FI91311B - Menetelmä lasin kiinnittämiseksi kehykseen lasitusmassalla - Google Patents

Description

91311

Menetelmä lasin kiinnittämiseksi kehykseen lasitusmassalla

Keksintö kohdistuu menetelmään lasilevyn kiinnit-5 tämiseksi kehykseen lasitusmassalla, jossa lasilevy asetetaan sen takapinta kohti kehyksessä olevaa olakepintaa siten, että lasilevyn reunan ja kehyksen väliin jää rako, ja lasitusmassaa johdetaan lasilevyn etupuolelta eli asetussuunnan puolelta lasilevyn 10 kiinnittämiseksi.

Kiinnitettäessä lasilevyjä puitteeseen käytetään yleisesti menetelmää, jossa siihen pintaan puitteessa, jota vasten lasi tulee, levitetään massaa, minkä 15 jälkeen lasi sijoitetaan puitteeseen. Tämän jälkeen lasin etupinnalle levitetään vielä toinen kerros massaa ja lasi tuetaan ulkopuolelta vielä irrallisella lasilistalla, jolloin lasitusmassa jää lasin ja lasilistan väliin. Lasilistan sijasta voidaan lasin 20 tuentaan ulkopuolelta käyttää puitteeseen lyötäviä nauloja, joiden päälle massakerros levitetään.

Edellä mainittu menetelmä käsittää monta työvaihetta, ja massa joudutaan esimerkiksi levittämään kahdessa 25 vaiheessa, ensin lasilevyn takapuolelle, ja kun lasilevy on asetettu paikoilleen, vielä etupuolelle.

Ruotsalaisessa kuulutusjulkaisussa 344608 on esitetty menetelmä, jossa lasi asetetaan takapinta vasten 30 kehyksessä olevaa olakepintaa olakepinnalla olevan listan päälle. Lasitusmassa levitetään kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäisessä vaiheessa massa levitetään kaksiruutuisen lasin reunan ja kehyksen väliin ja toisessa vaiheessa ruudun etupuolelle.

35 Menetelmä on tarkoitettu kasiruutuisten lasien ruutujen kiinnittämiseksi toisiinsa samalla kun lasi kiinnitetään kehykseen. Lasi jää kuitenkin takapinnaltaan kiinnittämättä tässä menetelmässä.

2

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellämainitut epäkohdat ja esittää menetelmä, jossa lasitusmassa voidaan levittää yhdessä vaiheessa, mutta jolla 5 kuitenkin saadaan hyvä kiinnitys. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että lasitusmassa levitetään yhdessä vaiheessa siten, että se leviää lasilevyn reunan ja kehyksen välisen raon kautta olakepin-10 nan ja lasilevyn takapinnan väliseen tilaan, josta sen leviäminen edelleen estetään mainitun tilan lasilevyn keskiosan suuntaan sulkevalla pidättimellä, ja sitä jää lasilevyn asetussuunnan puolelle yhteyteen lasilevyn etupinnan ja kehyksen sisäpinnan kanssa. 15 Tällä tavoin voidaan lasilevyn kiinnitys kehykseen sekä etu- että takapuolelta suorittaa saman, yhdessä vaiheessa levitettävän massan avulla sen jälkeen, kun lasilevy on kohdistettu oikein sitä ympäröiviin kehysosiin nähden.

20

Muiden keksinnön edullisten suoritusmuotojen osalta viitataan oheisiin epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin 2-7 ja seuraavaan selitykseen.

25 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa kuva 1 esittää poikkileikkauksena menetelmässä käytettävää kehysrakennetta, 30 kuva 2 havainnollistaa lasilevyn kiinnitystä kuvan 1 kehykseen, kuva 3 havainnollistaa lasilevyn kiinnitystä 35 toisentyyppiseen kehykseen, ja kuva 4 havainnollistaa erästä toista menetelmää lasilevyn kiinnittämiseksi.

91311 3

Kuvassa 1 on esitetty keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävä kehys 1. Kehys on ikkunan kääntyvä puite, mutta keksintöä voidaan luonnollisesti käyttää myös 5 lasilevyjen kiinnittämiseksi kääntymättömiin karmeihin. Puitteessa on siinä reunassa, johon lasilevy tulee, erityinen kehyksestä sen rajaamaan sisäosaan päin ulkoneva lasituskynte 2. Lasituskyntteessä on olake-pinta 2a, joka rajoittuu kehyksen puolella siihen 10 nähden poikittaiseen puitteen sisäpintaan 3. Olakepinta 2a on suunnilleen kehyksen 1 rajaaman kehystason (se taso, jossa lasilevy sijaitsee) suuntainen ja tätä tasoa on kuvattu pistekatkoviivalla A. Olakepinta 2a päättyy kehyksen rajaaman sisäosan puoleisella reunalla 15 samaan suuntaan sisäpinnan 3 kanssa suuntautuvaan ulkonemaan 2b, jossa on kehystason A suuntainen tukipinta 2c.

Kuvassa 2 on havainnollistettu lasilevyn kiinnitystä 20 keksinnön mukaisella menetelmällä. Lasilevy 4 asetetaan tukipintaa 2c vasten nuolella B merkitystä asennussuun-nasta eli sivun 3 suunnasta siten, että sen reuna peittää osittain olakepinnan 2a, ja lasilevyn ulkoreunan ja kehyksen sisäpinnan 3 väliin jää tällöin tietty 25 asennusvara eli rako. Tässä raossa voi olla sinänsä tunnettuja lyhyitä kiilapaloja kehyksen 1 ja lasilevyn 4 sijoittamiseksi oikein toisiinsa nähden. Nämä palat ovat sinänsä tunnettuja eikä niitä ole tässä kuvattu sen tarkemmin. Kun lasilevy on kohdistettu oikein 30 kehykseen 1, pursotetaan lasilevyn 4 etupuolelta eli asetussuunnan B puolelta sopivalla työkalulla tiivis-tysmassaa 5, joka leviää asennusvarana toimivan raon kautta myös olakepinnan 2a ja lasilevyn 4 takapinnan väliseen tilaan kosketuksiin sekä olakepinnan että 35 lasilevyn takapinnan kanssa, samalla kun osa massasta jää kerrokseksi lasilevyn etupinnan ja kehyksen sisäpinnan 3 välille. Näin voidaan samalla, yhdessä vaiheessa levitettävällä lasitusmassakerroksella 4 kiinnittää lasi kehykseen 1 sekä etu- että takapinnalta. Olakepintaa 2a lasilevyn keskiosaan päin rajoittava ulkonema 2b estää yhdessä tukipintaa 2a vasten olevan lasilevyn kanssa massan pursuamisen pois kehyksen 5 keskelle päin.

Menetelmässä käytetään sellaista työkalua, jossa on massaa ulos johtavan suuttimen kummallakin puolella pinnat, jotka tiivistyvät sekä lasilevyn 4 etupintaa 10 että kehyksen sisäpintaa 3 vasten massaa levitettäessä. Tätä työkalua on kuvattu kuvassa 2 katkoviivalla 6. Näin varmistetaan se, että massa leviää riittävällä paineella niin, että se tunkeutuu myös raon kautta lasilevyn takapinnalle.

15

Kuvien 1 ja 2 kehyksessä 1 on ulkonema 2b samaa kappaletta kehyksen 1 kanssa, eli se muodostetaan osaksi kehyksen muodostamaa profiilia samasta kappaleesta valmistusvaiheessa. Kuvassa 3 on havainnollis-20 tettu vaihtoehtoa, jossa massan levitys tapahtuu muuten samalla periaatteella, mutta ulkonema 2b muodostuu erillisestä pitkänomaisesta kappaleesta, jossa olevaa tukipintaa 2c vasten lasilevy 4 asetetaan. Kappale voidaan kiinnittää muuhun kehykseen 1 jollain 25 sopivalla menetelmällä. Kappale voi olla samaa materiaalia kuin muu kehys, mutta se voi olla myös elastinen tiivistelista, joka tiivistyy tukipinnaltaan 2c lasilevyä vasten.

30 Kuvassa 4 on esitetty vielä sellainen menetelmä, jossa lasilevyn 4 takapinnan ja olakepinnan 2a välistä tilaa ei ole suljettu lasilevyn keskiosan puolelta kehyksessä olevalla osalla, vaan olakepinta jatkuu suorana kehyksen sisäreunaan asti. Lasilevy on tällöin 35 asetettu tietylle etäisyydelle olakepinnasta 2a lasilevyn ja olakepinnan väliin asetettavilla lyhyillä paloilla, jotka voivat olla samantyyppisiä kuin lasilevyn ulkoreunan ja kehyksen sisäpinnan 3 väliin 5 91311 asetettavat kiilapalat. Lasilevy voidaan asemoida myös muilla tavoilla kehykseen. Lasitusmassa 5 levitetään kuten edellä työkalussa 6 olevasta suuttimesta, jolloin se leviää olakepinnan 2a ja lasilevyn takapin-5 nan väliseen tilaan, ja sen leviäminen edelleen kehyksen keskelle päin estetään kehyksen sisäreunan kohdalla olevan irrallisen kappaleen 2b avulla, joka sulkee lasilevyn 4 takapinnan ja olakepinnan 2a välisen, kehyksen keskelle päin avoimen raon ja joka 10 massan asetuttua otetaan pois. Kappale voi tällöin olla esim. koko kehyksen sivun pituudelle sijoitettu pitkänomainen lista, joka otetaan pois kun massa on levitetty tähän kehyssivuun. Kappale voidaan järjestää myös liikkuvaksi samaan suuntaan massaa levittävän 15 työkalun 6 kanssa, jolloin sijainti työkaluun 6 nähden kehyksen 1 pituussuunnassa voidaan järjestää sopivaksi. Kappale 2b voi tällöin olla liitetty mekaanisesti työkaluun 6 tai sen liike voidaan synkronoida muulla tavoin työkalun 6 liikkeen kanssa. Kappale muotoillaan 20 siten, että se tiivistää myös kehyksen kulmakohdat työkalun 6 kulkiessa kulmakohdan ympäri.

Massana voidaan käyttää mitä tahansa tunnettua levitys-ominaisuuksiltaan sopivaa levitettäessä notkeaa, 25 mutta kovetuttuaan lujasti liimaavaa massaa, esimerkik si sellaisia silikonipohjaisia massoja tai polyuretaa-nimassoja, jotka kovettuessaan säilyttävät tietyn elastisuuden, jotta lasin ja kehyksen erilaiset lämpölaajenemiset eivät olisi haitaksi. Tällaiset 30 elastiset liimaavat massat muodostavat myös hyvän kosteuden ja äänen eristyksen sijaitessaan lasin ja kehyksen välissä. Tällaisen kiinnityksen hyviä ominaisuuksia voidaan vielä tehostaa käytettäessä elastista tiivistyslistaa ulkonemana 2b.

Keksintö soveltuu käytettäväksi kaikenlaatuisten kehysmateriaalien, kuten puu- tai alumiinikehysten yhteydessä, ja kehyksellä tarkoitetaan tässä yhteydessä 35 6 sekä kääntyviä puitteita että kiinteitä karmeja. Lisäksi termillä "lasilevy" tarkoitetaan kaikkia läpinäkyvästä tai läpinäkymättömästä materiaalista valmistettuja levymäisiä materiaaleja, jotka kiin-5 nitetään kehykseen ja jotka eivät välttämättä ole materiaaliltaan lasia.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan lasilevyjen kiinnitys suorittaa myös automaattisesti, jolloin 10 lasilevyn paikalleen asetuksen jälkeen massaa levittävä työkalu 6 kiertää koko kehyksen ympäri pursottaen tiivistysmassan 5 paikoilleen.

Claims (7)

91311 Patenttivaatimukset;

1. Menetelmä lasilevyn tai vastaavan kiinnittämiseksi 5 kehykseen lasitusmassalla, jossa lasilevy (4) asetetaan sen takapinta kohti kehyksessä olevaa olakepintaa (2a) siten, että lasilevyn reunan ja kehyksen (1) väliin jää rako, ja lasitusmassaa (5) johdetaan lasilevyn (4) etupuolelta eli asetussuunnan (B) puolelta 10 lasilevyn kiinnittämiseksi, tunnettu siitä, että lasitusmassa levitetään yhdessä vaiheessa siten, että se leviää mainitun raon kautta olakepinnan (2a) ja lasilevyn (4) takapinnan väliseen tilaan, josta sen leviäminen edelleen estetään mainitun tilan lasilevyn 15 keskiosan suuntaan sulkevalla pidättimellä (2b), ja sitä jää lasilevyn asetussuunnan (B) puolelle yhteyteen lasilevyn (4) etupinnan ja kehyksen sisäpinnan (3) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pidättimenä (2b) käytetään lasilevyn keskiosan puolella olakepintaa (2a) olevaa kehykseen liittyvää, lasilevyä kohti suuntautuvaa ulkonemaa (2b).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pidätin (2b) muodostetaan samaa kappaletta kehyksen (1) kanssa olevasta osasta.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että pidätin (2b) muodostetaan kehyksestä (1) erillisestä, siihen kiinnitetystä kappaleesta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kappaleena käytetään elastista tiivistelis- 35 taa.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kehyksestä irrallinen pidätin (2b) asetetaan vastakkaiselle puolelle lasilevyä (4) lasitusmas-saa levittävään työkaluun (6) nähden, minkä jälkeen 5 lasitusmassa (5) levitetään ja pidätin (2b) poistetaan lasitusmassan (5) levittyä pidättimen (2b) sulkemaan olakepinnan (2a) ja lasilevyn (4) takapinnan väliseen tilaan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pidätintä (2b) liikutetaan kehyksen (1) pituussuunnassa samaan suuntaan kuin lasitusmassaa levittävä työkalu (6). 91311