FI90387C - Perunakuidun valmistusmenetelmä - Google Patents

Description

90387

Perunakuidun valmistusmenetelmå Satt att framstålla potatisfiber 5

Esillå olevan keksinnon kohteena on perunakuidun valmistusmenetelmå.

Peruna on luonnontuote, joka on paitsi tårkeå peruselintarvike rayos 10 raakaaine tårkkelyksen ja alkoholin valmistukseen. Kun tårkkelystå val-mistetaan tavanomaisin menetelmin perunasta, saadaan sivutuotteina tårkkelyksen lisåksi perunasulppua, hedelmåmehua ja hedelmåvettå. Hedelmåmehu muodostuu perunan nestesisållostå, ja hedelmåvesi muodostuu laimennetusta hedelmåmehusta, joka saadaan tårkkelyksenvalmistusprosessin aikana. 15 Perunasulppu koostuu perunan kuitumassasta sekå osasta perunan hedelmåmehua, tavallisesti noin 20 %, ja perunasulpun kuiva-ainepitoisuus on normaalisti noin 13- 15 %, Tårkkelyksen valmistuksessa tårkkelys on asianomainen pååtuote ja hedel-20 måmehu sekå perunasulppu ovat sivutuotteita, joita valmistaja ei voi ilman muuta håvittåå, koska ne voivat aiheuttaa jåte- ja ympåristoongel-mia. Ongelma korostuu edelleen siksi, ettå hedelmåmehun ja perunasulpun kyseiset mååråt ovat huomattavia. Sivutuotteista on tåhån mennesså pååsty eroon siten, ettå hedelmåmehua kåytetåån lannoitteena ja perunasulppua 25 mårkårehuna nautakarjalle. Tållaista ongelman ratkaisua ei voida kuiten-kaan pitåå optimaalisena siksi, ettå tårkkelyksenvalmistajan kulut perunasulpusta eroon pååsemiseksi ovat epåsuotuisassa suhteessa niistå saataviin tuloihin. Lisåksi perunasulppu muodostaa huomattavan kåsitte-lyyn liittyvån ongelman sakeutensa ja tahmeutensa vuoksi.

30

On ymmårretty, ettå tekniikassa saavutettaisiin merkittåvå edistysaskel, jos saataisiin aikaan menetelmå perunasulpun jalostamiseksi kåsittelykel-poisesti paremmaksi tuotteeksi, joka ei aiheuta jåte- tai ympåristoongel-mia ja jolla on tåmån lisåksi parempi taloudellinen arvo.

Kokonaan toinen ongelma on, ettå viime vuosina on saatu selville se, ettå ihmiset syovåt vleenså våårånlaista ravintoa siinå mielesså, ettå ravin-tokuidun osuus on liian alhainen. Ravinto- ja terveysaslantuntijat 35 2 90387 suosittelevat tåmån vuoksi kuitujen kåyttåmisen olennaista lisååmistå. Tållainen kåyton lissååminen voi tapahtua joko valitsemalla erityisen kuiturikkaita ravintoaineita tai lisååmållå ravintokuituja tavallisiin ravintoaineisiin, jolloin niiden ravintokuitupitoisuus lisååntyy. Viimek-5 simainitun tavoitteen saavuttamiseksi on yritetty vaihtelevalla menestyk-sellå valraistaa erilaisia kasvipohjaisia ravintokuituja elintarvikkeissa kåytettåviksi. Ongelmana on tålloin ollut ravintokuidun valmistaminen, jonka maku on neutraali, eli jossa ei esiinny mitåån valmistettavasta kasvista syntyvåå, ei-toivottavaa makua tai joka maku on syntynyt kasvin 10 valmistusprosessista. Elintarviketeollisuudessa esiintyy siis tarvetta maultaan neutraalista ravintokuidusta, jota voidaan kåyttåå lisåkuituna elintarvikke issa.

Esillå olevan keksinnon tavoitteena on yrittåå ratkaista yllåmainitut on-15 gelmat tai lieventåå niitå ja nåin pååstå eroon perunasulppuun liitty-vistå jåte- ja ympåristoongelmista sekå saada aikaan jalostettu, ta-loudellisesti arvokas tuote, jota on helppo kåsitellå ja jota voidaan kåyttåå maultaan neutraalina lisåravintokuituna elintarvikkeissa.

20 Keksinnon tavoite saavutetaan valmistamalla perunasulpusta kuivattua pe-runakuitua siten kuin patenttivaatimuksissa sekå jåljempånå seuraavassa kuvauksessa on esitetty.

Keksinnon mukaiseen menetelmåån kuuluvat seuraavat vaiheet: 25 a) perunoiden pesu, b) perunoiden hajotus hedelmåmehuksi, tårkkelykseksi ja sulpuksi, . . c) tårkkelyksen erotus hedelmåmehusta ja sulpusta, d) kiinteåt epåpuhtaudet erotetaan sulpusta, jolloin hedelmåmehu kuoriu-30 tuu ja se lisåtåån sulppuun sulppu/hedelmåmehuseoksen muodostamiseksi, joka vapautetaan kiinteistå epåpuhtauksista tiheyserotuksen avulla, jonka jålkeen e) sulpusta poistetaan vesi, jotta osa hedelmåmehusta voidaan poistaa, ja f) vedeton sulppu puhdistetaan siten, ettå sulpussa olevan hedelmåmehun 35 pitoisuus sekå siinå olevien irtonaisten suolojen pitoisuus våhenee, jol- loin sulppu raakapuristuu 20-30 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, ja tåmån jål- 3 90387 keen se peståån vettå lisååmållå 11-16 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, jol-loin sulppu puristuu lopullisesti 20-30 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, jonka jålkeen puhdistetulle sulpulle suoritetaan g) kuivaus ja 5 h) jauhatus valmiiksi perunakuitutuotteeksi.

Keksinnon mukaisen menetelmån avulla valmistetun perunakuidun hiukkas-koko on korkeintaan 1 mm, se sisåltåå korkeintaan noin 15 painoprosent-tia proteiinia, korkeintaan noin 15 painoprosenttia tårkkelystå ja 10 loppuosa muodostuu ligniinistå ja muista polysakkarideistå kuin tårkke-lyksestå.

On havaittu, ettå keksinnon mukaisesti valmistettu perunakuitu, jonka etuja voidaan kåyttåa maultaan neutraalien lisåkuitujen muodossa elintar-15 vikkeissa, nåyttåå tuovan mukanaan lisåå odottamattomia ja hyodyllisiå vaikutuksia. Perunassa olevan selluloosaseinåmåaineksen eriståminen tåmån keksinnon mukaisesti antaa mahdollisuuksia kåyttåå hvyåksi niita aineita (selluloosaa, hemiselluloosaa, ligniiniå ja pektiiniaineita), joita perunassa esiintyy luonnostaan. Nåmå aineet voivat saada aikaan positii-20 visia vaikutuksia sairauksissa, kuten porsasripulissa, joka on erittåin vakava ja usein tappava tauti. Tutkimukset ovat osoittaneet myos selvås-ti, etta pektiiniaineet ja hemiselluloosat antavat diabeetikoille tasai-sen verensokerikåyrån ja vdhentåvåt insuliinin tarvetta.

25 Taman keksinnon avulla saadut perunakuitutuotteet muodostuvat hiukkasis-ta, jotka kåsittåvåt selluloosaosasia perunakudoksen seinamistå. Hiukka-nen sisåltåa korkeintaan 15 painoprosenttia ja mieluummin korkeintaan noin 10 painoprosenttia tårkkelystå, korkeintaan noin 15 painoprosenttia ja mieluummin korkeintaan noin 10 painoprosenttia proteiinia, ja loppuosa 30 muodostuu selluloosapitoisista jåånteistå. Nåmå osaset edustavat huokois-ta verkostoa, johon sisåltyy useita reikiå ja huokosia. Jotkin nåistå osasista sisåltåvåt jåljellejååneitå tårkkelyshuokosia, joiden ympårillå proteiinit ovat rikastuneessa muodossa. Reiåt ja huokoset voivat ottaa vastaan ja sitoa vettå, ja nåmå ominaisuudet ovat erittåin hyvin kehitty-35 neitå perunakuidun yhteydesså. Kuidun kokonaistilavuus måårittåå ensi sijassa vettymiskyvyn. Kuivassa tilassa hiukkanen on hyvin tiivis, mutta 4 90387 vettå lisåttåesså biukkanen paisuu nopeasti ja erottuu useisiin pienem-piin ja voimakkaasti paisuneisiin hiukkasiin. Perunakuitu voidaan sekoit-taa sideaineena ja stabilisaattorina elintarviketuotteisiin lisåten nåin niiden kuitupitoisuutta, mikå on ravinnollisesti edullista. Kuidun 5 paisumisaste ja hiukkaskoko vaikuttavat lopputuotteen vedenpitokykyyn ja konsistenssiin. Perunakuidun keskimååråinen hiukkaskoko on keksinnon mukaisesti korkeintaan noin 1 mm, ja mieluummin noin 0,5 mm. Keskimååråi-sellå hiukkaskoolla tarkoitetaan halkaisijaa ympyråsså, jonka pinta on yhtå suuri kuin perunakuidun keskimååråinen projisoitu pinta.

10

Keksintoå kuvataan nyt låhemmin oheiseen piirustukseen viitaten, jossa esitetåån kaaviomaisesti keksinnon mukaiset vaiheet perunakuidun valmis-tamiseksi.

15 Keksinnån mukaisen menetelmån mukaisesti viljelijå toimittaa perunan 1 tehtaaseen. Mukana seuraavien kivien ja irtonaisen maan erottamisen jål-keen peruna peståån puhtaaksi runsaassa vedesså pesuvaiheessa 2. Tåmån jålkeen pestylle perunalle suoritetaan mahdollisen vålivarastoinnin jål-keen revintå 3, joka erottaa perunan hedelmåmehuksi, tårkkelykseksi ja 20 sulpuksi. Repiminen tapahtuu pyorivisså rummuissa, joita ei ole esitetty ja jotka on varustettu sahanteråmåisillå leikkureilla, jotka leikkaavat tai repivåt rikki perunan sekå vapauttavat tårkkelyksen selluloosaseinå-mistå.

25 Repimisen yhteydesså saaduista ainesosista juuri sulppu on se ainesosa, joka on tårkeå keksinnon mukaisen menetelmån yhteydesså, ja tåmån vuoksi sulppu on erotettava. Tåmå tapahtuu erottamisvaiheessa 4 mieluummin pyorivien seulojen, eli ns. keskipakoseulojen, avulla, joissa sulpun muodostava kuitumassa erotetaan tårkkelyksestå ja pååosa hedelmåmehusta.

30 Sulpun huuhtelemiseen kåytetåån hedelmåmehua, ja tåmån vuoksi veden lisååminen ulkoapåin ei ole tarpeellista. Yleisesti ottaen tåmån keksinnon mukaisen menetelmån perusperiaatteena on vålttåå kaikkea tarpeetonta veden tai muun nesteen syottåmistå. Ylimååråinen neste lisåå nimittåin sita ainetilavuutta, jota kåsitellåån ja prosessoidaan jålkeenpåin 35 tapahtuvaa varastointia tai poistoa vårten, mikå lisåå tåtå myotå rayos li 5 90387 prosessikuluja. Myos ympåristonåkokohtien vuoksi on olennaista pitåå prosessi niin suljettuna kuin mahdollista.

Erotuksen 4 avulla saadulla sulpulla 5 on normaalisti kuiva-ainepitoisuus 5 noin 12-17 %, mieluummin noin 13-15 %, ja se sisåltåå noin 20 % perunan alkuperåisestå hedelmåmehusta.

Huolimatta siitå, ettå peruna kåsitellåån aluksi siten, ettå sen mukana seuraava irtonainen maa erotetaan ja peståån puhtaaksi erillisesså pesu-10 vaiheessa 2, sulppu voi sisåltåå joitakin jåljellejååviå kiinteitå epå-puhtauksia, kuten hiekkaa, soraa tai vastaavaa. Koska sulpusta lopulli-sesti valmistettu perunakuitu on keksinnon mukaisesti tarkoitettu kåytet-tåvåksi elintarvikkeena, vaatimuksena on, ettå kaikki epåpuhtaudet pois-tetaan mahdollisimman tåydellisesti. Tåstå syystå sulpulle suoritetaan 15 erityinen kåsittely 6, jossa jåljellå olevat kiinteåt epåpuhtaudet erotetaan. Tåmå erotuskasittely rakentuu sille periaatteelle, ettå kiinteåt epåpuhtaudet ovat raskaampia kuin sulppu, ja siinå kåytetåån hyvåksi pai-novoimaa lisååviå laitteita, mielellåån sykloneita. Sulpulla 5 on kuiten-kin aivan liian sakea konsistenssi, jotta se voitaisiin asettaa suoraan 20 erottamiskåsittelyn alaiseksi, ja tåmån vuoksi se on ensin laimennettava kevytjuoksuiseen tilaan. Tåmå laimentaminen tapahtuu hedelmåmehun avulla, mutta se hedelmåmehu, joka on saatu aikaisemmin yhdesså tårkkelyksen kanssa repimisen 3 ja erottamisen 4 yhteydesså, on liian viskoosia vaahtopitoisuutensa vuoksi, ja sitå ei voida kåyttåå suoraan lopullisten 25 tavoitteiden mukaisesti. Tåmån vuoksi vaahto on poistettava hedelmåmehusta. Tållaisen hedelmåmehun valmistus, jota kåytetåån laimentimena sulpulle, tapahtuu siten, ettå erottamisvaiheesta 4 saatu tårkkelyksen ja hedelmåmehun sekoitus 7 erotetaan, jolloin saatu tårkkelys 8 etenee esimerkiksi tårkkelyksenvalmistukseen, kun taas erotettu hedelmåmehu 30 vapautetaan vaahdosta hedelmåmehun vaahdonpoistovaiheessa 9. Keksinnon yhteydesså on havaittu, ettå erityisen tehokas ja hyodyllinen tapa vaahdon poistamiseksi on johtaa vaahtoava hedelmåmehu hydrosyklonilait-teeseen, jolloin vaahtoamaton hedelmåmehu saadaan poisteena ja vaahtovai-heet otetaan pois massan jakeena. Hydrosyklonissa tapahtuva kåsittely 35 voidaan toteuttaa rinnan- ja/tai sarjakytkettyjen hydrosyklonien kennos-toissa.

6 90387

Yllåkuvatun vaahdonpoistokåsittelyn avulla vaivalloinen ja vaikeasti kå-siteltåvå vaahtoava hedelmåmehu muutetaan keksinnon mukaisesti yksinker-taisella tavalla vaahtoaraattoraaksi, kevytjuoksuiseksi ja helposti kåsi-teltåvåksi nesteeksi, joka soveltuu hyvin kåytettåvåksi laimentimena 5 sulpulle 5 ennen jåljellåolevien kiinteiden epåpuhtauksien seuraavaa erottamisvaihetta 6.

Vaahtoamaton ja kevytjuoksuinen hedelmåmehu sekoitetaan sulpun kanssa sulppu/hedelmåmehu -sekoitukseksi 10, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 10 4-7 %, mieluununin 5-6 %. Sulpun ja hedelmåmehun sekoitus 10 saatetaan tåmån jålkeen kiinteiden epåpuhtauksien poistovaiheeseen 6 aikaisemmin esitetyn tavan mukaisesti esimerkiksi syklonin tai kuortolingon avulla. Tamån tiheyserotuksen avulla sulppu vapautuu tehokkaasti raskaammista kiinteistå epåpuhtauksista, kuten hiekasta, sorasta, jne., mikå on vaa-15 timus elintarviketuotteita valmistettaessa.

Epåpuhtauksien erottamisvaiheen 6 jålkeen osa hedelmåmehusta poistetaan sulpusta vedenpoiston 11 avulla siten, ettå sulpun kuiva-ainepitoisuus nousee 12-17 %:in, mielellåån noin 14-16 %:in. Tåmå vedenpoisto voidaan 20 toteuttaa pyorivien siilojen avulla, niin kutsuttujen keskipakosiilojen avulla, vastaavalla tavalla kuin aikaisemmin kuvatussa erottamisvaiheessa 4.

Se sulppu, joka saadaan vedenpoiston 11 jålkeen, on olennaisesti vapaa 25 kiinteistå epåpuhtauksista, mutta sitå ei voida kåyttåå kuitutuotteena elintarvikkeissa kuivauksen jålkeen, koska valmistettu kuitu ei ole maul-taan neutraali, vaan sillå on perunan sivumaku. Syynå tåhån ovat toden-nåkftisesti sulpun hedelmåmehupitoisuus sekå ennen kaikkea hedelmåraehuun sisåltyvåt irralliset suolat. Jotta voidaan saada aikaan tyydyttåvå, 30 maultaan neutraali perunakuitutuote, sulppu on jalostettava, mikå tapah-tuu jalostusvaiheessa 12, joka muodostuu kolmesta osavaiheesta, nimittåin esipuristuksesta 13, pesusta 14 ja lopullisesta puristuksesta 15. Jalos-tusvaiheen 12 pååtarkoituksena on korvata osa sulpun hedelmåmehupitoisuu-desta vedellå, ja låhemmmin mååritettynå noin 30-50 %, mieluummin noin 35 35-45 %, ja paras ratkaisu on korvata noin 40 % sulpun hedelmåmehupitoi- suudesta vedellå. Tåmån aikaansaamiseksi poistetaan ensin osa sulpun hell 7 90387 delmåmehusta esipuristusvaiheessa 13. Tålloin sulpun kuiva-ainepitoisuus lisååntyy aikaisemmin ilmoitetusta noin 12-17 %:sta, mieluummin noin 14-16 %:sta, noin 20-30 %:in, mieluummin noin 22-27 %:in. Esipuristus 13 suoritetaan mielellåån ruuvipuristintyyppisesså puristimessa, jota ei ole 5 esitetty.

Esipuristettuun sulppuun lisåtåån tåmån jålkeen vettå pesuvaiheessa 14. Tarkasti ottaen pesu 14 ei ole varsinainen pesu, vaan pikemminkin veden lisååminen tai poispuristetun hedelmåmehun korvaaminen vedellå, mutta 10 lopputulokseksi voidaan katsoa sulpun peseminen, jolloin hedelmåmehu sii-hen kuuluvine suoloineen poistuu sulpusta. Jotta voidaan saada aikaan lisåttåvån veden mahdollisimman tasainen jakautuminen, vesi lisåtåån mielellåån siten, ettå se sekoitetaan uudelleen esipuristetun sulpun kanssa. Sekoitus voi tapahtua suositeltavasti niin kutsutussa kuidunhajottimessa. 15 Se måårå vettå, joka lisåtåån sulppuun pesun 14 yhteydesså, vastaa suun-nilleen sitå hedelmåmehun mååråa, joka on puristettu irti esipuristuksen 13 yhteydesså siten, ettå sulpun kuiva-ainepitoisuus on pesuvaiheen 14 jålkeen nåin noin 11-16 % ja mieluummin noin 13-14 %. Todetaan, ettd pe-suvaihe 14 on paåasiassa prosessin ainoa vaihe, jossa kaytetdån ylimiiå-20 råistå nestettå. Prosessissa kåytetåan hyvåksi ylipaånså ainoastaan peru-nan omaa hedelmåmehua, mikå ediståå olennaisesti suljetun prosessin ai-kaansaamista. Kuten aikaisemmin on selvitetty, tåmå on etu prosessin ja ympåriston kannalta.

25 Pesun 14 jålkeen sulppu puristetaan lopullisesti loppupuristusvaiheessa 15, jotta sulpun nestepitoisuutta voidaan alentaa ennen tåtå vaihetta seuraavaa kuivausta. Loppupuristuksen yhteydesså kuiva-ainepitoisuus li-sååntyy noin 20-30 %: in ja mieluummin noin 22-27 %:in. Sopivan kuiva-ainearvon on havaittu olevan sekå esipuristuksen 13 ettå loppupuristuksen 30 15 yhteydesså noin 23-25 %. Sekå esipuristus 13 ettå loppupuristus 15 toteutetaan mielellåån ruuvipuristintyyppisesså puristimessa, jota ei ole esitetty.

Nåin jalostettu sulppu on tåmån jålkeen valmis kuivattavaksi ja jauhetta-35 vaksi, jos lopul.linen perunakuitutuote tåtå vaatii. Kuivausvaihe 16 voidaan sinånså suorittaa yksinomaan jalostettuun sulppuun, mutta jalostettu β 90387 sulppu sekoitetan mieluummin aikaisemmin kuivatun ja jauhetun perunakui-dun 17 kanssa siten, ettå saavutetaan sekoitus, jonka keskimååråinen kuiva-ainepitoisuus on noin 40-60 % ja mieluummin noin 50 %, joka sekoitus kuivataan tåmån jålkeen. Valmiiksi kuivatulla kuitutuotteella, joka 5 sekoitetaan jalostettuun sulppuun, kuiva-ainepitoisuus on noin 85-95 % ja tavallisesti noin 90 %. Itse jalostetun sulpun kuivaaminen suoritetaan tavanomaisella tavalla låmpimån ilman avulla kuivaussykloneissa, joita ei ole esitetty ja joista kuivattu sulppu syotetåån ulos jåånteenå.

10 Kuivauksen 16 jålkeen tapahtuu seulonta ja mahdollinen jauhatus 18 valmiiksi perunakuitutuotteeksi. Myos seulonta ja jauhatus tapahtuvat tavan-omaisella tavalla, jossa pyritåån korkeintaan noin 1 mm:n keskimååråiseen hiukkaskokoon ja mieluummin korkeintaan noin 0,5 mm:n hiukkaskokoon.

15 Osa kuivatusta ja jauhetusta perunakuidusta 17 johdetaan sekoitusvaihees-sa jalostuksesta saatuun sulppuun, kuten aikaisemmin on esitetty, ja lop-puosa toimitetaan edelleen varastointivaiheeseen 19, ennen kuin se toimi-tetaan edelleen myytåvåksi ja jakeluun valmiina perunakuituna 20.

li

Claims (6)

1. Perunakuidun valmistusmenetelmå, johon kuuluu seuraavaat vaiheet; 5 a) perunan (1) pesu (2), b) perunan hajotus (3) hedelmåmehuksi, tårkkelykseksi ja sulpuksi, c) tårkkelyksen (8) erotus (4) hedelmåmehusta ja sulpusta (5), d) kiinteiden epåpuhtauksien erotus (6) sulpusta, e) sulpun vedenpoisto (11), jotta osa hedelmåmehusta voidaan poistaa, 10 f) vedestå poistetun sulpun jalostus (12) g) kuivaus (16) , ja h) jauhatus (18) valmiiksi perunakuitutuotteeksi (20), tunne t tu siitå, ettå vaiheessa d) hedelmåmehun vaahto kuoritaan 15 (9) ja se lisåtåån sulppuun (5) sulppu/hedelmåmehusekoituksen (10) muodostamiseksi, jonka kuiva-ainepitoisuus on noin 4-7 %, mielellåån noin 5-6 % ja joka vapautetaan kiinteistå epåpuhtauksista tiheyserottamisen avulla; 20 ettå vaiheessa f) sulppu, jonka kuiva-ainepitoisuus on 12-17 %, jaloste-taan siten, ettå sulpussa olevien hedelmåmehun ja liuenneiden suolojen pitoisuus våhenee, kun sulppu esipuristetaan (13) kuiva-ainepitoisuuteen 20-30 % ja pestådn tåmån jålkeen (14) vettå lisååmållå kuiva-ainepitoisuuteen 11-16 %, minkå jålkeen sulppu puristetaan lopullisesti (15) 25 kuiva-ainepitoisuuteen 20-30 %, jonka jålkeen jalostettuun sulppuun johdetaan ennen kuivausta (16) mahdollisesti kuivattua sulppua (17) siten, ettå sen sulpun kokonaiskuiva-ainepitoisuus, joka syotetåån kuivausvaiheeseen, on noin 40-60 %; 30 ettå jalostattu ja kuivattu sulppu jauhetaan vaiheessa h) valmiiksi perunakuitutuotteeksi, jonka keskimååråinen hiukkaskoko on korkeintaan noin 1 mm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunne ttu siitå, 35 ettå vaiheessa d) syotetty hedelmåmehu kuoritaan (9) vaahdosta hydrosyk- lonissa. 10 90387

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmå, tunnettu sii-tå, ettå vaiheessa d) vaahdosta kuoritun hedelmåmehun ja sulpun sekoitus (10) vapautetaan kiinteistå epåpuhtauksista syklonissa.

4. Jonkln patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå jalostuvaiheessa f) tapahtuva puristus (13,13) suoritetaan ruuvipuristimissa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmå, tunnettu 10 siitå, ettå vettå lisåtåån puristettuun sulppuun jalostamisvaiheessa f) sulpun sekoituksen yhteydesså.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå kuivattu sulppu jauhetaan (18) keskimååråiseen hiukkaskokoon, joka 15 on korkeintaan noin 0,5 mm. I! 11 90387