FI110299B - Tilaajan ensimmäisen tunnisteen muuttaminen toiseksi tunnisteeksi - Google Patents

Description

110299

Tilaajan ensimmäisen tunnisteen muuttaminen toiseksi tunnisteeksi

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy verkolta vastaanotetun sanoman liittämiseksi tiettyyn 5 tilaajaan palvelun tuottajan palvelimessa silloin, kun palvelun tuottaja identifioi tilaajan eri tunnuksella kuin mitä palvelua välittävä verkko käyttää tilaajan identifioinnissa tilaajaan liittyvissä sanomissa.

Tietoliikennejärjestelmien, erityisesti matkaviestinjärjestelmien, välityksellä tarjottavat palvelut kehittyvät koko ajan. Palvelujen monipuolistuessa 10 niiden tuottamiseen osallistuvat yhä enenevässä määrin erilliset palveluntarjoajat, joille varsinaiset verkko-operaattorit myyvät tiedonsiirtopalvelua. Palveluntarjoajat tuottavat palveluita loppukäyttäjille erillisten palvelimien välityksellä, jotka on liitetty verkko-operaattorin verkkoon. Esimerkkejä erilaisista palvelimista ovat WAP-palvelimet (Wireless Application Protocol) ja ns. push-palvelimet.

15 Palveluntarjoajat ja palvelimet käyttävät yleensä tilaajan identifiointiin

tilaajan puhelinnumeroa, joka on esimerkiksi yleiseurooppalaisessa matkaviestinjärjestelmä GSM (Global System for Mobile Communication) MSISDN (Mobile Subscriber international ISDN number). Puhelinnumeroa ei kuitenkaan käytetä matkaviestinverkoissa tilaajan identifiointiin, vaan siellä tilaaja identifioi-20 daan yleensä matkaviestintilaajan tunnuksella, joka GSM-järjestelmässä on IM-SI (International Mobile Subscriber Identity). Matkaviestimelle päin GSM-: .· järjestelmän mukainen verkko käyttää myös tilapäistä tunnusta TMSI

(Temporary Mobile Subcsriber Identity). Verkko tietää, mikä TMSI vastaa mitä-*... kin IMSI:ä.

*;;; 25 Kun palvelin lähettää tilaajalle sanoman käyttäen tilaajan puhelinnu- ’···' meroa MSISDN, muuttaa matkaviestinverkko puhelinnumeron MSISDN matka- viestintilaajan tunnukseksi IMSI. Toisin sanoen matkaviestinjärjestelmissä on mekanismi, joka puhelinnumeron MSISDN perusteella saa selville matkaviestin-tilaajan tunnuksen IMSI. Ongelma tunnetun tekniikan mukaisissa matkaviestin-30 järjestelmissä on se, että niissä ei ole mekanismia, jonka avulla matkaviestinti-laajan tunnuksella IMSI saisi selville puhelinnumeron MSISDN. Matkaviestinverkosta ei siten pystytä suoraan siirtämään palvelimelle tilaajaan liittyvää tietoa, • esimerkiksi laskutustietoa siten, että palvelin tietäisi, mihin tilaajaan tieto liittyy.

Koska verkosta tulevassa tiedossa tilaaja on identifioitu tilaajan tunnisteella, pal- 2 110299 velin ei tiedä, mihin tilaajaan (puhelinnumeroon) tunnus liittyy, eikä siten pysty hyödyntämään tietoa.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän 5 toteuttava laitteisto siten, että yllä mainittu ongelma saadaan ratkaistua.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä verkolta vastaanotetun sanoman liittämiseksi tiettyyn tilaajaan palvelimessa, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: identifioidaan tilaaja verkossa ensimmäisellä tunnisteella ja palvelimessa toisella tunnisteella; vastaanotetaan palvelimelle vä-10 litettävä ensimmäinen sanoma, joka sisältää ensimmäisen tilaajan tunnisteen; ja jolle menetelmälle on tunnusomaista, että muutetaan ensimmäisessä sanomassa oleva ensimmäinen tunniste toiseksi tunnisteeksi ennen ensimmäisen sanoman välittämistä palvelimelle.

Keksinnön kohteena on edelleen tietoliikennejärjestelmä, joka kä-15 sittää verkon, joka on on järjestetty käyttämään ensimmäistä tunnistetta tilaajan identifiointiin verkossa ja verkosta lähetettävissä sanomissa; palvelimen, joka on järjestetty välittämään palvelua ainakin yhdelle tilaajalle verkon välityksellä ja joka palvelin on järjestetty käyttämään toista tunnistetta tilaajan identifiointiin. Tietoliikennejärjestelmälle on tunnusomaista, että se käsittää lisäksi 20 yhdyskäytäväsolmun sanomien välittämiseksi verkosta palvelimeen, joka yh-dyskäytäväsolmu on sovitettu vasteena ensimmäisen tunnisteen sisältävän : .· ensimmäisen sanoman vastaanotolle muuttamaan ensimmäisessä sanomassa ' oleva ensimmäinen tunniste toiseksi tunnisteeksi ennen ensimmäisen sano- · man lähettämistä palvelinta kohti.

*·;;* 25 Keksinnön kohteena on lisäksi tietoliikennejärjestelmän verkkosol- mu, joka tietoliikennejärjestelmä käsittää verkon, jossa tilaaja identifioidaan • · ensimmäisellä tunnuksella, ja palvelimen, jossa tilaaja identifioidaan toisella tunnuksella, joka verkkosolmu käsittää yhteysosan sanomien välittämiseksi tietoliikennejärjestelmän verkon ja verkon välityksellä tilaajille palveluja tuotta- 30 van palvelimen välillä. Verkkosolmulle on tunnusomaista, että se käsittää li- : säksi sovellusosan verkosta palvelimelle lähetetyn ensimmäisen sanoman si- • · .··· sältämän ensimmäisen tunnisteen muuttamiseksi toiseksi tunnisteeksi.

'·'· Keksinnön kohteena on vielä lisäksi tietoliikennejärjestelmän verk- kosolmu, joka tietoliikennejärjestelmä käsittää verkon, jossa tilaaja identifioi-35 daan ensimmäisellä tunnuksella, ja palvelimen, jossa tilaaja identifioidaan toi- 3 110299 sella tunnuksella, joka verkkosolmu käsittää tilaajatietoa, joka liittää toisiinsa tilaajan ensimmäisen tunnisteen ja toisen tunnisteen, ja joka verkkosolmu on järjestetty käyttämään tilaajaan liittyvissä sanomissa, joita verkkosolmu lähettää, ensimmäistä tunnistetta. Verkkosolmulle on tunnusomaista, että se on 5 sovitettu tunnistamaan sanoma, joka kysyy tilaajan toista tunnistetta ja sisältää ensimmäisen tunnisteen, ja vasteena sanomalle lähettämään toisen tunnisteen sisältävän sanoman.

Keksintö perustuu siihen, että lisätään joko varsinaiseen verkkoon tai palvelimen verkkoon kytkevään laitteeseen mekanismi, joka muuttaa ver-10 kosta tulevassa sanomassa olevan, verkon käyttämä tilaajan ensimmäisen tunnuksen palvelimen käyttämäksi toiseksi tunnukseksi ennen kuin sanoma toimitetaan palvelimelle. Keksinnön etuna on, että tilaajan tunnuksella IMSI saadaan selville puhelinnumero MSISDN ja näin tilaajaan liittyvää tietoa voidaan välittää verkosta palvelimelle niin, että palvelin tunnistaa, mihin tilaajaan 15 tieto liittyy. Tämä mahdollistaa mm. reaaliaikaiset palvelut. Esimerkiksi sijaintiin liittyvissä palveluissa verkko voi ilmoittaa palvelimelle: nyt tilaajan sijainti on muuttunut, toteuta palvelu. Myös laskutustietojen välittäminen verkosta suoraan palvelimelle onnistuu.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa ylläpidetään eril-20 listä muunnostietoa, joka selvitetään palvelun provisioinnin yhteydessä. Tämän suoritusmuodon etuna on lisäksi, että tiedot saadaan selville yhdellä sig-·:··; naloinnilla ja ne ovat sen jälkeen palvelimen käytössä. Näin saadaan mini- : :‘t moitua signalointikuormitus.

♦ · · * :·. Keksinnön eräässä toisessa edullisessa suoritusmuodossa tilaaja- 25 tietoa sisältävältä verkkosolmulta voidaan kysyä verkossa käytetyn tunnisteen ;;; avulla palvelimessa käytettävää tunnistetta. Tämän suoritusmuodon etuna on se, että tilaajatietoja sisältävän tietokannan puhelinnumero-ja tunnistetietoja ei • ’*·' tarvitse monistaa, vaan esimerkiksi kaikki yhdyskäytäväsolmut saavat tiedot yhdestä ja samasta tietokannasta.

30 Keksinnön mukaisen menetelmän, järjestelmän ja verkkosolmun edulliset suoritusmuodot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuk-sista.

• ·

Iti . Kuvioiden lyhyt selostus v Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen • ·» :, 35 yhteydessä, viitaten oheisiin kuvioihin, joista « 4 110299

Kuvio 1 havainnollistaa verkkoarkkitehtuuria ;

Kuviot 2 ja 3 esittävät keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista signalointia;

Kuvio 4 esittää keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mu-5 kaista signalointia; ja

Kuvio 5 on lohkokaavio keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisesta yhdyskäytäväsolmusta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa tiedonsiir-10 tojärjestelmän yhteydessä, jossa palvelun tuottajan palvelin identifioi tilaajan eri tunnuksella kuin mitä palvelun välittävä verkko käyttää tilaajan identifioinnissa. Tällaisia ovat esimerkiksi GSM-järjestelmä, sen seuraava sukupolvi, ns. GSM 2+, ja vastaavat järjestelmät kuten PCS (Personal Communication System) ja DCS 1800 (Digital Cellular System for 1800 MHz). Keksintöä voidaan 15 soveltaa myös ns. kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmissä, kuten esimerkiksi UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) ja IS-41 (Interim Standard). Jäljempänä keksintöä on selostettu käyttäen esimerkkijärjestelmänä GSM-järjestelmää keksintöä kuitenkaan tällaiseen tiettyyn järjestelmään rajaamatta. Matkaviestinjärjestelmien määritykset kehittyvät nopeasti.

20 Tällainen kehitys voi vaatia keksintöön ylimääräisiä muutoksia. Sen vuoksi kaikki sanat ja ilmaisut tulisi tulkita laajasti ja ne on tarkoitettu kuvaamaan eikä : rajoittamaan keksintöä. Oleellista keksinnön kannalta on toiminto, eikä se, » · missä verkkosolmussa tai laitteessa toiminto suoritetaan.

» » t · \. Kuviossa 1 on esitetty GSM-järjestelmän verkkoarkkitehtuuri karke- I · 25 alla tasolla, koska järjestelmän yksityiskohtaisemmalla rakenteella ei ole kek-' sinnön kannalta olennaista merkitystä. GSM-järjestelmän olennaisin osa kek- sinnön kannalta on kotirekisteri HLR (Home Location Register), joka onkin ainoa kuviossa 1 esitetty GSM-järjestelmän verkkosolmu. GSM-järjestelmän yksityiskohtaisemman kuvauksen osalta viitataan kirjaan “The GSM System for 30 Mobile Communications11, M. Mouly ja M. Pautet, Palaiseau, France, 1992, ; ’ ISBN.2-9507190-07-7, joka tähän viitteenä lisätään.

GSM-järjestelmän 1 mukaisen verkon GSM rakenne koostuu kah-; - desta osasta: tukiasema-alijärjestelmästä BSS (Base Station Subsystem) ja verkkoalijärjestelmästä NSS (Network Subsystem). BSS ja matkaviestimet MS 35 liikennöivät radioyhteyksien avulla. Tukiasema-alijärjestelmä on liitetty verkkoa- * » i t ! " I * 5 110299 lijärjestelmän NSS matkapuhelinkeskukseen. Matkapuhelinkeskuksen tehtävä on kytkeä puheluja, joihin kuuluu ainakin yksi matkaviestin MS. Jotkin matkapuhelinkeskukset on kytketty toisiin tietoliikenneverkkoihin, kuten yleiseen puhelinverkkoon PSTN (Public Switched Telephone Network) ja ne sisältävät välitys-5 toimintoja puheluiden kytkemiseksi näihin verkkoihin ja näistä verkoista. Näitä matkapuhelinkeskuksia kutsutaan kauttakulkukeskuksiksi.

Verkkoalijärjestelmä NSS käsittää kahden tyyppisiä tietokantoja. Kotirekisteriin HLR tallennetaan pysyvästi tai puolipysyvästi verkon jokaiselle tilaajalle tilaajatietoja siten, että tilaajatiedot yhdistetään tilaajan tunnukseen 10 IMSI. Tilaajatietoja ovat mm. puhelinnumero tai puhelinnumerot MSISDN, rei-titysinformaatio eli tilaajan nykyinen sijainti ja tiedot niistä palveluista, joihin tilaajalla on pääsy. Yhteen IMSI:in voi siis liittyä useampia puhelinnumeroita. Kotirekisteri HLR käsittää välineitä, joiden avulla se muuttaa MSISDN:n IMSLksi. Keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukainen kotirekisteri HLR käsittää 15 lisäksi välineitä kuvion 4 yhteydessä selitettävien toimintojen toteuttamiseen. Toisen tyyppinen rekisteri on vierailijarekisteri. Kun matkaviestin MS on aktiivinen (se on kirjoittautunut verkkoon ja voi aloittaa tai vastaanottaa puhelun), valtaosa kotirekisterin HLR sisältämistä matkaviestintä MS koskevista tilaajatiedoista ladataan (kopioidaan) sen matkapuhelinkeskuksen vierailijarekisteriin, 20 jonka alueella matkaviestin MS on.

Palveluoperaattorin palvelin S ei ole varsinaisen GSM-järjestelmän ·;· · verkkoelementti, mutta sen liittyminen GSM-järjestelmän 1 mukaiseen verkko- : .·. alijärjestelmään NSS yhdyskäytäväsolmun GW välityksellä on alan ammattilai- :·. sen hallitsemaa tekniikkaa. Yhdyskäytäväsolmulla GW voi olla suora yhteys . 25 kotirekisteriin HLR tai yhteys kotirekisteriin muodostetaan kauttakulkukeskuk- sen välityksellä. Yhdyskäytäväsolmu GW ei välttämättä ole erillinen verkko-solmu, vaan se voidaan integroida joko palvelimeen tai kauttakulkukeskuk-'·** seen. Tässä hakemuksessa sitä kuitenkin selvyyden vuoksi käsitellään erilli senä verkkosolmuna. Keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mu-30 kaista yhdyskäytäväsolmua kuvataan tarkemmin kuvion 5 yhteydessä. Vaikka kuviossa on esitetty, että palvelin S liittyy yhteen verkkoalijärjestelmään NSS, voi palvelin S liittyä useaan eri verkkoalijärjestelmään, jotka voivat olla eri verkko-operaattoreiden verkkoalijärjestelmiä. Yksi palvelin S voi myös liittyä »» * verkkoalijärjestelmään/-järjestelmiin yhden tai useamman yhdyskäytäväsol-35 mun GW välityksellä. Vastaavasti yksi yhdyskäytäväsolmu GW voi palvella ‘ ‘ yhtä tai useampaa palvelinta S.

6 110299

Esillä olevan keksinnön mukaisen toiminnallisuuden toteuttava tietoliikennejärjestelmä ja verkkosolmu(t) käsittävät tekniikan tason mukaiseen palvelujen toteutuksessa tarvittavien välineiden lisäksi välineitä verkossa käytetyn tilaajan tunnisteen muuttamiseksi palvelimessa käytetyn tilaajan tunnis-5 teeksi. Nykyiset verkkosolmut käsittävät prosessoreita ja muistia, joita voidaan hyödyntää keksinnön mukaisissa toiminnoissa. Kaikki keksinnön toteuttamiseen tarvittavat muutokset voidaan suorittaa lisättyinä tai päivitettyinä ohjel-mistorutiineina, ja/tai sovelluspiireillä (ASIC). Keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisessa yhdyskäytäväsolmussa GW voidaan tarvita 10 myös lisämuistia.

Kuviot 2 ja 3 esittävät signalointia keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa palvelun provisioinnin yhteydessä yhdyskäytäväsolmuun GW tallennetaan tilaajalle puhelinnumero-tunnus pari, eli IMSI-MSISDN -pari. Tätä paria käyttäen 15 yhdyskäytäväsolmu muuttaa sanomissa olevan tunnuksen puhelinnumeroksi keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa.

Kuviossa 2 esitetään palvelun provisioinnissa tapahtuva signalointi keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa. Kun palvelimelle 2 lisätään tieto, että tilaaja, jonka puhelinnumero on MSISDN, on tilannut palve-20 lun itselleen, lähettää palvelin S tiedon uudesta tilaajasta sanomassa 2-1 yh-dyskäytäväsolmulle GW. Sanoma 2-1 sisältää ainakin tilaajan puhelinnumeron ·:·! MSISDN.

: . Vastaanotettuaan sanoman 2-1 yhdyskäytäväsolmu GW lähettää · · . palvelimelle kuittauksen sanomassa 2-2. Sen jälkeen yhdyskäytäväsolmu tal- ... 25 lentää kohdassa 2-3 väliaikaismuistiinsa sanomassa 2-1 olleen puhelinnume- ;;; ron MSISDN ja kysyy tilaajan kotirekisteriltä HLR sanomalla 2-4 tilaajan tun- nusta IMSI. Sanoma 2-4 sisältää ainakin tilaajan puhelinnumeron MSISDN.

···* Sanoma on edullisesti GSM-järjestelmän MAP-protokollan mukainen reititys- pyyntösanoma, mutta myös muunlaisia sanomia, jopa laitevalmistajakohtaisia 30 sanomia, voidaan käyttää. Järjestelmän mukaisen sanoman käytöstä on se etu, että voidaan hyödyntää standardien mukaisia avoimia rajapintoja, jolloin vältytään laitevalmistajakohtaisien määrittelyjen tekemisestä ja yhteensopivuusongelmilta.

Vastaanotettuaan puhelinnumeron MSISDN sisältävän sanoman 2-35 4 kotirekisteri HLR etsii tilaajatiedoistaan sen tunnuksen IMSI, jolle puhelinnu- ·.·’ mero MSISDN kuuluu ja lähettää tunnuksen IMSI sanomassa 2-5 yhdyskäytä- 7 110299 väsolmulle GW. Sanoma 2-4 voi sisältää muutakin tietoa kuin tunnuksen IMSI. Jos sanoma 2-4 oli reitityspyyntösanoma, vastaa HLR siihen MAP-protokollan mukaisella reititysohjeella.

Vastaanotettuaan sanoman 2-5 yhdyskäytäväsolmu GW erottaa 5 sanomasta tilaajan tunnuksen IMSI ja tallentaa kohdassa 2-6 tunnuksen IMSI sanomassa 2-1 olleen puhelinnumeron MSISDN kanssa IMSI-MSISDN -pariksi. Yhdyskäytäväsolmu ei välitä sanomassa 2-5 mahdollisesti olleesta muusta tiedosta.

Tämän suoritusmuodon etuna on se, että vaikka yhdellä tilaajatun-10 nuksella olisi useita puhelinnumeroita, järjestelmä tietää niistä puhelinnumeroista sen puhelinnumeron, mihin palvelu on tätä palvelinta käyttäen tilattu. Sen lisäksi suoritusmuodon etuna on se, että hyödynnetään muunnostiedon saamisessa järjestelmässä valmiina olevaa mekanismia niin, että muutoksia standardin mukaisiin elementteihin ja signalointiin ei tarvita.

15 Kuvio 3 esittää tilaajan palveluun liittyvää signalointia tilanteessa, jossa matkaviestinverkosta lähetetään tilaajan palveluun liittyvää tietoa palvelimelle. Toisin sanoen verkkosolmu NN lähettää yhdyskäytäväsolmulle GW sanoman 3-1, joka sisältää tilaajan tunnuksen IMSI. Yhdyskäytävätukisolmu lähettää verkkosolmulle kuittauksen sanoman 3-1 vastaanotosta sanomassa 20 3-2. Sen jälkeen yhdyskäytävätukisolmu erottaa kohdassa 3-3 sanomassa olevan tunnuksen IMSI, etsii tietokannastaan vastaavan IMSI-MSISDN -parin ·;· ; ja korvaa sanomassa 3-1 olevan tunnuksen IMSI puhelinnumerolla MSISDN.

: .· Sen jälkeen yhdyskäytäväsolmu GW lähettää sanoman 3-T palvelimelle. Sa- ;·' noma 3-T eroaa sanomasta 3-1 ainoastaan siten, että sanomassa 3-T on 25 MSISDN, kun sanomassa 3-1 on IMSI. Koska sanoma 3-T sisältää puhelinnumeron, tietää palvelin, mihin tilaajaan sanoma liittyy.

Kuviossa 3 esitettyä signalointia voidaan käyttää esimerkiksi lasku-'···' tustietojen välittämiseen. Sitä hyödyntäen voidaan myös aktivoida erilaisia palveluja. Esimerkiksi tilaajan sijaintiin liittyvä palvelu voidaan aktivoida niin, 30 että kun tilaaja suorittaa sijainninpäivityksen, joko vierailijarekisteri tai kotirekisteri generoi sanoman 3-1 ja lähettää sen sijaintiin liittyvää palvelua tuotta-valle palvelimelle. Koska yhdyskäytäväsolmu GW korvaa sanomassa olevan tunnuksen IMSI tunnuksella MSISDN, tunnistaa palvelin tilaajan ja voi aloittaa sijaintiin liittyvän palvelun toteuttamisen esimerkiksi lähettämällä lyhytsanoman 35 tilaajalle.

8 110299

Eräs toinen esimerkki kuvion 3 signaloinnin käytöstä liittyy yleisen radiopakettipalvelun GPRS (General Packet Radio Service) välityksellä tuotettuihin WAP-palveluihin. GPRS on pakettidatasiirron liikkuvien datapääte-laitteiden ja ulkopuolisten dataverkkojen välillä tarjoava palvelu GSM-5 järjestelmässä, jossa GPRS-yhdyskäytävätukisolmu GGSN yhdistää GPRS-palvelua tarjoavan GSM-verkon esimerkiksi WAP-palvelimeen yhdyskäytä-väsolmun välityksellä. GPRS-tilaajatiedot ovat GSM-järjestelmän kotirekisterin HLR tilaajatiedoissa. Lähettääkseen ja vastaanottaakseen GPRS-dataa matkaviestimen (eli tilaajan) täytyy aktivoida pakettidataosoite, jota se haluaa 10 käyttää, pyytämällä PDP-kontekstin (Packet Data Protocol) aktivointiproseduu-ria. Tämä operaatio tekee matkaviestimen tunnetuksi vastaavassa yhdyskäy-tävätukisolmussa ja yhteistoiminta esimerkiksi WAP-palvelimen kanssa voi alkaa aktivoidulla pakettidataosoitteella. Pakettidataosoite voi olla esimerkiksi IP-osoite (Internet Protocol). PDP-kontekstin aktivointiproseduurin aikana 15 GGSN välittää tiedon tilaajasta WAP-palvelimelle yhdyskäytäväsolmun GW välityksellä. Tämä tieto siirretään kuvion 3 mukaisella signaloinnilla, jossa verkkosolmu NN vastaa GGSN:ää ja palvelin S on WAP-palvelin. Jos esimerkiksi sanoma 3-1 sisältää GGSN:ltä lähtiessä tilaajan tunnuksen IMSI lisäksi IP-osoitteen (eli aktivoidun pakettidataosoitteen), vastaanottaa WAP-palvelin 20 sanoman 3-1, joka sisältää puhelinnumeron MSISDN ja IP-osoitteen. WAP-palvelin tallentaa MSISDN - IP-osoite -parin ja sen perusteella WAP-palvelin • ; : pystyy tunnistamaan GGSN.Itä tulevan IP-paketin perusteella, mille : . MSISDN:lle kyseinen paketti (eli WAP-transaktio) kuuluu. Tämä mahdollistaa • . mm. laskutuksen toteuttamisen WAP-palvelimessa.

25 Keksinnön mukainen toiminnallisuus ei siten ole mitenkään sidottu ;;; palvelun sisältöön tai palvelun tekniseen toteutukseen vaan sitä voidaan käyttää apuvälineenä joko kaikessa tai osassa palveluun ja erityisesti palvelun tilaajaan liittyvässä tiedonsiirrossa, jossa tietoa siirretään verkosta palvelimeen.

30 Kuvio 4 esittää signalointia keksinnön toisessa edullisessa suori tusmuodossa. Keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa kotirekisteri ;·.· HLR tarjoaa yhdyskäytäväsolmulle GW rajapinnan, jolla puhelinnumero MSISDN voidaan kysyä tilaajan tunnuksen IMSI perusteella. Keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa ei ulkoisen palvelimen S siten tarvitse 35 välittää tietoa palvelun provisioinnista yhdyskäytäväsolmulle GW eikä yhdys- 110299 g käytäväsolmu ylläpidä IMSI-MSISDN -pareja. Toisin sanoen kuvion 2 signalointia ei tarvita keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa.

Kuvio 4 esittää tilaajan palveluun liittyvää signalointia tilanteessa, jossa matkaviestinverkosta lähetetään tilaajan palveluun liittyvää tietoa palve-5 limelle. Toisin sanoen verkkosolmu NN lähettää yhdyskäytäväsolmulle GW sanoman 4-1, joka sisältää tilaajan tunnuksen IMSI. Yhdyskäytävätukisolmu lähettää verkkosolmulle kuittauksen sanoman 4-1 vastaanotosta sanomassa 4-2 ja kysyy tilaajan kotirekisteriltä HLR sanomalla 4-3 tilaajan puhelinnumeroa MSISDN. Sanoma 4-3 sisältää ainakin tilaajan puhelinnumeron MSISDN. Sa-10 noma 4-3 voi sisältää muutakin tietoa.

Vastaanotettuaan tunnuksen IMSI sisältävän sanoman 4-3 kotirekisteri HLR etsii kohdassa 4-4 tilaajatiedoista tunnukselle IMSI määritellyn puhelinnumeron MSISDN. Jos tunnukselle IMSI on määritelty useita puhelinnumeroita MSISDN, on joku niistä edullisesti määritelty oletusarvopuhelinnume-15 roksi, jonka kotirekisteri HLR lähettää yhdyskäytäväsolmulle. Oletusarvopuhe-linnumero voidaan määritellä siten, että se on kaikille palvelimille sama. On myös mahdollista määritellä kullekin palvelimelle oma oletusarvopuhelinnume-ro. On myös mahdollista, että vain osalle palvelimia on määritelty palvelinkohtainen oletusarvopuhelinnumero, jolloin yksi puhelinnumero on määritelty sel-20 laiseksi, että sitä käytetään niille palvelimille, joille ei ole määritelty palvelinkohtaista oletusarvopuhelinnumeroa. Määrittelyt voidaan tehdä myös palve-· ,··· luittain ja/tai yhdyskäytäväsolmuittain. Kotirekisteri HLR tunnistaa palvelimen : edullisesti sanoman 4-3 lähettäneestä yhdyskäytäväsolmusta GW. Sanoma 4- 3 voi myös sisältää tietoa palvelimesta ja/tai palvelusta, jolle puhelinnumeroa 25 MSISDN pyydetään. Löydettyään puhelinnumeron kotirekisteri HLR lähettää ;;; puhelinnumeron MSISDN sanomassa 4-5 yhdyskäytäväsolmulle GW. Sanoma 4-5 voi sisältää muutakin tietoa.

' * Vastaanotettuaan sanoman 4-5 yhdyskäytäväsolmu GW erottaa kohdassa 4-6 sanomasta tilaajan puhelinnumeron MSISDN ja korvaa sano-30 massa 4-1 olevan tunnuksen IMSI puhelinnumerolla MSISDN. Sen jälkeen yhdyskäytäväsolmu GW lähettää sanoman 4-T palvelimelle. Sanoma 4-T eroaa sanomasta 4-1 ainoastaan siten, että sanomassa 4-T on MSISDN, kun sanomassa 4-1 on IMSI. Koska sanoma 4-T sisältää puhelinnumeron, tietää palvelin, mihin tilaajaan sanoma liittyy. Yhdyskäytäväsolmu ei välitä sanomas-’. 35 sa 4-5 mahdollisesti olleesta muusta tiedosta.

10 110299

Jossain muussa keksinnön suoritusmuodossa joku muu tilaajatietoa sisältävä verkkosolmu, esimerkiksi vierailijarekisteri VLR voi tarjota vastaavanlaisen rajapinnan kuin kotirekisteri HLR keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa.

5 Kuviossa 4 esitettyä signalointia voidaan soveltaa kuviossa 3 esi tetyn signaloinnin asemasta kuvion 3 yhteydessä esitettyihin esimerkkeihin.

Keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon etuna on se, että sen avulla vältetään saman tiedon eli IMSI-MSISDN -parin tallentaminen vähintään kahteen eri paikkaan eli kotirekisteriin ja yhdyskäytäväsolmuun/solmuihin.

10 Edellä kuvioiden 2, 3 ja 4 yhteydessä esitetyt signalointisanomat ovat vain viitteellisiä ja voivat sisältää useitakin erillisiä sanomia saman tiedon välittämiseksi. Sen lisäksi sanomat voivat sisältää muutakin tietoa. Sanomia voidaan myös yhdistellä vapaasti ja osa sanomista, kuten kuittaussanomat, voidaan jättää pois. Osa sanomista voidaan lähettää myös samanaikaisesti tai 15 eri järjestyksessä kuin kuvioissa 2, 3 ja 4 on esitetty. Tällaisia ovat esimerkiksi sanomat 2-2 ja 2-4 sekä 4-2 ja 4-3. Osa kohdista voidaan suorittaa myös samanaikaisesti kuin signalointisanomia lähetetään tai eri järjestyksessä kuin kuvioissa 2, 3 ja 4 on esitetty, esimerkiksi kohta 3-3 ja sanoma 3-2. Operaattoreista ja järjestelmästä riippuen tietojen välitykseen ja signalointiin voivat 20 osallistua muutkin verkkoelementit, joihin eri toiminnallisuuksia on hajotettu.

Kuvio 5 esittää lohkokaavion keksinnön ensimmäisen edullisen suo-:··' ritusmuodon mukaisesta yhdyskäytäväsolmusta GW. Ensimmäisessä edulli- : .· sessa suoritusmuodossa yhdyskäytäväsolmu käsittää tietokantaosan DB, so- : ·. vellusosan AP ja yhteysosan CP.

25 Sovellusosa AP on järjestetty tunnistamaan ne palvelimelle verkosta ‘.il tulevat, palvelimelle menevät sanomat, jotka sisältävät tilaajan tunnuksen IMS), ; ; ja vasteena sanomassa olevalle tilaajan tunnukselle IMSI selvittämään tunnuk sen IMSI perusteella tilaajan puhelinnumeron MSISDN ja korvaamaan palvelimelle menevässä sanomassa olevan tilaajan tunnuksen IMSI tilaajan puhelin-30 numerolla MSISDN. Toisin sanoen sovellusosa on järjestetty suorittamaan ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodoissa kuvion 3 yhteydessä kuvatut toi-minnot ja toisessa edullisessa suoritusmuodossa kuvion 4 yhteydessä kuvatut toiminnot. Keksinnön ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa sovellusosa AP on lisäksi järjestetty tunnistamaan palvelimelta lähetetty tilaajan provisioin-35 nista kertova sanoma, selvittämään tilaajan puhelinnumeron perusteella tilaajan j tunnus ja tallentamaan tilaajan tunnus - puhelinnumero -parin tietokantaosaan • » 11 110299 DB. Toisin sanoen sovellusosa on järjestetty ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa suorittamaan kuvion 2 yhteydessä kuvatut toiminnot.

Ensimmäisessä edullisessa suoritusmuodossa tietokantaosa DB sisältää taulukon T, joka käsittää IMSI-MSISDN pareja P. Taulukon T avulla tie-5 detään, mikä tilaajan puhelinnumero liittyy vastaanotettuun tilaajan tunnukseen. Keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa tietokantaosassa ei ylläpidetä taulukkoa T. Itse asiassa keksinnön toisessa edullisessa suoritusmuodossa yh-dyskäytäväsolmussa ei tarvita tietokantaa ollenkaan keksinnön mukaisen toiminnallisuuden toteuttamiseen.

10 Yhteysosan CP avulla yhdyskäytäväsolmu GW vastaanottaa ja lä hettää sanomia ja tietoja verkkoon sekä kommunikoi verkon ja palvelimen kanssa. Jos yhdyskäytäväsolmu GW on integroitu johonkin toiseen verkkosolmuun, se ei välttämättä tarvitse omaa yhteysosaa CP, vaan voi käyttää toisen verkkosolmun yhteysosaa.

15 Keksinnön kolmannessa edullisessa suoritusmuodossa, jossa osalle tilaajista tallennetaan tietokantaosaan DB IMSI-MSISDN -pareja P ja osalle tilaajista tehdään HLR-kysely, sovellusosa AP on järjestetty suorittamaan ainakin kuvioissa 2, 3 ja 4 esitetyt toiminnot ja lisäksi valitsemaan käytetty tunnuksen muuttamistapa tarkistamalla vastaanotettuaan verkolta tilaajan tunnuksen IMSI 20 sisältävän sanoman, löytyykö tunnuksen IMSI sisältävää paria tietokannasta. Mikäli pari löytyy, sovellusosa AP vaihtaa tunnuksen puhelinnumeroksi ja mikäli •; · ·: ei löydy, sovellusosa AP kysyy puhelinnumeroa kotirekisteriltä HLR.

• Joissakin keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa sovellusosa AP

on järjestetty muuttamaan vain tietyissä, ennalta määritellyissä sanomissa oleva 25 tilaajan tunnus IMSI puhelinnumeroksi MSISDN. Ennalta määriteltyjä sanomia !!! täytyy olla vähintään yksi. Näissä suoritusmuodoissa yhdyskäytäväsolmu on V; järjestetty vasteena verkolta tulevan, palvelimelle menevän sanoman vastaan otolle, tarkistamaan onko sanoma yksi ennalta määritellyistä sanomista (tai ennalta määritelty sanoma) ja vaihtamaan jollakin edellä kuvatuista tavoista tilaa-30 jän tunnuksen IMSI puhelinnumeroksi MSISDN vain, jos sanoma on ennalta määritelty sanoma.

Keksinnön joissakin edullisissa suoritusmuodoissa sovellusosa AP on järjestetty lisäksi muuttamaan palvelimelta tulevissa sanomissa oleva puhelin-.;.' numero tilaajan tunnukseksi.

35 Edellä keksintöä on selostettu olettaen, että verkossa tilaajan iden- tifiointiin käytetty tunnus on tilaajan tunnus IMSI ja että palvelimella tilaajan

t I

12 110299 identifiointiin käytetty tunnus on puhelinnumero MSISDN. Alan ammattilaiselle on kuitenkin ilmeistä, kuinka keksintöä sovelletaan silloin, kun verkossa ja/tai palvelimella tilaajan identifiointiin käytetään jotain muuta kuin edellä mainittua tunnusta. Edelleen edellä esitettyjä suoritusmuotoja ja/tai niiden ominaisuuksia 5 voidaan yhdistää keksinnön mukaisten uusien suoritusmuotojen aikaansaamiseksi.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu käyttäen esimerkkinä matkaviestinverkkoa, keksintö ei kuitenkaan rajoitu radioverkkojen tai muiden langattomien verkkojen keskuksiin, vaan alan ammattilaiselle on itsestään selvää, 10 miten keksintöä voidaan soveltaa muilla tietoliikennejärjestelmillä sekä langattomaan tiedonsiirtoon perustuvissa verkoissa että kiinteissä verkoissa.

On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja siihen liittyvät kuviot on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattilaiselle tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja muun-15 nelmat ilman, että poiketaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.

• · • *« • · » I t t t *

Iti

Claims (14)

1. Menetelmä verkolta vastaanotetun sanoman liittämiseksi tiettyyn tilaajaan palvelimessa, joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: identifioidaan tilaaja verkossa ensimmäisellä tunnisteella ja palveli-5 messa toisella tunnisteella; vastaanotetaan (3-1, 4-1) palvelimelle välitettävä ensimmäinen sanoma, joka sisältää ensimmäisen tilaajan tunnisteen; tunnettu siitä, että muutetaan (3-3, 4-6) ensimmäisessä sanomassa oleva ensimmäi-10 nen tunniste toiseksi tunnisteeksi ennen ensimmäisen sanoman välittämistä palvelimelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat vaiheet: ylläpidetään (2-6) muunnostietoa, joka käsittää ensimmäiselle tun-15 nisteelle yhden toisen tunnisteen; muutetaan (3-3) ensimmäinen tunniste toiseksi tunnisteeksi muun-nostiedon avulla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi seuraavat vaiheet: 20 lähetetään (2-1) palvelun provisioinnin yhteydessä tilaajan tilaaja- tietoa sisältävälle verkkosolmulle toinen sanoma, joka sisältää toisen tunnis- : .· teen; • · .;* kysytään (2-4) vasteena toisen sanoman vastaanotolle tilaajan ti laajatietoja sisältävältä verkkosolmulta, mikä ensimmäinen tunniste vastaa 25 toista tunnistetta; vastaanotetaan (2-5) tilaajatietoja sisältävältä verkkosolmulta kol-: mas sanoma, joka sisältää ensimmäisen tunnisteen; ja tallennetaan (2-6) ensimmäinen tunniste toisen tunnisteen kanssa muunnostiedoksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ; . että menetelmä käsittää lisäksi seuraavan vaiheen: . *· kysytään (4-3) tilaajan tilaajatietoja sisältävältä verkkosolmulta, mi kä toinen tunniste vastaa ensimmäistä tunnistetta vasteena ensimmäisen sa-noman vastaanotolle; ja » * 110299 vastaanotetaan (4-5) tilaajatietoja sisältävältä verkkosolmulta toinen tunniste.

5. Tietoliikennejärjestelmä (1), joka käsittää verkon (GSM), joka on on järjestetty käyttämään ensimmäistä tun-5 nistetta tilaajan identifiointiin verkossa ja verkosta lähetettävissä sanomissa; palvelimen (S), joka on järjestetty välittämään palvelua ainakin yhdelle tilaajalle verkon välityksellä ja joka palvelin on järjestetty käyttämään toista tunnistetta tilaajan identifiointiin, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää lisäksi 10 yhdyskäytäväsolmun (GW) sanomien välittämiseksi verkosta palve limeen, joka yhdyskäytäväsolmu on sovitettu vasteena ensimmäisen tunnisteen sisältävän ensimmäisen sanoman vastaanotolle muuttamaan ensimmäisessä sanomassa oleva ensimmäinen tunniste toiseksi tunnisteeksi ennen ensimmäisen sanoman lähettämistä palvelinta kohti.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tun nettu siitä, että verkko (GSM) käsittää lisäksi ensimmäisen verkkosolmun (HLR), joka käsittää tilaajatietoa, joka liittää toisiinsa tilaajan ensimmäisen tunnisteen ja toisen tunnisteen, joka ensimmäinen verkkosolmu (HLR) on järjestetty lä-20 hettämään toinen tunniste vasteena toisen sanoman vastaanotolle, joka toinen sanoma kysyy toista tunnistetta ja sisältää ensimmäisen tunnisteen; ·:·· yhdyskäytäväsolmu (GW) on järjestetty vasteena palvelimelle me- : nevän, ensimmäisen tunnisteen sisältävän sanoman vastaanotolle kysymään I 1 · i*. ensimmäiseltä verkkosolmulta (HLR) ensimmäistä tunnistetta vastaavaa toista 25 tunnistetta ja vasteena toisen tunnisteen vastaanotolle muuttamaan sanomas-!; sa olevan ensimmäisen tunnisteen toiseksi tunnisteeksi.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tun nettu siitä, että verkko (GSM) käsittää lisäksi ensimmäisen verkkosolmun (HLR), 30 joka käsittää tilaajatietoa, joka liittää toisiinsa tilaajan ensimmäisen tunnisteen ja toisen tunnisteen, ja ensimmäinen verkkosolmu (HLR) on järjestetty käyttä-; *. mään tilaajaan liittyvissä sanomissa, joita ensimmäinen verkkosolmu lähettää, ensimmäistä tunnistetta; • > palvelin (S) on järjestetty lähettämään yhdyskäytäväsolmulle (GW) t I 35 kolmannessa sanomassa tiedon palvelun provisioinnista tilaajalle, joka tieto ’ · sisältää tilaajan toisen tunnisteen, 110299 yhdyskäytäväsolmu (GW) on järjestetty vasteena kolmannen sanoman vastaanotolle selvittämään ensimmäiseltä verkkosolmulta toista tunnistetta vastaavan ensimmäisen tunnisteen ja vasteena ensimmäisen tunnisteen vastaanotolle tallentamaan muistiinsa muunnostiedoksi tilaajan ensimmäisen 5 tunnisteen ja toisen tunnisteen muodostaman parin.

8. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että yhdyskäytäväsolmu (GW) on integroitu palvelimeen (S).

9. Patenttivaatimuksen 5, 6 tai 7 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että 10 verkko käsittää toisen verkkosolmun, jonka välityksellä palvelin (S) on yhteydessä verkkoon; ja yhdyskäytäväsolmu (GW) on integroitu toiseen verkkosolmuun.

10. Tietoliikennejärjestelmän verkkosolmu (GW), joka tietoliikennejärjestelmä käsittää verkon, jossa tilaaja identifioidaan ensimmäisellä tunnuk- 15 sella, ja palvelimen, jossa tilaaja identifioidaan toisella tunnuksella, joka verkkosolmu käsittää yhteysosan (CP) sanomien välittämiseksi tietoliikennejärjestelmän verkon (GSM) ja verkon välityksellä tilaajille palveluja tuottavan palvelimen (S) välillä, 20 tunnettu siitä, että verkkosolmu käsittää lisäksi sovellusosan (AP) verkosta palvelimelle lähetetyn ensimmäisen sa-·: · : noman sisältämän ensimmäisen tunnisteen muuttamiseksi toiseksi tunnisteek- : si.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkkosolmu (GW), tun- .···. 25 n ettu siitä, että .···. verkkosolmu käsittää lisäksi muistiosan (DB), joka käsittää tilaajalle ensimmäisen tunnisteen ja toisen tunnisteen muodostaman parin (P); ja sovellusosa (AP) on järjestetty käyttämään muistiosassa olevaa paria ensimmäisen tunnisteen muuttamiseksi toiseksi tunnisteeksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen verkkosolmu (GW), tun nettu siitä, että • » sovellusosa (AP) on järjestetty vasteena palvelimelta vastaanote-: t. tulle toiselle sanomalle, joka sisältää tiedon palvelun provisioinnista tilaajalle ja ···' tilaajan toisen tunnisteen, selvittämään toista tunnistetta vastaava ensimmäi- 35 nen tunniste ja tallentamaan muistiosaan ensimmäisen tunnisteen ja toisen •; · ’ tunnisteen muodostama pari. 110299

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen verkkosolmu (GW), tunnettu siitä, että sovellusosa (AP) on järjestetty vasteena ensimmäisen sanoman vastaanotolle selvittämään tilaajan tilaajatietoja sisältävältä verkon verkkosol-5 multa ensimmäistä tunnistetta vastaava toinen tunniste ensimmäisen tunnisteen muuttamiseksi toiseksi tunnisteeksi.

14. Tietoliikennejärjestelmän verkkosolmu (HLR), joka tietoliikennejärjestelmä käsittää verkon, jossa tilaaja identifioidaan ensimmäisellä tunnuksella, ja palvelimen, jossa tilaaja identifioidaan toisella tunnuksella, joka 10 verkkosolmu käsittää tilaajatietoa, joka liittää toisiinsa tilaajan ensimmäisen tunnisteen ja toisen tunnisteen, ja joka verkkosolmu (HLR) on järjestetty käyttämään tilaajaan liittyvissä sanomissa, joita verkkosolmu lähettää, ensimmäistä tunnistetta, tunnettu siitä, että 15 verkkosolmu (HLR) on sovitettu tunnistamaan sanoma, joka kysyy tilaajan toista tunnistetta ja sisältää ensimmäisen tunnisteen, ja vasteena sanomalle lähettämään toisen tunnisteen sisältävän sanoman. < >« • » 110299