitekoodissa on 8-bittinen arvo, voi olla nolla tai yksi 255 erilaisesta erillisestä aika-arvosta, joka vastaa ajan suhteellista määrää, jonka aikana ko. väriainesuihkun on pysyttävä aktivoituna ("on"). Jokaisen ryhmän kullekin tietylle väriainesuihkupaikalle voidaan tämän vuoksi osoittaa yksi 256 erilaisesta syöttöajasta.

25 . Kunkin ryhmän hakutaulukosta saatavat syöttöaikatiedot käsitellään tämän jälkeen edelleen "porrastuksen", esim. ryhmien välisten fysikaalisten välien, selvittämiseksi, ja yksittäisten syöttöohjeiden osoittamiseksi kullekin ryhmässä olevalle suihkulle. Ryhmän kunkin suihkun yksittäiset syöttöohjeet lähetetään lopuksi rinnan suihku-30 väijäyslaitteeseen kunkin ryhmän yksittäisten suihkujen aktivoimiseksi.

Nämä järjestelmät edellyttävät, että täysi linja kuviotietoja tallennetaan reaaliaika- 4 92079 prosessorin muistiin kuvionohjausjärjestelmään tapahtuvaa tulostusta varten. Kun samasta kuviosta halutaan luoda erilaisia kuvioita tai toistoja substraatin leveyden poikki, kukin luotava kuvio on ensin muunnettava "täyskoneleveyksiseksi" kuviolin-jaksi. Kunkin kolmen erillisen kuvion yksittäiset vastaavat kuviolinjat on esimerkiksi 5 yhdistettävä yhdistelmäkuviolinjojen yksittäiseksi joukoksi, jotka etenevät yksitellen koko substraatin poikki. Koska tämä kuviotietojen yhdistäminen täysleveiksi ku-violinjoiksi on laskennallisesti intensiivinen prosessi, se on suoritettava "off-line" erillään värjäyslaitteen toiminnasta. Koko kuvio on lisäksi kirjoitettava tämän jälkeen muistiin, mikä edellyttää erittäin suurta muistia.

10

Yksi vaihtoehto kuvioiden muotoilemiselle off-line -periaatteella ja kuvioiden tuottamiselle "leveyden poikki" olisi eliminoida "täyskoneleveyden" muuntamis-prosessi ja tuottaa yksinkertaisesti kukin yksittäinen kuvio reaaliajassa substraattia pitkin pikemminkin kuin sen poikki. On kuitenkin aivan selvää, että huomattava 15 määrä substraattia menisi tällöin hukkaan. Esimerkiksi 12 jalkaa leveä substraatti, jota käytetään ainoastaan kolme jalkaa leveän kuvion tuottamiseen, joka sopisi esimerkiksi halli- tai "juoksu"-matoksi, kuluttaisi hukkaan jäljelläolevat yhdeksän jalkaa substraatin leveydestä.

20 Tämän vuoksi tarvitaan prosessia ja laitetta, joka tuottaa useita kuvioita tai toistoja samasta kuviosta substraatin poikki reaaliajassa. Prosessin ja laitteen tulisi myös pystyä tuottamaan kuvio mistä tahansa pisteestä alkaen substraatin leveyttä pitkin tai pystyä aloittamaan tietty kuvio mistä tahansa kuviossa olevasta pisteestä siten, että kuvio voidaan keskittää oikein substraatin poikki ja ettei väriainetta syötetä substraa-25 tin reunoille.

Tämän keksinnön avulla nämä ongelmat voidaan välttää käyttämällä ohjelmoitavaa suoramuistisiirtoohjainta (direct memory access, "DMA"), joka auttaa useiden kuvioiden tai toistojen reaaliaikavalinnassa ja -tuotannossa samasta substraatin poikki 30 luotavasta kuviosta. Yksittäiset kuviotiedot voidaan tallentaa erillisiin muistipaikkoihin, jotka voidaan tämän jälkeen hakea tarvittaessa DMA-ohjaimen avulla missä tahansa toivotussa järjestyksessä. Kuten yllä on esitetty, ohjausjärjestelmän uskotaan 5 92079 soveltuvan useisiin erilaisiin merkintä- tai kuviointijärjestelmiin, joissa suuri määrä erilaisia kuviotietoja on järjestettävä ja osoitettava suureen määrään erikseen ohjattavia kuvanmuodostuspaikkoja, eikä sen käyttö rajoitu tässä esitettyihin kuviointilait-teisiin.

5

Keksinnön mukaiselle tekstiilinvärjäyslaitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 16 tunnusmerkkiosassa.

10 Tämän keksinnön yhdessä suositeltavassa suoritusmuodossa ohjelmoitava DMA-ohjain hakee ilman reaaliaikaprosessorin väliintuloa samat kuviotiedot muistista tarvittavan monta kertaa ja toistaa kuvion substraatin leveyden poikki. DMA-ohjain toimii reaaliajassa yhdistäen kuviot täyskoneleveyksiseksi kuviolinjaksi kuvionohjaus-15 järjestelmään tapahtuvaa tulostusta varten. Toisin kuin aikaisemman tekniikan tason mukaisissa järjestelmissä ainoastaan yksi kopio kuviotiedoista on siis tallennettava muistiin kuvioiden toistettavan lukumäärän tuottamiseksi. Tällöin muistin koko pienenee huomattavasti, joka muisti on yhdistetty kuvioiden tallentamiseen käytettävään reaaliaikaprosessoriin.

20 Tämän keksinnön mukaisessa ohjausjäijestelmässä käytetään DMA-ohjaimen tuottamia kanavanvalintalinjoja, jotta voidaan valinnaisesti välittää reaaliajassa yksi useista eri kohteista reaaliaikaprosessorista tapahtuvaa tulostusta varten. Tämän johdosta tämän keksinnön mukaisen vaihtoehtoisen suoritusmuodon avulla voidaan 25 tuottaa DMA-kanavanvalintalinjoja, jotta voidaan valita yksi kunkin ryhmän useista . hakutaulukoista samalla kun reaaliaikaprosessorin muistista haetaan erilaisia kuvioita.

Kullakin kuviolla, joka on yhdistetty täyskoneleveyksisiin kuviolinjoihin, on näin ollen vastaava oikea syöttöaikojen hakutaulukko, joka on saatavissa, kun kuvionoh-jausjäijestelmä käsittelee kuviotietoja. Tällöin substraatin leveyden poikki voidaan 30 tuottaa reaaliajassa useita erilaisia kuvioita tai osia suuresta kokonaiskuviosta (mikä mahdollistaa useamman kuin 256 kuvioelementin käytön kokonaiskuviossa, kun kuvio jaetaan alueisiin, jotka eivät yksittäin edellytä useampaa kuin 256 kuvioele- 6 92079 menttiä).

Nämä ja muut edut saadaan aikaan ohjelmoimalla suoramuistisiirto-ohjain oikein. Näin ollen on mahdollista vaihtaa kuviosarjoja "on-line", jolloin säästetään aikaa, 5 substraattia ja muistia.

Tämän keksinnön yksityiskohdat sekä sen lisäedut ja luonteenomaiset piirteet selviävät paremmin seuraavista kuvioista.

10 Kuvio 1 on lohkokaavio, joka havainnollistaa yhtä kuvionohjausjärjestelmäympä-ristöä, jossa tämä keksintö voi toimia.

Kuvio 2 on kaaviomainen lohkokaavio, joka havainnollistaa yksityiskohtaisemmin kuvion 1 reaaliaikatietokone- ja kuvionohjausjärjestelmää ja tarkemmin sanottuna 15 ohjelmoitavan DMA-ohjaimen liitäntää kuvion 1 kuvionohjausjärjestelmän kanssa.

Kuvio 3 on esimerkki kahdesta kuviosta ja niihin liittyvistä hakutaulukoista, jotka on tallennettu reaaliaikatietokoneen muistiin.

20 Kuviot 4 ja 4A havainnollistavat substraatin osia, joka on kuvioitu kuvion 3 esimerkkien mukaisesti.

Tämän keksinnön mukaista ohjelmoitavaa DMA-ohjainta ja ohjausjärjestelmää kuvataan ylläolevan esityksen perusteella ylläesitetyn suihkukuviointilaitteen yh-25 teydessä, johon tämä keksintö soveltuu erittäin hyvin. Tulisi kuitenkin ymmärtää, . että tämän keksinnön mukaista ohjelmoitavaa DMA-ohjainta ja ohjausjärjestelmää voidaan käyttää mahdollisesti selvien muutosten myötä muissa laitteissa, joissa samoja määriä digitoituja kuviotietoja on jaettava reaaliajassa eri kohteisiin.

30 Kuviossa 1 on esitetty moniprosessorikuviointijäijestelmä 5, jossa isäntätietokone 12 on kytketty väylän 11 kautta reaaliaikatietokoneeseen 10. Valinnainen kuviotietokone 14 on kytketty edelleen isäntätietokoneeseen 12 ja reaaliaikatietokoneeseen 10 väylän 7 92079 11 kautta. On selvää, että kuviotietokoneen 14, isäntätietokoneen 12 ja reaaliaikatieto-koneen 10 kytkeminen voidaan toteuttaa millä tahansa paikallisen alueverkon kytkentä-tavalla, kuten Ethemet-väylällä.

5 Kuvionohjausjäijestelmä 16 on kytketty väylän 26 kautta suihkuväijäyslaitteeseen 18. Suihkuväijäyslaite 18 voi olla tyyppiä, jota on kuvattu yleisesti yksityiskohtaisemmin esimerkiksi US-patenteissa 3,894,412 , 3,942,343 , 3,969,779, 4,033,154, 4,034,584, 4,116,626, 4,309,881, 4,434,632 ja 4,584,854.

10 Kuvionohjausjäijestelmä 16 vastaanottaa syöttötiedot väylältä 22 ja ohjelmoitavan DMA-ohjainkortin 20 kanavanvalintalinjoilta 24. Ohjelmoitava DMA-ohjainkortti 20 on osa reaaliaikatietokonetta 10, ja sitä kuvataan yksityiskohtaisemmin kuviossa 2.

Valinnainen kuviotietokone 14 voidaan sisällyttää järjestelmään, jotta jäijestelmän 15 käyttäjä voi nopeasti luoda oman kuviomallinsa. Kuviomallit voidaan vaihtoehtoisesti esiladata magneettisille tai optisille tietovälineille järjestelmään luettaviksi. Tietokonepääte 13 voidaan kytkeä sopivan liitännän 17, esim. RS232-standardikaapelin, välityksellä isäntätietokoneeseen 12. Pääte 13 toimii tällöin käyttäjäliitäntänä syöttö-parametrien välittämiseksi isäntätietokoneeseen kutakin "kuviotyötä" varten, joka 20 luodaan substraattiin suihkuväijäyslaitteella 18. Isäntätietokone 12 hakee myös kuviotiedot kuviotietokoneesta tai muusta lähteestä ja järjestää ne reaaliaikatietokoneen 10 käsiteltäviksi. Reaaliaikatietokoneen 10 tarkoituksena on varmistaa, että kuviotiedot tulostetaan oikein kuvionohjausjärjestelmään 16 ohjelmoimalla DMA-ohjainkortti 20 tarkoituksenmukaisesti.

25

Kuviossa 2 reaaliaikatietokone 10 on varustettu muistilla 34 ja ohjelmoitavalla DMA-ohjainkortilla 20. Kuviotiedot saadaan isäntätietokoneelta 12 väylän 11 kautta ja tallennetaan suumopeuslevylle 33 kaaviomaisesti kuvattujen liitäntöjen 35 ja 35A välityksellä, jotka voivat koostua tyypillisesti I/O-väylästä, siihen liittyvistä väylälii-30 täntäyksiköistä ja sopivasta verkkoliitäntäyksiköstä (ei esitetty). Tiedot siirretään j « 8 92079 sopivalla tavalla suumopeuslevyltä 33 muistiin 34 liitännän 35 kautta, jotka tiedot DMA-ohjain 20 saa väylän 36 kautta.

Esitetty ohjelmoitavan DMA-ohjainkortti 20 käsittää ohjelmoitavan DMA-prosessorin 5 32, jonopuskurin 28 ja 3-bittisen lukkopiirin 30. Ohjelmoitava DMA-prosessori 32 on kytketty väylään 36 linjan 38 kautta ja jonopuskuriin 28 linjan 37 kautta. 3-bittinen lukkopiiri 30 on kytketty edelleen väylään 36 linjan 39 kautta. Tulisi ymmärtää, että kuviossa 2 esitetään ainoastaan yksinkertaistettu kaaviomaisesti kuvattu versio ohjelmoitavasta DMA-ohjainkortista 20. Täydellisempi ja tarkempi kuvaus ohjainkortista 20 on 10 esitetty sen erittelyissä; ohjainkortti voi olla esimerkiksi tyyppiä, jota Digital Equipment Corporation tuottaa nimellä Model DRQ3B, tai se voi olla Intel 82258 DMA -siru, jota käytetään yhdessä isäntätietokonekortin, kuten Intel 286/12 -kortin kanssa.

Päätettä 13 käyttävän operaattorin valitsemat kuvionumerot syötetään linjan 17 kautta 15 isäntätietokoneeseen 12 (kuvio 1). Tietokone 12 lataa kuviotiedot esim. kuviotietoko-neesta 14 suumopeuslevylle 33 ja lähettää tietosanomat sen jälkeen reaaliaikatietoko-neeseen 10. Tietokone 10 lataa tällaisia sanomia vastaanotettuaan pyydetyt kuviotiedot suumopeuslevyltä 33 muistiin 34. Kun reaaliaikatietokone 10 on saanut keskeytyssignaalin, kuten esimerkiksi silloin, kun muunninpulssi osoittaa substraatin ennaltamääritetyn 20 pituuden edenneen kuviointisuihkujen alle, se käskee DMA-ohjainta 20 aloittamaan muistiin 34 tallennettujen sopivien kuviotietojen siirron kuvionohjausjäijestelmään 16 jonopuskurin 28 kautta.

Yhdessä suoritusmuodossa jonopuskuri (FIFO buffer) 28 tallentaa kuviotietojen sanoja 25 (16-bittisiä) kuhunkin puskuripaikkaan. Jonopuskuriin 28 tallennetut kuviotiedot tulostetaan tämän jälkeen kuvionohjausjäijestelmään 16 suumopeuksista (esim. 2,6 megatavua/s) tietoväylää 22 pitkin. Jonopuskuri 28 toimii liitäntänä nopeuden, jolla DMA-prosessori 32 sijoittaa tiedot jonopuskuriin 28, ja nopeuden, jolla tiedot tulostetaan kuvionohjausjäijestelmään 16, välillä. Jos kuvionohjausjäijestelmä 16 toimii nopeudel-30 la, joka on sama tai suurempi kuin reaaliaikaprosessorin 10 nopeus, jonopuskuria 28 ei tarvita suorittamaan liitäntätoimintoa.

9 92079 DMA-prosessori 32 pyytää myös reaaliaikatietokoneesta 10 tulevien komentojen mukaisesti muistia 34 välittämään syöttötiedot linjan 39 kautta 3-bittiseen lukkopiiriin 30. Lukkopiiri 30 välittää rinnakkaistulostustiedot kolmella kanavanvalintalinjalla 34 ku-vionohjausjäijestelmälle 16.

5

Demultiplekseri 42 vastaanottaa kanavanvalintalinjat 24 ja välittää yhden kahdeksasta tulostuksesta kanavanvalintalinjojen 24 tilasta riippuen. Demultiplekseri 42 voi olla mikä tahansa sopiva tavanomainen 3:8 -tyyppinen demultiplekseri.

10 Kuviossa 2 osalla kuvionohjausjärjestelmää 16 on 3:8 -demultiplekseri 42, saija 16-bittisiä rekistereitä ja 16:8 -tietomultiplekseri 40. Multiplekseri 40 vastaanottaa 16-bittiset sanat (kun kanavanvalintalinjat 24 valitsevat joko kuviotietojen valintalinjan 45 tai hakutaulukon lataustietojen valintalinjan (look-up table, "LUT") 47 demultiplekserin 42 välityksellä) tietoväylän 22 kautta ohjelmoitavassa DMA-ohjainkortissa 20 olevasta 15 jonopuskurista 28. 16-bittinen multiplekseri 40 tuottaa tämän jälkeen yksitavuiset (8-bittiset) kirjoitustulostukset 8-bittisen väylän 44 kautta. Tietomultiplekserin 40 tarkoituksena on tämän vuoksi muuntaa kukin 16-bittinen rinnakkaissana kahden tavun Saijaan 8-bittisen rinnakkaisväylän 44 kautta kuviotietoja tai LUT-lataustietoja varten. Väylä 44 on kytketty edelleen rinnan N syöttöajanmuuntimen ryhmän kanssa (numerot 1-N), 20 ja kukin syöttöajanmuunnin vastaa yhtä yksittäisten väriainesuihkujen N ryhmää. Kukin syöttöajanmuunnin 1-N sisältää useita haku-taulukoita (LUT-ryhmät 1-N), joita osoitetaan LUT-valintarekisterin 46 sisällöllä, joka rekisteri tuottaa yläosoitelinjat kullekin syöttöajanmuunninryhmälle. Kukin syöttöajanmuunninryhmä voidaan ajatella yksinkertaiseksi suumopeuksiseksi staattiseksi muistiksi, jossa on osoitelinjoja, tiedon-25 syöttölinjoja, tiedontulostuslinjoja ja luku- ja kiijoitusohjauslinjoja.

Muut neljä 16-bittistä rekisteriä voidaan ladata valitsemalla kanavanvalintalinjoilla sopiva rekisteri ja jäljestämällä toivottu arvo 16-bittiselle väylälle 22.

30 Yksi neljästä väylän 22 lataamasta 16-bittisestä rekisteristä on hakutaulukon va-lintarekisteri 46 (look-up table (LUT) select register). Kuviossa 2 esitetyssä suoritus- 10 92079 muodossa 9 LUT-valintarekisteristä tulevaa tietoa välittää yhdeksän yläosoitelinjaa kullekin LUT-ryhmälle (1-N), jolloin kukin vastaava ryhmä saa 512 hakutaulukkoa (LUT). Ylläesitetyn perusteella tämän suoritusmuodon oletetaan sisältävän 8 ryhmää (N=8) ja 512 hakutaulukkoa (LUT) per ryhmä, kuten yllä on mainittu. Kussakin 5 hakutaulukossa on riittävä määrä osoitteita siten, että kullekin mahdolliselle, kuvio-tietojen sarjavirran muodostavalle osoitekoodille voidaan osoittaa oma osoite kussakin hakutaulukossa. Hakutaulukon jokaisessa osoitteessa on tavu, joka edustaa suhteellista syöttöaikaa tai väriaineenkosketusaikaa. Jos oletetaan, että 8-bittistä osoitekoodia käytetään raakojen kuviotietojen muodostamiseen, syöttöaika voi olla 10 nolla tai yksi 255 erilaisesta erillisestä aika-arvosta, jotka vastaavat suhteellista aikamäärää, jonka aikana ko. väriainesuihkun on pysyttävä aktivoituna ("on"). Kutakin kuva-alkiotietojen 8-bittistä tavua varten määritetään siis yksi 256 erilaisesta syöttöajasta (mukaanlukien syöttöaika nolla) kullekin erilliselle suihkupaikalle jokaisessa ryhmässä 1-N. Tietyssä ryhmässä olevan suihkun identiteetti määräytyy 15 osoitekoodin suhteellisesta asemasta kuviotietojen sarjavirrassa ja hakutaulukoihin esiladatuista tiedoista, jotka määrittävät, missä ryhmässä tietty suihkuasema syöttää ja kuinka pitkän aikaa.

8-bittinen väylä 44 tietomultiplekseristä 40 ("DATA MUX", data multiplexer) on 20 yhdistetty rinnan syöttöajanmuuntimien tietotulostuksiin. Se on yhdistetty myös multiplekserin 48 (MUX) syöttöön. Multiplekserin 48 toiseen syöttöön on yhdistetty AUTO-osoitegeneraattori 50. Kanavanvalintalinjojen 24 tilasta riippuen toinen näistä syötöistä voi olla yhdistetty kunkin LUT-ryhmän alaosoitelinjoihin. Valintalinjat 24 aktivoivat LUT-lataustietojen valintalinjan 47 ryhmän lataamiseksi muuntotiedoilla.

25 Tämä "aktivoi" multiplekserin 40 sekä yhdistää AUTO-osoitegeneraattorin multiplekserin 48 kautta sarjassa kunkin LUT-ryhmän alaosoitelinjoihin ja tuottaa peräkkäisen kirjoituksensallintasignaalin ("write enable") sekvenssipiirin 52 kautta kuhunkin kussakin LUT-ryhmässä olevaan hakutaulukkoon (LUT), jonka LUT-valintarekisteri 46 on valinnut kullekin LUT-ryhmälle. (Ensimmäiset 256 väylällä 44 olevaa tavua 30 on ladattu LUT-ryhmään 1; toiset 256 tavua on ladattu LUT-ryhmään 2, jne.)

Jotta kuviotiedot voidaan tulostaa hakutaulukoiden kautta, valintalinjat 24 aktivoivat 11 92079 kuviotietojen valintalinjan 45, mikä "aktivoi" multiplekserin 40, ohjaa väylällä 44 olevat tiedot multiplekserin 48 kautta kunkin LUT-ryhmän alaosoitelinjoihin ja antaa "luvunsallintasignaalin" ("read enable") kullekin LUT-ryhmälle siten, että väylän 44 tiedot valitsevat sopivan sisällön (eli syöttöajan) kustakin hakutaulukosta, jonka on 5 valinnut LUT-valintarekisteri 46. Tämä syöttöaika tulostetaan vastaavalla tulostus-väylällä 55 kuhunkin porrastusmuistiiyhmään 56. Ohjelmoitavan DMA-ohjaimen 20 kanavanvalintalinjoista 24 tulevasta tulostuksesta riippuen demultiplekserin 42 yhden kahdeksasta mahdollisesta tulostuslinjasta käynnistyminen ohjaa, minne väylän 22 tiedot menevät (eli yhteen 16-bittisistä rekistereistä tai multiplekserin 40 kautta LUT-10 ryhmien tiedonsyöttöihin, tai ne kanavoidaan multiplekserin 48 kautta kunkin LUT-ryhmän alaosoitelinjoihin).

Syöttöajanmuuntimet 1-N käsittävistä LUT-ryhmistä tulevat syöttöaikatiedot syötetään vastaavaan porrastusmuistiin 56 kutakin LUT-ryhmää 1-N varten. Porrastus-15 muistien 56 1-N tarkoituksena on kompensoida aikaa, jonka kuvioitava substraatti tarvitsee kulkeakseen ryhmästä toiseen johtuen väriainesuihkulaitteessa olevien ryhmien välisistä fysikaalisista väleistä. Porrastusmuisti 56 toimii LUT-ryhmien 54 tuottamien syöttöaikatietojen perusteella ja suorittaa kaksi päätoimintoa: (1) syöttöai-koja edustavasta LUT-ryhmästä tuleva sarjatietovirta ryhmitetään ja osoitetaan 20 kuviointikoneessa oleviin sopiviin ryhmiin, ja (2) "ei-operatiiviset" tiedot lisätään vastaaviin kuviotietoihin kutakin ryhmää varten, jotta voidaan estää käynnistyksen yhteydessä ja ennaltamäärätyn aikavälin ajan, joka koskee tiettyä ryhmää, kuviotietojen lukeminen kuluneen ajan kompensoimiseksi, jonka aikana näillä kuviotiedoilla kuvioitavan substraatin tietty osa liikkuu ryhmästä toiseen. Porrastettujen muistien 25 tarkka toiminta on kuvattu täydellisesti vireillä olevassa, yllämainitussa hakemuksessa 327,843.

Porrastusmuistit 56 välittävät tulostustietonsa kunkin ryhmän "Gatling"-muistimoduuliin 58. Gatling-muisti 58 suorittaa kaksi päätoimintoa: (1) koodattujen syöttöai-30 kojen saijavirta muunnetaan loogisten (eli "on" tai "off") syöttökomentojen yksittäisiksi jonoiksi, ja kunkin vastaavan "on"-jonon pituus heijastaa vastaavan koodatun syöttöajan arvoa, ja (2) nämä komennot osoitetaan nopeasti ja tehokkaasti ao.

I · 12 92079 väriainesuihkuille. Gatling-muistiryhmien tarkoituksena on siis jakaa koodatut syöttöajat kunkin väriainesuihkuryhmän ao. suihkuille siten, että toivottu kuvio tuotetaan väriainesuihkuryhmien alla liikkuvalle substraatille. Kuten yllä on huomautettu, täydellinen kuvaus Gatling-muistimoduuleista on esitetty vireillä olevassa 5 hakemuksessa 327,843.

On selvää, että koska DMA-ohjain voidaan ohjelmoida vaihtamaan kanavanvalin-talinjoja 24 reaaliajassa, kussakin ryhmässä on mahdollista käyttää eri hakutaulukoita uudelleenlataamalla LUT-valintarekisteri 46 reaaliajassa kuviotietotulostusten välillä 10 eri kuviotietojen käsittelemiseksi substraatin leveyden poikki. Tällöin useita (erilaisia tai samanlaisia) kuvioita voidaan painaa rinnakkain reaaliajassa, joilla kaikilla on oma syöttöaika-hakutaulukkonsa.

Esimerkki, jossa havainnollistetaan tämän järjestelmän tyypillistä käyttöä, kuvataan 15 nyt alla, jossa substraatin poikki tuotetaan kaksi erilaista kuviota ohjelmoitavaa DMA-ohjainta 20 käyttämällä.

Kuvion 3 esimerkissä esitetään KUVIO A ja KUVIO B siten kuin ne ovat muistissa 34 (kuvio 2), ja hakutaulukot A ja B siten kuin ne ovat muistissa 34. Reaaliaikatieto-20 kone 10 lataa nämä tiedot muistiin 34, ennen kuin niitä varsinaisesti tarvitaan. Kuvio 4 havainnollistaa lopullista tuotetta tai kuviota, kun substraatille tuotetaan yksi toisto KUVIOSTA A ja kaksi toistoa KUVIOSTA B.

Viitaten jälleen kuvion 3 esimerkkiin KUVIO A on esitetty siten, että se on kuusi 25 kuva-alkiota leveä ja viisi kuviolinjaa pitkä. Se on järjestetty muistiin 34, 30 vierekkäisen tavun sarjana, kuten on osoitettu suhteellisella osoitteella (muistinumeroina) kennojen oikeassa yläosassa. Tämä kuvio sisältää kaksi erilaista kuvioelementtiä " 10" ja "20". Nämä ovat kuvion kaksi riippumatonta aluetta, jotka tuottavat lopulliseen tuotteeseen kaksi eri väriä. KUVION A hakutaulukon tarkoituksena on kääntää 30 KUVION A elementit syöttöaikatiedoiksi kullekin väriainesuihkuryhmälle.

On huomattava, että elementti 10 kääntyy syöttöajaksi 22 (tyypillisesti millisekun- 13 92079 teinä) PUNAISELLE RYHMÄLLE ja elementti 20 kääntyy syöttöajaksi 22 SINISELLE RYHMÄLLE. Tämä tarkoittaa sitä, että alue 10 on lopullisella substraatilla PUNAINEN ja alue 20 SININEN. Syöttöaika 22 on suhteellinen aikamäärä väriaineen toimittamiselle väriainesuihkuista, joka on suoraan verrannollinen toimitetun 5 väriaineen määrään. KUVIO B ja sen hakutaulukko LUT B kääntyvät samalla tavoin kuin KUVIO A. Lopullinen tuote on kuviossa 4 esitetyn mukainen.

DMA-komentojen sarja kuvion 4 tuotteen tuottamiseksi on esitetty allaolevassa taulukossa 1. Reaaliaikatietokone 10 järjestää nämä komennot muistiin ja käskee 10 DMA-ohjainta suorittamaan ne sopivaan aikaan. Sopivan ajan määrittää keskeytyssignaali, kuten muunninpulssi, joka syntyy substraatin ennaltamäärätyn pituuden kuljettua suihkuvärjäyslaitteen alle kutakin kuviolinjaa varten.

TAULUKKO 1 15

Linja 0 Ryhmä 1 ASETA KANAVANVAUNTALINJAT = LUT-VALINTA TULOSTA LUT-NUMERO = 1 ODOTA FIFO TYHJÄNÄ

20 Linja 0 Ryhmä 2 ASETA KANAVANVAUNTALINJAT = LUT-LATAUS

TULOSTA LUT A ODOTA FIFO TYHJÄNÄ

Linja 0 Ryhmä 3 ASETA KANAVANVAUNTAUNJAT = LUT-VALINTA 25 TULOSTA LUT-NUMERO = 0 ODOTA FIFO TYHJÄNÄ

Linja 0 Ryhmä 4 ASETA KANAVANVAUNTAUNJAT = KUVIOTIEDOT TULOSTA EDELLISEN KUVION VIIMEINEN

30 UNJA

: Linja 1 Ryhmä 1 ASETA KANAVANVAUNTALINJAT = LUT-VAUNTA

TULOSTA LUT-NUMERO = 2 ODOTA FIFO TYHJÄNÄ 35

Linja 1 Ryhmä 2 ASETA KANAVANVAUNTALINJAT = LUT-LATAUS TULOSTA LUT B ODOTA FIFO TYHJÄNÄ 40 14 92079

Linja 1 Ryhmä 3 ASETA KANAVANVALINTALINJAT = LUT-VALINTA TULOSTUA LUT-NUMERO = 1 ODOTA FIFO TYHJÄNÄ

5 Linja 1 Ryhmä 4 ASETA KANAVANVALINTALINJAT = KUVIOTIEDOT

TULOSTA 2 TAVUA = 255 TULOSTA KUVION A ENSIMMÄINEN LINJA (6 TAVUA) TULOSTA 2 TAVUA = 255 ODOTA FIFO TYHJÄNÄ 10

Linja 1 Ryhmä 5 ASETA KANAVANVALINTALINJAT = LUT-VALINTA TULOSTA LUT-NUMERO = 2 ODOTA FIFO TYHJÄNÄ

15 Linja 1 Ryhmä 6 ASETA KANAVANVALINTALINJAT = KUVIOTIEDOT

TULOSTA KUVION B ENSIMMÄINEN LINJA (4 TAVUA) TULOSTA KUVION B ENSIMMÄINEN LINJA (4 TAVUA) TULOSTA 2 TAVUA = 255

20 Linja 2 Ryhmä 1 ASETA KANAVANVALINTALINJAT = LUT-VALINTA

TULOSTA LUT-NUMERO = 1 ODOTA FIFO TYHJÄNÄ

Linja 2 Ryhmä 2 ASETA KANAVANVALINTALINJAT = KUVIOTIEDOT 25 TULOSTA 2 TAVUA = 255 TULOSTA KUVION A TOINEN LINJA (6 TAVUA) TULOSTA 2 TAVUA = 255

Linja 2 Ryhmä 3 ASETA KANAVANVALINTALINJAT = LUT-VAUNTA 30 TULOSTUSTA LUT-NUMERO = 2 ODOTA FIFO TYHJÄNÄ

Linja 2 Ryhmä 4 ASETA KANAVANVALINTALINJAT = KUVIOTIEDOT TULOSTA KUVION B TOINEN LINJA (4 TAVUA) 35 TULOSTA KUVION B TOINEN LINJA (4 TA VUA) TULOSTA 2 TAVUA = 255

Linja 3 SAMA KUIN LINJA 2 PAITSI ETTÄ KYSEESSÄ ON KUVI

OIDEN A & B TULOSTUKSEN KOLMAS LINJA 40

Linja 4 SAMA KUIN LINJA 2 PAITSI ETTÄ KYSEESSÄ ON KUVI

ON A TULOSTUKSEN NELJÄS LINJA JA KUVION B TULOSTUKSEN NELJÄS LINJA

45 Linja 5 SAMA KUIN LINJA 2 PAITSI ETTÄ KYSEESSÄ ON KUVI

ON A TULOSTUKSEN VIIDES LINJA JA KUVION B TULOSTUKSEN TOINEN LINJA

15 92079

Linjan O on edellettävä linjaa 1. Tässä esimerkissä se on edellisen kuvion viimeinen kuviolinja. Ensimmäinen komento Ryhmässä 1 linjalle O, ASETA KANAVANVA-LINTALJNJAT = LUT-VALINTA, saa aikaan tulostuksen kanavanvalintalinjoilla 24 demultiplekseriin 42, joka lähettää signaalin kiijoituksensallintalinjalle "LUT-5 VALINTA", joka on kytketty LUT-valintarekisteriin 46. Seuraava komento, TULOSTA LUT-NUMERO = 1, käskee DMA-ohjainkorttia 20 järjestämään tulostukseksi väylälle 22 tietosanan (16 bittiä, joista ainoastaan 9 bittiä käytetään tässä suoritusmuodossa), joka vastaa numeroa 1, joka identifioi hakutaulukon numeron LUT-valintarekisteriin 46. Hakutaulukon valintarekisteri 46 valitsee väylän 10 49 kautta oikean hakutaulukon vastaavista syöttöajanmuuntimista 1-N 54 hakutau lukon numeron mukaisesti, jota käytetään seuraavissa toiminnoissa.

Kolmas komento, ODOTA FIFO TYHJÄNÄ, on jäljestetty, jotta JONOPUSKURI 28 voi tyhjentyä ennen kanavanvalintalinjojen 24 vaihtamista. Tämä varmistaa sen, 15 että kaikki tiedot, joiden on tarkoitettu menevän LUT-valintarekisteriin 46, on jaettu.

On selvää, että tämä komento ei olisi tarpeellinen, jos FIFO 28 ei olisi järjestelmässä. Tämän suoritusmuodon yhteydessä tämä komento käskee DMA-ohjainta 20 lukemaan oman tilarekisterinsä ja peitteensä (ei esitetty) ja vertaamaan sitä, jotta se voi määrittää, milloin FIFOn tyhjennysbitti on asetettu, ja etenemään sen jälkeen 20 seuraa vaan komentoon, kun yhteensopivuus on havaittu.

Ensimmäinen komento Ryhmässä 2, ASETA KANAVANVALJNTALINJAT = LUT-LATAUS, aktivoi LUT-LATAUSTIETOJENVALINTAlinjan 47 demulti-plekseristä 42, joka on kytketty TIETOMULTIPLEKSERIIN 40, KIRJOITUSSEK-25 VENSSIPIIRIIN 52 JA MULTIPLEKSERIIN 48. Tämä aktivoi seuraavan komennon, TULOSTA LUT A, jotta voidaan tuottaa LUT A:han sisältyvät syöttöaikatiedot ' kuvion 3 mukaisesti väylälle 44 kussakin ryhmässä olevan valitun hakutaulukon (tässä tapauksessa LUT 1) lataamiseksi peräkkäin AUTO-OSOITE -generaattorin 50 ja KIRJOITUSSEKVENSSIPIIRIN 52 ohjaamana. Mukana on jälleen ODOTA FIFO 30 TYHJÄNÄ -komento, jotta FIFO-puskuri 28 voi tyhjentyä ennen kanavanvalintalinjojen 24 vaihtamista. Nämä komennot lataavat olennaisesti syöttöajanmuuntimessa 1-N 54 olevan LUT A:n LUT l:en.

16 92079

Ensimmäinen komento Ryhmässä 3, ASETA KANAVANVALINTALINJAT = LUT-VALINTA, saa aikaan tulostuksen kanavanvalintalinjoilla 24 demultiplekseriin 42, joka lähettää signaalin kirjoituksensallintalinjalle "LUT-VALINTA", joka on kytketty LUT-valintarekisteriin 46. Seuraava komento, TULOSTA LUT-NUMERO 5 =0, käskee DMA-ohjainkorttia 20 järjestämään tulostukseksi 0 väylälle 22. Tämä numero kirjoitetaan LUT-valintarekisteriin 46. Mukana on jälleen ODOTA FIFO TYHJÄNÄ -komento, jotta FIFO-puskuri 28 voi tyhjentyä ennen kanavanvalintalin-jojen 24 vaihtamista. Nämä komennot yhdistävät olennaisesti LUT 0:n myöhempiä toimintoja varten.

10

Ensimmäinen komento Ryhmässä 4, ASETA KANAVANVALINTALINJAT = KUVIOTIEDOT, vaihtaa kanavanvalintalinjat 24 siten, että demultiplekseri 42 varmistaa KUVIOTIETOJEN valintalinjan 45. Tällöin tiedot syötetään väylältä 44 alaosoitelinjoille syöttöajanmuuntimia varten siten, että kukin kuvioelementti kääntyy 15 rinnan sopivaksi syöttöajaksi kullekin ryhmälle syöttöajanmuuntimien 1-N 54 välityksellä LUT 0:lle, kuten yllä on valittu. Komento, TULOSTA EDELLISEN KUVION VIIMEINEN LINJA, lähettää lopuksi reaaliaikatietokoneen muistista 34 noudetut kuviotiedot aktivoidun TIETOMULTIPLEKSERIN 40 kautta tulostettaviksi väylällä 44 MULTIPLEKSERIN 48 kautta syöttöajanmuuntimien 1-N alaosoite-20 linjoille. Kuviotietojen tulostus väylälle 44 on 8-bittisten kuvioelementtien sarjavirta, jotka toimivat osoitteina kussakin ryhmässä 1-N olevalle valitulle LUTille (0). Rinnakkaistulostus syöttöajanmuuntimista 1-N 55 käyttää porrastusmuisteja 56, jotka tulostavat tiedot väylälle 57, joka käyttää Gatling-muisteja 58, mikä aktivoi lopuksi kussakin väriainesuihkuryhmässä olevat sopivat väriainesuihkut määritetyiksi ajoiksi 25 sopivalle tietolinjalle.

Kun LUT A on ladattu syöttöajanmuuntimissa 1-N 54 olevaan LUT 1 :en, järjestelmä on valmis tulostamaan KUVIOIDEN A ja B LINJAN 1 (kuvio 3). Ensimmäinen komento Ryhmässä 1 linjalle 1, ASETA KANAVANVALINTALINJAT = LUT-30 VALINTA, saa aikaan tulostuksen kanavanvalintalinjoilla 24 demultiplekseriin 42, joka lähettää signaalin kirjoituksensallintalinjalle "LUT-VALINTA", joka on kytketty LUT-valintarekisteriin 46. Seuraava komento, TULOSTA LUT-NUMERO = 2, > · 17 92079 identifioi hakutaulukon numeron LUT-valintarekisteriin 46. Hakutaulukon valintare-kisteri 46 valitsee väylän 49 kautta oikean hakutaulukon vastaavista syöttöajan-muuntimista 1-N 54 hakutaulukon numeron mukaisesti, jota käytetään seuraavissa toiminnoissa.

5

Mukana on kolmas komento, ODOTA FIFO TYHJÄNÄ, jotta FIFO-puskuri 28 voi tyhjentyä ennen kanavanvalintalinjojen 24 vaihtamista.

Ensimmäinen komento ryhmässä 2 Linjalle 1, ASETA KANAVANVALINTA-10 LINJAT = LUT-LATAUS, aktivoi LUT-LATAUSTIETOJENVAUNTAlinjan 47 demultiplekseristä 42, joka on kytketty TIETOMULTIPLEKSERIIN 40, KIRJOI-TUSSEKVENSSIPIIRIIN 52 JA MULTIPLEKSERIIN 48. Tämä aktivoi seuraavan komennon, TULOSTA LUT B, jotta voidaan tuottaa LUT B:hen sisältyvät syöttö-aikatiedot kuvion 3 mukaisesti väylälle 44 kussakin ryhmässä olevan valitun hakutau-15 lukon (tässä tapauksessa LUT 2) lataamiseksi peräkkäin AUTO-OSOITE -generaatto rin 50 ja KIRJOITUSSEKVENSSIPIIRIN 52 ohjaamana. Mukana on jälleen ODOTA FIFO TYHJÄNÄ -komento, jotta FIFO-puskuri 28 voi tyhjentyä ennen kanavanvalintalinjojen 24 vaihtamista. Nämä komennot lataavat olennaisesti syöttöajanmuun-timessa 1-N 54 olevan LUT B:n LUT 2:en.

20

Ensimmäinen komento Ryhmässä 3 Linjalle 1, ASETA KANAVANVALINTA-LINJAT = LUT-VALINTA, saa aikaan tulostuksen kanavanvalintalinjoilla 24 demultiplekseriin 42, joka lähettää signaalin kirjoituksensallintalinjalle "LUT-VALINTA", joka on kytketty LUT-valintarekisteriin 46. Seuraava komento, 25 TULOSTA LUT-NUMERO = 1, käskee DMA-ohjainkorttia 20 jäljestämään tulostukseksi 1 väylälle 22. Tämä numero kirjoitetaan LUT-valintarekisteriin 46. Mukana on jälleen ODOTA FIFO TYHJÄNÄ -komento, jotta FIFO-puskuri 28 voi tyhjentyä ennen kanavanvalintalinjojen 24 vaihtamista. Nämä komennot yhdistävät olennaisesti LUT 0:n myöhempiä toimintoja varten.

30

Ensimmäinen komento Ryhmässä 4 Linjalle 1, ASETA KANAVANVALINTA- LINJAT = KUVIOTIEDOT, vaihtaa kanavanvalintalinjat 24 siten, että demulti- I · 18 92079 plekseri 42 varmistaa KUVIOTIETOJEN valintalinjan 45. Tällöin tiedot syötetään väylältä 44 alaosoitelinjoille syöttöajanmuuntimia varten siten, että kukin kuvioele-mentti kääntyy rinnan sopivaksi syöttöajaksi kullekin ryhmälle syöttöajanmuuntimien 1-N 54 välityksellä LUT l:lle, joka on ladattu ylläolevalla LUT A:lla (kuvio 3).

5 Seuraava komento, TULOSTA 2 TAVUA = 255, lähettää kaksi 255 :tä vastaava tavua (elementti, joka kääntyy nolla-syöttöajaksi kaikille väriainesuihkuryhmille) reaaliaikatietokoneen muistista 34 aktivoidun TIETOMULTIPLEKSERIN 40 KAUTTA tulostettaviksi väylällä 44 MULTIPLEKSERIN 48 välityksellä syöttöajanmuuntimien 1-N alaosoitelinjoille. Nämä kaksi tavua varmistavat olennaisesti, ettei 10 lopullisen tuotteen vasempaan reunaan pääse väriainetta, kuten kuviossa 4 on esitetty. Seuraava komento, TULOSTA KUVION A ENSIMMÄINEN LINJA (6 BITTIÄ) lähettää KUVION A ensimmäiset 6 bittiä (10, 10, 20, 20, 10, 10) reaaliaikatietoko-neen muistista 34 aktivoidun TIETOMULTIPLEKSERIN 40 KAUTTA tulostettaviksi väylällä 44 MULTIPLEKSERIN 48 välityksellä syöttöajanmuuntimien 1-N 54 15 alaosoitelinjoille. Saatavat haetut syöttöaikatiedot ovat 22, 22, 0, 0, 22, 22 ryhmälle 1 ja 0, 0, 22, 22, 0, 0 ryhmälle 3. Kaikki muut ryhmät sisältävät nollia. Seuraava komento, TULOSTA 2 TAVUA = 255, lähettää kaksi 255:tä vastaava tavua (elementti, joka kääntyy nolla-syöttöajaksi kaikille väriainesuihkuryhmille) reaaliaikatietokoneen muistista 34 aktivoidun TIETOMULTIPLEKSERIN 40 KAUTTA 20 tulostettaviksi väylällä 44 MULTIPLEKSERIN 48 välityksellä syöttöajanmuuntimien . 1-N alaosoitelinjoille. Nämä kaksi tavua varmistavat olennaisesti, ettei KUVION A

ja KUVION B kahden toiston väliin pääse väriainetta, kuten kuviossa 4 on esitetty. Mukana on jälleen ODOTA FIFO TYHJÄNÄ -komento, jotta FIFO-puskuri 28 voi tyhjentyä ennen kanavanvalintalinjojen 24 vaihtamista.

25

Ensimmäinen komento Ryhmässä 5 Linjalle 1, ASETA KANAVANVALINTA-: LINJAT = LUT-VALINTA, saa aikaan tulostuksen kanavanvalintalinjoilla 24 demultiplekseriin 42, joka lähettää signaalin kirjoituksensallintalinjalle "LUT-VALINTA", joka on kytketty LUT-valintarekisteriin 46. Seuraava komento, 30 TULOSTA LUT-NUMERO = 2, käskee DMA-ohjainkorttia 20 järjestämään tulostukseksi 2 väylälle 22. Tämä numero kirjoitetaan LUT-valintarekisteriin 46. Mukana on jälleen ODOTA FIFO TYHJÄNÄ -komento, jotta FIFO-puskuri 28 voi 19 92079 tyhjentyä ennen kanavanvalintalinjojen 24 vaihtamista. Nämä komennot yhdistävät olennaisesti LUT 2:n myöhempiä toimintoja varten.

Ensimmäinen komento Ryhmässä 6 Linjalle 1, ASETA KANAVANVALINTA-5 LINJAT = KUVIOTIEDOT, vaihtaa kanavanvalintalinjat 24 siten, että demulti-plekseri 42 varmistaa KUVIOTIETOJEN valintalinjan 45. Tällöin tiedot syötetään väylältä 44 alaosoitelinjoille syöttöajanmuuntimia varten siten, että kukin kuvioele-mentti kääntyy rinnan sopivaksi syöttöajaksi kullekin ryhmälle syöttöajanmuuntimien 1-N 54 välityksellä LUT 2:lle, joka on ladattu ylläolevalla LUT B:lla (kuvio 3).

10 Seuraava komento, TULOSTA KUVION B ENSIMMÄINEN LINJA (4 BITTIÄ) lähettää KUVION B ensimmäiset 4 bittiä (16, 92, 92, 16) reaaliaikatietokoneen muistista 34 aktivoidun TIETOMULTTPLEKSERIN 40 KAUTTA tulostettaviksi väylällä 44 MULTIPLEKSERIN 48 välityksellä syöttöajanmuuntimien 1-N 54 alaosoitelinjoille. Saatavat haetut syöttöaikatiedot ovat 36, 0, 0, 36 ryhmälle 1 ja 0, 15 44, 44, 0 ryhmälle 7 ja kaikki nollia jäljelläoleville ryhmille. Tämä komento tuottaa olennaisesti KUVION B ensimmäisen toiston ensimmäisen linjan. Seuraava komento, TULOSTA KUVION B ENSIMMÄINEN LINJA (4 BITTIÄ) suorittaa olennaisesti saman kuin viimeinen komento ja tuottaa KUVION B toisen toiston substraatille. Seuraava komento, TULOSTA 2 TAVUA = 255, lähettää kaksi 255:tä vastaava 20 tavua (elementti, joka kääntyy nolla-syöttöajaksi kaikille väriainesuihkuryhmille) ; reaaliaikatietokoneen muistista 34 aktivoidun TIETOMULTTPLEKSERIN 40 KAUTTA tulostettaviksi väylällä 44 MULTIPLEKSERIN 48 välityksellä syöttöajanmuuntimien 1-N alaosoitelinjoille. Nämä kaksi tavua varmistavat olennaisesti, ettei lopullisen tuotteen vasempaan reunaan pääse väriainetta, kuten kuviossa 4 on esitetty.

25 Tämä on viimeinen komennoista, joita tarvitaan lopullisen tuotteen ensimmäisen linjan tuottamiseen.

«

Komentosarjat Linjalle 2 ovat olennaisesti samat kuin Ryhmissä 3-6 Linjalle 1 paitsi, että KUVIOIDEN A ja B toinen linja tulostetaan. Komentosarjat Linjalle 3 ovat 30 olennaisesti samat kuin Linjalle 2 paitsi, että KUVIOIDEN A ja B kolmas linja tulostetaan. Komentosarjat Linjalle 4 ovat olennaisesti samat kuin Linjalle 2 paitsi, että KUVION A neljäs linja ja KUVION B ensimmäinen linja tulostetaan. Komen- 20 92079 tosarjat Linjalle 5 ovat olennaisesti samat kuin Linjalle 2 paitsi, että KUVION A viides linja ja KUVION B toinen linja tulostetaan. Tulisi ymmärtää, että ylläoleva esimerkki havainnollistaa, kuinka kuvio toistetaan pituussuunnassa. Kuten linjan 4 yhteydessä voidaan huomata, KUVIO B alkaa uudelleen pituussuunnassa.

5 Tämän esimerkin perusteella on selvää, että substraatille voidaan tuottaa yksi täysleveä kuvio tai substraatin poikki voidaan tuottaa useita yksittäisiä kuvioita ja että mikä tahansa kuvio voidaan toistaa substraatin poikki toivotun leveyden täyttämiseksi tälle kuviolle. On myös selvää, että kuvioita voidaan siirtää, laajentaa tai supistaa 10 riippuen siitä, kuinka monta 255 :ttä vastaavaa tavua voidaan tulostaa kuviotietojen kunkin linjan alussa ja lopussa. On myös huomattava, että jotta kuvio voi rekisteröityä oikein, kuvioiden toistot voivat alkaa kuvion keskeltä, edetä päähän, alkaa sen jälkeen alusta täysiä toistoja varten ja päätyä sitten osittaisella toistolla toiselle puolelle. Ohjelmoitavan DMA-ohjainkortin avulla, jota käytetään yhdessä kana-15 vanvalintalinjojen kanssa, on mahdollista toteuttaa joustavaa kuviointia.

Keksinnön mukaista ohjelmoitavaa suorasiirtomuistiohjainta käyttämällä saadaan siis aikaan kuviointilaitteen reaaliaikatoiminta. DMA-ohjain lisää joustavuutta kuviosarjo-ja on-line -periaatteen mukaisesti muutettaessa. Koska kuviotiedot ovat lisäksi 20 toistuvasti saatavissa muistista, reaaliaikaprosessorin muistitilaa säästyy huomattavas-. ti. Tätä tekniikkaa käytettäessä tarvitaan paljon vähemmän muistia ja kuvioiden täysleveän linjan tuottamiseen tarvittavat tiedot voidaan tuottaa paljon nopeammin ja reaaliajassa päinvastoin kuin off-line -periaatteen yhteydessä.

25 . ·

Claims (26)

92079

1. Tekstiilinvärjäyslaite, joka mahdollistaa kuviotietojen kohteiden reaaliaikava-linnan, tunnettu siitä, että laite käsittää seuraavaa: 5 a) kuvionohjausjärjestelmä (16), jolla on useita kohteita kuviotietojen vastaanottamista varten, joka kuvionohjausjärjestelmä (16) sisältää lisäksi elimet yhden kohteen valitsemiseksi valintasignaalin perusteella; 10 b) kuvionohjausjäijestelmään kytketty prosessori (10) kuviotietojen siirtämistä varten, joka prosessori (10) käsittää seuraavaa: i) ensimmäinen muisti (34) kuviotietojen paikallista taltiointia varten; ja 15 ii) ohjelmoitava suoramuistisiirto-ohjainkortti (20), joka on kytketty ensimmäiseen muistiin (34) kuviotietojen siirron aloittamiseksi ensimmäisestä muistista (34) prosessorista (10) tulevan siirtosignaalin perusteella, sisältäen seuraavaa: tulostustietoväylä (22), joka vastaanottaa siirretyt kuviotiedot ja joka on kytketty 20 rinnakkaisesti kuvionohjausjärjestelmässä (16) olevien useiden kohteiden syöttöihin, : ja valintapiiri, joka tuottaa valintasignaalin reaaliajassa valintaelimille, joka tapahtuu ensimmäiseen muistiin (34) tallennettujen valintatietojen perusteella. 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että ohjelmoitava suoramuistisiirto-ohjainkortti (20) käsittää edelleen seuraavaa: DMA-prosessori (32), joka on kytketty ensimmäiseen muistiin (34) ja tulostustieto-30 väylään (22) ja joka toimii ensimmäiseen muistiin (34) tallennettujen DMA-komen-tojen perusteella; ja 92079 jossa valintapiiri käsittää toisen muistin (28) ensimmäisestä muistista (34) saatavien valintatietojen vastaanottamista ja tallentamista varten ja mahdollistaa useiden valintalinjojen yhdistämisen valintaelimiin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että laite edelleen käsittää kolmannen muistin (54), jossa on osoitelinja, tiedonsyöttölinja, tiedontulostuslinja, lukuohjauslinja ja kiijoitusohjauslinja ja joka on toiminnallisesti yhdistetty mainittuun tulostustietoväylään (44).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että laite edelleen käsittää kompensointimuistin (56), joka on toiminnallisesti liitetty kolmanteen muistiin (54) ja joka sisältää kompensointitiedot ja joka vastaanottaa syöttöajat ja muuntaa ajat kompensointitietojen mukaisesti yksittäisen applikaattorin ominaisuuksien kompensoimiseksi. 15

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että laite edelleen käsittää neljännen muistin (58), joka on toiminnallisesti yhdistetty kompen-sointimuistiin (56) ja joka hyväksyy syöttöaikojen saijavirran kompensointimuistista (56) ja varaa syöttöajat useille yksittäisille väriainesuihkuille. 20

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että toinen muisti edelleen käsittää jonomuistin (28).

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että 25 toinen muisti (28) edelleen käsittää lukkoelimen (30).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että lukkoelin (30) on toiminnallisesti yhdistetty tietojen demultipleksointielimeen (42).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että kiijoitusohjauslinjat on toiminnallisesti yhdistetty kiijoitussekvenssielimeen (52). • · 92079

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että kiijoitussekvenssielin (52) on liitetty tiedon demultipleksointielimeen (42).

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että laite 5 edelleen käsittää tietojen multipleksointielimen (40) toiminnallisesti liitettynä jonomuis- tiin (28) ja tiedonsyöttölinjaan (44).

12. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että laite edelleen käsittää valintarekisterin (46) toiminnallisesti liitettynä jonomuistiin (28) ja 10 osoitelinjaan.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että laite edelleen käsittää multipleksointielimen (48) toiminnallisesti liitettynä tiedon mul-tipleksointielimeen (40) ja tietojen demultipleksointielimeen (42) ja osoitelinjaan. 15

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että tiedon multipleksointielin (48) on toiminnallisesti liitetty jonomuistiin (28) ja tiedon syöttölinjaan (44).

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen tekstiilinväijäyslaite, tunnettu siitä, että laite edelleen käsittää automaattisen osoitteenluomiselimen (50) toiminnallisesti liitettynä multipleksointielimeen (48).

16. Menetelmä kuviotietojen kohteiden reaaliaikaisen valinnan mahdollistamiseksi 25 tekstiilinväijäystä varten, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää a. kuviotiedon vastaanottamisen kuvionohjausjäijestelmään (16), jossa on useita kohteita; b. yhden mainituista kohteista valitsemisen valintasignaalin perusteella; • · 92079 c. prosessorin ensimmäiseen muistiin (34) paikallisesti tallennetun kuviotiedon siirtämisen prosessorin ohjelmoitavaan suoramuistisiirto-ohjainkorttiin (20) prosessorista tulevan siirtosignaalin perusteella; d. siirretyn kuviotiedon vastaanottamisen rinnakkaisesti useiden kohteiden syöttö- 5 jen kanssa kuvionohjausjäijestelmässä; ja e. valintasignaalin tuottamisen reaaliajassa valintaelimille ensimmäiseen muistiin (34) tallennettujen valintatietojen perusteella.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä 10 edelleen käsittää vaiheen, jossa kuviotieto ja valintatieto asetetaan DMA-prosessorin (32) käyttöön, joka on liitetty ensimmäiseen muistiin (34).

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen, jossa vastaanotetaan valintatieto ensimmäisestä muistista (34). 15

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen, jossa valintatieto ensimmäisestä muistista (34) tallennetaan toiseen muistiin (28).

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen, jossa tieto siirretään kolmanteen muistiin (54), jossa on osoitelinja (48), tiedonsyöttölinja (44), tiedontulostuslinja (55), lukuohjauslinja ja kiijoi-tusohjauslinja, ennen mainittua vaihetta, jossa kohteiden syötöt vastaanottavat siirretyn kuviotiedon. 25

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen, jossa prosessoidaan tieto ensimmäisellä tiedon multi-pleksointielimellä ennen mainittua vaihetta, jossa tieto siirretään kolmanteen muistiin (54). 30 92079

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa valitaan yksi kohteista valintasignaalin perusteella, edelleen käsittää vaiheen, jossa siirretään valintatieto toisesta muistista (28), jota seuraa vaihe, jossa demultipleksoidaan tiedot demultipleksointielimillä (42), ennen vaihetta, jossa tieto siirretään mainittuun 5 kolmanteen muistiin (54).

23. Patenttivaatimuksen 21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa valitaan yksi kohteista valintasignaalin perusteella, edelleen käsittää vaiheen, jossa lähetetään valintatieto toisesta muistista (28), jota seuraa vaihe, jossa tieto varastoidaan 10 valintarekisteröintielimellä, ennen vaihetta, jossa tieto siirretään kolmanteen muistiin (54).

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen, jossa tieto siirretään mainitun kolmannen muistin (54) 15 kiijoitusohjauslinjaan, joka seuraa vaihetta, jossa tieto demultipleksoidaan demulti-pleksointielimellä (42).

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä edelleen käsittää vaiheen, jossa tieto siirretään mainitun kolmannen muistin (54) 20 mainittuun osoitelinjaan, seuraten sitä vaihetta, jossa tieto demultipleksoidaan demulti-pleksointielimellä (42). » ·

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa tieto siirretään kolmannen muistin (54) osoitelinjaan, käytetään kuviotietoja, 25 valintatietoja ja automaattisesti luotuja osoitteita, jotka sitten prosessoidaan toisella tiedon multipleksointielimellä. 92079