FI88989C - Telekommunikationssystem samt foerfarande foer adaptering av numreringsstrukturer av tvao telekommunikationssystem - Google Patents

Description

1 889G9

Tietoliikennejärjestelmä sekä menetelmä kahden tietoliikennejärjestelmän numerointirakenteiden sovittamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä tietoliikennejär-5 jestelmän numerointirakenteen sovittamiseksi toisen tieto liikennejärjestelmän numerointijärjestelmään järjestelmien rajapinnalla, kun ensimmäisen tietoliikennejärjestelmän numerointirakenne käsittää N-bittisen binaarisen tilaaja-tunnuksen ja toisen tietoliikennejärjestelmän numerointi-10 rakenne käsittää Y-numeroisen tilaajatunnuksen,

Viime aikoina ovat markkinoille tulleet johdottomat puhelinjärjestelmät eli CT-järjestelmät (Cordless Telephone), kuten digitaalinen johdoton puhelinjärjestelmä CT2. Tällainen järjestelmä käsittää tukiaseman, joka aina 15 perustuu olemassa olevaan kiinteään puhelinverkkoon liittymiseen. Tukiasemia on kolmea päätyyppiä: kodin tukiasema, toimiston vaihteeseen kiinnitettävä tai itsenäisenä vaihteena toimiva tukiasema sekä ns. telepoint-tukiasemat, joista CT-puhelimella voi soittaa vain ulospäin.

20 Koska nykyiset CT-järjestelmät ajatellaan PSTN:n puhelinliittymiksi (access-pisteiksi ), puhelu osoitetaan CT-päätelaitteelle normaaliin tapaan valitsemalla PSTN:n numerointisuunnitelman mukainen puhelinnumero. Tällöin PSTN reitittää puhelun kyseistä puhelinnumeroa vastaavaan 25 puhelinliittymään, johon CT-kotitukiasema tai CT-toimis-totukiasemaan liittyvä puhelinvaihde on kytketty. Tukiasema kutsuu CT-päätelaitetta radioteitse CT-järjestelmän numerointimenetettelyn mukaisella tunnuksella ja päätelaitteen vastatessa muodostaa puhelun. Täten käytännössä 30 CT-päätelaitteelle voidaan soittaa vain sen koti- tai toi-mistotukiasemien (tiettyjen puhelinliittymien) kautta, f Halutessaan muodostaa puhelun päätelaite ottaa yh- .···. teyden tukiasemaan, joka CT-jär jestelmän numerointimenet- telyn mukaisen laitekohtaisen tunnuskoodin avulla tarkis-·'··' 35 taa päätelaitteen autenttisuuden ja oikeudet ennenkuin 2 8 8 9 G 9 kytkee päätelaitteen PSTN:n puhelinliittymään "linjalle", jonka jälkeen päätelaitteesta voidaan tavanomaiseen tapaan valita PSTN-numerointimenettelyn mukainen puhelinnumero, johon puhelu osoitetaan.

5 Täten nykyisten CT-järjestelmien omat numerointime- nettelyt palvelevat vain CT-radioyhteyttä eivätkä ne missään vaiheessa näy yleisessä puhelinverkossa PSTN.

Tulevaisuudessa CT-järjestelmiä voidaan haluta kytkeä edullisesti myös matkapuhelinverkkoihin. Kun matkapu-10 helinverkossa ei ole mitään osoitettavissa olevia access-pisteitä (kuten PSTN:n puhelinliittymät), vaan pelkästään yleiskäyttöisiä liikennekanavia, joita liikkuvat tilaaja-laitteet käyttävät, perustuu yhteydenmuodostus tällaisessa järjestelmässä aina tilaajalaitteen mukana kulkevan iden-15 titeetin käyttöön.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että johdottomalle puhelinjärjestelmälle ja matkapuhelinjärjestelmälle on yleensä spesifioitu täysin erilaiset, keskenään yhteensopimattomat numerointirakenteet. Jotta järjestelmien 20 yhdistäminen olisi mahdollista, olisi myös nämä numerointirakenteet kyettävä sovittamaan yhteen.

Keksinnön päämääränä on tällaisten erilaisten nu-merorakenteiden yhteensovittaminen mahdollisemman tehokkaalla ja yksinkertaisella tavalla.

25 Keksinnön päämääränä on edelleen hyödyntää langat toman puhelinjärjestelmän päätelaitteeseen kiinteästi liittyvää identiteetti-informaatiota sellaisella tavalla, joka on yhteensopiva matkapuhelinverkossa käytettävään menettelyyn liikkuvien päätelaitteiden tunnistamiseksi.

30 Tämä saavutetaan ensimmäisessä kappaleessa esitetyn tyyppisellä menetelmällä, jolle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että toisessa tietoliikennejärjestelmässä ensimmäisen tietoliikennejärjestelmän tilaajalle käytetään Y-numeroista tilaajatunnistetta, joka on muodostettu muun-35 tamalla tilaajan N-bittinen binaarinen tilaajatunniste 3 88939 desimaaliluvuksi, jossa on enintään Y-l numeroa, ja lisäämällä näin saatuun desimaalilukuun ennalta määrättyyn kohtaan yksi tai useampi järjestelmätunnusnumero, joka ilmoittaa tilaajatunnuksen kuuluvan ensimmäisen tietoliiken-5 nejärjestelmän tilaajalle.

Keksinnön kohteena on myös tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ensimmäistä numerointirakennetta käyttävän kytkentäisen siirtoverkon, jossa on ainakin yksi kyt-kentäkeskus, johon liittyy erilaista numerointirakennetta 10 käyttävä alijärjestelmä, jonka tilaajien yhteydet reitite tään siirtoverkon ja mainitun kytkentäkeskuksen kautta. Järjestelmälle on keksinnön mukaisesti tunnusomaista, että alijärjestelmän numerointirakenne käsittää N-bittisen binaarisen tilaajatunnuksen ja siirtoverkon numerointiraken-15 ne käsittää Y-numeroisen tilaajatunnuksen, ja että siirtoverkossa alijärjestelmän tilaajalle käytetään Y-numeroista tilaajatunnistetta, joka käsittää tilaajan N-bittisestä binaarisesta tilaajatunnisteesta muodostetun desimaaliluvun, jossa on enintään Y-l numeroa, ja näin saatuun desi-20 maalilukuun ennalta määrättyyn kohtaan lisätyn ainakin yhden järjestelmätunnusnumeron, joka ilmoittaa tilaaja-tunnuksen kuuluvan alijärjestelmän tilaajalle.

Keksinnön avulla alijärjestelmän binäärisestä tilaa jatunnuksesta voidaan yksinkertaisella algoritmilla 25 muodostaa uniikki kiinteän siirtoverkon tilaajatunnus. Vastaavasti kiinteän siirtoverkon tilaajatunnuksesta voidaan käänteisalgoritmilla palauttaa uniikki alijärjestelmän tilaajatunnus. Algoritmit ovat yleispäteviä kaikille alijärjestelmän tilaajatunnuksille ja niistä kehitetyille 30 kiinteän siirtoverkon tilaajatunnuksille, joten voidaan välttää esimerkiksi suurten ja vaikeasti päivitettävien muunnostaulukoiden käyttö. Muunnokset voidaan suorittaa identtisesti kaikilla järjestelmien rajapinnoilla; riittää kun joka paikassa on samanlaiset muunnosalgoritmit.

35 Alijärjestelmän tilaajatunnukset voidaan jakaa 4 88939 normaaliin tapaan täysin riippumattomasti kiinteän siirtoverkon numeroinnista. Molempien järjestelmien numerointi-rakenteet voidaan säilyttää ennallaan spesifikaatioiden mukaisina. Varustamalla alijärjestelmän tilaajatunnuksista 5 generoidut desimaaliluvut erityisellä alijärjestelmätun-nusnumerolla varmistetaan näin syntyvän kiinteän siirtoverkon tunnuksen ainutkertaisuus ja mahdollistetaan kiinteän siirtoverkon tunnistaa tietyt tilaajatunnukset alijärjestelmän tilaajatunnuksiksi esimerkiksi erityistoimin-10 toja varten.

Keksintöä selitetään seuraavassa suoritusesimerk-kien avulla viitaten oheisiin piirroksiin, jossa kuvio 1 havainnollistaa kaavamaisesti erästä soluk-koradiopuhelinjärjestelmää, jossa keksinnön mukaista mene-15 telmää voidaan soveltaa, kuvio 2 on vuo- ja lohkokaavio, joka havainnollistaa keksinnön mukaista numerointirakenteiden sovitusmene-telmää kuvion 1 järjestelmässä, ja kuviot 3 ja 4 ovat lohkokaavioita IMSI/PID- ja PID-20 /IMSI-muuntimista, joita voidaan käyttää kuvion 1 järjestelmässä.

Seuraavassa keksintöä tullaan selostamaan käyttäen esimerkkiä, jossa digitaalinen johdoton puhelinjärjestelmä CT2 liitetään osaksi digitaalista matkapuhelinjärjestelmää 25 GSM, mikä onkin keksinnön ensisijainen sovelluskohde. Kek sinnön mukaista menetelmää voidaan kuitenkin soveltaa myös liitettäessä muita johdottomia puhelinjärjestelmiä, kuten DECT (Digital European Cordless Telephone) GSM:ään tai sen muunnelmiin tai muihin samantyyppisiin matkapuhelinjärjes-30 telmiin tai kytkentäisiin siirtoverkkoihin.

GSM-matkapuhelinjärjestelmän perusrakenne ja pe-rustoiminteet ovat alan ammattimiesten hyvin tuntemat ja suhteellisen tarkasti määrätty GSM-järjestelmän spesifikaatioissa. Seuraavassa määritellään kuvioon 1 viitaten 35 joitakin GSM-järjestelmän peruskäsitteitä - ja elementte- s 889 u9 jä. Aluetta, jossa GSM-matkapuhelinpalvelut ovat käytettävissä, kutsutaan GSM-verkoksi (GSM-palvelualue), joka voi kattaa useita maita. GSM-verkko voi jakautua kansallisiin GSM-verkkoihin (PLMN-palvelualue), joka tarkoittaa yhden 5 GSM-palveluja tarjoavan operaattorin aluetta. GSM-verkkoja voi olla myös useita yhdessä maassa ja niiden kattamat alueet saattavat maantieteellisesti peittää toisensa. Seu-raavassa esityksessä GSM-verkolla tarkoitetaan ensisijaisesti tällaista "kansallista" verkkoa.

10 GSM-verkko voi käsittää yhden tai useamman keskus alueen, millä tarkoitetaan aluetta, jossa palveluja tarjoaa yksi matkapuhelinkeskus. GSM-keskusalue voi puolestaan jakautua yhteen tai useampaan liikennealueeseen (location area), joka on yhden tai useamman radiosolun (cell) 15 kattama alue. Solulla tarkoitetaan järjestelmän pienintä maantieteellistä aluetta, joka käsittää yhden tai useamman kiinteän radioaseman eli tukiaseman ja jolla käytetään tiettyjä liikennekanavia.

GSM-verkko sisältää ainakin yhden kotirekisterin 20 (HLR), joka on tietokanta, johon matkapuhelimen tiedot, kuten sijaintitieto, on tallennettu pysyvästi. Järjestelmä sisältää lisäksi useita vierailijarekistereitä (VLR), joista kukin on assosioitu yhdelle tai useammalle keskusalueelle. Kuitenkin kullakin keskusalueella on vain yksi 25 VLR. VLR on tietokanta, jossa matkapuhelimen tiedot on tallennettuna sen ajan, jonka matkapuhelin vierailee VLR:n alueella. VLR tietää matkapuhelimen MS sijainnin yhden liikennealueen tarkkuudella. HLR puolestaan tietää, missä . . VLRrssä matkapuhelin MS vierailee ja se antaa matkapuheli- 30 melle MS päättyville puheluille reititystiedon puhelinverkkoon. HLR puolestaan saa tarvittavat reititystiedot VLR:Itä. HLR:llä ja VLR:llä on ainoastaan signalointiyhteys muihin matkapuhelinverkon komponentteihin.

GSM-verkon sisällä tilaajan tunnistaminen perustuu 35 matkapuhelimen MS kansainväliseen tunnukseen IMSI (Inter- 6 88939 national Mobile Subscriber Identity). IMS1 muodostuu 3 numeroa pitkästä GSM-maakoodista MCC (Mobile Country Code), 2 numeroa pitkästä kansallisen GSM-verkon tunnuksesta MNC (Mobile Network Code) sekä 10 numeroa pitkästä 5 matkapuhelimen tunnuksesta MSIN (Mobile Station Identification Number). MSIN on uniikki tietyn kansallisen GSM-verkon sisällä ja verkko-operaattorin määritettävissä. Kuvion 1 esimerkissä kullakin keskusalueella on oma vierailijarekisteri VLR, joka liittyy kyseisen keskusalueen 10 matka- tai radiopuhelinkeskukseen MSC.

Kuviossa 1 on havainnollistettu kahta keskusaluetta, joista toisessa liikennettä ohjaa matkapuhelinkeskus MSC1 ja vierailijarekisteri VLR1 ja joista toisessa matkapuhelinkeskus MSC2 ja vierailijarekisteri VLR2. Kumman-15 kin keskuksen MSC1 ja MSC2 kattaman keskusalueen alla on yksi tai useampia liikennealueita, ja kullakin liikennealueella vastaava tukiasemaohjain BSC1 ja BSC2 (Base Station Controller) ohjaa useita kiinteitä radioasemia eli tukiasemia (Base Tranceiver Station * BTS). Kussakin edel-20 lä mainitussa radiosolussa on yksi tukiasema BTS ja yksi tukiasemaohjain BTS palvelee useita soluja. Solussa oleva matkapuhelin MS muodostaa kaksisuuntaisen radioyhteyden kyseisen solun tukiaseman BTS kanssa. Tukiasemaohjaimen BSC ja matkapuhelinkeskuksen MSC välillä on sekä signa-25 lointiyhteys että puhekanavia.

Yleensä GSM-verkko liittyy muihin verkkoihin, kuten yleinen puhelinverkko (PSTN), toinen matkapuhelinverkko (PSPDN) tai ISDN-verkko, tietyn matkapuhelinkeskuksen kautta, jota kutsutaan kauttakulkukeskukseksi (Gateway-30 MSC).

Keksinnön mukaisesti johdoton puhelinjärjestelmä CT2 liitetään tälläisen GSM-järjestelmän alijärjestelmäksi. Tämä tapahtuu liittämällä matkapuhelinkeskusten MSC alaisuuteen CT2-järjestelmän tukiasemia BU. Kuviossa 1 35 CT2-tukiasemat BUI, BU2 ja BU3 on kytketty MSClrteen ja 7 88929 CT2-tukiasemat BU4 ja BU5 keskukseen MSC2. Keskukseen MSC2 on lisäksi kytketty CT2-järjestelmän tukiasemaohjain BUC, joka voi käytännössä olla esimerkiksi CT2-periaatteella toteutettu puhelinvaihde PABX, jonka alaisuudessa on tuki-5 asemat BU5-BU6. Matkapuhelinkeskukset MSC sekä CT2-tuki-asemat BU ja ohjaimet BUC on varustettu sopivilla lisä-laitteistoilla ja -ohjelmilla järjestelmien liikkuvuustoimintojen yhdistämisen suorittamiseksi sekä järjestelmien numerorakenteiden sovittamiseksi.

10 GSM-siirtoverkko voi käsitellä CT2-tilaajia pe riaatteessa samalla tavoin kuin todellisia GSM-tilaajia, vaikka viimeistään radiotietasolla CT2- ja GSM-järjestelmät ovat täysin erilliset radiojärjestelmät.

CT2-järjestelmässä ja GSM-järjestelmässä on kuiten-15 kin täysin erilaiset numerointirakenteet, joten CT2-jär-jestelmän tilaajatunnuksia ei voi sellaisenaan käyttää GSM-verkossa.

CT2-järjestelmässä CT2-päätelaitteen tunniste on binaarinen 27-bittinen PID (Portable Identity Code), joka 20 puolestaan muodostuu kahdesta osasta: 8-bittinen MIC (Manufacturer Identity Code) ja 19-bittinen HIC (Handset Identity Code). Tätä koodia käytetään CT2 common air interface (CAI) spesifikaation mukaisesti CT2-tukiaseman BU ja CT2-päätelaitteen MT välisellä radiotiellä. CAI-spesi-25 fikaatiota on kuvattu esimerkiksi artikkelissa "CT2 Common Air Interface", M.W.Evans, British Telecommunications Engineering, Voi. 9, July 1990, s. 103-111.

Keksinnön mukaisesti jokaiselle CT2-päätelaitteelle annetaan GSM-järjestelmää varten toinen tilaajatunnus, 30 joka vastaa GSM:n IMSI:ä. Tämän tunnuksen on oltava uniikki GSM-verkossa ja se on voitava muuntaa CT-järjestelmän tunnukseksi ja takaisin kaikkialla näiden järjestelmien rajapinnoilla.

Seuraavassa selitetään kuvioon 2 viitaten kuinka 35 keksinnön mukaisessa menetelmässä PID muutetaan IMSI:ksi 8 8 8 9 G 9 (eli PID/IMSI-muunnos): i) 27-bittinen binaarinen PID muunnetaan desimaaliluvuksi (maksimiarvo 134217727), johon tarvitaan enintään 9 desimaalia. Saadussa desimaaliluvussa (yleensä BCD-lu- 5 vussa) ei-merkitsevät nollat säilytetään merkitsevien numeroiden edessä, jolloin esitysmuoto säilyy aina 9 desimaalisena ja CT2-päätelaitteiseen assosioitu IMS1 on koko GSM-verkon alueella (globaalisti) yksiselitteinen.

ii) kohdan i) mukaisesti muodostettuun 9-desimaali-10 seen lukuun lisätään haluttuun kohtaan, esimerkiksi eniten merkitseväksi numeroksi, CT2-järjestelmätunnusnumero N, jonka avulla GSM-järjestelmä voi erottaa CT2-tilaajan GSM-tilaajista. Tuloksena saadaan 10 numeroinen desimaaliluku, joka muodostaa GSM-spesifikaatioiden mukainen MSIN.

15 iii) kohdan ii) mukaisesti muodostettuun MSIN:ään eteen eniten merkitseviksi numeroiksi lisätään ensin verkkotunnus MNC ja sitten maakoodi MCC, jolloin saadaan GSM-spesifikaatioiden mukainen IMSI, joten voidaan käyttää sellaisenaan CT2-päätelaitteen tunnuksena GSM-verkossa.

20 Suorittamalla muunnosten i-iii käänteismuunnokset päinvastaisessa järjestyksessä muunnetaan IMSl-tunnus PID:ksi (IMSI/PID-muunnos).

Lopullinen IMSI muodostetaan aina viimeistään MSC:-ssä siten, että MSC:eiden ulkopuolella kaikkialla GSM-ver-25 kossa käytetään CT2-päätelaitteelle IMSI-tunnusta. Toisaalta BU:n ja MT:n välisellä radiotiellä käytetään aina PID:iä. PID/IMSI- ja IMSI/PID-muunnoksien vaatimat toiminnot voidaan periaatteessa jakaa miten tahansa BU:n tai BUC:n ja MSC:n kesken.

30 Kuvion 2 mukaisessa keksinnön ensisijaisessa suori tusmuodossa, jossa BU:n ja MSC:n välillä on ISDN-liitäntä, muunnos i) suoritetaan CT2-tukiasemalla BU siten, että ISDN-liitännän kautta voidaan siirtää desimaaliluku. Matkapuhelinkeskus MSC suorittaa kohdat ii) ja iii) lisäämäl-35 lä desimaalinumeroon CT2-järjestelmätunnuksen N ja GSM- 9 8 8 9 G 9 verkko- ja maakoodit MCC ja MNC.

Vaihtoehtoisesti BU voi suorittaa muunnosvaiheet i) ja ii) tai kaikki muunnosvaiheet i-iii).

Edelleen vaihtoehtoisesti voidaan BU:n ja MSC:n 5 välisessä tiedonsiirrossa käyttää binaarista PID:ä ja suorittaa MSC:ssä kaikki muunnosvaiheet i-iii).

Muunnokset suoritetaan keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa ohjelmallisesti, mutta ne voidaan toteuttaa myös esimerkiksi kuvioiden 3 ja 4 piiriratkaisuilla. 10 Kuviossa 3 binaari/desimaali-muunnin 31 suorittaa muunnoksen i) ja muunnostulos syötetään lukkopiirin 32 sisääntuloon 9:ksi pienimmäksi desimaaliksi. Luku N, joka on ennalta valittu vakio, syötetään lukkopiirin 32 sisääntuloon seuraavaksi suuremmaksi desimaaliksi, jolloin luk-15 kopiirin 32 ulostuloon saadaan 10-desimaalinen MSIN (muunnos ii). Vastaavalla tavalla lukkopiirin 33 sisäätulossa syötetään MSIN:n eteen enemmän merkitseviksi desimaaleiksi MCC ja MNC, jolloin ulostulona saadaan IMSI (muunnos iii). Kuviossa 4 lukkopiirin 42 sisääntuloon syötetään IMSI, 20 mutta lukkopiirin 42 ulostulosta syötetään vain 9 vähiten merkitsevää desimaalia (käänteismuunnokset iii ja ii) de-simaali/binaarimuuntimelle 41, jolloin muuntimen 41 ulostuloon saadaan binaarinen PID (käänteismuunnos i).

Yleisesti keksintö soveltuu minkä tahansa X-bitti-25 sen binaarisen tilaajatunnuksen muuntamiseen enintään Y-l numeroiseksi desimaaliluvuksi, johon lisätään ainakin yksi alijärjestelmätunnusnumero N, niin että saadaan toisen järjestelmän Y-numeroinen tilaajatunnus, johon lisätään mahdolliset verkko- ja maakoodit. Tällöin X ja Y mää-. 30 Täytyvät kulloinkin yhteensovitettavien numerointiraken-teiden perusteella. Edellä esitetyssä esimerkissä Y=10 ja X=27.

Tilaajatunnus voi tässä yhteydessä tarkoittaa joko tilaajakohtaista tunnuskoodia tai päätelaitekohtaista tun-. 35 nuskoodia kulloikin yhdistettävistä järjestelmistä riip- puen.

ίο 889G9

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen menetelmä ja tietoliikennejärjestelmä voivat vaihdella oheisten patenttivaatimusten 5 puitteissa.

Claims (9)

11 88939

1. Menetelmä tietoliikennejärjestelmän numerointi-rakenteen sovittamiseksi toisen tietoliikennejärjestelmän 5 numerointijärjestelmään järjestelmien rajapinnalla, kun ensimmäisen tietoliikennejärjestelmän numerointirakenne käsittää X-bittisen binaarisen tilaaja/laitekohtaisen tunnisteen ja toisen tietoliikennejärjestelmän numerointirakenne käsittää Y-numeroisen tilaaja/laitekohtaisen tunnis-10 teen, tunnettu siitä, että toisessa tietoliikennejärjestelmässä ensimmäisen tietoliikennejärjestelmän tilaajalle/laitteelle käytetään Y-nume-roista tunnusta, joka on muodostettu muuntamalla 15 tilaajan/laitteen X-bittinen binaarinen tunniste desimaa liluvuksi, jossa on enintään Y-l numeroa, ja lisäämällä näin saatuun desimaalilukuun ennalta määrättyyn kohtaan yksi tai useampi järjestelmätunnusnumero, joka ilmoittaa tilaajatunnuksen kuuluvan ensimmäisen tietoliikennejärjes-20 telmän tilaajalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että toisessa järjestelmässä käytettävän tilaaja/laitetunnisteen yhteydessä käytetään tunnisteen eteen sijoitettua verkkotunnusta ja/tai maatunnusta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Y=10, X=27, ja että 27-bitti-sestä binaarisesta tunnisteesta muodostetaan 9-numeroinen desimaaliluku, jonka eteen lisätään yksi järjestelmätunnusnumero .

4. Tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ensimmäistä numerointirakennetta käyttävän siirtoverkon, jossa on ainakin yksi kytkentäkeskus (MSC1,MSC2), johon liittyy erilaista numerointirakennetta käyttävä alijärjestelmä (BUC,BU1-BU6), jonka tilaajien (MT1-MT6) yhteydet 35 reititetään siirtoverkon ja mainitun kytkentäkeskuksen 12 88989 kautta, tunnettu siitä, että alijärjestelmän nutne-rointirakenne käsittää X-bittisen binaarisen tilaaja/lai-tetunnisteen (PID) ja siirtoverkon numerointirakenne käsittää Y-numeroisen tilaaja/laitetunnisteen (MSIN), ja 5 että siirtoverkossa alijärjestelmän tilaajalle/laitteelle (MT1-MT6) käytetään Y-numeroista tunnistetta, joka käsittää tilaajan/laitteen X-bittisestä binaarisesta tunnisteesta muodostetun desimaaliluvun, jossa on enintään Y-l numeroa, ja näin saatuun desimaalilukuun ennalta määrät-10 tyyn kohtaan lisätyn ainakin yhden järjestelmätunnusnume-ron, joka ilmoittaa tunnisteen kuuluvan alijärjestelmän tilaajalle/laitteelle (MT1-MT6).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että siirtojärjestelmän numeroin- 15 tirakenteessa on tilaaja/laitetunnisteen (IMSI) eteen sijoitettu verkkotunnus ja/tai maatunnus (MNC,MCC).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että alijärjestelmä on langaton puhelinjärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden kiin- 20 teän radioaseman (BU1-BU5) sekä useita tilaajaradioasemia (MT1-MT6), ja että kiinteän radioaseman (BU1-BU5) ja tilaaj aradioaseman (MT1-MT6) välisessä kommunikoinnissa käytetään mainittua binaarista tilaaja/laitetunnistetta (PID).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että alijärjestelmän ja siihen liittyvän kytkentäkeskuksen (MSC1,MSC2) välisessä kommunikoinnissa käytetään binaarisen tilaaja/laitetunnisteen (PID) desimaalilukumuotoa, ja että alijärjestelmä käsittää 30 binaari/desimaali- ja desimaali/binaarimuunninvälineet (31,41) tilaaja/laitetunnisteen muuntamiseksi, ja että kytkentäkeskus (MSC1,MSC2) käsittää välineet (32,33,42) mainitun desimaalilukumuodon muuntamiseksi siirtojärjestelmän numerointirakenteen mukaiseksi tilaaja/laitetunnis-35 teeksi (IMSI,MSIN) ja päinvastoin. i 13 88 939

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunn ettu siitä, että alijärjestelmän ja siihen liittyvän kytkentäkeskuksen (MSC1,MSC2) välisessä kommunikoinnissa käytetään mainittua binaarista tilaaja/lai-5 tetunnistetta, ja että kytkentäkeskus (MSC1,MSC2) käsittää välineet (31-33,41,42) mainitun binaarisen tilaaja/laite-tunnisteen (PID) muuntamiseksi siirtojärjestelmän nume-rointirakenteen mukaiseksi tilaaja/laitetunnisteeksi (IMSI,MSIN) ja päinvastoin.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että alijärjestelmän ja siihen liittyvän kytkentäkeskuksen (MSC1,MSC2) välisessä kommunikoinnissa käytetään siirtojärjestelmän numerointira-kenteen tilaaja/laitetunnistetta, ja että alijärjestelmä 15 käsittää välineet (31-33,41,42) mainitun binaarisen tilaa-ja/laitetunnisteen (PID) muuntamiseksi siirtojärjestelmän numerointirakenteen mukaiseksi tilaaja/laitetunnisteeksi ja päinvastoin. 14 8 8 9^9