FI89520B - Anordning foer behandling av massa - Google Patents

Description

1 89520

Laite massan käsittelemiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on laite massan käsittele-5 miseksi. Erityisen hyvin keksinnön mukainen laite soveltuu puunjalostusteollisuuden kuitususpensioiden lajitteluun ja/tai saostukseen eli tilanteisiin, joissa kuitususpensi-oista on poistettava joko kuituja, nestettä tai näitä molempia. Keksinnön mukaista laitetta voi hyvin käyttää 10 mm. paperikoneen rejektin käsittelyyn tai sellukeiton puskutankin jälkeiseen oksanerotukseen vain pari edullista käyttökohdetta mainiten.

Tämänkertaisen keksinnön lähtökohtana on ns. Stocker-15 ruuvi, joita on aiemmin käsitelty mm. Black Clawson'in US patenteissa 3,947,314 ja 4,160,722. Myös J.M.Voith'in EP patenttijulkaisussa 0 034 780 käsitellään vastaavantyyppistä laitetta. Tekniikan tason mukaiselle laitteelle on siten ominaista, että laitteen akseli on joko pystysuora tai 20 siitä jonkin verran kallistettu, että akselille on kiinnitetty yhtenäinen tasasuurella nousulla varustettu ruuvikier-re, jolla laitteen alapäähän syötettyä käsiteltävää materiaalia siirretään ylöspäin ja, että ruuvikierrettä ympäröi sihtipinta, jonka läpi poistunut materiaali poistetaan 25 laitteen alapäädystä ja sihtipinnan sisälle jäänyt ns. rejektoitunut materiaali poistetaan laitteen yläpäädystä. Ominaista laitteelle on myös se, että sitä käytetään usein ns. oksapesurina, ts. laitteella pyritään erottamaan kui-tususpension oksista ja vastaavista suuremmista kiinteistä 30 kappaleista niiden mukana kulkevat kuidut ja kuituflokit ja akseptoimaan ne sihtipinnan läpi. Tällaisen akseptoitumi-sen aikana myös oksamassassa oleva neste poistuu sihtipinnan läpi, jolloin rejektimassan sakeus kohoaa nopeasti. Pyrkimyksenä on kohottaa sakeus mahdollisimman suureksi, koska 35 laitteesta poistettu oksamassa joutuu useimmiten poltettavaksi, jolloin massan vesipitoisuuden pitäisi tietenkin olla mahdollisimman pieni. Käytännön rajan sakeudelle asettaa tietenkin se, että, vaikka kaikki massassa oleva 2 49520 irtonainen neste poistetaan, jää imeytyneenä oksiin ja vastaaviin nestettä niin paljon, että sakeus on vain noin 30 %.

5 Ennalta tunnetaan myös US patenttijulkaisun 3,616,932 mukainen laite, jossa ruuvisyöttimen kierteen yhteyteen on järjestetty laitteet pesunesteen syöttämiseksi sihtipinnal-le. Erään suoritusmuodon mukaan mainitut laitteet muodostuvat putkesta, joka on kiinnitetty ruuvikierteen reunalle 10 ruuvin jättöpuolelle ja johon putkeen on järjestetty reikiä, joista pesuneste suihkutetaan sihtipinnalle. Kuitenkaan mainittu ratkaisu ei ole läheskään optimaalinen, sillä ensinnäkin laitteen valmistaminen on erittäin vaikeaa ja toisaalta spiraalimaisen putken kautta syötetystä nesteestä 15 suuri osa tulee käytetyksi massan laimennukseen. Tällaisella spiraalimaisella putkella voidaan varmistaa, että nesteen syöttö tapahtuu tasaisesti kautta koko sihtipinnan, johon rakenteella varmasti on pyrittykin, mutta käytäntö on osoittanut, että ratkaisulla on myös merkittäviä huonoja 20 puolia. Koska ruuvin nousu on laitteissa tunnetusti suhteellisen pieni, on myös spiraalimaisen putken nousu pieni. Pesunestettä on kuitenkin syötettävä sihtipinnalle niin, että pesusuihku osuu jokaiseen sihtipinnan reikään, joten nesteen syöttöreikiä on suhteellisen tiheässä mainitussa 25 spiraalimaisessa putkessa. Reikien kautta syötetään suhteellisen suuri määrä nestettä sihtipinnalle, jolloin lopputuloksena on molemmin puolin sihtipintaa virtaava nestekalvo, joka laimentaa huomattavasti käsiteltävän massan sakeutta etenkin laitteen yläosassa, jossa laitteella nimenomaan 30 pyritään maksimaaliseen sakeuteen. Nestettä joudutaan kuitenkin sihtipinnan puhtaanapitosyistä syöttämään niin paljon, että sitä virtaa kauttaaltaan sihtipintaa putkin alaspäin.

35 Edelleen yhtenäisen ruuvin käyttö tuo mukanaan ongelmia, koska käsiteltävä massa pyrkii liikkumaan yhtenäisenä tulppana laitteessa, jolloin sen sakeus laiteen akselin 3 o9 520 vieressä jää suhteellisen pieneksi, kun taas sihtipinnan läheisyydessä sakeus voi nousta hyvinkin suureksi.

Toisena vastaavantyyppisenä ratkaisuna kannattaa mainita 5 myös ratkaisu, jossa ei niinkään pyritä pesemään sihtipin-taa, vaan laimentamaan laitteen sihipinnan sisäpuolelle jäävää rejektimateriaalia tarkoituksella pestä rejektoitavasta materiaalista käyttökelpoinen kuituaines irralleen ja antaa sen poistua sihtipinnan aukkojen läpi akseptin 10 puolelle. Tässä tekniikan tason mukaisessa ratkaisussa laimennusneste syötetään suoraan akselilta, jolloin sen laimennusvaikutus ei suinkaan kohdistu sinne mihin sen pitäisi eli saostuneeseen massakerrokseenn, joka luonnollisesti sijaitsee sihtipinnan välittömässä läheisyydessä.

15

Tekniikan tason mukaisista laitteista on kuitenkin huomattu, että niiden kapasiteetti on suhteellisen pieni, koska ne pyrkivät helposti tukkeutumaan. Onhan selvää, että laitteessa, jossa on tasaisesti suspensiota kohottava kierre ja 20 jossa suspensiosta voidaan samanaikaisesti sekä poistaa nestettä saostusmielessä että kuituja lajittelutarkoitukses-sa, virtaus tapahtuu yksinomaan kohti sihtipintaa, jolloin sen aukot tietenkin tukkeutuvat helposti. Edelleen on huomattava, että laitteessa sisään syötetyn suspension 25 sakeus on pienimmillään akselin vierellä kasvaen siitä maksimiarvoonsa sihtipinnalle mentäessä. Siten sihtipinnan tukkeutumista edesauttaa myös sakeuden kasvu kohti sihtipintaa, jolloin oksista jo irtautuneet kuidut muodostavat kuitumaton sihtipinnalle. Kuitujen, kuituflokkien ja 30 kuitumaton takertumista sihtipinnan aukkoihin edesauttaa myös ruuvin hiertävä vaikutus, jolla ruuvi pyrkii irroitta-maan paksuimmat kuitukasaumat sihtipinnalta. Samalla kun ruuvi kaapii kuitumattoa irti pinnasta, se puristaa osaa matosta syvemmälle sihtipinnan aukkoihin. Kaikki ruuvin 35 käsiteltävään materiaaliin kohdistamat toiminnot ovat hyvin hellävaraisia ja tasaisesti jatkuvia, joten kuitumatto ei pyri hajoamaan, kuitujen muodostamat flokit eivät hajoa eikä materiaalin sakeus tasoitu, koska materiaali nousee 4 ö 9 520 sihtipinnan rajoittamassa putkessa käytännöllisesti katsoen yhtenäisenä patsaana.

Kuten edellä olevasta käy ilmi, on suurin puute tekniikan 5 tason mukaisissa laitteissa niiden pieni kapasiteetti, joka johtuu sihtipinnan tukkeutumisesta. Keksintömme mukainen laite tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan järjestämällä suspension liikkeen pitkin sihtipintaa epätasaiseksi ja kohdistamalla vielä mainittuun pintaan imuvaikutuksen, 10 jolla pintaan ja pinnan aukkoihin tarttuneita kuituja irroitetaan, jolloin aukot pysyvät puhtaina ja virtaus aukkojen läpi olennaisesti suurempana kuin aiemmissa ratkaisuissa. Lisäksi keksinnön mukaisen laitteen toimintaan kuuluu olennaisena osana sihtipinnan pesun järjestäminen 15 aiempaa tehokkaammalla tavalla ja käsiteltävää massaa vähemmän laimentaen. Samalla keksinnön mukaisella laitteella saadaan aikaan myös materiaalin sakeuden tasoittumista ravistelemalla materiaalia niin, että sen eri osaset pääsevät sekoittumaan keskenään.

20

Keksinnön mukaiselle laitteelle tunnusmerkilliset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

Esillä olevaa keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskoh-25 taisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää kaavamaisena aksiaalileikkauskuvantona keksinnön mukaisesta laitteesta, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen laitteen erään edullisen suoritusmuodon sivuttaiskuvantona, 30 kuvio 3 esittää kuvion 2 mukaisen laitteen päätykuvannon, ja kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä toista edullista suoritusmuotoa.

Kuviossa 1 on esitetty pääosiltaan tekniikan tason mukainen 35 massan käsittelylaite 10, johon kuitenkin on kaavamaisesti lisätty keksinnön mukainen sihtipinnan pesunesteen syöttölaite. Kuvatty ns. Stocker- laite muodostuu päällisin-puolin ulkovaipasta 12, joka voi olla joko sylinterimäinen I; 5 ο 9 5 ^ '0 tai jotakin muuta sopivaa muotoa, ulkovaipan 12 ylempään päähän järjestetystä kotelosta 14, joka ojentuu sivulle alaspäin muodostaen rejektoituneen materiaalin poistokourun 16 ja jonka aksiaalisuunnassa ulkovaippaan nähden vastakkai-5 selle puolelle on kiinnitetty tai muutoin järjestetty käyttölaite 18, ja ulkovaipan alempaan päähän järjestetyistä käsiteltävän materiaalin syöttöyhteestä 20 ja akseptoituneen materiaalin poistoyhteestä 22. Ulkovaipan 12 sisälle on järjestetty kiinteä olennaisesti sylinterimäinen, tai 10 joissakin tapauksissa kartiomainen tai muutoin pyörähdyssym-metrinen, sihtipinta 24. Siten ulkovaipan 12 ja sihtipinnan 24 väliin jää pitkänomainen rengasmainen tila 26, johon akseptoitunut materiaali kerääntyy lävistettyään sihtipinnan 24. Sihtisylinterin 24 sisäpuolelle on järjestetty pyöriväs-15 ti akseli 28, jolle on kiinnitetty massan siirtoelimenä toimiva kierrenauha 30 siten, että nämä yhdessä muodostavat yhteestä 20 syötettyä materiaalia ylöspäin siirtävän ruuvin 32, joka pyörii käyttölaitteen 18 määräämällä nopeudella sihtipinnan 24 määrittämässä tilassa 34. Tämänkertaiselle 20 keksinnölle on lisäksi ominaista, että ruuvin akselille 28 on kiinnitetty ainakin kahden yhdysputken 36 välityksellä olennaisesti akselin 28 suuntainen suutinputki 38, josta suihkutetaan pesunestettä sihtipinnalle 24. Pesuneste suutinputkeen 38 johdetaan onton akselin 28 ja mainittujen 25 yhdysputkien 36 välityksellä. Suutinputki 38 voidaan järjestää kuvion esittämällä tavalla yhtenäisen kierteen ulkokehälle vaikkapa niin, että putkea varten kierrenauhaan koneistetaan sopiva syvennys, johon putki niin haluttaessa hitsataan kiinni.

30

Mitä tulee käsittelylaitteen asentoon käyttötilanteissa, on laite useimmiten sijoitettu jonkin verran pystytasosta kallelleen, mutta myös täysin pystyssä olevia laitteita voidaan käyttää. Siten olennaista laitteelle on, että sen 35 akselin suunta poikkeaa olennaisesti vaakasuorasta ollen lähempänä pystysuoraa suuntaa. Siten myös tässä selityksessä ja liitteenä olevissa vaatimuksissa on katsottu voitavan ilman suurta vaaraa väärinkäsityksistä käyttää ilmaisuja 6 o 9 520 'ylöspäin', 'yläpinta'. Yläpinnalla esimerkiksi kierteen yhteydessä tarkoitetaan siis sitä kierteen pintaa, joka työntää käsiteltävää materiaalia eteenpäin ts. ylöspäin sihtipinnan rajoittamassa putkessa.

5

Vaikka laitteen toimintaperiaate onkin sangen yksinkertainen, lienee kuitenkin tarpeen selvittää se ns. oksapesuriin viitaten lyhyesti. Käsiteltävä materiaali, tässä tapauksessa kuitususpensio syötetään yhteestä 20 sihtisylinterin 24 10 sisäpuoliseen tilaan 34, jossa ruuvi 32 siirtää sitä hitaasti ylöspäin. Edetessään tilassa 34 suspensiosta erottuu kuituja ja nestettä, jotka mahtuvat sihtipinnan 24 aukoista läpi ja akseptoituvat tilaan 26, josta ne poistuvat yhteen 22 kautta. Sihtipinnan 24 aukkojen auki-15 pysyminen on varmistettu suihkuttamalla pesunestettä katkaistun ruuviviivan väliin sijoitetun ja ruuvin mukana pyörivän suutinputken 38 aukoista kohti sihtipintaa.

Suspension sakeus kasvaa nesteen poistuessa ja saavutettuaan sihtisylinterin 24 yläpään pyrkimyksenä on massa, jossa ei 20 ole sen enempää irtonaista nestettä kuin kuitujakaan, vaan massa on valmista poistettavaksi ja jätteiden hävitystavasta riippuen myös poltettavaksi.

Kuvioiden 2 ja 3 mukaisesti muodostuu keksinnön erään 25 edullisen suoritusmuodon mukainen ruuvi tavanomaisesta akselista 28 ja tälle kiinnitetyistä massan siirtoeliminä toimivista kierrepaloista 44. Kuvatun tyyppiset kierrepalat 44 on järjestetty akselille niin, että niiden jättöreunojen 48 (se kierretason reuna, jonka yli materiaalikappale putoaa 30 seuraavalle kierretasolle) kautta kulkemaan ajateltu yhtenäinen kierre vastaa olennaisesti tekniikan tason mukaisen laitteen kierrettä. Kierrepalat 44 on kiinnitetty akselille siten, että niiden keskimääräinen kaltevuuskulma akselin 28 suunnassa kulkevaan tasoon nähden on noin 60-35 75°. Kierrepalat 44 voidaan kiinnittää akselille 28 joko kuvion 3 mukaisesti, jolloin päätykuvanto ruuvista on esimerkiksi kolmiapilamainen, ts. kierrepalat 44 jättävät päädystä katsottuna väleihinsä selkeät aukkokohdat 50, 7 39520 joiden kautta osa materiaalista voi pudota jopa ohi seuraa-van kierrepalan, tai siten, että kierrepalojen otsareunat 52 sijoittuvat edeltävän jättöreunan 48 alle siten, että materiaalipartikkeli putoaa suoraan seuraavalle kierretasol-5 le. Olennaista kierrepalojen 44 rakenteelle ja sijoitukselle on, että niiden kierretason nousu on huomattavan suuri verrattuna tekniikan tason mukaiseen kierteeseen, jolloin materiaalin liikenopeus aksiaalisuunnassa kierretason kohdalla on suurempi. Lisäksi kierrepalat 44 on järjestetty 10 toistensa suhteen niin, että pyörimissuunnassa edeltävän kierrepalan jättöreuna 48 on aina korkeammalla kuin seuraa-van kierrepalan otsareuna. Näin saadaan varmistettua, että sihtipinnan sisäpuolisessa tilassa olevaan massaan kohdistetaan edestakaisia aksiaalisia voimia, joilla sekä rikotaan 15 kuitukasaantumia että tasataan materiaalin sakeutta. Edullisimmillaan kierretason kulma akselin suhteen on suora, mutta edullisesti tämän suoritusmuodon mukainen kulma on sama kautta koko kierretason. Kuitenkin keksinnön suojapiiriin kuuluvat myös ratkaisut, joissa kulma jonkin 20 verran poikkeaa annetuista arvoista. Kuviossa 2 on vielä esitetty sihtipinnan 24 pesuun käytettävän nesteen syöttämistä varten järjestetty suutinputki 38, jonka sihtipintaa 24 kohti olevalla pinnalla on rakoja 40, joiden kautta pesuneste suihkutetaan sihtipinnalle 24 sen pesemiseksi. 25 Raot 40 on sijoitettu kuvion suoritusmuodossa jonkin verran lomittain niin, että sihtipinta saa kauttaaltaan tasaisen pesunestesuihkun. Toki tasainen suihku voidaan varmistaa myös raon tai sitä vastaavan suuttimen muotoilulla, jolloin suuttimesta tulevan suihkun muodon tulisi olla viuhkamainen 30 laitteen akselin suunnassa. Kuviosta nähdään myös, että suutinputki 38 on suunnilleen akselin suuntainen, mutta se voi siitä myös mainitusta suunnasta poiketa, mikäli kierre-palojen 44 kehän suuntainen pituus tai limitys sitä vaatii. Tarvittaessa suutinputki 38 voidaan myös upottaa joko 35 kierrepalan otsa- tai jättöreunaan, etenkin silloin, kun kierrepalojen mainitut reunat ruuvin päädystä katsoen sijoittuvat lähemmäksi toisiaan tai peräti jonkin verran päällekkäin.

8 o 9 520

Kuviossa 3 on lisäksi esitetty, kuinka suutinputki 38 voi olla paitsi tavanomainen pyöreä putki myös litteämpi, vaikkapa poikkileikkaukseltaan elliptinen, jolloin luonnol-5 lisesti suutinputken aiheuttama virtausvastus on sylinteri-mäistä putkea pienempi.

Kuviossa 4 on vielä esitetty eräs toinen suoritusmuoto kierrepalalle 60 ja myös suutinputkelle. Tässä suoritusmuo-10 dossa kierrepalan 60 kierretaso on valmistettu levystä ja jätetty myös tasomaiseen muotoon. Toisin sanoen levyaihion reunaan on akselia 28 varten leikattu syvennys, josta levy on hitsattu kiinni akselille. Tästä seuraa, että kierretason muodostavan levyn yläpinnan ja akseliputken 28 välinen kulma 15 muuttuu jatkuvasti. Levy voidaan kiinnittää esimerkiksi (Fig. 4) siten, että otsareunan 64 kohdalla kulma akseliin nähden on tylppä so. yli 90°, levyn keskivaiheilla suora so. 90° ja levyn jättöreunalla 66 terävä so. alle 90°. Vastaavasti levy voidaan kiinnittää myös niin, että otsa-20 reunalla kulma on suora, mistä kulma pienenee koko ajan jättöreunalle päin mentäessä. Kummassakin tapauksessa saadaan jättöreunalla sama toiminta, joskin viimemainitussa tapauksessa voimakkaampana, nimittäin levy pyrkii kuorimaan materiaalin irti sihtipinnasta 24 ja kulma-asennostaan 25 johtuen siirtämään materiaalia kohti akselia 28. Toisin sanoen levy pyrkii siirtämään sakeaa materiaalia kohti akselia, jolloin matalammassa sakeudessa olevan materiaalin täytyy vastaavasti siirtyä kohti sihtipintaa. Levyn otsareunan 64 kohdalla voidaan levyn suuntausta käyttää hyväksi, 30 sillä ensinmainitussa tapauksessa levyn ollessa tavallaan kallellaan sihtipintaa 24 kohti kierretaso 62 pyrkii puristamaan materiaalia kohti sihtipintaa 24 tehostaen näin seulonta-/saostuspyrkimystä. Sama levy voi myös olla kallellaan akselia kohti jättöreunaltaan 66, jolloin se 35 aikaansaa vastaavan materiaalisiirtymän sihtipinnasta poispäin. Sakea materiaali tavallaan kiertyy rullalle kierretason 62 kulmamuutoksen ansiosta. Kuviossa on myös esitetty suutinputki 38 sekä sen ja akseliputken 28 välinen I: 9 89520 yhdysputki 36. Suutinputken 38 pintaan on tässä suoritusmuodossa tehty reikiä 42, jotka toimivat pesunesteen syöt-tösuuttimina. Edullisesti reiät 42 on järjestetty kahteen tai useampaan riviin ja järjestetty vielä lomittain niin, 5 että niistä suihkutettu pesuneste jakautuu mahdollisimman tasaisesti sihtipinnalle 24.

Järjestämällä suutinputki keksinnön mukaisella tavalla olennaisesti akselin suuntaiseksi, jolla tässä tapauksessa 10 ymmärretään sitä, että suutinputki kiertyy enintään yhden kierroksen ruuvin ympäri eli alle 360° koko laitteen pituudella, kun esimerkiksi ruuvikierre voi olla jopa yli kymmenen kierroksen pituinen, saavutetaan se etu, että suuri osa sihtipinnasta on rauhoitettu kokonaan saostukseen 15 ja/tai lajitteluun ilman, että sitä pitkin valuisi tekniikan tason laitteiden mukaisesti jatkuvasti nestekalvo, joka laimentaisi seostettavaa massaa. Käytännön kokeissa on huomattu laitteen toiminnan olevan ihanteellista, jolloin laitteen sihtipinta ei siis ole pyrkinyt tukkeutumaan, 20 vaan on pysynyt auki.

Kuten edellä esitetystä huomataan, tuo keksintömme mukainen laite esille aivan uusia ja ennalta tämäntyyppisten laitteiden kohdalla tuntemattomia toimintoja ja näitä aikaansaavia 25 rakenteita. Keksintömme poistaa kerralla tekniikan tason mukaisia laitteita vuosikymmeniä haitanneet heikkoudet ja kohottaa laitteen kapasiteetin aivan uudelle tasolle.

Claims (10)

10 o 9 520

1. Laite massan käsittelemiseksi, joka laite koostuu ulkovaipasta, sen sisäpuolelle järjestetystä kiinteästä 5 sihtipinnasta, ulkovaipan yhteyteen sijoitetuista yhteistä käsiteltävälle massalle, sihtipinnan läpäisseelle jakeelle ja sihtipinnan sisäpuolelle jääneelle jakeelle sekä sihtipinnan sisäpuolelle pyörivästi, olennaisesti pystyasentoon, joko suoraan ylöspäin tai jonkin verran kallistettuun 10 asentoon, järjestetystä ruuvista, joka muodostuu akselista ja massan siirtoelimestä, tunnettu siitä, että ruuvin (32) ulkokehälle lähelle sihtipintaa (24) on järjestetty olennaisesti akselin (28) suuntainen suutinputki (38) pesunesteen suihkuttamiseksi sihtipinnalle (24). 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että massan siirtoelimet muodostuvat sektorimaisista kierrepaloista (40, 60), joilla on otsareuna (52; 64) ja jättöreuna (48; 66), ja että mainittu suutinputki (38) 20 sijoittuu kahden rinnakkaisen kierrepalan (40, 60) jättö jä otsareunan väliseen tilaan (50).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että massan siirtoelimet muodostuvat sektorimaisista 25 kierrepaloista (40, 60), että akselilla (28) pyörimissuunnassa edellä kulkevan kierrepalan (40, 60) ja sitä seuraavan kierrepalan (40, 60) väliin jää kehän suunnassa rako (50) ja, että mainittu suutinputki (38) sijoittuu mainittuun rakoon (50). 30

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että massan siirtoelimet muodostuvat yhtenäisestä kierre-nauhasta (30), jonka ulkokehälle olennaisesti akselin (28) suuntaisesti on järjestetty mainittu suutinputki (38). 35

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että massan siirtoelimiin (30, 40, 60) on järjestetty li “ B 9 5 2 O niiden sihtipinnan (24) puoleiselle reunalleen syvennys, johon mainittu suutinputki (38) sijoittuu.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, 5 että massan siirtoelimet muodostuvat sektorimaisista kierrepaloista (40, 60), joiden otsa- (52, 64) tai jättöreu-naan (48, 66) tai molempiin on järjestetty syvennys mainittua suutinputkea (38) varten.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että suutinputkeen (38) on järjestetty aukkoja (40, 42) pesunesteen suihkuttamiseksi sihtipinnalle (24).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, 15 että mainitut aukot (40, 42) ovat rakoja tai reikiä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut reiät (40) tai raot (42) ovat kahdessa tai useammassa olennaisesti aksiaalisessa rivissä. 20

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että suutinputki (38) kiertyy akselin ympäri enintään yhden kierroksen verran, alle 360°. 12 49520