FI91897C - Laite kemiallisen regenerointiuunin ilma-aukkojen puhdistamiseksi - Google Patents

Description

91897

Laite kemiallisen regenerointiuunin ilma-aukkojen puhdista-miseksi

Taman keksinnon kohteena ovat uunit, etenkin laite niiden aukkojen automaattiseksi puhdistamiseksi, joiden kautta polttoilma johdetaan kemiallisen regenerointiuunin tulipe-saan.

·· Paperinvalmistuksessa paperimassa valmistetaan tavallisesti sulfaattiprosessin mukaisesti, jossa puuhake kasitellaån keittoliuoksella, joka sisåltåå natriumsulfidia ja natrium-hydroksidia. Puuhake ja keittoliuos, jota kutsutaan "valko-lipeåksi", keitetåån keittokattilassa ennalta mååråtyisså lammitys- ja lampotilaolosuhteissa. Keittåmisen jålkeen kay-tetty liuos, jota kutsutaan "mustalipeaksi" ja joka sisaltaa kåytettyja keittokemikaaleja ja keitosta peraisin olevaa liukenevaa jåtettå, peståån massasta ja kasitellaån regene-rointiyksikosså, jossa keittokemikaalit regeneroidaan. Ilman keittokemikaalien regenerointia ja uudelleenkåyttoå paperin-valmistusprosessin kustannukset olisivat liian suuret.

Regenerointiprosessissa mustalipeå våkevoidåån ensin haih-duttamalla vesiliuokseksi, joka sisaltaa n. 65 % kiintoai-neita. Tåma liuos suihkutetaan sitten mustalipeån regene-rointikattilan, eråånlaisen kemiallisen pelkistysuunin, tu-lipesåån. Kemiallinen pelkistysuuni on reaktori, jossa haih-dutus, kaasutus, pyrolyysi, hapetus ja pelkistys tapahtuvat toisistaan riippuvaisesti keittokemikaalien regeneroinnin aikana. Mustalipeån orgaaniset aineet, ligniini ja muut puu-uutteet yllåpitåvåt palamista tulipesåsså ja tuotettu låmpo kuivattaa ja sulattaa kulutetut keittokemikaalit, kun ne pu-toavat tulipesån pohjaile, jolloin ne muodostavat materiaa-likasan, jota kutsutaan hiiletyskerrokseksi. Hiiletyskerros-ta kuumennetaan edelleen kemikaalien tekemiseksi edelleen nestemåisiksi sulatetuksi sulatteeksi, joka virtaa uunista sulateputken kautta koontisåilioon. Samanaikaisesti polttolåmpoå kåytetåån hdyryn kehittåmiseksi kattilan vesiseinåmåsså sen kåyttåmiseksi prosessihoyrynå ja såhkon tuottamiseksi.

2 91897

Palamisprosessi vaatii suurien ilmamåårien ohjaamista tuli-pesåån, jolloin ilman osuus uuniin saapuvasta materiaalista on n. 80%. Ilma pakotetaan tulipesåån tuulilaatikoista tai puhalluskanavista, joita on sijoitettu useille tasoille tulipesån ympårille, useiden tulipesån seinåmåsså olevien ilma-aukkojen, nimittåin primaaristen, sekundaaristen ja tertiaa-risten ilma-aukkojen kautta. Primaariset ilma-aukot, joiden kautta n. 40 - 50 % ilmasta saapuu uuniin, on sijoitettu tulipesan sivuseinåmille uunin pohjan viereen hiilikerroksen lahelle. Sekundaariset ilma-aukot, joiden kautta n. 35 % ilmasta saapuu tulipesåan, on sijoitettu tulipesan seinåmien ympårille korkeammalle kuin primaariset ilma-aukot ja låhem-måksi tuloputkia, joiden kautta mustalipeå suihkutetaan tu-lipesåån. Samalla kun primaariset ilma-aukot tuottavat suh-teellisen suuren ilmamåårån huomattavalla turbulenssilla tu-lipallon yllapitåmiseksi hiilikerroksessa, sekundaariset ja tertiaariset ilma-aukot saavat aikaan ilman tarkemman ilman ohjauksen ja jakelun hiilikerroksen ylåpuolella ja jakavat ilman tasaisesti mustalipeån suihkussa sen polttamisen tuke-miseksi.

Mustalipeå, joka suihkutetaan tulipesåån koostumuksessa, joka muistuttaa låmmintå "60-oljyå", muodostaa pyorteita, pa-laa ja putoaa tulipesån pohjaan påin palamistuotteina, jotka sisåltåvåt hiilimateriaalia ja sulatetta. Sulate ja hiilima-teriaali tulevat kosketuksiin tulipesån ulkoseinåmien kanssa ja jååhtyessåån sisåånvirtaavan ilman vaikutuksesta muodos-tavat ulostyontyviå kerrostumia ilma-aukkojen reunoille, etenkin niiden aukkojen reunoille, joihin ylimååråinen mate-riaali muodostuu, ja niiden aukkojen ympårille, joiden låpi ilma-aukosta syoksyvå ilma tulee. Tållainen hiilimateriaalin kerååntyminen voi eståå ilmavirtaa aukkojen låpi jopa 10 %:lla, ja jopa tukkia tåysin yksittåiset aukot. Tavanomaisen kåytånnon mukaisesti tyontekijå poistaa kerrostuneen hiili-materiaalin jaksoittain viemållå tangon ilma-aukkoihin pe-råkkåin kattilan ympåri. Puhdistettaessa manuaalisesti tangon avulla ilma-aukot hiilimateriaalin asteittainen muodos- li 3 91897 tuminen jaksottain uunin ympårille saa aikaan muutoksia pa-lamisilman mååråsså, samoin kuin muutoksia ilman jakaantumi-sessa, nopeudessa ja paineessa. Tasta syysta uunin toiminta pyrkii olemaan tehoton ja arvaamaton, mistå seuraa kemikaa-lien mååran våheneminen, jotka voidaan regeneroida, poltto-aineen yksikkoå kohden tuotetun hoyryn mååran våheneminen ja epåterveellisten kaasujen, kuten hiilimonoksidin ja rikKidi-oksidin lisååntynyt emissio.

Tunnetaan laitteita regenerointiuunin aukkojen puhdistami-seksi - ks. rinnakkainen US-patenttihakemukseni n:o 829,712, jåtetty 13. helmikuuta, 1986 otsikolla "Apparatus for cleaning air ports of a chemical recovery furnace" ja US-patent-tini n:o 4,423,533 otsikolla "Furnace air port cleaner". Nåisså esitetysså laitteesssa on tankoja, joissa on puhdis-tuspååt, jotka on kiinnitetty jokaisen tangon toiseen påå-hån, ja puhdistus tapahtuu pyyhintåliikkeellå, joka suorite-taan sovittamalla puhdistuspååt vastaavin aukkoihin ja sit-ten muuttamalla tankojen asentoja puhdistuspåiden ollessa ·; aukoissa, niin ettå puhdistuspååt saatetaan pyyhkimåån tai liikkumaan aukkojen pituudella siinå olevan muodostuman poistamiseksi. On todettu, ettå erityisen kovat jåhmettyneen sulatteen ja hiilimateriaalin kerrostumat, jotka muistutta-vat lasimaista ainetta, voivat eståå puhdistuspåån pyyhki-mistoimintaa ja ååritapauksissa ne voivat aiheuttaa yksit-tåisten tankojen rasittumisen ja jopa taipumisen. Tåstå syystå on toivottavaa saada aikaan puhdistustoiminta, jossa puhdistuspåå toimii junttana, jolloin voima kohdistetaan tangon pituusuunnassa samalla, kun puhdistetaan edelleen ilma-aukon aukon pitkittåiskorkeutta katkaisematta tai sul-kematta polttoilman virtausta aukon kautta puhdistuksen ai-kana tai silloin, kun puhdistuslaite on lepoasennossa.

Tåmån keksinnon eråånå tehtåvånå on siten saada aikaan pa-rannettu laite kemiallisen regenerointiuunin ilma-aukkojen puhdistamiseksi.

Tåmån keksinnon eråånå toisena tehtåvånå on saada aikaan pa-rannettu ilma-aukkojen puhdistuslaite mustalipeån regeroin- 4 91897 tikattilan toimintastabiliteetin parantamiseksi.

Tåmån keksinnon tehtåvånå on edelleen saada aikaan parannet-tu ilma-aukkojen puhdistuslaite kemiallisen regeneroinnin tehokkuuden parantamiseksi, hoyryn tuotannon lisaamiseksi ja rikkidioksidi- ja hiilimonoksidiemissioiden våhentåmiseksi mustalipeån regenerointikattilasta.

Edelleen tamån keksinnon tehtåvåna on saada aikaan ilma-auk-kojen puhdistuslaite, jossa puhdistustangot eivåt ole alt-tiina sivuttaisrasitukselle.

Tåmån keksinnon mukaisesti erååsså sen edullisessa suoritus-' muodossa uunin ilma-aukot puhdistetaan automaattisesti lait- teella, joka kåsittåå tangon, jossa on puhdistuspåå, joka sovitetaan aukon låpi tangon pitkittåissiirrolla, jolloin puhdistuspååtå siirretåån ilma-aukkoon, esim. junttaamalla ilma-aukossa olevan ylimååråisen materiaalin poistamiseksi. Puhdistuspåå vedetåån sitten ulos ja såådetåån asemaltaan ja junttaustoiminta toistetaan ilma-aukon toisessa sisåånvien-tikohdassa.

Keksinnon mukaisesti toimilaite kohdistaa voiman tangon pi-tuussuunnassa puhdistuskårjen siirtåmiseksi ilma-aukkoon ja tåmån jålkeen tangon vetåmiseksi takaisin, jolloin takaisin-vetovoima siirretåån sååtomekanismiin, joka såatåå puhdis-tuspåån aseman ennalta mååråtyllå etåisyydellå. Jokaisella toistetulla puhdistuspåån sisåånviennillå ja takaisinvedolla pååtå siirretåån siten, ettå puhdistustoiminta, s.o. puhdistuspåån junttausliike toistetaan erityisin vålein ilma-aukon pituudella, jolloin koko aukko puhdistetaan.

Eråån toisen suoritusmuodon mukaisesti puhdistuspåå on va-rustettu porrastetuilla reunoilla aukossa olevan kovettuneen epåtavallisen voimakkaasti kasvavan materiaalin leikkaami-seksi tai kaapimiseksi pois.

Tåmån keksinnon olennainen osa on esitetty seuraavissa pa-tenttivaatimuksissa. Kuitenkin sekå suoritusmuoto ettå toi- li 5 91697 mintatapa yhdesså muiden etujen ja pååmåårien kanssa selviå-vat parhaiten seuraavasta selityksestå ja oheisista piirus-tuksista, joissa samoja viitenumeroita kaytetåan samoista elementeista.

Kuvio 1 on kaaviomainen kuva kemiallisen regenerointiuunin osasta, jossa kåytetåån tåta keksintoå,

Kuvio 2 on tasokuva tåmån keksinnon mukaisesta laitteesta,

Kuvio 3 on pitkittainen poikkileikkauskuva taman keksinnon mukaisesta laitteesta kuvion 2 viivaa 3-3 pitkin,

Kuvio 4 on sivukuva kuvion 2 viivaa 4-4 pitkin ja se esittaa puhdistuslaitetta, jonka puhdistuspåa on ulosvedetysså asen-nossa,

Kuvio 5 on kuvion 4 kaltainen kuva ja esittaa puhdistuslai-tetta, jonka puhdistuspaa on sovitettu sisåån,

Kuvio 6 on råjåytyskuva tassa keksinnossa kåytettavasta asennusyksikosta,

Kuvio 7 on leikkauskuva kuvion 6 mukaisesta laitteesta,

Kuvio 8 on leikkauskuva tassa keksinnossa kåytettavasta ta-kalukituskytkimestå,

Kuvio 9 ja 10 ovat yksityiskohtaisia kuvia taman keksinnon mukaisen sååtolaitteen osasta, ja

Kuvio 11 on tasokuva taman keksinnon mukaisesta parannetusta puhd i s tuspåå s tå.

Piirustuksiin ja erityisesti kuvioon 1 viitaten tåmå keksin-t6 on tarkoitettu kåytettåvåksi kemiallisen regenerointiuunin 10 yhteydesså, joka kåsittåå hoyrykattilan tulipesån 12. "Mustalipeå", kuten yllå esitettiin, ruiskutetaan tulipesåån 12 putken 14 kautta, jolloin kemikaalit kootaan tulipesån 12 lattialle hiiletyskerrokseksi 16, josta sulatettu kemikaaleja sisåltåvå sulate 18 regeneroidaan edelleenkåsittelyå vårten.

6 91897

Tuulilaatikko 20 ymparoi olennaisesti tulipesån 12 ja toi-mittaa paineenalaista polttoilmaa tulipesåan 12 useiden tulipesån 12 seinamassa 24 olevien ilma-aukkojen 22 kautta.

Tåmån keksinnon mukaisesti laite 26 ilma-aukkojen puhdista-miseksi on kiinnitetty tuulilaatikon 20 ulkoseinåmåån 28 ja se puhdistaa ilma-aukot 22 tulipesån 12 seinamassa 24.

Kuvioissa 2 - 5 on esitetty yksityiskohtaisemmin puhdistus-laite 26 ja se kåsittåå useita tankoja 30, joista jokainen on varustettu puhdistuspåållå 32, joka viedåån tulipesån seinåmåsså 24 kulloinkin kyseesså olevaan ilma-aukkoon 22. Tåsså esitetty laite kåsittåå neljå tållaista tankoa, jol-loin jokaisen tangon etupååsså on puhdistuspåå, mutta on selvåå, ettå jokaisessa yksikosså voisi olla suurempi tai pienempi måårå tankoja. Esitettyå yksikkoå voidaan kåsitellå helposti ja se voidaan poistaa helposti ja siirtåå uunista 10, mikåli on tarpeen pååstå tuulilaatikon 20 sisåosaan. Tangot 30 on valmistettu sopivasti ruostumattomasta teråk-sestå, kun taas puhdistuspååt 32 on muodostettu sopivasti esim. valamalla korkealaatuisesta kromi-ferriittiseoksesta, esim. n:o 446. Vaihtoehtoisesti voidaan kåyttåå korkealaa-tuista nikkeliseostettua teråstå, mutta joka tapauksessa ma-teriaalin on oltava sellaista, ettå påån etupåå keståå tulipesån korkeita låmpotiloja (tavallisesti 926°C) lyhyiden jaksojen ajan. Puhdistuspååt voivat ulottua poikittain vas-taavien ilma-aukkojen 22 suhteen aukon sivuttaisdi-mension olennaisen osan tåyttåmiseksi tai vaihtoehtoisesti ne voidaan muodostaa juntaksi, jossa on neliomåinen poikkileik-kaus, jonka yksi sivu on n. 31,75 mm, ja jossa on pyoristet-ty påå. Tåsså esitetysså keksinnon mukaisessa suoritusmuo-dossa kåytetåån mieluummin tållaista påån junttamuotoa, jot-ta pååståån kosketukseen ilma-aukkoon 22 ja sen ympårilleen muodostuneisiin jåhmettyneen sulan ja hiilimateriaalin suh-teelliseen koviin kerrostumiin ja voidaan poistaa ne. Puhdistuspååt 32 ovat olennaisesti pienempiå pystysuorassa poikkileikkauksessa kuin ilma-aukon 22 pitkå våli tai kor-keus, johon påån on tarkoitettu ulottuvan. Tåstå syystå, ku-

II

7 91897 ten myohenunin låhemmin selitetåån, paa voidaan saataå ase-maltaan siten, etta se tunkeutuu aukkoon 22 useissa asemissa vastaavan ilma-aukon pitkittaisdimension poikki hiilimuodos-tuman poistamiseksi siitå.

Asennuselin on jårjestetty puhdistuslaitteen 26 kiinnitta-miseksi tuulilaatikon 20 ulkoseinåmaan 28 siten, etta tangot 30 kaantya ja liikkua edestakaisin. Asennuselin kåsittaå paatylevyn 34, joka on kiinnitetty kehykseen 36, joka peit-taa tuulilaatikon seinamassa 28 olevan aukon 38. Kehys 36 on sijoitettu sellaiseen kulmaan, etta tangot 30 kulkevat sopi-vasti seinamån suhteen 28 kulmassa alaspåin ilma-aukkoihin 22 pain. Asennuslaite kåsittåa edelleen useita asennusryhmia 40, jotka on kiinnitetty pulteilla 42 paåtylevyyn 34 ja jot-ka ottavat vastaan putket 44, jotka on laakeroitu laakerei-hin 46 siten, etta putket 44 voivat kaantya. Jokainen tanko 30 on sijoitettu vastaavaan putkeen 44 siten, etta niitå voidaan siirtåå pitkittåin putkessa 44 ja kiertåa nivelen 48 ympari, jonka kiertoakseli on yhdensuuntainen seinamien 24, 28 suhteen ja kohtisuorassa tankojen 30 pitkittåisakselin suhteen.

Kuvioihin 6 ja 7 seka kuvioon 3 viitaten asennusryhma 40, joka on tarkoitettu tangon 30 asentamiseksi paatylevyyn 34 siten, etta se voi kaantya ja liikkua edestakaisin, sisåltaM pesan 50, jossa on poikittainen reikå 52, 54 molemmissa sivuseinamissa 56, 58 laakereiden 60, 62 vastaanottamiseksi, jotka on asennettu pyorivalle sylinterille 64. Putki 44 kåsittaa T-muotoisen elimen 66, jossa on sylinterimainen hylsy 68, johon sylinteri 64 on liukuvasti vastaanotettu. Putken 44 reikå 70 on kohtisuorassa hylsyn 68 akselin suhteen ja kulkee hylsyn 68 takaseinåmån 72 låpi tangon 30 vastaanottamiseksi liukuvasti ja sen tukemiseksi. Sylinteri 64 ottaa vastaan laakerin 60, jonka låpi pultti 74 kulkee sen kytkemiseksi kierteityksellå sylinterin 64 toiseen pååhån. Varmistuslaatta 76 on sijoitettu sopivasti pultin 74 påån ja • laakerin 60 våliin. Pyorivåssa sylinterisså 64 on poikittai nen reikå 78, joka on samanakselinen putken 44 reiån 70 8 91897 kanssa, kun sylinteri 64 on sijoitettu sylinterimåisen hyl-syn 68 sisaan. Tanko 30 kulkee putken 44 reiån 70 ja pyori-vån sylinterin 64 poikittaisen reian 78 låpi tuulilaatik-koon. Pesa 50 on varustettu myos pystysuorasti pitkanomai-sella aukolla 80, jonka låpi tanko 30 kulkee, ja teflontiivisteillå 82, 84 pesån 50 takanurkissa. Tama raken-; ne saa aikaan tehokkaan ilmasulun ilman olennaisen måårån poistumisen eståmiseksi tuulilaatikosta samalla, kun se mah-dollistaa tangon 30 kååntoliikkeen. Tanko 30 on siten vapaa liikkumaan sekå pitkittåin ettå pyorimåån nivelen 48 ympåri kuviossa 7 nuolilla 86 esitetysså suunnassa, kun tanko 30 suorittaa puhdistusjaksoa.

Kuvioihin 2-5 viitaten laite tankojen 30 siirtåmiseksi putkissa 44 kåsittåå poikittaispalkin 90, joka on valmistet-tu sopivasti terasputkesta, ja toimilaitteen tai ilmasylin-terin 92. Poikittaispalkki 90 kulkee sivusuunnassa tankojen 30 suhteen ja se on kiinnitetty pulteilla 94 kuhunkin tankoon 30 puhdistuspåitå 32 vastapååtå olevassa pååsså 96, jolloin se yhdiståå tankojen 30 pitkittåisen siirtoliikkeen. Ilmasylinteri 92, jossa on månnånvarsi 98, joka on yhdistet-ty kiertyvåsti påatylevyyn 34 nivelellå 100, on kiinnitetty poikkipalkkiin 90 pultilla 102 ja sitå kåytetaån tankojen 30 kåyttåmiseksi pitkittåissiirtoliikkeesså påatylevyn 34 suhteen. Nivel 100 saa aikaan kiertoakselin, joka on olennai-sesti yhdensuuntainen nivelellå 48 muodostetun kiertoakselin kanssa siten, ettå ilmasylinteri 92 ja tangot 30 pyorivåt olennaisesti yhteisen akselin ympåri. Puhdistuspååt 32 voi-daan sovittaa aukkoihin 22 saattamalla ilmasylinteri 92 siirtåmåån poikkipalkkia 90 påatylevyyn 34 påin ja ne vede-tåån takaisin aukoista 22 kååntåmållå ilmasylinterin 92 is-ku. Suojus tai palkeet 104, jotka on valmistettu sopivasti synteettisestå kumista, suojaavat tankojen 30 muutoin pal-jaana olevia osia, kun tangot ovat ulosvedetysså asennossa.

Tankojen 30 puhdistuspååt 32 såådetåån keksinnon eråån suo-ritusmuodon mukaisesti kiertåmållå tankoja nivelen 48 akse- lin ympåri, joka on kohtisuorassa tankojen pitkittåisakselin 9 91897 suhteen, kun puhdistuspååt on poistettu aukoista 22. Saato-mekanismi 110 kasittaå kytkentayksikon 112, joka on kytketty tankoyksikon ja paåtylevyn 34 valiin. Pulteilla 116 paatyle-vyyn 34 kiinnitetty asemointilevy 114 kulkee ulospåin paåty-levysta toimilaitteeseen 92 pain, kuten on esitetty kuviossa 4, ja saa aikaan asemointilaakerin 118 kytkentayksikon 112 kiinnittamiseksi. Toinen poikkipalkki 120 on kiinnitetty ku-hunkin putkeen 44 pulteilla 122 ja liitantaelimella 124 tankoyksikon pyorivån siirtoliikkeen yhdistamiseksi nivelen 48 ympari. Kytkentayksikko 112 on kiinnitetty poikkipalkkiin 120 ja sita kåytetaan poikkipalkin 120 siirtamiseksi asteit-tain asemointilevyn 114 suhteen tankojen 30 kulmasiirron ai-kaansaamiseksi nivelen 48 ympari ja siten puhdistuspaiden 32 sååtamiseksi asemaltaan puhdistuspaiden 32 uuden sisåanvien-tikohdan aikaansaamiseksi aukkoihin 22.

Kuviossa 8 kytkentayksikko 112 on esitetty yksityiskohtai-semmin ja se kasittaå ensimmåisen kytkimen 126, joka on ta-kalukituskytkin, joka on kytketty samanakselisesti toiseen kytkimeen 127, joka on sellainen våantoå rajoittava kytkin, jossa jousisegmentteja on kååritty akselin ympari. Takalukitus-kytkin 126 kasittaå kåyttåvån akselin 130, joka on laakeroitu laakeriin 132, joka laakeri 132 on painettu kytkentåyksikon 112 sylinterimåiseen pesåån 134, ja tehonot-toakselin 136, joka on laakeroitu samanakselisesti kåyttåvån akselin 130 suhteen toiseen laakeriin 138, joka laakeri 138 on painettu sylinterimåiseen pesåån sen ensimmåistå laakeria 132 vastapååtå olevassa pååsså.

Kara 140, joka on tyostetty tehonottoakselin 136 sisåpååhån, on vastaanotettu vastaavaan aukkoon 142, joka on tyostetty kåyttåvån akselin 130 pååhån. Kåyttåvå akseli 130 ja tehon-ottoakseli 136 on yhdistetty tapin 144 avulla siten, ettå kåyttåvå akseli 130 pyorii useita asteita ennen kuin teho-nottoakseli 136 seuraa. Takalukituskytkinmekanismi kåsittåå kåyttolaakerilohkon 146, joka on sijoitettu olennaisesti siten, ettå se ympåroi kåyttåvån akselin 130, ja joka on kytketty kåyttåvån akselin 130 tasaiseen pintaan 148, jolloin 10 91 897 kåyttolaakerilohko 146 on kiinnitetty akseliin 130 pyoriåk-seen tåmån kanssa sååtoruuvin 150 avulla. Laakerilohkon 146 sormi tai toimielin 152 kulkee pitkittain kåyttavan akselin 130 sisapaån toiselle puolelle. Tehonottolaakerilohko 154, joka on samoin kiinnitetty tehonottoakseliin 136 såatoruu-villa 156, on sijoitettu olennaisesti siten, ettå se ympåroi tehonottoakselin 136 ja sisåltaå sormen tai toimielimen 158, joka kulkee pitkittain kayttolaakerilohkon 146 toimielimeen 152 pain ja on lomitettu sen kanssa. Kierrejousi 160, joka on puristettu kokoon ja sijoitettu pesån 134 sisaan, ymparoi keskinaisesti lomittain olevia laakerilohkoja 146, 154 ja normaalisti se tukeutuu pesån 134 sisåpintaa vasten. Kierre-jousen 160 paatekappaleet 162, 164 ulkonevat siten, etta jompikumpi laakerilohkoista 146, 154 tulee kosketuksiin paa-tekappaleiden kanssa jousen 160 kelaamiseksi tai aukikelaa-miseksi.

Viitaten kuvioon 8A, kun vaånto kohdistetaan kåyttåvåån akseliin 130, kayttolaakerilohko 146 tulee kosketuksiin kier-rejousen 160 påatekappaleen 162 kanssa ja kohdistaa siihen voiman nuolella 166 esitetysså suunnassa, mika puristaa kierrejousen 160 kokoon. Samanaikaisesti tehonottolaakerilohko 154 pidåttåa toista pååtekappaletta 164 ja jousi 160 puristuu kokoon, mika vapauttaa kierrejousen kytkennan pesån sisaosasta ja sallii tehonottoakselin 136 pyorimisen kayttå-van akselin 130 kanssa. Kun vaånto kohdistetaan tehonottoakseliin 136, tehonottolaakerilohko 154 tulee kuitenkin kosketuksiin påatekappaleen 164 kanssa ja kohdistaa siihen voiman nuolella 168 osoitetussa suunnassa kierrejousen 160 kelaamiseksi auki tai avaamiseksi pesån 134 sisåosaa vasten ja saa aikaan sitovan voiman sitå vasten, mikå eståå tehonottoakse-lia 136 pyorimåstå pesån 134 suhteen. Takalukituskytkimellå 126 on siten seuraavat toimintaominaisuudet. Kåyttåvåån akseliin 130 kohdistettu vååntomomentti siirretåån tehonottoakseliin 136. Tehonottoakseli 136 ei kuitenkaan liiku siihen kohdistetun vååntomomentin mukaisesti ja tehonottoakseliin ;· 136 kohdistettu vååntomomentti ei siirry kåyttåvåån akseliin 11 91897 130. On mahdollista, ettå liian korkea vaantomomentti voi-daan kohdistaa tehonottoakseliin 136 ja talloin se voi va-hingoittaa takalukituskytkimen 126 sisåisia komponentteja. Tåta vårten vååntoa rajoittava kytkin 128 on kytketty taka-lukkokytkimen 126 tehonottoakselin 136 ja kytkentayksikon 112 tehonottoakselin 170 valiin. Silloin kun vaantomomentti, joka kohdistetaan kytkentayksikon 112 tehonottoakseliin 170, • ylittaå ennalta maaratyn raja-arvon, 34 Nm tassa esitetyssa keksinnon suoritusmuodossa, sallii vaantoa rajoittava kytkin 128, etta tehonottoakseli 170 voi pyoria riippumatta taka-lukkokytkimen 126 tehonottoakselista. Våantoå rajoittavien, jousisegmentilla varustettujen kytkentalaitteiden rakenne ja toiminta ovat alalia hyvin tunnettuja.

Viitaten uudelleen kuvioihin 2-5, vipuvarsi 200 on kytketty saåto- tai takalukitsevan kytkimen 202 kautta kytkentayksikon 112 kayttåvåan akseliin 130. Takalukitseva kytkin 202 on sopivasti vedetty tiivistysrullakytkin, joka siirtåa våantomomentin akseliin yhdesså suunnassa ja sallii vapaa-kåynnin vastakkaisessa suunnassa. Vipuvarsi 200 ulottuu sa-teittåisesti kytkentayksikostå 112 yleisesti epåkeskorullan 204 suuntaan, joka on yhdistetty toimielimeen 92, ja se ka-sittaå jalkaosan 206, joka on suunnattu epakeskorullan 204 liikelinjan suhteen siten, etta sitå impulssia, joka kohdistetaan vipuvarteen 200 ensimmaisessa kosketuksessa epakeskorullan 204 kanssa, pienennetaan. Jalkaosan 206 suuntaus toi-mii myos vipuvarren 200 koko kulmapyorimisen våhentåmiseksi. Kun toimilaite 92 suorittaa loppuun sisaånvetoiskun, epåkes-korulla 204 tulee kosketuksiin vipuvarren 200 kanssa sen jalkaosassa 206 ja pyorittåa kayttavåå akselia 130 vastapai-våån kuvioissa 4 ja 5 våannon kohdistamiseksi kåyttavaan akseliin 130. Palautusjousi (ei esitetty) pakottaa rullakytki-men 202 myotapaivaan sen vapaassa suunnassa siten, etta kun toimilaite 92 suorittaa sisaanvienti-iskun, vipuvarsi 200 on vapaa liikkumaan saådettavaa pysaytinta 208 vasten seuraavaa takaisinvetoiskua vårten. Siten toimilaitteen 92 jokaisessa takaisinvetoiskussa vipuvarsi 200 pystyy vastaanottamaan 12 91 897 epåkeskorullan 204 toimilaitteesta tulevan voiman ja muutta-maan sen kåyttåvåån akseliin 130 kohdistetuksi våånnoksi, jolloin kåyttåvån akselin 130 kulmasiirron maara on såådet-tåvisså sååtåmållå pysåytintå 208.

Epakesko 210, ks. kuvio 3, on kytketty kytkentåyksikon 112 tehonottoakseliin 170 ja se on sijoitettu pyorivåsti rengas-laakeriin 212, jota estetåån liikkumasta vertailulevyn 114 suhteen nivelellå 214. Tehonottoakselin 170 pyoriessa epa-keskoa 210 pyoritetåån rengaslaakerissa 212 ja toista poik-kipalkkia 120, joka on kiinnitetty jåykasti kytkentåyksik-koon 112, siirretåån vertailulevyn 114 suhteen. Siten våan-to, joka on siirretty kayttavåån akseliin 130 vetåmållå il-masylinteri 92 sisåån, saa aikaan tankojen 30 kulmasiirron nivelen 48 ympåri.

Nivel 214, joka on kiinnitetty låhemmåstå pååståån rengaslaaker i in 212 ja pyorivåsti kytketty sen kaueirnnmassa paåsså asemointilevyn 114 asemointilaakeriin 118, on såådettåvisså pituudeltaan puhdistuspåiden 32 siirtoalueen pystysuoran siirron sååtåmiseksi. Kuvioissa 9 ja 10 nåhdåån nivelen 214 pyorivå kytkentå asemointilevyyn 114 yksityiskohtaisemmin, jolloin kierteitetty tanko 216 on kytketty jåykasti toisesta pååståån rengaslaakeriin 212 (ks. kuvio 3) ja toisesta pååstå 218 se on kierteitetty kytkentåelimeen 220 ja lukittu kiinni lukkomutterilla 221. Kulutuslohko 222 on sijoitettu kytkentåelimen 220 U-muotoiseen osaan ja kiinnitetty siihen pultilla 224, joka kytkee sekå kytkentåelimen 220 ettå kulu-tuslohkon 222. Kulutuslohkossa 222 on reikå 226, joka on mi-toitettu siten, ettå se vastaanottaa karkaistun niveltapin 228, joka on kytketty jåykåsti asemointilevyyn 114 ja joka ulottuu kohtisuorasti siitå, jolloin kulutuslohko 222 pide-tåån niveltapissa 228 C-liittimellå 230. Niveltappi 228 ja kulutuslohko 222 muodostavat siten pyorivån kytkennån nivelen 214 ja asemointilevyn 114 vålille. Nivelen 214 pituus mååritetåån sillå ulottuvuudella, johon kierteitetty tanko 216 kierteitetåån kytkentåelimesså 220. Kun kulutuslohko 222 on kulunut, se voidaan helposti vaihtaa vaikuttamatta hai-

II

13 91 897 tallisesti nivelen 214 pituussåatoon, kuten asianlaita voisi olla, jos koko nivel 214 olisi vaihdettava.

Viitaten kuvioihin 2-5, toiminnassa puhdistusjakso koostuu puhdistuspaiden 32 sisaånvientien ja ulosvetojen sarjasta aukoissa 22, jolloin jokainen sisaanvienti ja ulosveto ta-pahtuu eri kohdassa aukkojen 22 pituussuunnassa. Puhdistus-jakso alkaa lepoasennosta, jolloin puhdistuspaat 32 on vedetty ulos aukoista 22, ja kun ilmasylinteri 92 aktivoidaan sisaanvienti-iskun suorittamiseksi, puhdistuspaat 32 saapu-vat aukkoihin 22 sisaånviennin ensimmaisessa kohdassa. Kun ilmasylinteri 92 saavuttaa sisåanvienti-iskunsa påån, se vaihtaa suuntaa puhdistuspaiden 32 vetåmiseksi ulos aukoista 22, ja ulosvetoiskun viimeisilla senttimetreillå epakesko-rulla 204 tulee kosketuksiin vipuvarren 200 kanssa kytken-tayksikon 112 kayttåmiseksi tankojen 30 pyorittåmiseksi ni-velien 48 ympåri. Tankojen 30 pyoriminen mahdollistaa sen, ettå puhdistuspaat 32 saapuvat seuraavassa sisåanvienti-is-kussa aukkoihin 22 toisessa sisåanviennin kohdassa, joka on tietylla etåisyydella ensimmåisestå sisåånvientikohdasta. Jokaisen puhdistusjakson aikana puhdistuspaat 32 saadetåan asemaltaan perakkain riittåvån monta kertaa, tåssa esitetysså suoritusmuodossa kahdeksan kertaa, aukkojen 22 kaikkien osien puhdistamiseksi.

Puhdistuspaat 32 poistavat jaljella olevan kerrostuneen ma-teriaalin aukkoja 22 ympåroivistå reunoista niiden sisaan-viennin aikana eika tankojen 30 kulma-aseman muutoksen aikana. Tunnetuissa laitteissa puhdistuspaat poistavat jaljella olevan kerrostuneen materiaalin pyyhkimistoiminnalla, joka saadaan aikaan silloin, kun puhdistuspaat ovat aukoissa, ja jos puhdistuspaa kohtaa epatavallisen kestavåa materiaalia, vastaava tanko voi taipua, koska laite tastå huolimatta yrittåa edelleen muuttaa paan asemaa. Tamå keksinto eliminoi taman ongelman siten, etta siinå ei olennaisesti muuteta kårkien asemaa silloin, kun ne voivat olla sidottuja aukkoihin 22.

14 91 897

Kuviossa 11 on esitetty parannettu puhdistuspaa 250, jossa on useita porrasmaisia vasteita 252, jotka ovat olennaisesti sopivilla etaisyyksilla toisistaan påån 250 pituudella ja ulottuvat sen kehan ympåri. Påån tyvesså 4 on kierteitetty reikå 256, joka vastaanottaa tangon 30 (ei esitetty), ja poikittainen reikå 258 tyven 254 låpi tapin vastaanottami-seksi påån 250 pitåmiseksi kiinnitettynå varteen. Påå 250 on muodostettu sopivasti valamalla låmpoå keståvåstå materiaa-lista, kuten n:o 446seoksesta, joka on korkealaatuinen kromi-ferriitti-seos. Puhdistuspåå 250 on olennaisesti neli-omåinen poikkileikkaukseltaan, jolloin porrasmaiset vasteet 252 muodostavat reunoissa 260 nelion, jonka sivu on 34,9 mm, ja tyvisså 262 nelion, jonka sivu on 25,4 mm. Påån 250 påå 264 on sopivasti pyoristetty påån ilma-aukkoon ohjaamisen helpottamiseksi. On todettu, ettå puhdistustoiminta, jossa påå 250 viedåån aukkoon junttaamalla, s.o. toistetulla pit-kittåissiirrolla mieluummin kuin liu'uttamalla påå aukon si-såån, saa aikaan paremman puhdistuksen, koska påån 250 por-rasmaiset vasteet 260 voivat hakata pois kovettuneet jåljel-lejååneet kerrostumat, jotka muutoin voisivat vastustaa puh-distuspåån toimintaa tai jopa aiheuttaa påån kiinnijuuttumi-sen aukkoon. Edelleen porrastettu påå 250 on poistettavissa helposti aukosta eikå se juutu sinne kiinni. Sopivimmin kak-si tai kolme porrasta 252 viedåån sisåån aukkoon puhdistus-jakson aikana. Påå on såådettåvisså sisåånpåin aina sitå mu-kaa, kun se kuluu pitkåaikaisessa kåytosså, irroittamalla pultti 94 ja sååtåmållå tangon påå 96 sisåånpåin (kuviot 2 ja 3).

Tyoympåristosså, jossa laitetta kåytetåån, tyontekijoiden on usein tyoskenneltåvå puhdistuslaitteen 26 låheisyydesså ja on todettu, ettå nåmå tyontekijåt joutuvat joskus seisomaan poikkipalkilla 90, jolloin tåmå mahdollisesti kohdistaa voi-man tankoihin, joka, jos se siirtyy tehonottoakseliin 170, voi tuottaa våånnon, joka ylittåå takalukkokytkimen 126 ra-kennerajat. Tållaisen liian suuren voiman eliminoimiseksi vaåntoå rajoittava kytkin 128 mahdollistaa tehonottoakselin ti 15 91897 170 pyorimisen takalukkokytkimen 126 kåyttåvån akselin 136 suhteen kohdistettaessa siihen ennalta maaratyn suuruinen vååntomomentti. Koska tehonottoakseli 170 liikkuu, tangot 30 liikkuvat niiden pystysuoran liikealueen rajaan, s.o. epa-keskon 210 ylakuolokohtaan tai alakuolokohtaan, jossa vååntomomenttia ei enaa kohdisteta tehonottoakseliin 170.

Vaikkakin tasså on esitetty ja selitetty tåmån keksinnon eråstå edullista suoritusmuotoa, alan ammattihenkilolle on selvåa, etta voidaan tehdå useita muunnoksia ja muunnelmia poikkeamatta keksinnosta sen laajimmassa merkityksessa. Esi-merkiksi asemansaatokytkin voisi olla sellainen, etta voi-taisiin valita sisåånviennin absoluuttinen kohta sen sijaan, etta yksinkertaisesti kasvatetaan tai pienennetaan sen sen-hetkistå asentoa. Asemansaatokytkin voitaisiin korvata useilla mekanismeilla, kuten servo- tai askelmoottorilla tankojen kulma-aseman sååtåmiseksi. Eraasså asemansååtomeka-nismin vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa kåytetåan vakion våantomomentin omaavaa liukukytkinta, joka reagoi siihen kohdistettuun vaantomomenttiin n. 17 - 34 Nm:n alueella koh-distetun vaantomomentin siirtamiseksi tehonottoakseliin.

Vaikkakin keskeytyva tai porrasmainen asemansåato on edulli-sin ja paras tapa toteuttaa tamå keksinto, on selvåa, ettå pååtå voidaan siirtåå asteittain (tankojen pitkittåissiirron suhteen) kååntamållå hitaasti ja yhtåjaksoisesti tankoa påi-den siirtamiseksi uuteen sisåånvientikohtaan aina, kun påå viedåån peråkkåin aukkoon. Tasså viimeksi mainitussa keksinnon suoritusmuodossa ei tapahdu olennaisesti mitåån påån pyyhkimistoimintaa, kun påå viedåån aukkoon, koska useita sisåånvienti- ja poistojaksoja tapahtuu sina aikana, kun påa siirtyy aukon korkeudella, ja puhdistustoiminta on olennaisesti junttaustoimintaa. Edelleen tankojen 30 ei tarvitse olla kååntyviå, jos on jårjestetty esimerkiksi asemointi-laitteet tankojen siirtåmiseksi suunnassa, joka on kohtisuo-rassa niiden pitkittåissuunnan suhteen niiden sisåånvienti-ja ulosvetokohdan sååtåmiseksi. Oheiset patenttivaatimukset on tarkoitettu koskemaan kaikkia tållaisia muutoksia ja muunnelmia, jotka kuuluvat keksinnon puitteisiin.

Claims (10)

16 91897

1. Laite uunin seinSssM olevan aukon puhdistamiseksi, joka laite kasittaa tangon, joka on varustettu puhdistuspaallS, joka on sovitettu viet&vaksi sisSan aukkoon, toimilaitteet (90, 92) tangon (30) siirtamiseksi ja sen viemiseksi eteen-pain olennaisesti tangon pituussuunnassa ja puhdistuspaan (52) viemiseksi aukkoon (22) ensinmåisesså sisåanvientikoh-dassa ja tangon vetamiseksi tåman jalkeen takaisin aukosta vastakkaiseen suuntaan puhdistuspaan vetåmiseksi aukosta kerrostuneen jååmåmateriaalin poistamiseksi aukosta, t unnet t u siirtoelimistå (110) tangon aseman muuttamiseksi aukon suhteen puhdistuspaan vetaytymisen alkamisen jalkeen siten, ettå puhdistuspaan edetesså seuraavan kerran puhdis-tuspåå viedåån aukkoon toisessa sisåånvientikohdassa, joka on eri kuin ensimmåinen sisåånvientikohta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitS, ettå siirtoelimet (110) on sovitettu toimimaan toimi-laitteista (90, 92) riippuvana tangon kulma-aseman muuttamiseksi aukon suhteen puhdistuspaan vetaytymisliikkeen alkamisen jalkeen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siita, ettå siirtoelimet (110) kasittavat kytkimen (112), joka on kiinnitetty epakeskon (210) kautta tankoon (30), ja jota kaytetaan toimilaitteilla (90, 92) tangon 30 ulosvedon aikana, jolloin tanko siirtyy muuttuneeseen kulma-asemaansa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siita, etta puhdistuspaa (32) on olennaisesti pienempi kuin aukko (22) vahintåan yhdessa sivusuunnassa ja siirtoelimet (110) toimivat tangon siirtamiseksi vahintaan tassa yhdessa sivusuunnassa puhdistuspaan asemoimiseksi uudelleen seuraa-vaa aukkoon sisaanvientia vårten toisessa sisaanvientikohdassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu II 91897 17 siitå, etta toimilaitteet (90, 92) sisåltåvåt elimen puhdis-tuspaan peråttåiseksi viemiseksi sisåan aukkoon ja poistami-seksi aukosta ja siirtolaite (110) sisåltåå elimen tangon siirtåmiseksi asteittain mainitussa yhdesså sivusuunnassa peråkkåin aina, kun puhdistuspåå vedetåån ulos, niin etta puhdistuspåå asemoidaan perakkain aukkoon aukon useissa eri sisaanvientikohdissa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siita, etta seinM (24) on uunin (10) tulipesan (12) seinåmå ja aukko on muodostettu tulipesan seinåmåån polttoilman ohjaamiseksi tulipesaan tuulilaatikosta, joka syottMa pai-neista ilmaa aukkoon, ja asennuslaite (34, 36) on kiinnitet-ty tuulilaatikon ulkopuolelle, putki (44) on kiinnitetty kåantyvåsti asennuslaitteeseen ja se ulottuu ulospåin asen-nuslaitteesta tuulilaatikon ulkopuolelle, jolloin tanko (30) on vastaanotettu liukuvasti putkeen ja se ulottuu siita tuulilaatikon lapi aukkoon pain, toimilaitteet (90, 92) on kiinnitetty asennuslaitteeseen ja kytketty tankoon ja ne on sovitettu siirtamåan tankoa eteenpain pituussuunnassa lepo-asennosta aukkoon påin ja viemåån puhdistuspSSn aukkoon ja tamån jålkeen vetamaån tangon ulos aukosta, ja siirtolaite (110) kasittåa asemansaatomekanismin, joka on kiinnitetty putken ja asennuslaitteen valiin, jolloin asemansååtolaitet-ta kaytetaan putken kaantåmiseksi asennuslaitteen suhteen, jolloin toimilaite tulee kosketuksiin asemansåatolaitteen kanssa vedettåesså tankoa ulos asemansåatomekanismin kaytta-miseksi ja putken kaantåmiseksi ennalta mMåråtyn mååran puhdistuspåån sååtåmiseksi aukon toiseen sisaånvientikoh-taan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siita, etta asemansååtolaite (110) kåsittaå kytkinyksikon (112), joka on kiinnitetty putkeen (44), ja joka kytkinyk-sikko kåsittaå takalukituskytkimen, jossa on kåyttåvå akseli (130) ja tehonottoakseli (136), 18 91897 vapaasti liikkuvan rullakytkimen (202), joka on kiinni-tetty kåyttavaan akseliin, kåyttovarren (200), joka on kiinnitetty vapaasti liik-kuvaan rullakytkimeen ja ulottuu kytkentåyksikostå toimi-laitteisiin (90, 92) pain, jolloin toimilaitteet liittyvåt kåyttovarteen tankoa (30) ulos vedettåesså ja siirtåvåt kåyttovarren pyorittåmåån kayttåvåa akselia ennalta mååråtyn mååran, epåkeskon (210), joka on kytketty tehonottoakseliin, ja kytkentåtangon (214), joka on kiinnitetty pyorivasti epakeskoon ja liitetty kåååntyvåsti asennuslaitteen asemoin-tilaakeriin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå kytkentåyksikkd kåsittaa edelleen vååntoå ra-joittavan kytkimen (128), joka on liitetty takalukituskytkimen (112) tehonottoakseliin (136) ja jossa on toinen te-honottoakseli (170), jolloin toinen tehonottoakseli pyorii takalukituskytkimen tehonottoakselista riippumattomasti, kun ennalta maaratyn rajan ylittava våantomomentti kohdistetaan toiseen tehonottoakseliin.

9. Menetelmå tulipesån seinåmasså olevan aukon puhdistami-seksi, kayttamalla tankoa, jossa on puhdistuspåå, jossa menetelmassa a) tankoa siirretaan pituussuunnassaan ja puhdistuspåå viedaån aukkoon ensimmåisesså sisåånvientikohdassa ylimSa-råisen materiaalin poistamiseksi aukosta; b) puhdistuspåå vedetåån pois aukosta; tunnettu siitå, ettå c) kun puhdistuspaan vetåytymisliike aukosta on alkanut, muutetaan tangon asemaa aukon suhteen, jolloin seuraa-van tangon etenemisliikkeen aikana puhdistuspåå viedåån aukkoon eri sisåånvienti kohdassa kuin kohdassa a; ja d) toistetaan vaiheita a, b ja c, kunnes koko aukko on puhdistettu. Il 19 91897

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelma, t u η n e t -t u siita, etta vietaessa puhdistuspaa aukkoon sisaan paa juntataan aukkoon pituussuunnassa. 20 91897