FI90338B - Lämpökäsittelykammio - Google Patents

Description

i 90338 Lämpökäsittelykammio - En värmebehandlingskammare

Keksinnön kohteena on 1 ämpökäsittelykammio, erityisesti säädeltyyn jäähdyttämiseen ohuille tasaisille lasilevyille, joi-5 ta on käsitelty korkeassa kuumuudessa ja jotka liikkuvat jatkuvasti kulkevalla telakuljettimel1 a vaakatasossa. Tarkemmin sanoen kyseessä ovat kammiot, joissa on vähintään kaksi erillistä jäähdytysvyöhykettä, joita voidaan säädellä toisistaan ri i ppumattomasti.

10

Kun halutaan välttyä lasilevyissä korkeassa kuumudessa tapahtuneen käsittelyn jälkeen syntyviltä d^+ormoitumisi 1 ta ja/tai jännityksiltä, jäähtymisen on toteuduttava säädellysti, hitaasti ja tasaisesti. Jäähdyttäminen «hehkutus; saadaan tois teutumaan konvektion avulla lämpökäsittulykammiossa läpikulku- tai ei-läpikulku-uunissa, johon puhalletaan ilmaa ja jossa kierrätetään ilmaa poikittaisia suuttimia käyttäen ja imetään se sisääntulokohdassa kammiota, jossa se kiertyä vastakkaiseen suuntaan kuin mihin lrsilevyt kulkevat. (DE-A-1069549 20 ja DE-A-1960367>.

On tullut ilmi, että alalla tällä hetkellä käytettävissä kammioissa ei käsiteltäessä erittäin ohuita, alle 3 mm paksuja lasilevyjä saada tyydyttäviä tuloksia mitä tulee tasaisuuteen 25 ja jännitysten poistamiseen. Tällaisia vaatimuksia on erityisesti sellaisilla lasilevyillä, jotka on tarkoitus kerrostaa jollain tavalla ja joita ennen muovaamista käsitellään korkeissa lämpötiloissa, esimerkiksi lisättäessä sähkönsyöt-töelektrodeja ja/tai emaloidun ke ykien polttovaiheessa.

30 Tällä tavoin käsiteltyjä lasilev jä käytetään erityisesti ajoneuvojen lämmittävien lasien valmistuksessa.

Tavallisin menetelmin ei päästä - paitsi erityistoimin - samaan optiseen laatuun kuin yleensä ajoneuvojen ei-lämmittä-35 vissä laseissa, ja se johtuu pääasiallisesti lasilevyjen tilasta ennen muovausvaihetta. Jotta lasin laatu ei kärsisi, jokaisen lasilevyn on oltava ei vain ehdottoman suora ja de-f or moi tumaton, myös täysin vailla sisäisiä jännityksiä, jotka 2 90338 saattaisivat aiheuttaa haitallista de-f ormoi tumi sta muovaus-vaiheen aikana.

Tämän keksinnön kohteena on lämpökäsittelykammio, joka sopii 5 erityisesti ohuiden, korkeassa lämpötilassa käsiteltyjen lasilevyjen jäähdyttämiseen. Jäähdytetyt lasilevyt täyttävät tiukimmatkin tasaisuuden ja jännityksettömyyden vaatimukset lasilevyille, jotka kootaan kerrostamalla.

10 Keksinnön mukaisessa 1ämpökäsittelykammiossa on ensimmäinen jäähdytysvyöhyke, joka pituussuunnassa rajoittuu väliseiniin, joissa on vain kapeat tulo- ja poistumisraot lasilevyille ja kuljettimen molemmin puolin, koko kammion pituudelta, lämpösäteilyä absorboiva laite, jonka lämpötilaa samoin kuin nii-15 den läpi kulkevan ilman lämpötilaa voidaan säädellä, sekä toinen jäähdytysvyöhyke, jossa toisaalta on kuljettimen molemmin puolin kohtisuoraan kuljetussuuntaan nähden sijoitetut rakosuuttimet, joista puhalletaan lämpötilaltaan säädeltyä jäähdytysi1 maa, ja toisaalta aukkoja, joista jäähdytys!1 ma 20 saa aksiaalinopeuden osavoiman, kuljetussuunnan vastaisen.

Tunnuspiirteiltään keksinnön mukaista 1ämpökäsittelykammiota käytettäessä pystytään täyttämään suurimmatkin ohuiden lasilevyjen jäähdytyksen vaatimukset, näin, vaikka lasilevyjen 25 kuljetusnopeus olisi suhteellisen suuri.

Jäähdytyksen kannalta kriittisimmässä vaiheessa, lasilevyjen lämpötilan ollessa suurimmillaan, keksinnön mukaisessa kammiossa jäähdytys tapahtuu vain lämpösäteilyä absorboimalla, 30 käyttäen putkia tai rasioita, joissa on runsaasti absorptio-pintaa, pinnan lämpötila säädettynä optimaaliseksi.

Jotta ei tapahtuisi jäähdytystä häiritsevää lämmön kulkeutumista, ensimmäinen jäähdytysvyöhyke on suljettu tila, jossa 35 on vain kaksi lasin paksuuden kannalta mahdollisimman kapeaa rakomaista aukkoa. Tällä ensimmäisellä vyöhykkeellä lasilevy jäähtyy hitaasti ja tasaisesti ja sen lämpötila laskee noin 50 °C, mikä riittää kriittisistä lämpötiloista poispääsemi-seen. Tällöin lämpösäteilyä abrosboivien osien pinnan lämpö- 3 90338 tila säädetään noin 400 "C:een, tarvittaessa, ja erityisesti uunin käynnistysvaiheessa, voidaan käyttää sähkolämmittimiä.

Ensimmäiseltä jäähdytysvyöhykkeeltä lasilevyt tulevat toieel-5 le jäähdytysvyöhykkeelle, jossa jäähdyttäminen jatkuu tasaisena, mutta voimakkaampana, lähinnä kulkeutumalla rako-suuttimista tulevan jäähdytysiIman mukana, jota vyöhykkeellä kiertää lasien kulkeutumissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan .

10

Muita keksinnön yksityiskohtia ja edullisia piirteitä tulee esiin seuraavassa kuvauksessa, johon liitetyissä kuvioissa! kuviossa 1 nähdään ensimmäinen keksinnön mukaisen lämpökäsit-15 telykammion toteutusmuoto, kuviossa 2 toinen keksinnön mukaisen 1ämpökäsittelykammion toteutusmuoto ja 20 kuviossa 3 kolmas keksinnön mukaisen 1ämpökäsittelykammion toteutusmuoto.

Lämpökäsittelykammio sijaitsee uunin 1 jäljessä, jossa voidaan suorittaa esimerkiksi seripainatuksella lasilevyyn lisä-25 tyn emalin polttaminen, lasilevyt ovat tyypillisesti 1,5 - 2,5 mm paksuja ja ne on tarkoitettu ajoneuvojen kerrostamal1 a koottaviin laseihin. Uunista tulevien lasilevyjen lämpötila on 500-600 °C. Lasilevyt kuljettaa 1ämpökäsittelykammioon kuljetin 2, jonka nopeus on synkronoitu uunin 1 nopeuden 30 karissa. Pyrometri 3 mittaa lasilevyjen todellisen lämpötilan niiden tullessa sisään, tätä lämpötilaa käytetään vertailuar— vona erilaisissa jäljempänä kuvatuissa laitteissa.

Lämpökäsittelykammiossa on kaksi jäähdytysvyöhykettä, ensim-35 mainen jäähdytysvyöhyke A ja toinen jäähdytysvyöhyke, joka koostuu osista B, C ja D.

Jäähdytysvyöhykkeen A sulkee uunin 1 puolelta väliseinä o ja osavyohykkeen B puolelta väliseinä 7. Väliseinissä o ja 7 on 4 90338 kapsat rakomaiset aukot, joeta lasilevyt pääsevät sisään (aukko 8) ja ulos (aukko 9), aukot ovat kooltaan ja muodoltaan sellaiset, että ui koi 1mayhteys jää mahdollisimman vähäiseksi. Kammion muut kohdat on suljettu mahdollisimman tn-5 viisti.

Lasilevyjen jäähdytys vyöhykkeellä rt toteutuu pelkän absor— boitumisen avulla, lämpöä absorboivat osat 11 ja 12 sijaitsevat kuljettimen 2 ylä- ja alapuolella. Lämpösäteilyä atosot— 10 boivat osat 11 ja 12 muodostuvat suuripintaieista koteloista, joihin sisältäpäin syötetään tietynlämpbistä ilmaa, niin että lasilevyjä vastapäätä sijaitsevien tasaisten jäähdytyspinto-jen 13 lämpötila saadaan pysymään haiututunlaisena. Uunin käynnistyvaiheessa, kun kuljettimen 2 telat ovat vielä suh-15 teellisen viileät, jäähdytysvyöhyke rt kuumennetaan lämmitys-laitteen 14 avulla, joka on sijoitettu kuljettimen 2 ja jääh-dytyslevyjen 13 väliin, siihen tulee sähkövirtaa jännitteen-säätimen 15 kautta prosessi nohjäi men ohjaamana.

20 Ylempään absorboivaan osaan il puhaltaa ilmaa puhallin 18 putken 19 kautta ja alempaan absorboivaan osaan 12 puhallin 20 putken 21 kautta. Jäähdyttävän ilman virtausnopeus säädetään sopivaksi prosessi nohjäi men ohjaamaan sähkömoottoriin 2Ξ sijoitetun säätö!äpän 22 avulla. Säätösuure on Kammion si-25 säinen lämpötila mitattuna lasilevyn pinnan ja jäähdytyspin-nan 13 väliltä käyttämällä suoralta säteilyltä suojattua 1äm-pötilasondia 24.

Selvyyden vuoksi signaalien siirtymispiirejä ja ohjauspiirejä 30 ei ole esitetty. Jäähdytys!lma poistuu ulkoilmaan putkea 26. öäähdytysvyöhykkeelä rt lasilevyt jäähtyvät yleensä alle 50 “C, mikä kuitenkin riittää kriittisistä, myöhemmin ilmeneviä virheitä mahdollisesti aiheuttavista lämpötiloista poispääsemi-seen.

35

Kuvion 1 mukaisessa toteutusmuodossa toisen jäähdytysvyöhyk-keeri osat B, C ja D eivät ole toisistaan erillään, vaan muodostavat jatkuvan kanavan, jossa lasilevyjen kuljetussuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan kulkeva jäändytysi1 ma virtaa.

5 90 338 «jäähdytys! 1 man kierto on suljettu! osasta & putkea 31 puhal-timeen 30 nouseva ilma siirtyy putkia 32 ja 33 osiin C ja D, mahdol1isen 1ämpöti1asaädön jäi keen.

5 Osaan C tulevan ilman jäähdytys!1 man lämpötila säädetään lämmönvaihtimen 36 avulla, joka jäähdyttää sen ulkopuolelta pumpun 37 avulla imetyn ulkoilman «avulla, virtausta säätelee putkeen 38 sijoitettu säätöläppä 39. Säätö läppää 39 ohjaa sähkömoottori 40, jonka nopeus säädetään putkeen 42 sijoitele tun 1ämpoparιn 41 antaman lämpötilan mukaan.

Putkesta 42 lähtee putki 43, jota pitkin osaan C tuleva jään-dytysilma kulkeutuu ensin jatkuvatoimiseen kuumentuneen 44, jossa on kuumentavat sähkövastukset, jotka toimivat vain, jos 15 putkessa 32 oleva ilma ei ole tarpeeksi kuumaa, esimerkiksi uunin käynnistysvaiheessa. Kuumenti mel 1 a ja 1 ämmönvai ht i mel ~ la saadaan yhdessä säädeltyä jäähdytysi1 man lämpötila erittäin tarkasti. Vyöhykkeelle C tulevan ilman tulee olla noin 300-Celsiusasteista, lämpötilaa kontrolloi lämpöpari 45.

20

Putkia 33 osaan D tulevan jäähdytysi1 man tulee olla noin 200-Celeiusasteista. Ilman jäähdyttää toinen 1ämmönvaihdin 48, johon tulee raitista ilmaa pumpun 49 avulla. Virtausnopeutta säätelee’ säätöläppä 51 sähkömoottorin 50 ohjaamana lämpöparin 25 52 putkessa 53 mittaamaan lämpötilan mukaan. Putken 53 ja putkien 33 välissä on taas jatkuvatoiminen sähkölämmitin 54, joka voi tarvittaessa lämmittää jäähdytysiimaa, lämmittimen 54 Käynnistymistä säätelee lämpöparin 55 putkessa 33 mittaama 1 ämpot11 a.

3 0 vyöhykkeen osissa C ja D on kuljettimen 2 molemmin puolin pu-hallusrasiat 58, joihin putket 32 ja 33 avautuvat, ja joissa on lasilevyä vastapäätä sijaitsevilla pinnoillaan rakosuutti-met, jotka jatkuvat koko puhal1usrasioitten leveydeltä. äää-35 tölappi en 34 ja 35 avulla voidaan tarvittaessa säädellä rasioihin 58 tulevan ilman virtausta.

Myös osassa B, johon jäähdytysi1 ma imetään, on sähkölämmitys-laitteet 60, joita tarvittaessa voidaan Käyttää kuljetustelo- S-ί O 3 3 8 ö jen ja koKo vyöhykkeen kuumentamiseen. Lämpötilan mittaa suoralta lämpösäteilyltä suojattu lämpöpan t>l, arvo toimii säätösuureena jännitteensäatimelle 62.

5 Kammiosta lähtevien lasilevyjen lämpötila mitataan pyromet-rillä t>3, lasien lämpötilan tulee olla noin 200 °C.

Kun jäähdytysi1 ma kiertää suljettua piiriä, kammioon tulevaa ilmaa on sisään imetyn ilman verran. Saattaa kuitenkin olla 10 edullista muuttaa puhallettavan ja imettävän ilman suhdetta hieman ja luoda kammioon lievä yli- tai alipaine.

Myös kuvion 2 mukaisessa toteutusmuodossa kammiossa on kaksi jäähdytysvyöhykettä, ensimmäinen jäähdytysvyöhyke A ja toinen IS jäähdytysvyöhyke, joka koostuu osista B, C ja D. Kuten edellä, jäähdytysvyöhykkeen A sulkee väliseinä e>, jossa on tulo-aukko S ja väliseinä 7, jossa on ulosmenoaukko 9. Kuvion 2 jäähdytysvyöhyke A on samanlainen kuin kuviossa 1.

20 Osan B jäähdytysi1 ma tulee kuljettimen 2 molemmin puolin sijaitsevista puhal1usrasioista 67, joihin ilmaa tulee putkista 66. Puhallusrasioissa 67 on poikittaiset puhal1usraot, jotka jatkuvat rasian koko leveydeltä. Samantyyppisiä puhallus-rasioita 67 on osassa C, niihin tulee ilmaa putkista 68.

25 Putkiin 66 ja 68 sijoitetut säätöläpät auttavat säätelemään jäähdytysilmavirtaa. Puhal1usrasioitten 67 puhaltama ilma kiertää kammiossa lasilevyjen kulkusuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan, kuten nuolet osoittavat, ja sen imee sisään osaan B avautuvassa putkessa 71 sijaitseva puhallin 70.

30

Tuulettimesta 70 lähtien osa sisään imetystä jäähdytysi1masta poistuu ulkoilmaan putkea 72 pitkin, toinen osa poistuu kierrosta putken 73 kautta kuljettuaan puhaltimen 74 läpi. Moottorin 76 säätelemää säätöläppää käytetään i1mavirtausten sää-35 telyyn putkissa 72 ja 73.

Ennen kuin putkea 73 tuleva kuuma ilma tulee puhaltimeen 70, se sekoittuu putkea 78 tulevaan kylmään ilmaan kylmän ilman määrän säätää moottorin 80 ohjaama säätöläppä 79. Ilmamäärän

7 9033B

määrää putkessa »1 olevan ilman lämpötila, kylmän ilman säätö läppä 75 on enemmän tai vähemmän auki lämpöparin 82 putkessa 81 mittaaaman lämpötilan mukaan. Vyöhykkeiden osiin C ja D tulevan kylmän liman hienosäätö toteutuu 1ämmityslaitei11 a 5 83 ja 87, joita käytetään iämpöpanen 84 ja 88 putkissa e>6 ja 88 mittaamien lämpötilojen mukaan.

ääätöiäpat 79 ja 75 on liitetty ohjauspiiriin 90, sisään ime.....

tyn kylmän ilman määrä on joko sama kuin ulkoilmaan johdetun 10 kuuman ilman määrä tai hieman siitä poikkeava, jotta kammioon saadaan neva yli- tai alipaine lisäämällä tai vänentämäilä sisään imetyn kylmän ilman määrää suhteessa ilmakehään poistuvan kuuman ilman määrään.

15 Osassa B on 1ämpöti1ansäätölaitteet, esimerkiksi sähkölämmi-tyslaitteet 60 kuljettimen 2 ala- ja yläpuolella. Lämpötilaa kontrolloi lämpöpari oi, joka on sijoitettu kuljettimen 2 ja 1ämmityslaitteiden 60 väliin.

20 kolmannessa toteutusmuodossa, kuviossa 3, kammiossa on ensimmäinen jäändytysvyönyke 8 ja toinen jaähdytysvyönyke, joka koostuu osista B', Q' ja D . Jäähdytysvyöhyke A on samanlainen kuin kuvion 1 kohdalla selostetun lainen vyöhyke. Osat B , C' ja D on erotettu toisistaan väliseinin ja jokaisella 25 osalla on oma suljettu jäähdytys!1 mäkiertonsa. Väliseinä 93 osien B' ja C välillä estää ilma kulkeutumisen osasta C osaan B ja väliseinä 94 erottaa osan 0' osasta C'.

Jokaisessa vyöhykkeen osassa B', C' ja D' pidetään yllä jaäh-30 dytysi1mavirtaa, joka kiertää pääasiallisesti pitkittäi»suuntaan, vastakkaiseen suuntaan kuin lasilevyjen kulkusuunta, ja kaikkiin kolmeen vyöhykkeen osaan liittyy puhallin ja jäähdy-tysilman virtausta ja lämpötilaa säätelevä järjestelmä. Jäähdytysi1 man tuottamiseen ja säätelyyn tarivittavat lait-35 teet ovat samat jokaisessa kolmessa vyöhykkeen osassa, yksinkertaisuuden vuoksi kuvataan vain osaa B .

ö 90333

Kuljettimen ala- ja yläpuolella on puhal1usrasiat 96, joissa on kohtisuoraan lasilevyjen kuljetussuuntaan nähden sijaitsevat puhal1usraot.

5 Puhal1usrasioi hi n 96 tulee ilmaa putkista 97, virtausta säätelevät tarvittaessa aäätdläpät 93, kuumentunut jäähdytysi1 ma imetään sisään putkea 98. Puhaltimesta 99 tulee lämmennyttä jäähdytysi1 maa kohti 1ämmönvaihdinta 101 pitkin putkea 100. Lämmönvaihtimessa 101 ilma jäähdytetään haluttuun lämpötilaan 10 pumpun 103 avulla putkea 102 imemän kylmän ulkoilman avulla, kylmän ilman virtausta säätelee sähkömoottorin 105 kanssa säätöläppä 104. Puhal1usrasioi hi n 96 tulevan jäähdytysi1 man lämpötilan hienosäätö toteutetaan jatkuvatoimisella sähköiäm-mittimellä 106, joka toimii suoralta säteilyltä suojatun 1am-15 pöparin 107 mittaaman lämpötilan mukaan.

Koska toisen jäähdytysvyöhykkeen osien B', C ja D' jäähdytystä säädetään Kaikkia erikseen, jokaisen osan sisäinen lämpötila voidaan säätää optimaaliseksi tarvitsematta ottaa huo-20 mioon vieressä sijaitsevan osan lämpötilaa.

Claims (16)

1. LämpöKäsi ttei ykammi o säädeltyyn jaandyttämi seen ohuille tasaisille lasilevyille, joita on käsitelty korkeassa kuumuudessa ja joita kuljetetaan jatkuvasti kulkevalla telakuljet-5 timellä i2) vaakatasossa, kammio muodostuu vähintään kahdesta erillisestä jääbdytysvyöhykkeestä ja se on t u n n e t t u siitä, että ensimmäisen jäähdytysvyöhykkeen irt) sulkevat pi..... tuussuunnassa väliseinät (6, 7), joissa on vain kapeat rako-maiset aukot <8, 9) joista lasilevyt pääsevät sisään ja ulos, 10 kuljettimen (2) molemmin puolin, koko kammion pituudelta, on lämpösäteilyä absorboiva laite (11, 12), jonka lämpötilaa samoin kuin niiden läpi kulkevan jaähdytysi1 man lämpötilaa voidaan säädellä, serä siitä, että toisessa jäähdytysvyöhykkees-sä (B,C, D) on toisaalta kuljettimen (2) molemmin puolin koh- 15 ti suoraan kuljetussuuntaan nähden sijoitetut rakosuuttimet, joista puhalletaan lämpötilaltaan säädeltyä jaähdytysi1 maa, ja toisaalta aukkoja, joista jäähdytys!1 ma saa aksiaalinopeuden oeavoiman, kuljetussuunnan vastaisen.

2. Patenttivaatimuksen mukainen 1ämpökäsittelykammio, tunnettu siitä, että kussakin lämpösäteilyä absorboivassa laitteessa (11, 12; on metallinen tasainen absorboiva levy (13) .

3. Patentti vaatimuksen 2 mukainen 1ämpökäsittelykammio, t u n n e t t u siitä, että jäähdytysvyöhykkeel1ä ^A) kuljettimen <2; ja absorboivien levyjen (13) välissä on sähkölämmitys! ai te 14.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen 1ämpökäsittelykam-mio, tunnettu siitä, että siinä on jäähdytysvyöhykkeen lämpötilan säätöpiiri, joka toimii kuljettimen (2) ja absorboivien levyjen (13) väliin sijoitetun suoralta säteilyltä suojatun sondin mittaamaan lämpötilan mukaan. •«O

5. Jonkin patentti vaatimusten 2-4 mukainen 1ämpökäsittelykam-mio, t u n n e t t u siitä, että siinä on puhaltimet (18, 20), jotka liittyvät lämpösäteilyä absorboiviin laitteisiin > 1 1 , .12;. J0 90333

6. Jonkin patenttivaatimusten mukainen lampökäsittelykammi o, tunnettu siitä, että toisessa jäahdytysvyönykkessä on kolme osaa (B, C, D), joissa lämpötila ja/tai jäähdytysi 1 man 5 kierto-olosuhteet voidaan säätää erikseen.

7. Patenttivaatimuksen ö mukainen 1ämpökasittelykammio, tunnettu siitä, että toisen jäähdytysvyöhykkeen kolme osaa (B, C, D> muodostavat jatkuvan kanavan, jonka läpi pit- 10 kittäissuuntaan virtaa jäähdytysi1 maa, jota imetään sisään kuumimpaan osaan (osa B) sijoitetun putken kautta. S. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen 1ämpökäsittelykammio, tunnettu siitä, että jäähdytysi1 man kierto on suljet-15 tu ja se jäähtyy sopivaan lämpötilaan 1ämmönvaihtimissa v36, 48) .

9. Patentti vaatimuksen 6 tai 7 mukainen 1ämpökäsittelykam-mio, tunnettu siitä, että jäähdytysi1 ma kiertää osit~ 20 tain suljetussa piirissä ja sitä jäähdytetään päästämäilä sisään Kylmää ilmaa yhdessä siihen sekoittuneen kuuman ilman kanssa.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen 1ämpökäsittelykam-25 mio, tunnettu siitä, että siinä on jäähdytysi1 man lämpötila hienosäätöön tarkoitetut laitteet >,44, 54).

11. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen lämpökäsittely-kammio, tunnettu siitä, että ilman lämpötila ennen 30 rakosuuttimi n varustettuihin puhal1usrasioi hi n (58) tuloa toimii säatösuureena jäähdytysi1 man lämpötilan säädössä.

12. Jonkin patenttivaatimusten 6-11 mukainen lämpökäsittely-kammio, tunnettu siitä, että toisen jäähdytysvyöhyk- 35 keen kahdessa viimeisessä osassa (C, D) on kummassakin puhal -lusrasiat (58, 67), joihin jäähdytysi1 maa tulee ja joita säädellään erikseen. n n 7 7 o 1 1 / k' j J o

13. Jonkin patenttivaatimusten 6-12 mukainen 1ämpökäsi ttely-kammio, t u n n e t t u siitä, että siinä on jäähdytys-vyöhykkeen (A) vieressä sijaitsevalla vyöhykkeen osalla (B) sähkö 1ämmityslaitteet (60). D

14. Jonkin patenttivaatimusten 6-13 mukainen lämpökäsittely-kammio, tunnettu siitä, että toisen jäähdytysvyohyk-keen osia (B:, G', D') erottavat väliseinät <93, 94).

15. Patentti vaatimuksen 14 mukainen 1ämpökäsittelykammio, t u n n e t t u siitä, että kaikissa kolmessa toisen jäähdy-tysvyöhykkeen osassa <B', C', D') on rakosuuttimi n varustetut puhal1usrasiat (96), joihin kuhunkin syöttää ilmaa oma puhallin (99). 15

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen 1ämpökäsittelykammio, t u n n e t t u siitä, että kussakin toisen jäähdytysvyönyk-keen osassa (B ' , C', D ) on suljettu ilmankierto lämmönvaih-timin (101) ja 1ämmityslaitteet (106) jäähdytysi1 man lämpöti-20 1 an hienosäätö# varten. 1 9 ''-ι Π 7 7 0

12. J O ^