FI88664C - Behandling av en hoegupploesningsvideosignal - Google Patents

Behandling av en hoegupploesningsvideosignal Download PDF

Info

Publication number
FI88664C
FI88664C FI885855A FI885855A FI88664C FI 88664 C FI88664 C FI 88664C FI 885855 A FI885855 A FI 885855A FI 885855 A FI885855 A FI 885855A FI 88664 C FI88664 C FI 88664C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
motion
video signal
circuit
resolution
input
Prior art date
Application number
FI885855A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI885855A0 (fi
FI88664B (fi
FI885855A (fi
Inventor
Franciscus Wilhelmus Vreeswijk
Timothy Ian Paterson Trew
Der Meer Jan Van
Henk Willem Andr Begas
Original Assignee
Philips Nv
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from GB878729878A external-priority patent/GB8729878D0/en
Priority claimed from NL8800449A external-priority patent/NL8800449A/nl
Application filed by Philips Nv filed Critical Philips Nv
Publication of FI885855A0 publication Critical patent/FI885855A0/fi
Publication of FI885855A publication Critical patent/FI885855A/fi
Publication of FI88664B publication Critical patent/FI88664B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI88664C publication Critical patent/FI88664C/fi

Links

Classifications

    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N5/00—Details of television systems
    • H04N5/76—Television signal recording
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N7/00—Television systems
    • H04N7/12—Systems in which the television signal is transmitted via one channel or a plurality of parallel channels, the bandwidth of each channel being less than the bandwidth of the television signal
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N19/00—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals
    • H04N19/50—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using predictive coding
    • H04N19/587—Methods or arrangements for coding, decoding, compressing or decompressing digital video signals using predictive coding involving temporal sub-sampling or interpolation, e.g. decimation or subsequent interpolation of pictures in a video sequence
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N7/00—Television systems
    • H04N7/015—High-definition television systems
    • H04N7/0152—High-definition television systems using spatial or temporal subsampling
    • H04N7/0155—High-definition television systems using spatial or temporal subsampling using pixel blocks
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N7/00—Television systems
    • H04N7/015—High-definition television systems
    • H04N7/0152—High-definition television systems using spatial or temporal subsampling
    • H04N7/0155—High-definition television systems using spatial or temporal subsampling using pixel blocks
    • H04N7/0157—High-definition television systems using spatial or temporal subsampling using pixel blocks with motion estimation, e.g. involving the use of motion vectors
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N7/00—Television systems
    • H04N7/12—Systems in which the television signal is transmitted via one channel or a plurality of parallel channels, the bandwidth of each channel being less than the bandwidth of the television signal
    • H04N7/122—Systems in which the television signal is transmitted via one channel or a plurality of parallel channels, the bandwidth of each channel being less than the bandwidth of the television signal involving expansion and subsequent compression of a signal segment, e.g. a frame, a line
    • H—ELECTRICITY
    • H04—ELECTRIC COMMUNICATION TECHNIQUE
    • H04N—PICTORIAL COMMUNICATION, e.g. TELEVISION
    • H04N7/00—Television systems
    • H04N7/24—Systems for the transmission of television signals using pulse code modulation

Landscapes

  • Multimedia (AREA)
  • Signal Processing (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Television Systems (AREA)
  • Compression Or Coding Systems Of Tv Signals (AREA)
  • Closed-Circuit Television Systems (AREA)
  • Ultra Sonic Daignosis Equipment (AREA)
  • Color Television Image Signal Generators (AREA)
  • Pharmaceuticals Containing Other Organic And Inorganic Compounds (AREA)
  • Plural Heterocyclic Compounds (AREA)
  • Color Television Systems (AREA)
  • Testing, Inspecting, Measuring Of Stereoscopic Televisions And Televisions (AREA)
  • Signal Processing Not Specific To The Method Of Recording And Reproducing (AREA)
  • Transforming Electric Information Into Light Information (AREA)
  • Television Signal Processing For Recording (AREA)
  • Reduction Or Emphasis Of Bandwidth Of Signals (AREA)

Description

1 88664
Teräväpiirtovideosignaalin käsittely
Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään televisiosignaalin lähettämiseksi tai tallentamiseksi siirto-5 tai tallennuskanavan avulla, televisiosignaalin käsittäessä videosignaalin, menetelmän käsittäessä kanavaan syötettävän televisiosignaalin muodostamisen useiden mahdollisten videosignaalille suoritettavien toimenpiteiden avulla, jotka aikaansaavat keskenään erilaisia paikalli-10 sen ja/tai ajallisen erottelutarkkuuden jakautumia, ja yhden videosignaalille suoritettavan toimenpiteen valinnan useista mahdollisista videosignaalille suoritettavista toimenpiteistä.
Esillä oleva keksintö kohdistuu myös tallennusma-15 teriaaliin, jolle televisiosignaali on tallennettu, televisiosignaalin sisältäessä videosignaalin, jota on käsitelty tallennusmenetelmällä.
Esillä oleva keksintö kohdistuu myös laitteeseen televisiosignaaliin kuuluvan videosignaalin käsittelemi-20 seksi ennen sen syöttöä siirto- tai tallennuskanavaan, laitteen käsittäessä videosignaalin ottonavan, useita videosignaalin käsittelyteitä, jotka aikaansaavat keskenään erilaisia paikallisen ja/tai ajallisen erottelutarkkuuden jakautumia, ja päätöspiirin, jonka anto on kytketty lähe-: 25 tysosan ohjaussignaalin ottoon.
* Esillä oleva keksintö kohdistuu edelleen laittee- : : : seen videosignaalin sisältävän ja siirto- tai tallennus- kanavaa pitkin kuljetettavan televisiosignaalin vastaan- ottamiseksi, laitteen käsittäessä välineen videosignaalin 30 käsittelemiseksi useiden mahdollisten vastaanotetulle videosignaalille suoritettavien toimenpiteiden avulla, jot-. ka aikaansaavat keskenään erilaisia paikallisen ja/tai ajallisen erottelutarkkuuden jakautumia, kunkin toimenpiteen vastatessa vastaavaa näytteenottomallia eri näy t-·;··: 35 teenottomalleista, joiden mukaisesti vastaanotetulle vi- 2 88664 deosignaalille on voitu suorittaa näytteenotto ennen siirtoa.
Esillä oleva keksintö kohdistuu myös vastaanotto-laitteessa käytettävään välineeseen videosignaalin käsit-^ telemiseksi.
Kyseisen tyyppinen videosignaalin käsittelylaite ja kyseisen tyyppinen vastaanottolaite ovat tunnettuja artikkelista "Analyse de structures de sous-echantillonnage spatio-temporel d'un signal TVDH en vue de sa transmission ^ dans un canal MAC", joka on esitetty tilaisuudessa TVDH'87, Ottawa (CA), 4. - 8. lokakuuta 1987, voi. 1, sivut 6.2.2. - 6.2.28., jossa artikkelissa on esitetty kolme videosignaalin käsittelytietä ja kolme vastaanotetulle videosignaalille suoritettavaa mahdollista toimenpidettä. ^ Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada parannettu lähetys- tai tallennusmenetelmä, parannettu videosignaalin käsittelylaite ja parannettu vastaanotto-laite.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti on alussa se- 20 lostetulle lähetys- tai tallennusmenetelmälle siten tunnusomaista se, että kyseinen valinta käsittää kuvan osaan liittyvän valinnan paikallisen ja/tai ajallisen vastaavuuden ohjauksen niihin valintoihin nähden, jotka liittyvät paikallisesti ja/tai ajallisesti läheisiin kuvan 25 osiin.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti on alussa selostetulle videosignaalin käsittelylaitteelle siten tunnusomaista, se että kyseinen päätöspiiri sisältää välineen kuvan osaan liittyvän päätöksen paikallisen ja/tai 30 ajallisen vastaavuuden ohjaamiseksi niihin päätöksiin nähden, jotka liittyvät paikallisesti ja/tai ajallisesti läheisiin kuvan osiin.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti on alussa selostetulle vastaanottimelle siten tunnusomaista se, että 35 vastaavat toimenpiteet käsittävät sen kuva-alkioiden ryh- 3 88664 män näytteenottomallin muuntamisen, jolle on suoritettu näytteenotto kyseistä toimenpidettä vastaamattoman näyt-teenottomallin mukaisesti ja joka ryhmä on sen ryhmän vieressä, jolle on suoritettu näytteenotto kyseistä toi-^ menpidettä vastaavalla näytteenottomallilla, kyseiseksi vastaavaksi näytteenottomalliksi.
Esillä oleva keksintö perustuu sille havainnolle, että videosignaalin käsittelylaitteessa ja lähetys/tal-lennusmenetelmässä voivat päätökset/valinnat, jotka yksinään suoritettuina voisivat olla oikeita, johtaa yhdessä suoritettuina sekaannusta aiheuttaviin tuloksiin. Keksintö perustuu myös sille havainnolle, että suurimman erottelut arkkuuden aikaansaavassa toimenpiteessä voi kustakin syötetystä kentästä saatavan informaation käyttö johtaa ^ liike-epäterävyyteen pienten liikkeiden tapauksessa.
Esillä oleva keksintö perustuu edelleen sille havainnolle, että vastaanottolaitteessa johtaa eri näytteenotto-mallien mukaisesti näytteenotettujen ryhmien rinnakkaisuus interpolointiongelmiin.
20
Ajallisen vastaavuuden aikaansaamiseksi voi kyseinen vastaavuuden ohjaus käsittää kenttätaajuuden ohjauksen yhden reitin valitsemiseksi useista ajan suhteen peräkkäisten kuvien tai kuvan osien sallituista reiteistä | videosignaalille suoritettavista useista mahdollisista ··· * 25 : .·. toimenpiteistä, jotka valitaan kyseisten valintojen pe- rusteella.
Vastaavuuden aikaansaamiseksi reittien välillä voi *IV vastaavuuden ohjaus edelleen käsittää vastaavuuden oh- • « · ·*** jauksen kuvan paikallisesti läheisten osien reittien vä- -*·*· on *·“·* Iillä ja/tai ajan suhteen peräkkäisten reittien välillä.
Käytettäessä filmiä televisiosignaalin lähteenä voi • V menetelmä käsittää filmitoimintamuodon, jossa ei käytetä ::: suurimman erottelutarkkuuden aikaansaavaa toimenpidettä.
Kyseinen valinta voi käsittää liikkeen järjestämi- **”* 35 ... sen useisiin luokkiin, luokkien lukumäärän ollessa edel- • · ·«· 4 88664 leen yhtä suuri kuin videosignaalille suoritettavien mahdollisten toimenpiteiden lukumäärä.
Kyseinen valinta voi edelleen käsittää ensimmäisen ja toisen signaalin syöttämisen, jotka osoittavat onko 5 liikkeen suuruus suurempi kuin vastaavasti ensimmäinen ja toinen kynnysarvo, ja liikkeen suuruuden järjestämisen kolmeen luokkaan ensimmäisten ja toisten signaalien perusteella .
Keskisuuren erottelutarkkuuden aikaansaava toimin-10 ta voi käsittää liikkeen arvioinnin videosignaalien lii-kevektorien määrittämiseksi siirtyvien kenttien välillä, jolloin liikkeen kompensoivaa interpolointia käyttämällä voidaan vastaanottimessa saavuttaa suurempi paikallinen erottelutarkkuus, kuin mitä liikkeen suuruuteen liittyy. 15 Lisäksi suurimman erottelutarkkuuden aikaansaava toimenpide voi käsittää videosignaalien liikevektorien arvioinnin siirtyvien kenttien välillä.
Vastaavassa vastaanottolaitteessa voi keskisuuren paikallisen erottelutarkkuuden aikaansaava toimenpide kä-20 sittää liikkeen kompensoivan interpoloinnin. Lisäksi voi suurimman paikallisen erottelutarkkuuden aikaansaava toimenpide käsittää liikkeen kompensoivan interpoloinnin. Käsittelylaite voi siksi käsittää liikkeen kompensoivan interpolointivälineen, jossa on kytkettävä viivelaite se-25 kä keskiarvon tuottava laite.
Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti sitä rajoittamattoman esimerkin avulla mukana seu-raaviin piirustuksiin viitaten, joissa
Kuva IA esittää keksinnön mukaiseen järjestelmään 30 sopivan lähetysosan lohkokaaviota,
Kuva IB esittää keksinnön mukaiseen järjestelmään sopivan vastaanotto-osan lohkokaaviota,
Kuva 2 esittää kuvan IA lähetysosaan sopivan liikkeen käsittelypiirin lohkokaaviota, 35 Kuvat 3A, 3B1, 3B2 ja 3C esittävät kuvan IA lähe- 5 88664 tysosaan sopivien esikäsittelypiirien lohkokaavioita,
Kuvat 4A, 4B1, 4B2 ja 4C havainnollistavat kuvien 3A, 3B1, 3B2 ja 3C esikäsittelypiirien näytteenotto- ja lomituspiirien toimintaa sekä keksinnön mukaiseen järjestelmään sopivan vastaanotto-osan vastalomituspiirejä ,
Kuvat 5A, 5B1, 5B2 ja 5C esittävät kuvien 3A, 3B1, 3B2 ja 3C esikäsittelypiireissä olevien vastavalesuodat-timien taajuusvasteita,
Kuva 6 esittää kuvan IB vastaanotto-osaan sopivan välikäsittelypiirin lohkokaaviota,
Kuva 7 esittää kuvan IB vastaanotto-osaan sopivan suuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypiirin lohkokaaviota,
Kuva 8 esittää kuvan IB vastaanotto-osaan sopivan ^ keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypiirin lohkokaaviota,
Kuva 9 esittää kuvan IB vastaanotto-osaan sopivan pienen erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypiirin lohkokaaviota, 20
Kuva 10 esittää kuvien 7, 8 tai 9 jälkikäsittely-piireihin sopivan näytteenottoina 11 in muunnospiirin lohkokaaviota ,
Kuva 11 esittää lohkokaaviona liikkeen kompensoi- vaa interpolointipiiriä, joka sopii käytettäväksi kuvan 7 25 • suuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypiirin « · r· · tai kuvan 8 keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan jälki- : käsittely piirin kanssa,
Kuvat 12A, 12B ja 12C esittävät kuvan 11 liikkeen I kompensoivaan interpolointipiiriin sopivan kytkettävän : : : 30 viive-elimen lohkokaavioita,
Kuva 13 esittää keksinnön mukaisen televisiovas- • ·" taanottimen vaihtoehtoisen suoritusmuodon lohkokaaviota, ·.· · Kuvat 14 ja 15 esittävät kuvan 13 laitteessa käy- tettävän suodatin järjestelyn kaavioita, * ’ 35 ,···. Kuva 16 esittää lohkokaaviota kuvan 13 laitteen 6 88664 erään osan toiminnan selittämiseksi,
Kuva 17 esittää kuvan 13 laitteen erään osan lohkokaaviota ,
Kuva 18 esittää kuvassa 17 esitetylle järjestelyl-5 le vaihtoehtoisen suoritusmuodon lohkokaaviota,
Kuva 19 esittää kuvan 13 laitteen erään toisen osan lohkokaaviota,
Kuva 20 esittää keksinnön mukaisen erään toisen televisiosignaalin kehityslaitteiston lohkokaaviota, ja 10 Kuvat 21, 22 ja 23 esittävät kaavioita kuvan 20 laitteiston toiminnan selittämiseksi.
Kuvassa IA syötetään hienopiirtokamerasta saatava laajakaistainen videosignaali lähetysosan R-, G- ja B-ot-toihin. Hienopiirtovideosignaalissa on esimerkiksi juo-15 vien lukumäärä ja kussakin juovassa erotettavien kuva-alkioiden lukumäärä molemmat kaksi kertaa niin suuria kuin juovien lukumäärä ja kussakin juovassa erotettavien kuva-alkioiden lukumäärä normaalipiirtoisessa signaalissa, kuten esimerkiksi MAC-signaalissa. MAC on lyhennys ilmai-20 susta "Multiplexed Analog Components"; MAC-televisiosiir-t©järjestelmässä lähetetään analogiset valotiheys- ja vä-rikkyyssignaalit aikajakoisesti multipleksoituna. Hieno-piirtovideosignaalissa olevien juovien lukumäärän ja kussakin juovassa erotettavissa olevien kuva-alkioiden luku-25 määrän lähettämiseksi suhteellisen kapeakaistaisen kanavan kautta, joka on sopiva normaalipiirtoiselle MAC-vi-deosignaalille, tulee lähetysosassa olevan hienopiirto-signaalin läpikäydä useita edempänä selostettavia toimenpiteitä. Lähetysosan R-, G- ja B-otot kytketään RGB-YUV-30 muuntimen 103 vastaaviin ottoihin 101R, 101G ja 101B, jonka annot 105U, 105V ja 105Y kytketään alipäästösuodat-timien (LPF) 107U, 107V ja 107Y kautta vastaavasti analo-giadigitaalimuuntimiin (A/D) 109U, 109V ja 109Y. A/D-muuntimen 109U annossa 111U ja A/D-muuntimen 109V annossa 35 111V olevat antosignaalit yhdistetään kytkimen 113 avulla 7 88664 navassa 115 olevaan värikkyyssignaaliin C. A/D-muuntimen 109Y anto 111Y kytketään muistin 125 ottoon 123 ja liik-keenkäsittelypiirin 129 ottoon 127. Muisti 125 kompensoi signaalin viiveen liikkeenkäsittelypiirissä 129. Liik-5 keenkäsittelypiirin 129 anto 131 on kytketty vaihtokytki-men 135 ohjausottoon 133, kytkimen kolmen videosignaali-oton 137, 139 ja 141 ollessa kytketty vastaavasti esikä-sittelypiirit 143, 145 ja 147 käsittävien kolmen haaran kautta muistin 125 antoon 149. Vaihtopiirin 135 anto sy-10 öttää käsitellyn valo tiheyssignaa Iin Y' ja se kytketään MAC-koodauspiirin 163 ensimmäiseen ottoon 159. Nyquist-suodatin voidaan sijoittaa vaihtokytkimen 135 annon 151 ja MAC-koodauspiirin 163 oton 159 väliin, kuten on esitetty vireillä olevassa patenttihakemuksessa (PHB 15 33422). Käsitelty värikkyyssignaali C' syötetään MAC-koo dauspiirin 163 toiseen ottoon 161. Tämä käsitelty värik-kyyssignaali C voidaan saada värikkyyssignaalista C tavalla, joka on esimerkiksi identtinen tavan kanssa, jolla käsitelty valotiheyssignaali Y' saadaan valotiheyssignaa-20 lista Y. Sille havainnolle perustuen, että värikkyyssignaali C ei kuitenkaan ole sopiva näyttöä varten, jonka paikallinen erottelutarkkuus on yhtä suuri kuin valoti-heyssignaalille sopiva erottelutarkkuus, on vaihtoehtoi-. : : sesti mahdollista käyttää vain kahta signaalitietä värik- • 25 kyyssignaalin C käsittelytoimenpiteille, jolloin voi riit- tää vähemmän monimutkainen värikkyyssignaalin käsittely-: piirien toteutus. Liikkeenkäsittelypiirin 129 data-anto ^ 117 on kytketty bittitaajuuden vähennyspiirin 121 ottoon II 119, piirin annon 167 ollessa kytketty MAC-koodauspiirin ’ 30 163 dataottoon 165. MAC-koodauspiirin 163 dataottoon 165 tuotua datasignaalia kutsutaan myös DATV-signaaliksi. DATV - on lyhennys ilmaisusta "Digitally Assisted Television", * joka tarkoittaa, että ei lähetetä vain videosignaalia ....: vaan myös apusignaali (DATV-signaa 1 i ), jonka avul la hie- .···. 35 n opiirtovastaan otlo-osa dekoodaa ja käsittelee vastaan- 8 88664 otettua televisiosignaalia. MAC-koodauspiiri 163 suorittaa joukon tunnettuja toimenpiteitä televisiosignaalin koodaamiseksi valitun MAC-televisiostandardin mukaisesti ja kanavan kautta edelleen lähettämiseksi. Tässä yhtey-^ dessä tulee huomata, että järjestelmän lähetysosan syöttämä televisiosignaali voidaan näyttää tavanomaisella MAC-vastaanottimella, ja se on siten yhteensopiva valitun MAC-televisiolähetysstandardin mukaisen normaalipiirtoisen televisiosignaalin kanssa, mutta että sillä on siitä huo-^ limatta laajempi kaista kuin tällä normaalipiirtoisella televisiosignaalilla. MAC-koodauspiirin 163 anto 169 syöttää kanavaan 170 lähetettävän televisiosignaalin, mitä varten on symbolisesti esitetty paraboloidiantenni 171.
Tietysti myös muut kanavat kuin satelliittikanava ovat ^ vaihtoehtoisesti mahdollisia; esillä olevan keksinnön mukaista järjestelmää voidaan vaihtoehtoisesti käyttää esimerkiksi tallennus- ja näyttöjärjestelmänä, jolloin kanavana on tallennusmateriaali.
Lähetysosa toimii seuraavasti. Riippuen lähetys- 20 osan R-, G- ja B-ottoihin syötetyssä hienpiirtoisessa videosignaalissa olevan liikkeenkäsittelypiirin 129 avulla määritettävän liikkeen määrästä, joka liike luokitellaan joko (oleellisesti) että liikettä ei ole ollenkaan, vähäiseksi liikkeeksi tai huomattavaksi liikkeeksi, va- 25 litsee vaihtopiiri 135 sen esikäsittelypiirin 143, 145 tai 147, joka kytketään kanavaan 170. Esikäsittelypiiri 143 on tarkoitettu esikäsittelemään hienopiirtoista videosignaalia, jossa ei ole (oleellisesti) ollenkaan liikettä, vaihtokytkimen 135 oton 137 vastaanottaessa suuren 30 erottelutarkkuuden omaavan videosignaalin, joka sopii näytettäväksi suurimmalla mahdollisella paikallisella erottelutarkkuudella mutta pienellä ajallisella erottelu-tarkkuudella. Ajallisella erottelutarkkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä liikkeen vaiheiden lukumäärää aika-35 yksikköä kohti. Koska lähetetyn hienopiirtoisen videosig-
L
9 88664 naalin paikallinen erottelutarkkuus, kuten on merkitty yhtenäisellä viivalla kuvassa 5A, on kaksi kertaa niin suuri kuin stationaarisen normaalipiirtoisen videosignaalin, kuten esimerkiksi MAC-signaalin, erottelutarkkuus, 5 kuten on esitetty kuvassa 5A katkoviivan avulla, on seurauksena se, että ajallisen erottelutarkkuuden täytyy olla kaksi kertaa niin pieni. Ajallisella erottelutarkkuu-della ei kuitenkaan ole mitään merkitystä stili-kuvien tapauksessa ja vain vähän merkitystä kuvissa, joissa esiin-10 vähäistä liikettä. Kuten kuvissa 5B1, 5B2 ja 5C, esittää kuva 5A pysty taajuuksia Fv yksiköissä cph (jaksoa kuvan korkeutta kohti) ilmaistuna, pystyssuuntaan piirrettynä, ja vaakataajuuksia Fh ilmaistuna yksiköissä cpw (jaksoja kuvan leveyttä kohti) vaakasuuntaan piirrettynä. Toisin 15 sanoen, tapauksessa jossa liikettä ei (oleellisesti) ole, on lähetetyn suuren erottelutarkkuuden omaavan videosignaalin paikallinen erottelutarkkuus neljä kertaa niin suuri ja ajallinen erottelutarkkuus neljä kertaa niin pieni kuin normaalipiirtoisen videosignaalin kentän erot-20 telutarkkuus.
Toisin kuin edellä on esikäsittelypiiri 147 tarkoitettu esikäsittelemään huomattavan liikkeen omaavaa . . hienopiirtoista videosignaalia, vaihtopiirin 135 oton 141 vastaanottaessa pienen erottelutarkkuuden omaavan video-- 25 signaalin, joka on sopiva näytettäväksi ajallisella erot- telutarkkuudella, joka on yhtä suuri kuin normaalipiir-: toisen videosignaalin kentän erottelutarkkuus, mikä joh- taa siihen, että paikallista erottelutarkkuutta voidaan : : : myös verrata normaalipiirtoisen videosignaalin kentän 30 erottelutarkkuuteen, koska lähetettävä signaali lähete-tään MAC-kanavan kautta, mikä on osoitettu yhtenäisellä .··.·. viivalla kuvassa 5C: siten liikkeen ollessa suuren ei hienopiirtoisen videosignaalin tarjoamaa suurempaa paikallista erottelutarkkuutta voida käyttää hyväksi. Hyväk-·... 35 si voidaan käyttää sitä tosiasiaa, että katsoja on vähem- ίο 88664 män herkkä kuvan paikallisen erottelutarkkuuden puutteille nopeiden liikkeiden tapauksessa, jolloin on mahdollisuus käyttää suurempaa ajallista erottelu tarkkuutta paikallisen erottelutarkkuuden samalla laskiessa. Kanavan rajoitetun kaistanleveyden huomioon ottaen on ilmeistä, että ei ole mahdollista lähettää videosignaalia, joka on sopiva näytettäväksi suurella ajallisella ja samanaikaisesti suurella paikallisella erottelutarkkuudella. Videosignaalin avulla näytettävissä kuvissa olevan liikkeen määrästä riippuen on mahdollista lähettää videosignaali, joka on sopiva näytettäväksi sillä paikallisen ja ajallisen erottelutarkkuuden yhdistelmällä, joka on katsojalle mieleisin. Huomattavan liikkeen tapauksessa lähetettyä videosignaalia kutsutaan edempänä pienen erottelutarkkuu-^ den omaavaksi signaaliksi.
Näiden kahden ääripään välillä on esikäsittelypii-rin 145 vaihtokytkimen 135 ottoon 139 syöttämä videosignaali. Paikallinen erottelutarkkuus on kaksi kertaa niin suuri ja ajallinen erottelutarkkuus on (vastaavasti) kak-2Q si kertaa niin pieni kuin normaalipiirtoisen videosignaalin kentässä. Toisin sanoen paikallinen ja ajallinen erottelutarkkuus ovat yhtä suuria kuin stationaarisen normaalipiirtoisen videosignaalin kuvassa. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa on mahdollista valita paikalli-2^ sista taajuuksista riippuen onko lähetetyn keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan videosignaalin vaaka- vai pystysuuntainen erottelutarkkuus kaksi kertaa niin suuri kuin normaalipiirtoisen videosignaalin kentän erottelu-tarkkuus. Huomioidaan myös kuvat 5B1 ja 5B2. Tätä vähäi-2Q sen liikkeen tapauksessa lähetettyä videosignaalia kutsutaan tästä eteenpäin keskisuuren erottelutarkkuuden omaavaksi videosignaaliksi.
Vaihtokytkimen 135 signaaliottoihin viedään siten signaaleja, jotka sopivat näytettäväksi paikallisen ^ ja/tai ajallisen erottelutarkkuuden keskenään eri laisi 1- n 88664 la jakautumilla.
Eräässä keksinnön mukaisen järjestelmän suoritusmuodossa sisältää liikkeenkäsittelypiiri 129 liikkeen arvioijan, joka määrittää liikkeen suunnan, suuruuden ja 5 tasaisuuden. Kuten on esitetty, pienenee järjestelmän lähettämän videosignaalin paikallinen erottelutarkkuus liikkeen suuruuden kasvaessa. Tasaisen liikkeen tapauksessa voidaan vastaanotto-osassa saavuttaa suuremman paikallisen erottelutarkkuuden omaava näyttö kuin liikkeen 10 suuruuteen liittyisi käyttämällä liikkeen kompensoivaa interpolointia. Lähetysosan täytyy määrittää tätä tarkoitusta varten tarvittava liikevektori ja lähettää se apu-informaationa DATV-signaalissa. Liikkeenkäsittelypiiri voi tehdä eron esimerkiksi seuraavien liikkeiden välillä: 15 (oleellisesti) ei ollenkaan liikettä (esimerkiksi vähemmän kuin 0,5 kuva-alkiota kuvajaksoa kohti), vähän liikettä (esimerkiksi enemmän kuin 0,5 kuva-alkiota mutta vähemmän kuin 1,5 kuva-alkiota kuvajaksoa kohti), huomattavasti liikettä (esimerkiksi enemmän kuin 1,5 kuva-al-20 kiota mutta vähemmän kuin 6 kuva-alkiota kuvajaksoa kohti) ja hyvin huomattavaa liikettä (esimerkksi enemmän kuin 6 kuva-alkiota kuvajaksoa kohti). Tapauksessa, jossa liikettä ei ole (oleellisesti) ollenkaan aktivoidaan suu-. : : ren erottelutarkkuuden omaava esikäsittelypiiri 143. Vä- : 25 häisen ja tasaisen liikkeen tapauksessa aktivoidaan suu- ren erottelutarkkuuden omaava esikäsittelypiiri 143 ja : .·. vähäisen mutta epätasaisen liikkeen tapauksessa aktivoi- daan keskisuuren erottelutarkkuuden omaava esikäsittely-. ! piiri 145. Huomattavan ja tasaisen liikkeen tapauksessa 30 aktivoidaan keskisuuren erottelutarkkuuden omaava esikäsittelypiiri 145 tai mahdollisesti vielä suuren erottelu- • * « : «' tarkkuuden omaava esikäsittelypiiri 143 ja huomattavan .* ‘ mutta epätasaisen liikkeen tapauksessa aktivoidaan pienen ·;··| erottelutarkkuuden omaava esikäsittelypiiri 147. Hyvin .*··. 35 huomattavan liikkeen tapauksessa aktivoidaan pienen erot- » 12 88664 telutarkkuuden omaava esikäsittelypiiri 147 liikkeen tasaisuudesta riippumatta.
Eräässä toisessa keksinnön mukaisen järjestelmän suoritusmuodossa järjestelmällä on filmitoimintamuoto, 5 jossa pienen erottelutarkkuuden omaavaa esikäsittelypii-riä 147 ei aktivoida. Tämä suoritusmuoto perustuu sille havainnolle, että fimikuvien ajallinen erottelutarkkuus on vain 24 liikevaihetta sekuntia kohti (jolloin valonsäde katkaistaan kerran filmikuvan kuvauksen aikana haital-10 listen välkyntäilmiöiden estämiseksi), jolloin ei ole aihetta lähettää näitä filmikuvia 50 kentän ajallisella erottelutarkkuudella sekuntia kohti. Koska filmikuvien ajallinen erottelutarkkuus on suhteellisen pieni, voidaan korostaa suurempaa paikallista erottelutarkkuutta. Tässä 15 filmitoimintamuodossa valitsee liikkeenkäsittelypiiri 129 siten joko suuremman erottelutarkkuuden omaavan esikäsit-telypiirin 143 tai keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan esikäsittelypiirin 145 liikkeen määrästä riippuen.
Kuva IB esittää keksinnön mukaiseen järjestelmäl-20 mään sopivaa vastaanotto-osaa. On ilmeistä, että lähetys-osassa olevien piirien aikaansaamia mahdollisuuksia voidaan käyttää edullisesti hyväksi, jos vastaanotto-osassa on komplementaariset piirit, jotka toimivat vastaanotto-osassa olevien piirien kanssa yhdessä. Paraboloidiantenni 25 71 vastaanottaa MAC-yhteensopivan televisiosignaalin, joka on lähetetty kanavan 170 kautta ja kytketty MAC-de-koodauspiirin 63 ottoon 69, joka piiri syöttää videosignaalin videoantoon 61 ja DATV-signaalin DATV-antoon 65. MAC-dekoodauspiiri 63 suorittaa useita tunnettuja toimen-30 piteitä, joita vaaditaan vastaanottoa ja dekoodausta varten, valitun MAC-televisiosiirtostandardin mukaisesti, järjestelmän lähetysosan syöttäessä MAC-yhteensopivan televisiosignaalin . MAC-dekoodauspiirin 63 DATV-anto 65 kytketään bittitaajuuden palautuspiirin 21 ottoon 67, 35 joka piiri suorittaa käänteisen toimenpiteen siihen toi- 13 88664 menpiteeseen nähden, jonka kuvan IA lähetysosassa oleva bittitaajuuden vähennyspiiri 121 suorittaa. Bittitaajuuden palautuspiirin 21 anto 19 on kytketty DATV-dekoo-dauspiirin 29 ottoon 17, joka piiri dekoodaa DATV-signaa-2 Iin ja kehittää siitä ohjaussignaaleja, jotka syötetään DATV-dekoodauspiirin 29 antoon 31. DATV-dekoodauspiirin 29 anto 31 on kytketty välikäsittelypiirin 25 ohjausottoon 27, suuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsitte-lypiirin 43 ohjausottoon 42, keskisuuren erottelutarkkuu-den omaavan jälkikäsittelypiirin 45 ohjausottoon 44, pienen erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypiirin 47 ohjausottoon 46 ja vaihtokytkimen 35 ohjausottoon 33. Vä-likäsittelypiiri 25 suorittaa useita toimenpiteitä, jotka ovat yhteisiä videosignaaleille, jotka sopivat suuren, j,. keskisuuren ja pienen erottelutarkkuuden käsittävää näyttöä varten. Jälkikäsittelypiirit 43, 45 ja 47 suorittavat käänteiset toimenpiteet niihin toimenpiteisiin nähden, jotka kuvan IA vastaanotto-osassa olevat esikäsittelypii-rit 143, 145 ja 147 vastaavasti suorittavat. MAC-dekoo-2Q dauspiirin 63 videoanto 61 on kytketty välikäsittelypiirin 25 ottoon 23, välikäsittelypiirin annon 49 ollessa kytketty jälkikäsittelypiirien 43, 45 ja 47 kautta vaih-topiirin 35 vastaaviin ottoihin 37, 39 ja 41, vaihtopii-• .·. rin annon 51 ollessa kytketty näyttölaitteeseen 52.
. . 25 Keksinnön mukaisen järjestelmän lähetysosassa on 'IV siten lähetysosan signaalitiet ainakin kolmelle liikkeen * * luokalle, kunkin tien käsittäessä välineen yksilöllistä ; näytteenottoa varten. Nämä näytteenottovälineet suoritta- vat näytteenoton erillisten näytteenottomallien mukaises-2o ti, jolloin kukin signaalitie syöttää signaalin, joka sopii näyttöä varten, jossa on ajallisen ja/tai paikallisen : **: erottelutarkkuuden optimi jakautuma liikkeen suuruuksiin liittyvään luokkaan nähden. Määritetystä liikkeen luokas- • . ta riippuen kytketään yksi esikäsittelypiireistä kanavaan.
25 Kanavaan syötetty signaali ei siten ole mikään kompromis- • · · * • · · 14 8 8664 si, joka saadaan suuren ajallisen erottelutarkkuuden omaavaan näyttöön sopivan signaalin ja suuren paikallisen erottelutarkkuuden omaavaan näyttöön sopivan signaalin painotettuna keskiarvona, vaan signaali, joka sopii näyt-^ töön, jossa on ajallisen ja/tai paikallisen erottelutarkkuuden optimi jakautuma tiettyyn liikkeen luokkaan nähden .
Normaalipiirtoinen MAC-vastaanotin kykenee näyttämään yhteensopivan lähetetyn signaalin, mutta ei kykene jq käyttämään hyväksi mahdollisuutta suuremman paikallisen erottelutarkkuuden omaavaan näyttöön tapauksessa, jossa liikettä on vähän tai ei ollenkaan.
Keksinnön mukaisen järjestelmän hienopiirtoisella vastaanotto-osalia on myös ainakin kolme vastaanotto-osan ^ signaalitietä, joista kukin dekoodaa vastaanotetun signaalin menetelmän mukaisesti, joka liittyy vastaavaan vastaanotto-osan signaalitiehen. Oikea vastaanotto-osan signaalitie valitaan liikkeen luokan mukaisesti, jolloin keksinnön mukaisen järjestelmän vastaanotto-osassa voi-2Q daan saavuttaa näyttö, jossa on kasvava paikallinen erot-telutarkkuus liikkeen pienentyessä.
Kuva 2 esittää kuvan IA lähetysosassa olevaa liik-keenkäsittelypiiriä 129 yksityiskohtaisemmin, kuitenkin ilman edellä mainittua mahdollisuutta lähettää video-2^ signaali, joka sopii näyttöön, jossa on suurempi paikallinen erottelutarkkuus tasaisen liikkeen tapauksessa. Liikkeenkäsittelypiirin 129 otto 127 on kytketty liikeil-maisimen 203 ensimmäiseen ottoon 201 ja ensimmäisen kent-tämuistin 205 ottoon 204. Ensimmäisen kenttämuistin 205 2Q anto 206 on kytketty liikeilmaisimen 203 toiseen ottoon 207 ja toisen kenttämuistin 209 kautta liikeilmaisimen 203 kolmanteen ottoon 211. Liikeilmaisin 203 on tyyppiä, joka erottaa seuraavat luokat: ei (oleellisesti) ollenkaan liikettä (esimerkiksi vähemmän kuin 0,5 kuva-alkiota 25 kuva jaksoa kohti), vähäistä liikettä (esimerkiksi enemmän 15 88664 kuin 0,5 mutta vähemmän kuin 2 kuva-alkiota kuvajaksoa kohti) ja huomattavaa liikettä (esimerkiksi enemmän kuin 2 kuva-alkiota kuvajaksoa kohti). Liikeilmaisimella 203 on ensimmäinen anto 213 signaalin syöttämiseksi, joka 5 osoittaa onko ainakin vähäistä liikettä olemassa, ja toinen anto 215 signaalin syöttämiseksi, joka osoittaa onko huomattavaa liikettä olemassa. Liikeilmaisin 203 voidaan katsoa koostuvan ensimmäisestä ja toisesta tunnetusta liikeilmaisimesta, joista ensimmäinen ilmaisee vähäistä 10 liikettä ja toinen ilmaisee huomattavaa liikettä. Liike-ilmaisimen 203 ensimmäinen anto 213 on kytketty kuva-al-kioryhmän liikkeenmuuntimen 219 ensimmäiseen ottoon 217, muuntimen toisen oton 221 ollessa kytketty liikeilmaisi-men 203 toiseen antoon 215. Kuva-alkioryhmän liikkeen-15 muunnin 219 muodostaa liikkeen luokituksen kuva-alkioiden ryhmälle ryhmästä kuva-alkiokohtaisia liikkeen luokituksia, esimerkiksi vertaamalla kullekin ryhmälle niiden kuva-alkioiden lukumäärää, jotka ensimmäinen ja toinen liikeilmaisin on luokitellut ei-stationaarisiksi vastaavasti 20 ensimmäisen ja toisen kynnysarvon perusteella. Kuva-alkio-ryhmän 1iikkeenmuunnin 219 voi muodostua esimerkiksi erillisistä kuva-alkioryhmän liikkeenmuuntimista kummallekin kahdelle ottosignaalille. Kuva-alkioryhmän liikkeenmuun-: timen 219 kaksi antoa 223, 225 on kytketty vastaavien : 25 paikallisen vastaavuuden ohjauspiirien 227, 229 kautta : : : ryhmän liikkeenohjauspiirin 235 vastaaviin ottoihin 231 • ja 233. Paikallisen vastaavuuden ohjauspiirit 227 ja 229 poistavat kuva-alkior yhmän liikkeenmuuntimen 219 paikal-lisesti erilliset tulokset; tämä perustuu sille havain-30 nolle, että on epäloogista, jos esimerkiksi ryhmä luoki-.. . teltaisiin nopeasti liikkuvaksi stationaarisiksi luoki- teltujen ryhmien keskellä. Kuva-alkior yhmän 1 iikkeenmuun-’-* * timen 219 annoissa 223, 225 olevat signaalit voivat saada "*: vain kaksi arvoa, nimittäin stationaarisen ja ei-statio- 35 naarisen. Paikallisen vastaavuuden ohjauspiiri 227, 229 16 88664 vaikuttaa näihin signaaleihin edullisesti seuraavasti: 1 . Jos tietyn ryhmän liikkeen luokitus on stationaarinen ja jos neljästä vaakasuuntaan tai pystysuuntaan lähei-sestä ryhmästä ainakin kahden liikkeen luokitukset ovat ei-stationaarisiä, täytyy kyseisen ryhmän liikkeen luokituksesta tulla myös ei-stationaarinen.
2. Jos tietyn ryhmän kaikki kahdeksan lähellä olevaa ryhmää ovat stationaarisia, täytyy tämän kyseisen ryhmän liikkeen luokituksesta tulla myös stationaarinen.
3. Jos tietyn ryhmän liikkeen luokitus on stationaarinen ja jos ainakin yhden diagonaalisesti läheisten ryhmien parin luokitukset ovat ei-stationaarisia, täytyy kyseisen ryhmän liikkeen luokituksesta tulla myös ei- ^ stationaarinen.
Ryhmän liikkeenohjauspiiri 235 päättää paikallisen vastaavuuden ohjauspiirien 227 ja 229 antoarvot huomioon ottaen minkä esikäsittelypiirin (143, 145 ja 147 kuvassa 20 IA) kautta kyseessä oleva ryhmä tulee käsitellä. Edellä selostetussa f ilmi toimintamuodossa tekee ryhmän liikkeen-ohjauspiiri 235 valinnan, kuten on selostettu, vain suuren erottelutarkkuuden omaavan esikäsittelypiirin 143 ja keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan esikäsittelypiirin 25 145 välillä. Ryhmän liikkeenohjauspiiri 235 toimii edullisesti edempänä olevan taulukon mukaisesti. Sulkeissa olevat luvut osoittavat kuvain formaation uudistumisjaksoja. Kuten edellä on selostettu, korostetaan suurta paikallista erottelutarkkuutta suuren erottelutarkkuuden 30 omaavassa esikäsLttelypiirissä 143; kuvainformaation uudistumis jakso on tässä esikäsittelypiirissä siksi suhteellisen pitkä, esimerkiksi 80 ms. Tähän nähden toisin korostetaan pienen erottelutarkkuuden omaavassa esikäsit- telypiirissä 147 liikkeen vaiheiden suurta lukumäärää se-35 kunnissa; uudistunisjakso on siksi suhteellisen lyhyt, I? 88664 esimerkiksi 20 ms. Näiden kahden ääripään välillä on uudistumis jakso, joka liittyy keskisuuren erottelutarkkuu-den omaavaan esikäsittelypiiriin 145, ja joka on suuruudeltaan esimerkiksi 40 ms. Koska lähetysosan syöttämä te-^ levisiosignaali on yhteensopiva MAC-televisiosignaalin kanssa, on syötettävien kenttien kenttätaajuus 50 Hz, mutta tämän ei tarvitse merkitä, että aina 20 ms:n kuluttua on uusi kuvainformaatio. Esimerkiksi 40 ms:n uudistumis jaksoi la on mahdollista lähettää kunkin lähetettävän ^ hienopiirtoisen kentän ensimmäinen puolisko ensimmäisessä syötettävässä yhteensopivassa kentässä ja toinen puolisko toisessa syötettävässä yhteensopivassa kentässä.
Liikepäätös / Liike suurempi kuin 0,5 kuva-alkiota ^ ryhmää kohti / kuvajaksoa kohti:
/ KYLLÄ / EI
Liike suurempi /KYLLÄ/piiri 147 (20 ms)/piiri 147 (20 ms) kuin 2 kuva- /----------------------------------------- 20 alkiota kuva- / EI /piiri 145 (40 ms)/piiri 143 (80 ms), jaksoa kohti /
Ryhmän liikkeenohjauspiirin 235 anto 236 on kyt- : ketty kenttätaajuuden ohjauselimen 238 ottoon 237. Kent- ‘ 25 ; tätaajuuden ohjauselin 238 muuntaa ryhmän liikkeenohjaus- I : : piirin 235 päätöksen ajan suhteen peräkkäisten ryhmien : : : reitiksi esikäsittelypiireissä 143, 145 ja 147. Kuten seuraavasta selostuksesta käy ilmi, ovat vain seuraavat ·.·. 5 reittiä mahdollisia neljästä peräkkäisestä kentästä pe- 30 räisin olevalle neljälle ajallisesti peräkkäiselle ryh-... mälle: ie 88664
Reitti 2: kaikki neljä ryhmää kulkevat keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan esikäsittelypiirin 145 kautta;
Reitti 3: ensimmäiset kaksi ryhmää kulkevat keskisuuren 5 erottelutarkkuuden omaavan esikäsittelypiirin 145 kautta, viimeiset kaksi ryhmää kulkevat pienen erottelutarkkuuden omaavan esikäsittely-piirin 147 kautta;
Reitti 4: ensimmäiset kaksi ryhmää kulkevat pienen erot-10 telutarkkuuden omaavan esikäsittelypiirin 147 kautta, viimeiset kaksi ryhmää kulkevat keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan esikäsittely-piirin 145 kautta;
Reitti 5; kaikki neljä ryhmää kulkevat pienen erottelu- 15 tarkkuuden omaavan esikäsittelypiirin 147 kautta.
Näitä reittejä voidaan kuvata myös kuvainformaation uudistumis jaksoila. Kuvattuna uudistumis jaksoi 11a 20 20, 40 tai 80 ms ovat reitit seuraavat;
Kenttä :1234
Reitti 1: 80 80 80 80 25 Reitti 2: 40 40 40 40
Reitti 3: 40 40 20 20
Reitti 4: 20 20 40 40
Reitti 5: 20 20 20 20 30 On ilmeistä, että hienopiirtoisen kuvan kuvainfor- maation "jakamisen" valinta neljälle lähetettävälle yhteensopivalle kentälle suurimman mahdollisen paikallisen erottelukyvyn omaavan näytön saavuttamiseksi merkitsee, että tämä valinta täytyy myös säilyttää neljän peräkkäi-35 sen kenttäjakson ajan. Siksi on vain yksi reitti mahdol- 19 88664 linen ryhmille, joiden uudistumisjakso on 80 ms. Samoin täytyy hienopiirtoisen kentän kuvainformaation "jaon" valinta kahdelle lähetettävälle yhteensopivalle kentälle myös säilyttää kahden peräkkäisen kenttäjakson ajan, jol-5 loin ryhmät, joiden uudistumisjakso on 40 ms, esiintyvät joka kerran pareittain, reitit 2, 3 ja 4. Edellä olevasta seuraa, että myös kuudes reitti, jossa peräkkäiset uudistumis jaksot ovat 20, 40, 40 ja 20, on periaatteessa mahdollinen. Tämä reitti on jätetty tarkoituksellisesti mu-10 kaanottamatta, koska ei ole järkevää, että muutamilla ryhmillä on suuri paikallinen erottelutarkkuus lyhyen aikaa sarjassa ajallisesti peräkkäisiä ryhmiä tietyssä kuvan kohdassa, joten on edullisempaa lähettää suurempi lukumäärä liikkeen vaiheita sekuntia kohti.
15 Ryhmän liikkeenohjauspiirin 235 päätökset 80 ms:n jaksolle sekä kahdelle 80 ms:n jaksoa edeltävälle kentälle ja kahdelle 80 ms:n jaksoa seuraavalle kentälle sisältyvät edullisesti keksinnön mukaisesti kenttätaajuuden ohjauselimen 238 reittipäätökseen, tarkemmin esitettynä 20 seuraavan taulukon mukaisesti, jossa tarkoittaa että arvolla ei ole merkitystä ja "/20" tarkoittaa, että uudistumis jakso ei ole yhtä suuri kuin 20 ms, vaan sen si-jaan 40 ms tai 80 ms.
20 88664
Ryhmän liikkeenohjauspiirin päätös/ Uusi
Kenttä: -10123456 / päätös Reitti 5 /20 /20 80 80 80 80 /20 /20 / 80-80-80-80 1 80 80 80 80 - 20 / 40-40-40-40 2 80 80 80 80 20 - / 40-40-40-40 2 20 80 80 80 80 - - / 40-40-40-40 2 20 - 80 80 80 80 - - / 40-40-40-40 2 10 - - /20 /20 /20 40 - - / 40-40-40-40 2 - /20 /20 40 /20 - - / 40-40-40-40 2 - /20 40 /20 /20 - - / 40-40-40-40 2 - - 40 /20 /20 /20 - - / 40-40-40-40 2 - /20 /20 - 20 - - / 40-40-20-20 3 15 - - /20 /20 20 - - - / 40-40-20-20 3 20 /20 /20 - - / 20-20-40-40 4 20 - /20 /20 - - / 20-20-40-40 4 20 - 20 - - / 20-20-20-20 5 ---20 20--- / 20-20-20-20 5 20 20 - - 20 - - / 20-20-20-20 5 --20-20--- / 20-20-20-20 5 Tämä taulukko perustuu sille edellä mainitulle havainnolle, että ei ole järkevää, että muutamilla ryhmillä on 25 suuri paikallinen erottelutarkkuus lyhyen aika sarjassa ajallisesti peräkkäisiä ryhmiä tietyssä kuvan kohdassa, joten on edullisempaa lähettää suurempi lukumäärä liikkeen vaiheita sekuntia kohti.
Kenttätaajuuden ohjauselimen 238 anto 239 on kyt-30 ketty reittivastaavuuden ohjauselimen 241 ottoon 240.
Reittivastaavuuden ohjauselin 241 tarkistaa kenttätaajuuden ohjauselimen 238 valitsemat reitit ja tarvittaessa epäloogiset päätökset korjataan paikallisen ja ajallisen vastaavuuden mukaisiksi. Reittivastaavuuden ohjauselimen 35 241 toiminnan seuraava selostus perustuu järjestykseen: 2i 88664 ensin paikallinen ja sitten ajallinen. Päinvastainen järjestys tai yhdistetty algoritmi ovat myös mahdollisia.
Ryhmän ympärillä vertaillaan ympäröivien ryhmien reittejä ja tietyissä tapauksissa suoritetaan edempänä 5 mainitut muutokset. Näiden muutosten suunta on aina sellainen, että minimoidaan haitallisten vaikutusten lukumäärä. Tämä tarkoittaa, että usein etusija on liikkeellä paikallisen erottelutarkkuuden sijaan. Seuraavat muutokset 1-4 suoritetaan yksitellen toisensa jälkeen seuraa-10 vassa järjestyksessä.
1. Jos tietyn ryhmän kaikilla kahdeksalla ympäröivällä ryhmällä on sama reitti, täytyy tämän kyseisen ryhmän reitti saattaa samaksi.
15 2. Erillisen 80-ryhmän muutos: jos tietyn ryhmän reitti on 1 (uudistumisjakso 80 ms neljässä peräkkäisessä kentässä), kaikkien neljän vaakasuunnassa ja pystysuunnassa läheisten ryhmien reittien ollessa eri kuin 20 reitti 1, niin kyseisen ryhmän reitiksi täytyy tulla reitti 2 (uudistumisjakso on 40 ms neljässä peräkkäisessä kentässä).
: .· 3. Erillisen 20-ryhmän muutos: "V 25 3.1 Jos tietyn ryhmän reitti on 4 (uudistumisjakso 20 ms * kahdessa peräkkäisessä kentässä ja 40 ms kahdessa • niitä seuraavassa peräkkäisessä kentässä ) ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole tätä reittiä 4 tai reittiä 5 (uudistumisjakso 20 ms neljässä peräk-30 käisessä kentässä), niin kyseisen ryhmän reitiksi | ‘ täytyy tulla reitti 2.
: : 3.2 Jos tietyn ryhmän reitti on 3 (uudistumisjakso 40 ms kahdessa peräkkäisessä kentässä ja 20 ms kahdessa niitä seuraavissa peräkkäisessä) ja jos millään ym-35 päröiväliä ryhmällä ei ole tätä reittiä 3 tai reittiä 22 88664 5, niin kyseisen ryhmän reitiksi täytyy tulla reitti 2.
3.3 Jos tietyn ryhmän reitti on 5, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole reittiä 3 tai reittiä 4 tai 5 tätä reittiä 5, täytyy kyseisen ryhmän reitiksi tulla reitti 2.
3.4 Jos tietyn ryhmän reitti on 5, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole reittiä 4 tai tätä reittiä 5, ja jos ainakin yhdellä ympäröivällä ryhmällä on 10 reitti 3, täytyy kyseisen ryhmän reitiksi tulla reit ti 3.
3.5 Jos tietyn ryhmän reitti on 5, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole reittiä 3 tai tätä reittiä 5, ja jos ainakin yhdellä ympäröivällä ryhmällä on 15 reitti 4, niin kyseisen ryhmän reitiksi täytyy tulla reitti 4.
4. Erillisen 20-ryhmän muutos: 4.1 Jos tietyn ryhmän reitti on 2, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole tätä reittiä 2 tai reittiä 20 3, ja jos ainakin yhdellä ympäröivällä ryhmällä on reitti 4, niin kyseisen ryhmän reitiksi täytyy tulla reitti 4.
4.2 Jos tietyn ryhmän reitti on 2, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole tätä reittiä 2 tai reittiä 25 4, ja jos ainakin yhdellä ympäröivällä ryhmällä on reitti 3, niin kyseisen ryhmän reitiksi täytyy tulla reitti 3.
4.3 Jos tietyn ryhmän reitti on 2, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole tätä reittiä 2 tai reittiä 3 30 tai reittiä 4, ja jos ainakin kolmella ympäröivällä ryhmällä on reitti 5, niin kyseisen ryhmän reitiksi täytyy tulla reitti 5.
4.4 Jos tietyn ryhmän reitti on 2, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole tätä reittiä 2 tai reittiä 3 35 tai reittiä 4, ja jos enintään kahdella ympäröivällä 23 88664 ryhmällä on reitti 5, täytyy kyseisen ryhmän reitiksi tulla reitti 1.
4.5 Jos tietyn ryhmän reitti on 3, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole reittiä 2 tai tätä reittiä 5 3, niin kyseisen ryhmän reitiksi täytyy tulla reitti 5.
4.6 Jos tietyn ryhmän reitti on 4, ja jos millään ympäröivällä ryhmällä ei ole reittiä 2 tai tätä reittiä 4, niin kyseisen ryhmän reitiksi täytyy tulla reitti 10 5.
Seuraavaksi seuraa ajallisen vastaavuuden algoritmi, jossa tarkastellaan ryhmän kolmea peräkkäistä 80 ms:n j aksoa.
15 1. Jos edellisen ja seuraavan 80 ms:n jakson reitit ovat reittejä 5, niin esillä olevan jakson reitiksi täytyy myös tulla reitti 5.
2. Ajallisesti erillisen reitin 1 muutos:
Jos esillä olevan jakson reitti on 1 ja edellisen sekä 20 seuraavan 80 ms:n jakson reitit eivät ole reittejä 1, niin esillä olevan jakson reitiksi täytyy tulla reitti 2.
3. Ajallisesti erillisen reitin 2 muutos:
Jos esillä olevan jakson reitti on 2, ja jos edellisen V 25 80 ms:n jakson reiti on 3 tai 5 ja seuraavan 80 ms:n jakson reitti on 4 tai 5, täytyy esillä olevan jakson ;· · reitiksi tulla 5.
4. Ajallisesti erillisen reitin 3 muutos:
Jos esillä olevan jakson reitti on 3 ja edellisen 30 80 ms:n jakson reitti on 3, 4 tai 5, täytyy esillä olevan jakson reitiksi tulla reitti 5.
5. Ajallisesti erillisen reitin 4 muutos:
Jos esillä olevan jakson reitti on 4 ja seuraavan 80 ms:n jakson reitti on 3, 4 tai 5, niin esillä ole-35 van jakson reitiksi täytyy tulla reitti 5.
« 88664
Edellä kuvatun reittivastaavuuden ohjausel imen 241 anto 243 on kytketty reitin dekoodauspiirin 245 kautta liikkeenkäsittelypiirin 129 antoon 131. Reittivastaavuuden ohjauselimen 241 anto 243 on kytketty myös DATV-koodauspiirin 249 ensimmäiseen ottoon 247. DATV-koodaus-piirillä 249 on toinen otto 251 värikkyyden reitityssig-naalia varten sekä anto 253, joka on kytketty liikkeenkö s ittelypiirin 129 data-antoon 117.
Kuvissa 3A, 3B1/3B2 ja 3C on kuvan IA vastaavat ^ esikäsittelypilrit tai haarat 143, 145 ja 147 esitetty yksityiskohtaisemmin. Kuvassa 3A esitetyssä suuren erot-telutarkkuuden omaavassa esikäsittelypiirissä 143 on kytkin 312 kytketty muistin 125 antoon 149, aikaansaaden ensimmäisessä asennossa kytkennän kuvamuistin 303 ottoon 301, ei aikaansaadessa mitään kytkentää väliasennossa ja aikaansaadessa kolmannessa asennossa kytkennän kuvamuistin 307 ottoon 305. Kytkin 313 kytkee kaksidimensioisen suodattimen 317 oton 315 kuvamuistin 303 antoon 309 tai kuvamuistin 309 antoon 311. Kaksidimensioisen suodattimen 20 317 anto on kytketty näytteenotto- ja juovalomituspiirin 323 ottoon 321, piirin annon 325 ollessa kytketty kuvan IA vaihtopiirin 135 ottoon 137. Esitetyt kytkimet 312 ja 313 voidaan myös jättää pois, jos sopivat lukuja kirjoitussignaalit tuodaan kuvamuistien 303 ja 307 lu-25 ku- ja kirjoitussignaaliottoihin (ei esitetty), joilla voidaan toteuttaa samat toimenpiteet.
Kuten aikaisemmin on esitetty, suuren erottelu- tarkkuuden omaava esikäsittelypiiri 143 on tarkoitettu tuottamaan suuren erottelutarkkuuden omaava videosignaa-30 li, toisin sanoen videosignaali, joka sopii suurimman mahdollisen paikallisen erottelutarkkuuden omaavaan näyttöön. Tätä varten kirjoitetaan kaksi ensimmäistä kenttää, jotka yhdessä muodostavat täyden hienopiirtokuvan, tai kahdeksan peräkkäistä kenttää, kuvamuistiin 303 kytkimen 35 312 kautta. Sen jälkeen kytkin 312 on ei-kytkevässä väli- 25 88664 asennossa seuraavien kahden kentän aikana, joita ei siten käsitellä. Viides ja kuudes kenttä kirjoitetaan kuvamuistiin 307 ja sen jälkeen kytkin 312 on jälleen ei-kytkevässä väliasennossa seuraavien kahden kentän aikana. Kyt-5 kin 313 kytkee joka kerran toisen kahdesta kuvamuistista 303 ja 307 kaksidimensioiseen spatiaaliseen suodattimeen 317, jonka taajuusvaste on kaaviomaisesti esitetty yhtenäisellä viivalla kuvassa 5A. Kuten kuvissa 5B1, 5B2 ja 5C esitetään kuvassa 5A pystytaajuuksia Fv, jotka on 10 piirretty pystysuuntaan ja ilmaistu yksiköissä cph (jaksoa kuvan korkeutta kohti) ja vaakataajuuksia Fh, jotka on piirretty vaakasuuntaan ja ilmaistu yksiköissä cpw (jaksoa kuvan leveyttä kohti). Näytteenotto- ja juovalo-mitus piiri 323 suorittaa näytteenoton kyseiselle kahdelle 15 kentälle näytteenottomallin mukaisesti, joka on siirretty yhdeltä lähetettävältä kentältä toiselle lähetettävälle kentälle, minkä jälkeen saadut kahden juovan näytteet lomitetaan kuvan IA kanavaan 170 syötettävien kenttien aikaansaamiseksi, jotka kentät tuodaan vaihtopiirin 135 ot-20 toon 137.
Näytteenotto- ja juovalomituspiirin 323 toiminta selostetaan kuvaan 4A viitaten. Tämä kuva käsittää kolme saraketta L, M ja R. Vasemmanpuoleinen sarake L osoittaa, kuinka kamerasta saataville peräkkäisten hienopiirtoisten 25 kenttien (joita kenttiä kutsutaan tästä eteenpäin kamera-kentiksi), useille osille, jotka on esitetty toinen toi-sensa alapuolella olevana, suoritetaan näytteenotto.
' - Näytteet on merkitty kolmenumeroisilla luvuilla, vasem- : : manpuoleisen numeron osoittaessa mistä kamerakentästä 30 näyte on peräisin, keskimmäisen numeron osoittaessa mistä juovasta näyte on peräisin ja oikeanpuoleisen numeron osoittaessa mistä juovalla olevasta paikasta näyte on peräisin. Oletetaan, että hienopiirtoinen kamerakenttä käsittää kaksi kertaa niin monta juovaa ja kaksi kertaa 35 niin monta kuva-alkiota juovaa kohden kuin lähetettävä 26 88664 kenttä, että kamerakenttien ja lähetettävien kenttien kenttäluku ovat yhtä suuria, ja että kuva koostuu kahdesta lomitetusta kentästä sekä kamerakentissä että lähetettävissä kentissä. Kullekin kentälle osoittaa vaaka- ja 5 pystysuuntaisen viivan leikkauspiste ensimmäisellä juovalla olevan ensimmäisen kuva-alkion paikan. Esitetyssä tilanteessa suoritetaan näytteenotto kahdesta peräkkäisestä kuvasta vain ensimmäiselle kuvalle. Vaihtoehtoisesti on kuitenkin mahdollista suorittaa näytteenotto molem-10 mille kuville, jolloin kuvan 4A vasemmanpuoleisessa sarakkeessa L olevat luvut 113, 131, 153, 171, 224, 242, 264 ja 282 täytyy korvata vastaavasti luvuilla 313, 331, 353, 371, 424, 442, 464 ja 482. Täysin stationaaristen kuvien tapauksessa on molempien vaihtoehtojen tulos sama, 15 vähäisen liikkeen tapauksessa johtaa jälkimmäinen vaihtoehto hieman tasaisemmin liikkuvaan näyttöön, jossa on hieman enemmän liike-epäterävyyttä kuin ensin mainitussa vaihtoehdossa. Keskimmäinen sarake M osoittaa, kuinka näiden peräkkäin näytteenotettujen kamerakenttien näy t-20 teet lomitetaan. Normaalipiirtoisessa vastaanottimessa näytetään lähetetyt kentät kuten ne on vastaanotettu. Hienopiirtoisessa vastaanottimessa yhdistetään kuitenkin neljä vastaanotettua kenttää, kuten on osoitettu oikeanpuoleisessa sarakkeessa R, suuren erottelutarkkuuden 25 omaavan signaalin aikaansaamiseksi. Tämä yhdistäminen voidaan toteuttaa kahdella tavalla, nimittäin joko yhdistämällä neljä viimeistä vastaanotettua kenttää kerran kenttäjaksoa kohden ja näyttämällä näin saatu tulos, tai yhdistämällä neljä viimeiseksi vastaanotettua kenttää 30 kerran neljää kenttäjaksoa kohden ja näyttämällä näin saatu tulos neljän kenttäjakson ajan. Täysin stationaaristen kuvien tapauksessa ei näiden kahden menetelmän tulosten välistä eroa voida luonnollisesti erottaa, mutta vähäisen liikkeen tapauksessa johtaa ensimmäinen menetel-35 mä tasaisesti liikkuvaan tulokseen, jossa on hieman lii- 27 88664 ke-epäterävyyttä ja toinen menetelmä johtaa tulokseen, jossa ei ole liike-epäterävyyttä mutta näytössä on liike hieman värisevää. Näiden yhdistelmämenetelmien käytöstä riippumatta voidaan vielä puuttuvat näytteet saada inter-5 poloinnilla. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi täydentämällä yhdistelmämenetelmällä saatu oikeanpuoleisessa sarakkeessa R olevan kentän puuttuvat paikat nolla-arvoisilla näytteillä ja syöttämällä täydennetty kenttä vastaavaan kaksidimensioiseen alipäästösuodattimeen kuin ku-2Q van IA lähetysosassa oleva kaksidimensioinen alipäästö-suodatin 317.
Kuva 3B1 esittää kuvan IA keskisuuren erottelu-tarkkuuden omaavaa esikäsittelypiiriä 145, jossa kytkin 342 on kytketty kuvan IA muistin 125 antoon 149, joka 25 kytkin aikaansaa ensimmäisessä asennossa kytkennän kuva-muistin 333 ottoon 331 ja toisessa asennossa kytkennän kuvamuistin 337 ottoon 335. Kytkin 343 kytkee kaksidimen-sioisen suodattimen 347 oton 345 kuvamuistin 333 antoon 339 tai kuvamuistin 337 antoon 341. Kaksidimensioisen 2o suodattimen 347 anto 349 on kytketty näytteenottopiirin 353 ottoon 351, jonka piirin anto 355 on kytketty kuvan IA vaihtokytkimen 135 ottoon 139.
Kuten on esitetty, keskisuuren erottelutarkkuuden omaava esikäsittelypiiri 145 on tarkoitettu tuottamaan 25 keskisuuren erottelutarkkuuden omaava videosignaali, toisin sanoen videosignaali, joka sopii näyttöön, jonka ajallinen erottelutarkkuus on kaksi kertaa niin suuri ‘ : kuin edellisesä tapauksessa ja jonka vaakasuuntainen ; : erottelutarkkuus on kaksi kertaa niin pieni kuin edelli- 3Q sessä tapauksessa. Tätä varten kirjoitetaan peräkkäisten kamerakenttien pareja, jotka yhdessä muodostavat hieno-piirtoisen kuvan, joka kerran vuorottaisesti kytkimen 342 kautta kuvamuistiin 333 tai kuvamuistiin 337. Kun toiseen kuvamuistiin 333 tai 337 kirjoitetaan, luetaan vastaavas-35 ti toista kuvamuistia 337 tai 333. Kaksidimensioinen suo- 28 88664 datin 347 suodattaa signaalin, joka signaali on kaistan-rajoitettu kuvan 5B mukaisesti, näytteenottopiirin 353 suorittaessa signaalille näytteenoton näytteenottomallin mukaisesti, joka on siirretty yhdestä lähetettävästä ken-5 tästä toiseen lähetettävään kenttään ja joka sen jälkeen viedään kuvan IA vaihtokytkimen 135 ottoon 139.
Näytteenottopiirin 353 toiminta selostetaan seu-raavassa kuvaan 4B1 viitaten. Kuva koostuu kahdesta sarakkeesta L ja R. Vasemmanpuoleinen sarake L osoittaa, 10 kuinka peräkkäisille hienopiirtoisille kamerakentille suoritetaan näytteenotto. Ensimmäisessä lähetettävässä kentässä käytetään ensimmäisestä kamerakentästä juovilta 1 + 4n saatavia näytteitä, missä n on kokonaisluku. Toisessa lähetettävässä kentässä käytetään ensimmäisestä ka-15 merakentästä juovilta 3 + 4n saatavia näytteitä. Näytteitä, joilla ei ole kolminumeroista lukua, ei lähetetä. Lähetettävät kentät on siten aikaansaatu parittomista kame-rakentistä saatavalla niin kutsutulla keinotekoisella lomittelulla. Tässä menetelmässä ei suoriteta näytteen-20 ottoa kunkin kamerakenttien parin toiselle kamerakentäl-le. Normaalipiirtoisessa vastaanottimessa näytetään vastaanotetut kentät kuten on esitetty vasemmanpuoleisessa sarakkeessa L. Hienopiirtoinen vastaanotin yhdistää puolestaan kaksi vastaanotettua kenttää kuten on esitetty 25 oikeanpuoleisessa sarakkeessa R, jolloin on jälleen valittavissa yhdistetäänkö kaksi vastaanotettua kenttää kerran kenttäjaksossa vai kerran kuvajaksossa. Jälkimmäisessä tapauksessa näytetään siten saatu tulos kahden kenttäjakson ajan. Vielä puuttuvat näytteet voidaan saada 30 interpoloinnin avulla.
Verrattaessa kuvan 4A oikeanpuoleista saraketta R kuvan 4B1 oikeanpuoleiseen sarakkeeseen R huomataan, että kuva-alkioiden lukumäärä kussakin juovassa on yhtä suuri ja että juovien lukumäärä kuvan 4A oikeanpuoleisessa sa-35 rakkeessa on kaksi kertaa niin suuri kuin kuvan 4B1 oi- 29 88664 kean puoleisessa sarakkeessa R. Siten vaakasuuntainen erot-telutarkkuus on kummassakin tapauksessa sama, mutta pystysuuntainen erottelutarkkuus on kuvassa 4B1 puolet kuvaan 4A verrattuna. Kuvassa 4B1 on puolestaan uusi informaatio 5 saatavilla kerran 40 ms:ssa, kun taas kuvasssa 4A uusi informaatio saadaan kerran 80 ms:ssa, joten ajallinen erottelutarkkuus on kuvassa 4B1 kaksinkertainen kuvaan 4A nähden.
Kuvassa 4B2 esitetään vaihtoehto, jossa menetetään 10 vaakasuuntaista erottelutarkkuutta kuvan 4B1 suhteen, mutta saavutetaan lisää pystysuuntaista erottelutarkkuutta, ajallisen erottelutarkkuuden pysyessä samana. Kuva 4B2 koostuu kolmesta sarakkeesta L, M ja R. Vasemmanpuoleinen sarake L osoittaa, kuinka hienopiirtoisille kamerakentil-15 le suoritetaan näytteenotto. Keskimmäinen sarake M osoittaa kuinka joka kerran kahdesta näytteenotetusta kamera-kentästä saadut näytteet yhdistetään kentän lomitustoimenpiteiden avulla lähetettävien kenttien muodostamiseksi. Kyseisiä kentän lomitustoimenpiteitä on esitetty eu-20 rooppalaisessa hakemusjulkaisussa EP-A 0252563 (PHN 11819) eikä niihin siksi viitata enempää. Normaalipiirtoinen vastaanotin näyttää lähetetyt kentät niin kuin ne on • vastaanotettu ja hienopiirteinen vastaanotin yhdistää ; joka kerran kaksi vastaanotettua kenttää kuten on esitet- IV 25 ty kuvan 4B2 oikeanpuoleisessa sarakkeessa R, vielä puut-.* : tuvat näytteet voitaessa aikaansaada interpoloinnilla.
”·* Verrattaessa kuvien 4B1 ja 4B2 oikeanpuoleisia ·'·* sarakkeita R keskenään huomataan, että kuvassa 4B1 on kun- *.“.· kin juovan lähetettyjen näytteiden lukumäärä kaksi kertaa 30 niin suuri kuin kuvassa 4B2, joten kuvassa 4B1 on vaaka-- ’ : suuntainen erottelutarkkuus kaksi kertaa niin suuri kuin kuvassa 4B2; toisaalta kuvassa 4B2 lähetettyjen juovien lukumäärä on kaksi kertaa niin suuri kuin kuvassa 4B1, jo-... ten kuvassa 4B2 on pystysuuntainen erottelutarkkuus kaksi ’"·* 35 kertaa niin suuri kuin kuvassa 4B1.
30 8 8 6 6 4
Vaihtoehtoisessa keskisuuren erottelutarkkuuden omaavassa esikäsittelypiirissä 145', joka on esitetty kuvassa 3B2, mittaa mittauspiiri 357 esiintyykö tietyssä kuvan osassa, edullisesti kuva-alkioryhmässä, enemmän ^ suuria vaakataajuuksia kuin suuria pystytaajuuksia. Jos näin on, aktivoidaan ensimmäinen alihaara, joka käsittää kaksidimensioisen suodattimen 347 ja näytteenottopiirin 353, joka alihaara toimii kuten on esitetty kuvassa 4B1, ja jos näin ei ole, aktivoidaan toinen alihaara, joka käsittää kaksidimensioisen suodattimen 347' ja näytteenotto- ja kenttälomituspiirin 353', joka alihaara toimii kuten on esitetty kuvassa 4B2. Kuvassa 3B2 on kytkimen 343 yhteinen napa kytketty kytkintä 358 ohjaavan mittaus-piirin 357 ottoon 356. Kaksidimensioisen suodattimen 347 ^ otto 345 ja kaksidimensioisen suodattimen 347’ otto 345' ovat molemmat suoraan kytketyt kytkimen 343 yhteiseen napaan. Kaksidimensioisen suodattimen 347' anto 349' on kytketty näytteenotto- ja kenttälomituspiirin 353' ottoon 351'. Näytteenottopiirin 353 anto 355 on kytketty kytki- 20
men 358 ensimmäiseen kytkentänapaan, näytteenotto- ja kenttälomituspiirin 353' annon 355' ollessa kytketty kytkimen 358 toiseen kytkentänapaan ja mittauspiirin 357 ohjaaman kytkimen 358 yhteinen napa on kytketty kuvan IA
vaihtopiirin 135 ottoon 139. Kytkin 358 valitsee siten 25 mittauspiirin 357 mittaamien paikallisten taajuuksien perusteella, syötetäänkö kuvan IA vaihtokytkimen 135 ottoon 139 edellä selostetun kaksidimensioisen suodattimen 347 ja näytteenottopiirin 343 käsittävän ensimmäisen alihaaran antosignaali vai kaksidimensioisen suodattimen 347' ja 30 näytteenotto- ja kenttälomituspiirin 353' käsittävän toisen alihaaran antosignaali. Lähetysosassa valittua alihaaraa koskeva informaatio lähetetään DATV-apusignaa-lin kautta, jotta vastaanotto-osa voi dekoodata vastaanotetun signaalin oikealla tavalla.
Kuten on esitetty kuvassa 5B2, on kaksidimensioi- 35 3i 8 8 664 sella suodattimena 347' pysty taa juuksia varten rajataajuus, joka on kaksi kertaa niin suuri, ja vaakataajuuk-sia varten rajataajuus, joka on kaksi kertaa niin pieni kuin kaksidimensioisella suodattimena 347.
5 Kuva 3C esittää kuvan IA pienen erottelutarkkuu- den omaavaa esikäsittelypiiriä 147, jossa kuvamuistin 361 otto 359 on kytketty kuvan IA kuvamuistin 125 antoon 149, muistin annon 363 ollessa kytketty kaksidimensioisen suodattimen 367 ottoon 365. Kaksidimensioisen suodattimen 10 367 anto 369 on kytketty näytteenotto- ja juovalomitus- piirin 373 ottoon 371, piirin annon 375 ollessa kytketty kuvan IA vaihtopiirin 135 ottoon 141.
Kuten on esitetty, on kuvan 3C pienen erottelu-tarkkuuden omaava esikäsittely piiri 147 tarkoitettu tuot-15 tamaan pienen erottelutarkkuuden omaava videosignaali vaihtopiirin 135 ottoon 141, eli videosignaali, joka omaa saman paikallisen ja ajallisen erottelutarkkuuden kuin normaalipiirtoinen signaali. Kuvamuistia 361 käytetään aikaviiveen aikaansaamiseksi, joka on yhtä suuri kuin ku-20 vien 3A ja 3B1 kuvamuistien 303, 307, 333 ja 337 aikaviiveet. Kaksidimensioisen suodattimen 367 kaaviomaisen taajuusvasteen esimerkki on esitetty kuvassa 5C yhtenäisen viivan avulla. Näytteenotto- ja juovalomituspiirin 373 . sopiva toiminta on esitetty kuvassa 4C, joka koostuu **,* 25 kolmesta sarakkeesta L, M ja R. Vasemmanpuoleinen sarake • ;* osoittaa, kuinka peräkkäisille kamerakentille suoritetaan · näytteenotto, keskimmäinen sarake M osoittaa, kuinka näin saadut näytteet lomitetaan lähetystä varten. Normaali-piirtoinen vastaanotin näyttää vastaanotetut kentät kuten 30 on esitetty keskimmäisessä sarakkeessa M ja hienopiirtoi-nen vastaanotin vastalomittaa näytteet kuten on esitetty : oikeanpuoleisessa sarakkeessa R ja interpoloi sen jälkeen • . puuttuvat näytteet. Tässä tapauksessa näytetään kukin vastaanotettu näyte erillisesti hienopiirtoisessa vas-35 taanottimessa suurimman mahdollisen ajallisen tarkkuuden 32 88664 saavuttamiseksi; siten tässä tapauksessa luovutaan tarkoituksellisesti suuremmasta paikallisesta erottelutark-kuudesta, joka saataisiin vastaanotettujen kenttien yhdistämisellä, huomioiden sen, että toistensa suhteen huo-5 mattavasti liikkuvien kenttien yhdistäminen johtaisi haitalliseen liike-epäterävyyteen.
Kuva 5C esittää kaksi kaksidimensioisen spatiaalisen alipäästösuodattimen vaihtoehtoista taajuusvastetta katkoviivan ja pisteviivan avulla, jotka suodattimet voi-10 daan aktivoida jos hienopiirtoisen signaalin kuvan (osassa) on useita suuria vaaka- tai useita suuria pystytaa-juuksia. Vastaavalla tavalla kuin kuvassa 3B2 voidaan myös kuvan 3C piirissä aktivoida rinnakkaisia alihaaroja mittauspiirin ohjaaman vaihtokytkimen avulla. Tällöin ei 15 yleisesti riitä vain eri suodatin vaan tarvitaan myös eri näytteenotto- ja lomituspiiri. Kaikkia kuvassa 5C esitettyjä vaihtoehtoja voidaan kuitenkin käyttää yhdessä saman näytteenotto- ja lomituspiirin kanssa. Myös kuvassa 3A olevia rinnakkaisia alihaaroja vaihtoehtoisine suodatti-20 mineen ja näytteenotto- ja juovalomituspiireineen voidaan periaatteessa aktivoida mittauspiirin ohjaaman vaihtokyt-kimen avulla. Esikäsittelypiirin käytännön toteutuksessa voidaan suodatus-, näytteenotto- ja lomitustoimenpiteet yhdistää yhdeksi toimenpiteeksi. Jo näytteenotetun sig-25 naalin uudelleennäytteenotto voidaan toteuttaa yksinkertaisella tavalla, jos alkuperäinen näytteenottotaajuus on uuden näytteenottotaajuuden monikerta, kuten tässä tapauksessa on asian laita, kertomalla pois jätettävät näytteet nollakertoimella, jolloin suodatus- ja näytteen-30 ottotoimenpiteet voidaan yhdistää yksinkertaisella tavalla. Edellä selostetut rinnakkaiset (ali)haarat voidaan silloin yhdistää yhdeksi haaraksi, johon viedään suoda-tinkertoimien eri kokoelmia paikallisista taajuuksista riippuen.
35 Kuva 6 esittää kuvan IB vastaanotto-osaan sopivan 33 88664 välikäsittelypiirin 25 lohkokaaviota. Sen otto 23 on kytketty vastalomitus- tai käänteislomituspiirin 503 videosignaalin ottoon 501, jonka piirin ohjausotto 505 on kytketty välikäsittelypiirin 25 ohjausottoon 27. Vastalomi-5 tuspiirin 503 anto 507 on kytketty kytkentäelimen 511 ensimmäiseen ottoon 509 ja ensimmäisen kenttämuistin 515 ottoon 513. Tämän ensimmäisen kenttämuistin 515 anto 517 on kytketty kytkentäelimen 511 toiseen ottoon 519 ja toisen kenttämuistin 523 ottoon 521. Toisen kenttämuistin 10 523 anto 525 on kytketty kytkentäelimen 511 kolmanteen ottoon 527 ja kolmannen kenttämuistin 531 ottoon 529. Kolmannen kenttämuistin 523 anto 533 on kytketty kytkentäelimen 511 neljänteen ottoon 535. Kytkentäelimen 511 ohjausotto 537 on kytketty välikäsittelypiirin 25 ohjaus-15 ottoon 27. Kytkentäelin 511 syöttää neljässä navassa 539, 541, 543 ja 545, jotka yhdessä muodostavat kuvan IB nelikertaisen annon 49, näytteitä neljästä peräkkäisesti vastaanotetusta yhteensopivasta kentästä kuvan IB jälkikä-sittelypiireihin 43, 45 ja 47.
20 Kuva 7 esittää kuvan IB vastaanotto-osaan sopi van suuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypii-rin 43 lohkokaaviota. Navat 539, 541, 543 ja 545 on kyt-•.·. ketty kunkin neljän näytteenottomallin muuntopiirin 701, 703, 705 ja 707 neljään ottoon. Kullakin neljällä näyt-"IV 25 teenottomallin muuntopiirillä 701, 703, 705 ja 707 on ; vastaava anto 709, 711, 713 ja 715, joka on kytketty ·*- vastaavan suodatinosan 725, 727, 729 ja 731 vastaavaan ottoon 717, 719, 721 ja 723. Kullakin suodatinosalla 725, 727, 729 ja 731 on vastaava ensimmäinen anto 733, 735, 30 737 ja 739 lähettämättömien näytteiden osittaisten inter- : polointitulosten syöttämiseksi, ja vastaava toinen anto :*·*: 741, 743, 745 ja 747 niiden näytteiden kopioiden syöttä miseksi, jotka on jo lähetetty tai jotka näytteenottomallin muuntopiirit ovat jo laskeneet.
-*·' 35 Näytteenottomallin muuntopiirit 701 , 703, 705 ja 34 88664 707 sekä suodatinosat 725, 727, 729 ja 731 toimivat seuraavasti. Edellä selostetun järjestelmän lähetysosassa suoritetaan hienopiirtoisille kentille näytteenotto useiden näytteenottomallien mukaisesti, jotka riippuvat vi-5 deosignaalissa esiintyvistä liikkeeseen ja/tai paikkaan liittyvistä taajuuksista. Tuloksena saatavat näytteet lomitetaan sen jälkeen tarpeen mukaan yhteensopivan signaalin aikaansaamiseksi. Jos siinä tapauksessa kun liikettä ei (oleellisesti) ole, tehdään valinta sellaisen 10 signaalin lähettämiseksi, joka on lähetysosassa käsitelty suuren erottelutarkkuuden omaavalla esikäsittely-piirillä 143, joka signaali sopii suuren paikallisen erottelutarkkuuden omaavaan näyttöön, tarkoittaa tämä silloin sitä, että selostetussa järjestelmän rakenteessa 15 jakautuu yhdestä hienopiirtoisesta kuvasta saatava kuva-alkioiden ryhmä neljään yhteensopivaan kenttään, jotka lähetetään kuten on esitetty kuvassa 4A. Tätä kyseistä ryhmää ympäröiville ryhmille voidaan näytteenotto suorittaa saman näytteenottomallin mukaisesti mutta myös eri 20 mallin mukaisesti. Tällä rinnakkaisten ryhmien näytteen-ottamisella eri näytteenottomallien mukaisesti on se haitta, että näitä ryhmiä ei voida suoraan käsitellä interpolointisuodattimella. Tätä haittaa ei esiinny, jos videosignaalissa esiintyvien liikkeeseen ja paikkaan 25 liittyvien taajuuksien määrää ei tarkastella ryhmäkoh-taisesti vaan kuvakohtaisesti. Tämä haitta voidaan ratkaista antamalla näytteenottomallin muuntopiirien 701, 703, 705 ja 707 käsitellä tulevat kentät ennen suodatin-osien 725, 727, 729 ja 731 suorittamaa suodatustoimen-30 pidettä, jotka muuntopiirit muuntavat eri näytteenotto-mallien mukaisesti näytteenotettujen ryhmien näytteen-ottomallit kyseessä olevan ryhmän näytteenottomalliksi. Tätä näytteenottomallin muunnosta voidaan tarkastella eräänlaisena interpolointina ja periaatteessa ei ole mah-35 dotonta integroida näytteenottomallin muuntopiirejä suo- 35 88664 datinosien kanssa yhden kompleksisen interpolaattorin muodostamiseksi. Nykyisellä tekniikan tasolla on kuitenkin helpompi suorittaa näytteenottomallin muunnos ja suodatus erillisesti. Näytteenottomallin muuntoon tarvitaan 5 kaikki neljä peräkkäistä kenttää, erityisesti jos kentälle on suoritettu näytteenotto kuten on esitetty kuvassa 4 A muunnettavan ryhmän "kokonaisen" näytteenottomallin saamiseksi. Kokonaisella näytteenottomallilla tarkoitetaan kunkin vastaanotetun kentän neljän erillisen näytteenottomal-10 Iin kokoelmaa, kuten on esitetty kuvan 4 A oikeanpuoleisessa sarakkeessa R. Kokonainen näytteenottoinani voidaan ajatella saatavan superponoimalla neljästä peräkkäisestä kentästä saatavat osittaiset näytteenottoina Uit näytteenottomallin muuntopiirien 701, 703, 705 ja 707 annoissa.
15 Lähtien muunnettavan ryhmän kokonaisesta näytteenotto- kaaviosta kehitetään näytteenottomallin muunnospiireissä ryhmä, jossa on kyseessä olevan signaalitien näytteenottoinani. Kuvan 7 tapauksessa muunnetaan kenttien, jotka on näytteenotettu keskisuuren erottelutarkkuuden tai 20 pienen erottelutarkkuuden omaavien näytteenottomallien mukaisesti, näytteenottomallit suuren erottelutarkkuuden omaavaksi näytteenottomalliksi.
.·. Selostetussa piirissä on tehty valinta interpo- ; ,·. loinnin suorittamiseksi osissa neljän erillisen suo- 25 datinosan avulla. Kuten on esitetty jakautuvat suuren * · 1 erottelutarkkuuden omaavat ryhmät neljälle kentälle. Ku- * kin näistä neljästä kentästä käsitellään erillisesti yh dessä suodatinosista, minkä jälkeen saadut osittaiset in- terpolointitulokset summataan kokonaisen interpolointi- 30 tuloksen aikaansaamiseksi. Tämä menetelmä on valittu sen ‘ : yksinkertaisen toteutuksen vuoksi; muut kehittyneemmät , interpolointitekniikat ovat vaihtoehtoisesti luonnolli sesti myös mahdollisia. Kukin näytteenottomallin muunto-... piiri 701, 703, 705 ja 707 syöttää yhdessä kentässä si- *' 35 jaitsevan kokonaisen näytteenottomallin osan vastaavaan 36 8 8664 siihen kytkettyyn suodatinosaan 725, 727, 729 ja 731. Osittaisten interpolointitulosten summaamiseksi kytketään suodatinosan 725 anto 733 ja suodatinosan 727 anto 735 ensimmäisen summainpiirin 753 vastaavaan ensimmäi-5 seen ottoon 749 ja toiseen ottoon 751, ja suodatinosan 729 anto 737 sekä suodatinosan 731 anto 739 kytketään toisen summainpiirin 759 vastaavaan ensimmäiseen ottoon 755 ja toiseen ottoon 757. Ensimmäisen summainpiirin 753 anto 761 ja toisen summainpiirin 759 anto 763 kytketään 10 kolmannen summainpiirin 769 vastaavaan ensimmäiseen ottoon 765 ja toiseen ottoon 767. Periaatteessa on luonnollisesti mahdollista summata neljä osittaista interpoloin-titulosta eri tavalla; selostettu menetelmä, jossa joka kerran summataan kaksi osittaista tulosta, on kuitenkin 15 nykyisellä tekniikalla yksinkertaisin menetelmä, mutta muut ratkaisut ovat vaihtoehtoisesti mahdollisia.
Vastaavalla tavalla on suodatinosan 725 anto 741 ja suodatinosan 729 anto 753 kytketty ensimmäisen kytken täel imen 775 vastaavaan ensimmäiseen ottoon 771 ja 20 toiseen ottoon 773, ja suodatinosan 727 anto 743 sekä suodatinosan 731 anto 743 on kytketty toisen kytkentäel imen 781 vastaavaan ensimmäiseen ottoon 777 ja toiseen ottoon 779. Ensimmäisen kytkentäelimen 775 anto 783 ja toisen kytkentäelimen 781 anto 785 on kytketty kolmannen 25 kytkentäelimen 791 vastaavaan ensimmäiseen ottoon 787 ja toiseen ottoon 789. Periaatteessa on vaihtoehtoisesti mahdollista yhdistää neljästä kentästä saatavat kopioidut näytteet eri tavalla; selostettu menetelmä, jossa joka kerran yhdistetään kaksi osittaista tulosta on kuitenkin 30 nykytekniikalla yksinkertaisin menetelmä, mutta muut ratkaisut ovat vaihtoehtoisesti mahdollisia. Kolmannen summainpiirin 769 anto 793 on kytketty neljännen kytkentäelimen 797 ottoon 795, kytkentäelimen toisen oton 799 ollessa kytketty kolmannen kytkentäelimen 791 antoon 801. 35 Neljännellä kytkentäelimellä 797 on ensimmäinen anto 803 37 88664 ja toinen anto 805 parittomien ja parillisten signaali-näytteiden syöttämiseksi kuvan IB vaihtopiirin 35 vastaaviin ottoihin 37' ja 37'', jotka yhdessä muodostavat piirin kaksoisoton 37. Parittomat ja parilliset signaali-^ näytteet syötetään näiden erillisten antojen kautta, koska antosignaalin bittien lukumäärä sekuntia kohti kussakin annossa on puolet siitä mitä tilanteessa, jossa kokonainen antosignaali syötettäisiin vain yhteen ainoaan antoon. Valittu ratkaisu on yksinkertaisin ratkaisu ottaen 10 huomioon nykyinen tekniikka sekä hienopiirtotelevisiossa esiintyvvien bittien suuri lukumäärä sekuntia kohti. Tekniikan kehittyessä voi kuitenkin tulla edulliseksi toinen ratkaisu, jossa käytetään vain yhtä antoa.
Kuva 7 esittää, että suuren erottelutarkkuuden ^ omaava jälkikäsittely piiri 43 on kytketty neljännen ky t-kentäelimen 797 ohjausottoon 807. Ohjausotto 42 on kytketty luonnollisesti myös toisten kytkentäelimien 775, 781 ja 791 sekä näytteenottomallin muuntopiirien 701, 703, 705 ja 707 ohjausottoihin (ei esitetty).
20
Kuva 8 esittää kuvan IB mukaiseen vastaanotto- osaan sopivan keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan jäl- kikäsittelypiirin 45 lohkokaaviota. Navat 539, 541, 543 t ja 545 on kytketty ensimmäisen näytteenottomallin muunto- .· : piirin 821 neljään ottoon ja toisen näytteenottomallin 25 ·,·.· muuntopiirin 823 neljään ottoon. Ensimmäisellä näytteen- : : : ottomallin muuntopiirillä 821 on anto 825, joka on kyt- ketty suodatinosan 829 ottoon 827 parittomien näytteiden osittaisen interpolointituloksen laskemiseksi, sekä suodatinosan 833 ottoon 831 parillisten näytteiden osittai-30 . sen interpolointituloksen laskemiseksi. Toisella näyt- teenottomallin muuntopiirillä 823 on anto 835, joka on kytketty stiodat inosnn 839 ottoon 837 parittomien näyt-teiden osittaisen interpolointituloksen laskemiseksi, sekä suodatinosan 843 ottoon 841 parillisten näytteiden 35 osittaisen interpolointituloksen laskemiseksi. Suodatin- 38 8 8 6 6 4 osien 829 ja 839 annot 845 ja 847 on kytketty ensimmäisen summaimen 853 vastaaviin ottoihin 849 ja 851, summaimen syöttäessä parittomien näytteiden interpolointituloksen antoon 855, joka on kytketty kuvan IB vaihtokytkimen 35 5 ottoon 39'. Suodatinosien 833 ja 843 annot 857 ja 859 on kytketty toisen summaimen 865 vastaaviin ottoihin 861 ja 863, summaimen syöttäessä parillisten näytteiden interpolointituloksen antoon 867, joka on kytketty kuvan IB vaihtokytkimen 35 ottoon 39*'. Otto 39' muodostaa yhdessä 10 oton 39'* kanssa kuvan IB vaihtokytkimen 35 kaksoisoton 39.
Keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikä-sittelypiirin 45 ohjausotto on kytketty näytteenottomal-lin muuntopiirin 821 ottoon 822 sekä näytteenottomallin 15 muuntopiirin 823 ottoon 824.
Kuva 9 esittää kuvan IB mukaiseen vastaanotto-osaan sopivan pienen erottelutarkkuuden omaavan jälkikä-sittelypiirin 47 lohkokaaviota. Navat 539, 541, 543 ja 545 on kytketty näytteenottomallin muuntopiirin 901 nel-20 jään ottoon. Näytteenottomallin muuntopiirillä 901 on anto 903, joka on kytketty suodatinosan 907 ottoon 905 parittomien näytteiden interpolointituloksen laskemiseksi ja syöttämiseksi antoon 909, joka on kytketty kuvan IB vaihtokytkimen 35 ottoon 41'. Näytteenottomallin muunto-25 piirin 901 anto 903 on kytketty myös suodatinosan 913 ottoon 91 parillisten näytteiden interpolointituloksen laskemiseksi ja syöttämiseksi antoon 915, joka on kytketty kuvan IB vaihtokytkimen 35 ottoon 41’*. Kuvan IB vaihto-kytkimen 35 otot 41’ ja 41'' muodostavat yhdessä kytkimen 50 kaksoisoton 41.
Pienen erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittely-piirin 47 ohjausotto 46 on kytketty näytteenottomallin muuntopiirin 901 ottoon 902.
Kuva 10 esittää lohkokaaviona näytteenottomallin 55 muuntopiiriä, joka sopii käytettäväksi kuvien 7 (701, 39 8 8 6 6 4 703, 705 tai 707), 8 (821 tai 823) tai 9 (901) mukaisessa jälkikäsittelypiirissä. Navat 539, 541, 543 ja 545 on kytketty suodatinosien 1009, 1011, 1013 ja 1015 vastaaviin ottoihin 1001, 1003, 1005 ja 1007. Suodatinosien 1009 ja 5 1011 annot 1017 ja 1019 on kytketty ensimmäisen summaimen 1025 vastaaviin ottoihin 1021 ja 1023, summaimen annon 1027 ollessa kytketty toisen summaimen 1031 ensimmäiseen ottoon 1029. Suodatinosien 1013 ja 1025 annot 1033 ja 1035 on kytketty kolmannen summaimen 1041 vastaaviin ot-10 töihin 1037 ja 1039, summaimen annon 1043 ollessa kytketty toisen summaimen 1031 toiseen ottoon 1045. Toisen summaimen 1031 anto 1047 syöttää muuntotuloksen. Näytteenot-tomallin muuntopiirin ohjausotto 1049 on kytketty suoda-tinosan 1015 ohjausottoon 1051, suodatinosan 1013 ohjaus-15 ottoon 1053, suodatinosan 1011 ohjausottoon 1055 ja suodatinosan 1009 ohjausottoon 1057.
Yleensä eivät kaikki suodatinosat 1009-1015 ole samanaikaisesti aktiivisia. Se mikä näistä suodatinosista on aktiivinen riippuu napoihin 539-545 tuodusta tulonäyt-20 teenottomallista. Jos tämä tulonäytteenottomalli on suuren erottelutarkkuuden omaava malli, voivat kaikki neljä suodatinosaa 1009-1015 olla aktiivisia. Jos tulonäytteen-. : : ottomalli on keskisuuren erottelutarkkuuden omaava näyt- : teenottomalli, ovat kaksi ensimmäistä suodatinosaa 1009 25 ja 1011 aktiivisia jokaisesta kahdesta kuvasta ensimmäi-: .·. sen kuvan aikana ja kaksi viimeistä suodatinosaa 1013 ja ·_· 1015 ovat aktiivisia jokaisesta kahdesta kuvasta toisen i kuvan aikana. Jos tulonäy tteenottomalli on pienen erotte- ‘ ' lutarkkuuden omaava näytteenottoinani on vain yksi suoda- 30 tinosa neljästä suodatinosasta 1009-1015 aktiivinen kun-- kin kentän aikana: suodatinosa 1009 ensimmäisen kentän • * m : aikana neljästä peräkkäisestä kentästä, suodatinosa 1011 toisen kentän aikana, suodatinosa 1013 kolmannen kentän .··. aikana ja lopuksi suodatinosa 1015 neljännen kentän aika- ” 35 na.
40 8 8 664
Kuva 11 esittää lohkokaaviona liikkeen kompensoivaa interpolointipiiriä, joka sopii käytettäväksi kuvan 7 suuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittely piirin 43 tai kuvan 8 keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan jälki-^ käsittely piirin 45 kanssa. Kuvaan IB viitaten voidaan nämä liikkeen kompensoivat interpolointipiirit järjestää esimerkiksi suuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittely piirin 43 tai keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypiirin 45 annon ja vaihtokytkimen 35 ^ vastaavan oton 37 tai 39 välille. Parittomat ja parilliset näytteet tuodaan vastaaviin ottonapoihin 1101 ja 1103, jotka voidaan kytkeä suuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypiirin 43 (kuva 7) vastaaviin antoihin 803 ja 805 tai keskisuuren erottelutarkkuuden omaavan jälki-^ käsittelypiirin 45 (kuva 8) vastaaviin antoihin 855 ja 867. Ottonavat 1101 ja 1103 kytketään kytkettävän viive-elimen 1109 vastaaviin ottoihin 1105 ja 1107 sekä kytkettävän viive-elimen 1119 ottoihin 1115 ja 1117 vastaavien muistien 1111 ja 1113 kautta. Jos liikkeen kompensoiva 20 ..........
interpolointipurx on järjestetty sarjaan suuren erottelutarkkuuden omaavan jälkikäsittelypiirin 43 kanssa, aikaansaavat muistit 1111 ja 1113 kahden kuvajakson suurui-: sen viiveen, ja jos liikkeen kompensoiva interpolointipii- ri on järjestetty sarjaan keskisuuren erottelutarkkuuden : 25 omaavan jälkikäsittelypiirin 45 kanssa, aikaansaavat muistit 1111 ja 111.3 yhden kuvajakson suuruisen viiveen. Kytkettävän viive-elimen 1109 parittomien näytteiden anto 1121 on kytketty summaimen 1125 ensimmäiseen ottoon 1123, toisen oton 1127 ollessa kytketty kytkettävän viive-eli-30 men 1119 parittomien näytteiden antoon 1129. Summaimen 1125 anto 1131 on kytketty puolituspiirin 1135 ottoon 1133, piirin annon 1137 ollessa kytketty liikkeen kompensoivan interpolointipiirin parittomien näytteiden anto- napaan 1139. Kytkettävän viive-elimen 1109 parillisten 35 näytteiden anto 1141 on kytketty summaimen 1145 ensimmäi- 4i 88664 seen ottoon 1143, summaimen toisen oton 1147 ollessa kytketty kytkettävän viive-elimen 1119 parillisten näytteiden antoon 1149. Summaimen 1145 anto 1151 on kytketty puolituspiirin 1155 ottoon 1153, piirin oton 1157 ollessa 5 kytketty liikkeen kompensoivan interpolointipiirin parillisten näytteiden antonapaan 1159. Liikkeen kompensoivan interpolointipiirin, joka on kytketty kuvan IB DATV-de-koodauspiirin 29 antoon 31 ja johon DATV-dekoodauspiirin 29 dekoodaamat liikevektorit syötetään, ohjausotto 1161 10 on kytketty kytkettävän viive-elimen 1109 ohjausottoon 1163 ja kytkettävän viive-elimen 1119 ohjausottoon 1165.
Kuvan 11 liikkeen kompensoiva interpolointipiiri toimii seuraavasti. Esillä olevan kuvan kuva-alkioiden ryhmä syötetään kytkettävän viive-elimen 1109 ottoihin 15 1105 ja 1107. Kytkettävä viive-elin 1109 siirtää tätä ryhmää liikevektorin yhden neljänneksen, puolikkaan tai kolmen neljänneksen verran liikevektorin suuntaan, jonka lähetysosa lähettää yhdessä DATV-signaalin kanssa. Kytkettäviä viive-elimiä 1109 ja 1119 ohjataan tätä varten 20 kuvan IB DATV-dekoodauspiirin 29 annosta 31 saatavalla antosignaalilla. Edellisestä lähetetystä kuvasta saatava kuva-alkioiden ryhmä syötetään kytkettävän viive-elimen ' 1119 ottoihin 1115 ja 1117. Tämä kytkettävä viive-elin : 1119 siirtää tätä ryhmää eteenpäin liikevektorin kolme 25 neljännestä, puolikkaan tai yhden neljänneksen liikevek-; · torin suuntaan. Ryhmät siirretään 1iikevektorien neljän- *.'V neksittäin, jos suuren paikallisen erottelutarkkuuden ’ * omaava videosignaali täytyy näyttää huomattavan ja tasai- sen liikkeen tapauksessa. Ryhmät siirretään liikevektori-30 en puolikkain, jos keskisuuren paikallisen erottelutark-: kuuden omaava videosignaali täytyy näyttää huomattavan ja : tasaisen liikkeen tapauksessa, tai jos suuren paikallisen erottelutarkkuuden omaava videosignaali täytyy näyttää -.· vähäisen ja tasaisen liikkeen tapauksessa. Esillä olevas- 35 ta kuvasta ja edellisestä lähetetystä kuvasta peräisin 42 88664 oleville ryhmille suoritetaan keskiarvoistus summaimilla 1125, 1145 ja puolituspiireillä 1135 ja 1155.
Kuvat 12A, 12B ja 12C esittävät kuvan 11 liikkeen kompensoivaan interpolointipiiriin sopivan kytkettävän ^ viive-elimen lohkokaavioita. Kuva 12A esittää parittomia näytteitä varten olevan viive-elimen lohkokaaviota 1201, jossa on kuusitoista napaa A1-A4, B1-B4, C1-C4, D1-D4 kytkentäelimeen 1203 kytkemistä varten, joka on esitetty lohkokaaviona kuvassa 12C. Kuva 12B esittää parillisia ^ näytteitä varten olevan viive-elimen lohkokaaviota 1201', jossa on kuusitoista napaa Al,-A2'f Bl'-B4', Cl'-C4', Dl'-D4' kytkentäelimeen 1203 kytkemistä varten. Kytkentä-elin 1203 syöttää ohjausottoonsa 1299 syötetyn liike-vektorin huomioon ottaen videosignaalin, joka on läpi-käynyt tätä liikevektoria vastaavan viiveen.
Kuvassa 12A on parittomia näytteitä varten olevan viive-elimen 1201 ottonapa 1207 kytketty juovamuistin 1211 ottoon 1209, napaan A4 ja kuva-alkiomuistin 1215 ottoon 1213. Kuva-alkiomuistin 1215 anto 1217 on kytketty 20 napaan A3 ja kuva-alkiomuistin 1221 otton 1219. Kuva-alkiomuistin 1221 anto 1223 on kytketty napaan A2 ja kuva-alkiomuistin 1225 kautta napaan AI. Juovamuistin 1211 anto 1227 on kytketty juovamuistin 1231 ottoon 1229, napaan B4 ja kuva-alkiomuistin 1235 ottoon 1233. Kuva-alkiomuis-25 tin 1235 anto 1237 on kytketty napaan B3 ja kuva-alkiomuistin 1241 ottoon 1239. Kuva-alkiomuistin 1241 anto 1243 on kytketty napaan B2 ja kuva-alkiomuistin 1245 kautta napaan B1. Juovamuistin 1231 anto 1247 on kytketty juovamuistin 1251 ottoon 1249, napaan C4 ja kuva-alkio-30 muistin 1255 ottoon 1253. Kuva-alkiomuistin 1255 anto 1257 on kytketty napaan C3 ja kuva-alkiomuistin 1261 ottoon 1259. Kuva-alkiomuistin 1261 anto 1263 on kytketty napaan C2 ja kuva-alkiomuistin 1265 kautta napaan Cl.
Juovamuistin 1251 anto 1267 on kytketty napaan D4 ja ku- 35 va-alkiomuistin 1275 ottoon 1273. Kuva-alkiomuistin 1275 43 88664 anto 1277 on kytketty napaan D3 ja kuva-alkiomuistin 1281 ottoon 1279. Kuva-alkiomuistin 1281 anto 1283 on kytketty napaan D2 ja kuva-alkiomuistin 1285 kautta napaan Dl.
Kuvassa 12B esitetyn parillisia näytteitä varten olevan viive-elimen 1201* selostus saadaan lisäämällä heittomerkki (’) kaikkiin viitemerkintöihin edellä olevassa kuvan 12A parittomia näytteitä varten olevan viive-elimen 1201 selostuksessa.
^ Kuvassa 12C esitetty kytkentäelin 1203 käsittää ensimmäisen kytkimen 1287, jossa on kuusitoista napaa A1-D4, toisen kytkimen 1287', jossa on kuusitoista napaa Al'-DA' ja kolmannen kytkimen 1289, jossa on ensimmäinen otto 1291, joka on kytketty ensimmäisen kytkimen 1287 an-^ toon 1293 sekä toinen otto 1291', joka on kytketty toisen kytkimen 1287' antoon 1293*. Kolmannella kytkimellä 1289 on ensimmäinen anto 1295, joka on kytketty kytkettävän viive-elimen parittomia näytteitä varten olevaan anto-napaan 1297 sekä toinen anto 1295', joka on kytketty kyt- 20 kettävän viive-elimen parillisia näytteitä varten olevaan antonapaan 1297'. Kytkentäelimen 1203 ohjausotto 1299 on kytketty toisen kytkimen 1287' ohjausottoon 1301, ensim-. mäisen kytkimen 1287 ohjausottoon 1303 ja kolmannen kyt- : kimen 1289 ohjausottoon 1305.
·< 25 Tämän kytkettävän viive-elimen avulla voidaan ·. saavuttaa kahdeksan kuva-alkiota neljässä juovassa kent- tää kohden, joten kuvaa kohden voidaan saavuttaa enintään ‘I alue +3 ... -3.
'· Kuva 13 esittää lohkokaaviona vastaanottolaitteis- 30 . .
ton vaihtoehtoisen suoritusmuodon osaa, joka vastaanottaa • 4 · ! 625-juovaisen, sekuntia kohden 50-kenttäisen, 2:1 -lomi tetun videosignaalin, joka on käsitelty lähetyspuolella ____: samalla tavalla kuin edellä. Esillä oleva kuva ei sisällä normaalia vastaanotetun signaalin "alusta loppuun" 35 . -käsittelyä, eli vastaanotetun signaalin taajuuden valin- 44 88664 taa, taajuuden muuttamista ja demodulointia, koska nämä käsittelyt ovat itsessään hyvin tunnettuja eivätkä ne ole oleellisia esillä olevan keksinnön ymmärtämiseksi. Lisäksi ei MAC-signaalin useiden komponenttien erottamista ole myöskään esitetty, koska se ei ole oleellista esillä olevan keksinnön ymmärtämiseksi. Tuloksena saatava kuvasignaali (valotiheys) syötetään vastalomittajän 1340 napaan 1339, jossa lähetetyt näytteet palautetaan niiden oikeille paikoilleen, jotka niillä olivat ennen niiden ^ lomittamista lähetyslaitteistossa ryhmä ryhmältä -periaatteella. Vastalomitusta ohjataan digitaalisella apusignaalilla (DATV), joka saadaan napaan 1341 vastaanotetusta MAC-signaalista demoduloinnin jälkeen aikaisemmassa vastaanottimen osassa, DATV-signaali syötettäessä ^ kanavadekooderiin 1342, jossa DATV-signaali dekoodataan sopivien ohjaussignaalien aikaansaamiseksi vastalomitta-jaan 1340 ja muihin vielä selostettaviin piireihin. Vastalomitta ja tuottaa 1250-juovaisen, sekuntia kohden 50-kenttäisen, 2:1 -lomitetun rakenteeltaan yksinkertai- 20 sen signaalin, joka syötetään yksikköön 1343, joka aikaansaa adaptiivisesti kytketyn interpolointisuodatuksen, dekooderista 1343 saatavan ohjaussignaalin ohjatessa pai-kallistaajuuksien suodatinvasteita ryhmä ryhmältä -periaatteella. Paikallistaajuuden suodatinvaste yksikössä 25 1342 approksimoi lähetyslaitteistossa piirihaaroja ja tai alihaaroja varten käytettyjen suodattimien paikallistaa-juuden vasteita. Normalisointi tapahtuu kuva-alkiolta kuva-alkiolle ja kaikki suodatinkertoimet järjestetään positiivisiksi . Yksikkö 1343 tuottaa karkeasti interpoloi-30 dun kuvan, jossa on kehitetty ylimääräisiä kuva-alkioita niihin kuva-alkiopaikkoihin, joihin ei ole vastaanotettu kuva-alkiota näytteenoton kautta, vaikka näytteenä otetut kuva-alkiot eivät ole muuttuneet.
Kytketyn suodatinyksikön 1343 tuloksena saatava 35 anto syötetään alinäytteenottopiiriin 1344, jossa edellä 45 88664 interpoloidulle signaalille suoritetaan jälleen alinäyt-teenotto alinäytteenoton tavan ollessa sama kuin lähetys-laitteistossa kyseistä ryhmää varten. Tämä aiinäytteenot-torakenne ulotetaan viereisiin ryhmiin tasaisen alinäyt-5 teenottorakenteen aikaansaamiseksi kunkin ryhmän ympärillä seuraavalle ei-adaptiivisesti kytketylle interpo-lointisuodatinyksikölle 1345. Tietty ryhmä voidaan uudelleen alinäytteenottaa useilla näytteenottorakenteilla , jotka vastaavat niitä, joita on käytetty lähettimessä kyseistä ryhmää itseään sekä sen lähellä olevia ryhmiä varten. Adaptiivisesti kytketty interpolointisuodatinyk-sikkö 1343 sekä alinäytteenottopiiri 1344 muodostavat yhdessä näytteenottomallin muuntopiirin vaihtoehtoisen suoritusmuodon , joka sopii kuvien 7 (701, 703, 705 ja 707), 15 8 (821 ja 823) tai 9 (901) mukaiseen jälkikäsittelypii- riin. Suodatinyksikön 1345 paikallistaajuuden suodatin-vasteet vastaavat oleellisesti niiden suodattimien pai-kallistaajuuden vasteita, joita käytettiin lähetyslaitteistossa piirihaaroja tai alihaaroja varten, nämä vas-20 teet kytkettäessä dekooderista 1342 saatavien signaalien ohjauksessa. Suodatinyksiköstä 1345 saatavat kokonaan * interpoloidut 1250 juovasignaalia syötetään antonapaan : 1346 hienopiirtonäytön tuottamiseksi.
Kuvan 13 adaptiivisesti kytketty interpolointi-; . 25 suodatin 1343 voi käsittää useita kytkettyjä suodattimia lähetys laitteistossa olevien piiri haarojen tai alihaaro-‘1 jen lukumäärästä riippuen. Lähetyslaitteiston käsittäessä esimerkiksi seitsemän alihaaraa, kuten on esitetty vireillä olevassa patenttihakemuksessa (PHB 33422), johon : 50 esillä olevassa hakemuksessa on viitattu, tarvitaan · seitsemän kytkettyä suodatinta, joilla on positiiviset dynaamisesti säädettävillä vahvistuksilla varustetut kertoimet. Kyseisen tyyppisen kytketyn suodattimen rakenne on esitetty kuvassa 14, joka käsittää seitsemän peräk-55 käin kytkettyä juova jaksomuistia, jotka on merkitty vii- 46 88664 tenumeroilla 1447-1453, jotka on järjestetty vastaanottamaan ja antamaan vastalomittajasta 1340 (kuva 13) saatavia televisiosignaalin juovia jonoperiaatteella (FIFO). Kolmeen summainpiiriin 1454, 1455 ja 1456 johdetaan esi--* tetyllä tavalla juovamuistien parin annot ja tuloksena olevat summatut signaalit syötetään vastaaviin osittais-suodattimiin 1457, 1458 ja 1459, kun taas ylimääräinen osittaissuodatin 1460 vastaanottaa ottonsa suoraan juova-muistista 1450. Napa 1461 vastaanottaa ohjaussignaalit dekooderista 1342 (kuva 13) joko suoraan tai lisäkäsit-telyn jälkeen ja syöttää nämä kertoimien ohjausta varten osittaissuodattimiin 1457, 1458, 1459 ja 1460. Osittais-suodattimien 1459 ja 1460 annot summataan summainpiirissä 1462, jonka anto summataan osittaissuodattimen 1458 annon 15 kanssa ylimääräisessä summainpiirissä 1463. Tämän jälkimmäisen summaimen anto summataan osittaissuodattimen 1457 annon kanssa summainpiirissä 1464, jonka navassa 1465 oleva anto on suodattimen anto.
Kuva 15 esittää kuvan 14 osittaissuodattimen 1457, 20 1458, 1459 tai 1460 rakenteen. Kuvassa 15 viitenumero 1566 osoittaa suodattimen signaaliottoa kun taas viitenumero 1567 osoittaa kertoimen ohjausottoa. Signaaliotto 1566 on kytketty peräkkäisesti kytkettyihin viiveisiin 1568-1573, joiden kunkin viivejakso vastaa kuva-alkioiden 25 välistä jaksoa. Otto 1566 ja viiveistä 1568, 1569, 1571 ja 1573 saatavat annot kytketään pareittain esitetyllä tavalla kolmeen summainpiiriin 1574, 1575 ja 1576, joiden annot on kytketty vastaavien kertojien 1577, 1578 ja 1579 ensimmäisen ottoon, kun taas ylimääräisen kertojan 1580 50 otto on kytketty viiveen 1570 antoon. Kertojien 1577, 1578, 1579 ja 1580 toiset otot on kytketty vastaavien kerroinmuistien 1581, 1582, 1583 ja 1584 antoihin, joiden otot on kytketty kertoimen ohjausottoon 1567. Kertoimien 1577 ja 1580 annot summataan summainpiirissä 1585, jonka 55 anto summataan kertojasta 1578 saadun annon kanssa ylimää- 47 88664 räisessä summainpiirissä 1586. Summainpiirin 1586 anto summataan kertojan 1579 antoon summainpiirissä 1587, jonka anto 1588 muodostaa osittaissuodattimen annon.
Kuvan 13 suodatinyksikkö ja kuvien 14 ja 15 osit-5 tai ssuodattimet aikaansaavat adaptiivisen vahvistuksen säädön dynaamisesti säätämällä kunkin suodattimen dc-vah-vistusta. Seuraavassa selostetaan kahta menetelmää tarvittavan vahvistuksen määrittämiseksi, ennakko-menetelmää ja jälki-menetelmää.
10 Ennakkomenetelmässä renormalisointia varten käyte tään ennen interpolointia saatavilla olevaa informaatiota, nimittäin piirihaaran tai alihaaran valintaa esillä oleville tai viereisille ryhmille ja ryhmään kuuluvan esillä olevan kuva-alkion paikkaa. Kahden kuva-alkioryh-15 män rakenteet on esitetty kuvissa 16a ja 16b, missä kuva 16a esittää ryhmää 1689, joka on kaksitoista kuva-alkiota leveä ja 12 juovaa korkea, kun taas kuva 16b esittää ryhmää 1690, joka on 8 kuva-alkiota leveä ja 8 juovaa korkea. Näissä kahdessa kuvassa esitetään keskusalue 1691, 20 1692, jota ympäröi pitkät yhdistetyt juovat, joille vah vistus on riippumaton ympäröivistä ryhmistä, koska inter-• .*. polointisuodattimen vaikutusalue rajoittuu kokonaan kysei- ; . . seen ryhmään. Keskusalue 1691 poislukien on 12 x 12 -ryh- mässä potentiaalisesti 14 - 36 + 1 = 109 paikkaa, joilla I 25 on yksikkövahvistukset, jotka voidaan esittää 7-bittisel- '*/ lä koodilla, jolloin alkuperäinen kartoitus voidaan saa vuttaa 256x7 -bittisellä muistilla 1795, kuten on esitet-kuvassa 17. Tätä muistia ohjataan kuva-alkion kello-otosta 1796 12-laskimen 1797 kautta, joka aikaansaa 4-bitti- ' ' 50 sen vaakasuuntaisen paikan tulosignaalin, sekä juovan kello-otosta 1798 toisen 12-laskurin 1799 kautta, joka aikaansaa 4-bittisen pystysuuntaisen paikan tulon. Vah-... vistuksiin vaikuttavat myös alihaarat, joita käytetään *; läheisissä ryhmissä ja on varsin yksinkertaista eristää • · 55 lähin valinta vaakasuuntaisesti, pystysuuntaisesta ja 48 8 8664 diagonaalisesti siirtorekistereitä käyttäen. Näiden 3x4=12 bitin esitys vaatii, yhdessä esillä olevan alihaaran valinnan kanssa, esitetyssä järjestelmässä yhteensä 7 kanavaa. Yhdistettäessä tämä niiden 7 bitin kanssa, jotka ^ esittävät paikkaa ryhmän sisällä, saadaan yhteensä 19 bittiä. Tämä vastaa kuvassa 17 esitetyn muistin 17100 512 kilosanaa suodattimen vahvistuksen valitsemiseksi. Muistin 17100 ottoina ovat 7 bittiä muistista 95, 3 bit tiä navassa 17101, jotka esittävät esillä olevaa ryhmää, ^ 3 bittiä navassa 171012, jotka edustavat pystysuunnassa läheistä ryhmää, 3 bittiä navassa 17103, jotka edustavat vaakasuunnassa läheistä ryhmää ja 3 bittiä navassa 17104, jotka edustavat diagonaalisesi läheistä ryhmää.
Kuvassa 1 esitetyssä kolmen haaran järjestelmäs-^ sä tarvitaan huomattavasti vähemmän muistitilaa ja suodattimien toiminta-alue on pienempi, koska hyvin suuren erottelutarkkuuden omaavia alihaaroja ei esiinny. Jos mitään optimointia ei suoriteta, tarvitaan 6 bittiä paikan esittämiseksi ryhmässä ja 4x2=8 bittiä esittämään ryhmän 7 Ω valinta, mikä johtaa yhteensä 14 bittiin sekä 16 kilosa-nan muistiin.
Kun on määritetty mikä vahvistuksen tulisi olla voidaan tämä saavuttaa joko skaalaamalla kertoimet ennen kertomista (kuvan 15 osittaissuodatin) tai käyttämällä
2 S
kytkettyjä kertoimia ja asettamalla suodatinyksikön 1343 perään yksi kertoja 17105 kokonaisvahvistuksen muuttamiseksi, kuten on esitetty kuvassa 17, kertojan 17105 saadessa ohjausottonsa muistista 17100. Vaikka jälkimmäisessä järjestelyssä tarvitsee huolehtia sen varmista- on miseksi, että mitkään suodatinyksikön 1343 pyöristysvir-heet eivät myöhemmin kertaudu, tarvitsee se huomattavasti vähemmän muistia kuin yhdeksän kertojan vahvistuksen ohjaaminen kuvan 15 osittaissuodattimessa.
Edellisestä voidaan huomata, että vaikka ennakko- 3 5 menetelmä voi olla hyväksyttävissä kuvan 1 kolmen haaran 49 88664 järjestelmälle, tulee se jatkuvasti yhä vähemmän houkuttelevammaksi lisättäessä alihaaroja, koska vaihtoehtojen lukumäärä kasvaa alihaarojen valitsemiseksi vaadittavien bittien lukumäärän neljännen potenssin mukaan, tämän ta-^ pahtuessa ryhmän koon mahdollisen kasvun lisäksi DATV-datan määrän ja siten taajuuden pienentämiseksi.
Vahvistuksen säädön jälkimenetelmässä renormali-sointia varten käytetään kahta suodatinta 1343 ja 1843' rinnan, kuten on esitetty kuvassa 18, suodattimen 1343 ^ suorittaessa suodatustoiminnan kun taas toinen suodatin 1843' laskee renormalisointikertoimen. Jos käytetään tavanomaista aluetta 16-235 videotasojen esittämiseksi mustasta valkoiseen, ja puuttuviin kuva-alkion paikkoihin asetetaan nollat vastalomituksen aikana, on kohtuullista ^ olettaa, että vain nollasta poikkeavat arvot esittävät lähetettyjä arvoja. Toinen suodatin 1843' ottaa 1-bitti-sen signaalin ilmaisimesta 18106, joka ilmaisee milloin vastalomittajasta saatava anto on suurempi kuin 0 osoittaen siten, onko tietty näyte lähetetty, koska sen oton 20 ja annon tulee olla niiden kertoimien summa, jotka vastaavat aktiivisia näytteitä. Tämä kokonaistulos invertoi-• ^ daan ja sitä käytetään ohjaamaan ensimmäisen suodattimen 1343 perässä olevan kertojan 18105 vahvistusta.
[' ‘ Toista suodatinta varten tarvittava laitteisto : : 25 ·· on suhteellisen yksinkertainen, koska suodattimen ollessa ' kerrostettu tarvitsee kertoimet kertoa vain luvuilla 0, 1, \ .· 2, 3 tai 4, joten tarvitaan vain pieniä muisteja näiden vaihtoehtojen säilyttämiseksi kutakin alihaaraa varten; seitsemänkanavaista järjestelmää varten tarvitaan 2+3 30 -: bittiä, mikä tekee kerrointa kohti yhteensä 32 sanaa.
Tämän menetelmän edut ovat kahdentyyppisiä. Ensimmäisek- si, laitteiston kompleksisuuden määrää vain kertoimien ' ‘ lukumäärä ensimmäisen asteen interpolointisuodattimessa 1343. Vireillä olevassa patenttihakemuksessa (PHB 33422) on esitetty useita muita alinäytteenottorakenteita, jotka 50 8 8 6 6 4 voisivat lisätä alihaarojen kokonaislukumäärän kahteentoista, vaatimatta enempää kertoimia. Ainoa pieni lisäys laitteistoon olisi se, että tarvittaisiin yksi ylimääräinen bitti kertoimien kytkemiseksi alinäytteenottomallien 5 välillä, mikä lisää kokonaiskoon kutakin kerrointa kohti 32 sanasta 64 sanaan. Sama muutos ennakkomenetelmään perustuvassa järjestelmässä lisäisi neljä bittiä, ja kasvattaisi muistin koon 512 kilosanasta 8 megasanaan. Käytetyllä ryhmäkoolla ei ole mitään vaikutusta laitteistoon 10 jälkimenetelmän mukaisessa renormalisoinnissa. Selvästi on olemassa rajapiste, jossa tämä suuri muistivaatimus painaa jälkimenetelmän puolesta enemmän kuin mahdolliset muut edut. Jälkimenetelmän toisena etuna on se, että on mahdollista muuttaa alinäytteenottomalleja yhdelle kana-15 valle ilman, että se vaikuttaa muihin kanaviin, koska suodatin mukautuu automaattisesti saatavilla oleviin näytteisiin.
Interpoloinnin toinen aste käsittää, kuten on esitetty kuvan 13 yhteydessä, alinäytteenottopiirin 1344 ja 20 ei-adaptiivisesti kytkettävän interpolointisuodatinyksi-kön 1345. Kyseisen tyyppisen järjestelyn rinnakkainen toteutus on esitetty kuvassa 19, jossa napa 19107 vastaa ensimmäisen interpolointiasteen, eli suodatinyksikön 1343 antoa. Tämä anto syötetään seitsemän alinäytteenottopii-25 rin 1944(1) ... 1944(7) ottoihin, vaikkakin kuvassa 19 on näistä esitetty vain neljä kuvan yksinkertaistamiseksi. Kunkin alinäytteenottopiirin 1944 anto syötetään vastaavaan ei-adaptiiviseen suodattimeen 1945(1) ... 1945(7), vaikkakin jälleen on esitetty vain neljä kyseistä suoda-30 tinta. Kullakin seitsemällä suodattimella 1945 on eri paikallis taajuusvaste, joka oleellisesti vastaa sitä paikallistaa juusvastetta lähetyslaitteistossa, joka on ennen (I esi maat iota , joten kaikki seitsemän kyseistä vastetta esiintyy tässä toisessa asteessa, vaikkakin renormali-35 soituna alinäytteenottomallinsa huomioon ottamiseksi.
5i 88664
Alinäytteenotto varmistaa, että interpoloinnin ensimmäisen asteen (1343) laskemia arvioita käytetään vain tarvittaessa. Seitsemän suodattimen 1945(1)...1945(7) annot on kytketty vaiintakytkimen 19108 vastaaviin ottoihin, 5 kytkimen ohjausottoon vaikutettaessa kanavadekooderista 1342 saatavalla DATV-signaalilla. Valintakytkimen 19108 anto tuottaa hienopiirtoisen annon antonapaan 1346.
Vaikka edellä olevassa selostuksessa on vastaan-ottolaitetta selostettu hienopiirtotelevisiosignaalien 10 vastaanoton ja käsittelyn yhteydessä, voidaan kyseistä laitetta sopivasti modifioituna käyttää käsittelemään mitä tahansa kaksiulotteista kuvaa edustavaa signaalia. Kyseinen signaali voidaan lähettää tavanomaista tai modifioitua siirtokanavaa pitkin tai tallettaa tallennus-15 välineelle.
Keksintöä on kokonaisuutena selostettu MAC-tyyppi-sen televisiosignaalin yhteydessä, joka on sovitettu hienopiirtotelevisiota (HDTV) varten, jossa, vaikkakin signaalilähde voi tuottaa 1250-juovaisen, 50 Hz -kenttä-20 taajuisen, 2:1 -lomitetun signaalin, on todellisesti lähetetty signaali 625-juovainen, 50 Hz -kenttätaajuinen, 2:1 -lomitettu, jolloin ei-HDTV-vastaanottimet voivat : sen vastaanottaa. Lähetettyä kuvasignaalia seuraa digi- ·.: · taalisignaali, joka antaa lisäinformaatiota, jolloin ku- : : 25 vasignaalia ja kyseistä järjestelmää kutsutaan toisinaan : termillä "Digital Assisted Television" (DATV). Seuraavas- :V: sa selostuksessa oletetaan, että kukin kuva on jaettu useisiin ryhmiin, joista kukin on tietyn kuva-alkioluku-määrän verran leveä ja tietyn juovaiukumäärän verran kor-.·· 30 kea, lukujen tarvitsematta vastata toisiansa, ja että di gitaalinen informaatio liittyy kunkin ryhmän ominaisuuteen tai ominaisuuksiin, kuten liikkeeseen ja sen nopeuteen.
Sellaisessa siirtojärjestelmässä, jossa signaali : · on johdettu 1250-juovaisesta ja 25 MHz:n kaistanlevyises- 35 tä hienopiirtotelevisiokamerasta ja jossa siirtokanava on 52 8 8 6 6 4 625-juovainen ja kaistanleveydeltään 6 MHz, tarvitaan 4:1 -kokonaiskompressio, Järjestelmässä, jota käytetään suorittamaan näytteenotto hienopiirtosignaalille valmiiksi lähetystä varten, tehdään kompromissi ajallisesta ja ^ paikallisesta erottelutarkkuudesta tinkimisen välillä, kuten on esitetty seuraavissa esimerkeissä: Järjestelmän Ajallinen Paikallinen jakso kompressio kompressio 80 ms 4:1 1:1 10 40 ms 2:1 2:1 20 ms 1:1 4:1
Siten käytetään useita eri kenttätaajuuksia eri nopeus-alueilla seuraavasti: i. Stationaarisessa toimintamuodossa (nopeusalue esimerkiksi 0-0,5 kuva-alkiota/40 ms) kenttätaajuus on 12,5 Hz ja perusjakso on 80 ms.
ii. Hitaasti liikkuvassa toimintamuodossa (nopeusalue esimerkiksi 0,5-2 kuva-alkiota/40 ms) kenttätaa-juus on 25 Hz ja perusjakso on 40 ms.
20 iii. Liikkuvassa toimintamuodossa (nopeusalue esimerkiksi yli 2,0 kuva-alkiota/40 ms) kenttätaajuus on 50 Hz ja perusjakso on 20 ms.
Kuva 20 esittää lohkokaaviona esillä olevassa 25 järjestelmässä käytettävää toista lähetyslaitteistoa, jossa viitenumero 1 osoittaa ottonapaa, joka vastaanottaa ainakin valotiheysinformaation, joka saadaan hienopiirto- televisiokamerasta. Tämä valotiheysinformaatio syötetään kolmeen rinnakkaisen haaraan 2, 3 ja 4, jotka ovat vas-30 taavasti 20 ms:n, 40 ms:n ja 80 ms:n haaroja, joissa signaali käsitellään edempänä selostettavalla tavalla. Näistä kolmesta haarasta saatavat annot syötetään haarakytki-meen 5, jonka anto johdetaan yhdestä haarasta esillä olevia haaroja ja syötetään Nyquist-suodattimen 6 kautta an-tonapaan 7 muiden MAC-signaalin komponenttien kanssa 53 88664 multipleksoimiseksi ennen siirtokanavaan tai tallennus-välineeseen tapahtuvaa syöttöä, edelleen käsittelyä ei ole kuitenkaan esitetty. Kuva 20 ei myöskään esitä digitaalisen signaalin kehittämistä DATV:tä varten, joka kul-5 jettaa lähetysinformaatiota näytteenottoon, liikkeen luonteeseen ym. liittyen.
Ottonavassa 1 oleva valotiheysinformaatio syötetään myös ensimmäiseen ja toiseen transienttiadaptiivi-seen liikeilmaisimeen 8 ja 9, ensimmäisen ilmaisimen (8) 10 tuottaessa annon kun ilmaistu liike on pienempi kuin 0,5 kuva-alkiota/40 ms, kun taas toinen ilmaisin (9) tuottaa annon, kun ilmaistu liike on suurempi kuin 2 kuva-alkiota /40 ms. LiLkeilmaisimien 8 ja 9 annot syötetään vastaavaan ensimmäiseen ja toiseen paikallisen vastaavuuden 15 piiriin 10 ja 11, jotka määrittävät vierekkäisten ja ympäröivien ryhmien vastaavuuden ja joiden annot syötetään kolmetasoiseen päätöspiiriin 12 annon tuottamiseksi, joka vastaa yhtä edellä selostetuista kolmesta tilanteesta (i) .. (iii). Tämä anto syötetään ensimmäiseen ajallisen 20 vastaavuuden piiriin 13, joka ohjaa ajanhetkeä, jolloin päätöspiiristä 12 saatavan signaalitason muutos viedään • ^ eteenpäin liikkeen suuruuden asteesta riipuen, ja edel- . leen paikallisen vastaavuuden piirin 14, joka määrittää • * » ryhmän ja sitä ympäröivien ryhmien välisen vastaavuuden, ·’·" 25 ja toisen ajallisen vastaavuuden piirin 15, joka -'·· · varmistaa ajallisen vastaavuuden suhteellisen pitkällä ..· ajanjaksolla (240 ms) kytkentähaittojen estämiseksi, kautta haarakytkimen 5 ohjausottoon käsitellyn signaalin valinnan ohjaamiseksi edellä olevien kriteerien mukaises-Γ* : 30 ti.
Eräässä muodossa voi 20 ms:n haara 2 koostua *, kaksidimensioisesta alipäästösuodattimesta, alinäytteen- ottoyksiköstä ja lomitusyksiköstä. Alipäästösuodattimen ·;·* taajuusvasteella on timanttimuoto, josta yksi neljännes : : 35 on esitetty kuvassa 21a. Tämä suodatin on kentän 54 8 8664 sisäinen suodatin, ja sen ideaalinen rajataajuus on fs/4 (jossa fs merkitsee hienopiirtoista näytteenottotaajuutta). Kuvassa 21a on Fv esitetty jaksoina kuvan korkeutta kohti, kun Fh on puolestaan esitetty jaksoina 5 kuvan leveyttä kohti. Alinäytteenottorakenne on esitetty kuvassa 21b, kun taas kuvassa 21c on esitetty lähetettävien näytteenotettujen kuva-alkioiden lomittelu. Näissä kahdessa kuvassa edustavat luvut kuva-alkioita, joissa ensimmäinen indeksi osoittaa kentän luvun ja toinen in-10 deksi osoittaa juovan luvun.
40 ms:n haara 3 voi koostua kytkimestä, kaksidi-mensioisesta alipäästösuodattimesta, alinäytteenottoyksi-köstä ja lomitusyksiköstä. Kytkin valitsee yhden kentän kustakin lomitettujen kenttien parista ja sitä voidaan 15 siten käyttää hitaasti liikkuvassa toimintamuodossa. Tätä haaraa varten olevalla aiipäästösuodattimella on myös ti-manttimuoto, jonka yksi neljännes on esitetty kuvassa 22a. Suodatin on jälleen kentän sisäinen suodatin, ja sen ihanteellinen rajataajuus on fs/2. Alinäytteenottoraken-20 ne on esitetty kuvassa 22b ja lähetettävien kuva-alkioi-den lomittelu on esitetty kuvassa 22c (mitään ylimääräistä lomittelua ei tosiasiassa tarvita ja siksi ei myöskään tarvita lomitusyksikköä).
80 ms:n haara koostuu kytkimestä, kaksidimensioi-25 sesta alipäästösuodattimesta, alinäytteenottoyksiköstä ja lomitusyksiköstä. Kytkin valitsee ensimmäiset kaksi kenttää neljästä peräkkäisestä kentästä. Nämä kaksi kenttää talletetaan ja syötetään kaksidimensioiseen suodattimeen, suodattimena ollessa timanttimuoto, josta yksi neljännes 30 on esitetty kuvassa 23a yhtenäisellä viivalla, katkoviivan osoittaessa HDTV-signaalin lähteen taajuusvastetta. Tämä suodatin on kentän sisäinen suodatin ja sen ideaalinen rajataajuus on fs/2. Näytteenottorakenne on esitetty kuvassa 23b, kun taas kahdesta kentästä ensimmäisen ken-35 tän aikana lähetettävien kuva-alkioiden lomitus on esi- 55 88664 tetty kuvassa 23c, kun taas toisen kentän aikana lähetettävien kuva-alkioiden lomitus on esitetty kuvassa 23c'.
Tähän mennessä selostetuissa kolmessa haarassa on käytetty vinoristimuotoisia näytteenottorakenteita, 5 mutta on havaittu, että näytteenottomallit on optimoitu suurta vaakasuuntaista ja pystysuuntaista erottelutark-kuutta varten diagonaalisen erottelutarkkuuden kustannuksella. Lähetettävät kuvat saattavat sisältää joitakin paikallisrakenteita, joille tämä ei ole sopivin näytteen-10 ottomuoto, ja siten esitetään käytettäväksi useita selektiivisiä alihaaroja, ainakin 20 ms:n ja 40 ms:n haaroille 2 ja 3, jokaisen aikaansaadessa eri alinäytteenottoraken-teen, joka voi tukea eri paikallistaajuuksia, lähetys-laitteiston valitessa sen mallin, joka parhaiten edustaa 15 kuvan alueella (kuva-alkioiden ryhmässä) olevia taajuuksia .
Alan ammattimiehen on esillä olevan selostuksen avulla mahdollista tehdä lukuisia muunnelmia, joita kaikkia voidaan pitää esillä olevan keksinnön puitteisiin 20 kuuluvina.
*

Claims (18)

56. b 6 6 4
1. Menetelmä televisiosignaalin lähettämiseksi tai tallentamiseksi siirto- tai tallennuskanavan avulla, te- 5 levisiosignaalin käsittäessä videosignaalin, menetelmän käsittäessä kanavaan syötettävän televisiosignaalin muodostamisen useiden mahdollisten videosignaalille suoritettavien toimenpiteiden (143-147) avulla, jotka aikaansaavat keskenään erilaisia paikallisen ja/tai ajallisen 10 erottelutarkkuuden jakautumia, ja yhden videosignaalille suoritettavan toimenpiteen valinnan (129, 135) useista mahdollisista videosignaalille suoritettavista toimenpiteistä, tunnettu siitä, että kyseinen valinta (129) käsittää kuvan osaan liittyvän valinnan paikallisen 15 ja/tai ajallisen vastaavuuden ohjauksen (227-241) niihin valintoihin nähden, jotka liittyvät paikallisesti ja/tai ajallisesti läheisiin kuvan osiin.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaavuuden ohjaus (227- 20 241) käsittää kenttätaajuuden ohjauksen (238) yhden rei tin valitsemiseksi useista ajan suhteen peräkkäisten kuvien tai kuvan osien sallituista reiteistä videosignaalille suoritettavista useista mahdollisista toimenpiteistä, jotka valitaan kyseisten valintojen perusteella.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaavuuden ohjaus (227-241) edelleen käsittää vastaavuuden ohjauksen (241) kuvan paikallisesti läheisten osien reittien välillä ja/tai ajan suhteen peräkkäisten reittien välillä.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää filmitoiminta-muodon, jossa ei käytetä suurimman erottelutarkkuuden aikaansaavaa toimenpidettä.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että kyseinen valinta käsittää 57 88664 liikkeen järjestämisen useisiin luokkiin, luokkien lukumäärän ollessa edelleen yhtä suuri kuin videosignaalille suoritettavien mahdollisten toimenpiteiden lukumäärä.
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että kyseinen valinta edelleen käsittää ensimmäisen ja toisen signaalin syöttämisen, jotka osoittavat onko liikkeen suuruus suurempi kuin vastaavasti ensimmäinen ja toinen kynnysarvo, ja liikkeen suuruuden järjestämisen kolmeen luokkaan ensimmäisten ja 10 toisten signaalien perusteella.
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että keskisuuren erottelutarkkuu-den aikaansaava toimenpide käsittää liikkeen arvioinnin videosignaalien liikevektorien määrittämiseksi siirtyvien 15 kenttien välillä.
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisäksi suurimman erottelu-tarkkuuden aikaansaava toimenpide käsittää videosignaalien liikevektorien arvioinnin siirtyvien kenttien välillä.
9. Laite televisiosignaaliin kuuluvan videosignaa lin käsittelemiseksi ennen sen syöttöä siirto- tai tal-lennuskanavaan, laitteen käsittäessä videosignaalin ot-tonavan (103), useita videosignaalin käsittelyteitä (143, 147), jotka aikaansaavat keskenään erilaisia paikallisen 25 ja/tai ajallisen erottelutarkkuuden jakautumia, ja pää- töspiirin (129), jonka anto on kytketty lähetysosan ohjaussignaalin ottoon (133), tunnettu siitä, että kyseinen päätöspiiri (129) sisältää välineen (227-241) kuvan osaan liittyvän päätöksen paikallisen ja/tai ajal-30 lisen vastaavuuden ohjaamiseksi niihin päätöksiin nähden, jotka liittyvät paikallisesti ja/tai ajallisesti läheisiin kuvan osiin.
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastaavuuden ohjauslaite (227-241) 35 käsittää kenttätaajuuden ohjauselimen (238) yhden reitin 58 88664 valitsemiseksi useista ajan suhteen peräkkäisten kuvien tai kuvan osien sallituista reiteistä videosignaalille suoritettavista useista mahdollisista toimenpiteistä, jotka valitaan kyseisten valintojen perusteella.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tun nettu siitä, että vastaavuuden ohjauslaite (227-241) lisäksi käsittää reitin vastaavuuden ohjauselimen (241) vastaavuuden ohjaamiseksi paikallisesti läheisten osien reittien ja/tai ajan suhteen peräkkäisten reittien välil- 10 lä.
12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää filmitoimintamuodon, jossa toimintamuodossa ei käytetä sitä videosignaalin käsittelytietä, joka sopii suurimman ajallisen erottelu- 15 tarkkuuden aikaansaamiseksi.
13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskisuuren erottelutarkkuuden aikaansaava signaalin käsittelytie käsittää liikkeen arvi-ointilaitteen videosignaalien liikevektorien määrittämi- 20 seksi siirtyvien kenttien välillä.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että lisäksi suurimman erottelutarkkuuden aikaansaava signaalin käsittelytie käsittää liikkeen arviointilaitteen videosignaalien liikevektorien määrit- 25 tämiseksi siirtyvien kenttien välillä.
15. Laite videosignaalin sisältävän ja siirto- ja tallennuskanavaa pitkin kuljetettavan televisiosignaalin vastaanottamiseksi, laitteen käsittäessä välineen (43, 45, 47) videosignaalin käsittelemiseksi useiden mahdol- 30 listen vastaanotetulle videosignaalille suoritettavien toimenpiteiden avulla, jotka aikaansaavat keskenään erilaisia paikallisen ja/tai ajallisen erottelutarkkuuden jakautumia, kunkin toimenpiteen vastatessa vastaavaa näytteenottomallia eri näytteenottomalleista (kuv. 4a- 35 4c), joiden mukaisesti vastaanotetulle videosignaalille 59 £ 8 6 6 4 on voitu suorittaa näytteenotto ennen siirtoa, kyseisen käsittelylaitteen ollessa tunnettu siitä, että vastaavat toimenpiteet käsittävät sen kuva-alkioiden ryhmän näytteenottomallin muuntamisen (kuv. 10), jolle on 5 suoritettu näytteenotto kyseistä toimenpidettä vastaamattoman näytteenottomallin mukaisesti ja joka ryhmä on sen ryhmän vieressä, jolle on suoritettu näytteenotto kyseistä toimenpidettä vastaavalla näytteenottoinani 11a, kyseiseksi vastaavaksi näytteenottomalliksi.
16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, kysei sen käsittelylaitteen ollessa tunnettu siitä, että keskisuuren paikallisen erottelutarkkuuden aikaansaava toimenpide käsittää liikkeen kompensoivan interpoloinnin (kuv. 11).
17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, kysei sen käsittelylaitteen ollessa tunnettu siitä, että lisäksi suurimman paikallisen erottelutarkkuuden aikaansaava toimenpide käsittää liikkeen kompensoivan interpoloinnin (kuv. 11).
18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että kyseinen käsittelylaite käsittää liikkeen kompensoivan interpolointilaitteen, jossa on kytkettävä viivelaite (1109, 1119) ja keskiarvoistus-laite (1125+1135, 1145+1155). 60 >-8 664
FI885855A 1987-12-22 1988-12-19 Behandling av en hoegupploesningsvideosignal FI88664C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
GB878729878A GB8729878D0 (en) 1987-12-22 1987-12-22 Processing sub-sampled signals
GB8729878 1987-12-22
NL8800449 1988-02-23
NL8800449A NL8800449A (nl) 1988-02-23 1988-02-23 Systeem voor het verzenden en ontvangen van een televisiesignaal, alsmede een zenddeel en een ontvangstdeel geschikt voor het systeem, een werkwijze voor het verzenden of opslaan van het televisiesignaal, en een televisie-ontvanger.

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI885855A0 FI885855A0 (fi) 1988-12-19
FI885855A FI885855A (fi) 1989-06-23
FI88664B FI88664B (fi) 1993-02-26
FI88664C true FI88664C (fi) 1993-06-10

Family

ID=26293228

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI885855A FI88664C (fi) 1987-12-22 1988-12-19 Behandling av en hoegupploesningsvideosignal

Country Status (12)

Country Link
US (1) US5043810A (fi)
EP (1) EP0322956B1 (fi)
JP (1) JPH01236877A (fi)
KR (1) KR890011428A (fi)
CN (1) CN1024621C (fi)
AT (1) ATE109604T1 (fi)
AU (1) AU615701B2 (fi)
DE (1) DE3850952T2 (fi)
DK (1) DK168933B1 (fi)
FI (1) FI88664C (fi)
NO (1) NO173580C (fi)
PT (1) PT89255B (fi)

Families Citing this family (39)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JP2867383B2 (ja) * 1988-03-09 1999-03-08 キヤノン株式会社 映像信号記録方法
FR2651402B1 (fr) * 1989-08-22 1991-10-25 Europ Rech Electr Lab Dispositif de conversion de frequence trame et du nombre de lignes pour un recepteur de television haute definition.
FR2652223B1 (fr) * 1989-09-21 1991-12-06 France Etat Dispositif de decodage de programmes de television haute definition.
FR2652974B1 (fr) * 1989-10-06 1994-01-07 Philips Labo Electronique Dispositif de decodage de signaux de television.
AU7239691A (en) * 1990-02-09 1991-09-03 N.V. Philips Gloeilampenfabrieken Hd-mac television decoder
FR2658971B1 (fr) * 1990-02-23 1995-07-28 Europ Rech Electr Lab Procede de traitement des donnees numeriques de controle associees a un signal video de type hd-mac et dispositif pour la mise en óoeuvre du procede.
JP2893801B2 (ja) * 1990-02-26 1999-05-24 ソニー株式会社 テレビジョン受信機
GB2245805A (en) * 1990-06-29 1992-01-08 Philips Electronic Associated Generating an anti-aliased image
USRE35456E (en) * 1991-02-06 1997-02-18 General Electric Company Fluoroscopic method with reduced x-ray dosage
DE69214855T2 (de) * 1991-02-06 1997-05-15 Gen Electric Fluoroskopisches Verfahren mit verminderter Röntgendosierung
US5400383A (en) * 1991-12-09 1995-03-21 General Electric Company Fluoroscopic imager with frame-filling apparatus
JP3158578B2 (ja) * 1991-12-19 2001-04-23 キヤノン株式会社 映像信号処理装置
GB9204117D0 (en) * 1992-02-26 1992-04-08 British Broadcasting Corp Video image processing
SE469412B (sv) * 1992-04-13 1993-06-28 Dv Sweden Ab Saett att adaptivt estimera icke oenskade globala bildinstabiliteter i bildsekvenser i digitala videosignaler
FR2692093A1 (fr) * 1992-06-05 1993-12-10 France Telecom Serveur à haut débit.
US5392223A (en) * 1992-07-29 1995-02-21 International Business Machines Corp. Audio/video communications processor
NL9301907A (nl) * 1993-11-04 1995-06-01 Paul Peter Hendrikus Schalkwij Werkwijze voor het elektronisch opslaan van stralingsbeelden.
JP2900983B2 (ja) * 1994-12-20 1999-06-02 日本ビクター株式会社 動画像帯域制限方法
US5774183A (en) * 1996-08-20 1998-06-30 Eastman Kodak Company Method for simulating an increased shutter time in digital video
US5909251A (en) * 1997-04-10 1999-06-01 Cognitech, Inc. Image frame fusion by velocity estimation using region merging
JP3844844B2 (ja) * 1997-06-06 2006-11-15 富士通株式会社 動画像符号化装置及び動画像符号化方法
US6108041A (en) * 1997-10-10 2000-08-22 Faroudja Laboratories, Inc. High-definition television signal processing for transmitting and receiving a television signal in a manner compatible with the present system
US6014182A (en) 1997-10-10 2000-01-11 Faroudja Laboratories, Inc. Film source video detection
US6160848A (en) * 1998-01-22 2000-12-12 International Business Machines Corp. Conditional replenishment device for a video encoder
JP4253881B2 (ja) * 1998-07-17 2009-04-15 ソニー株式会社 撮像装置
US6307979B1 (en) 1999-02-12 2001-10-23 Sony Corporation Classified adaptive error recovery method and apparatus
US6418548B1 (en) 1999-02-12 2002-07-09 Sony Corporation Method and apparatus for preprocessing for peripheral erroneous data
US6591398B1 (en) 1999-02-12 2003-07-08 Sony Corporation Multiple processing system
US6621936B1 (en) 1999-02-12 2003-09-16 Sony Corporation Method and apparatus for spatial class reduction
US6519369B1 (en) 1999-02-12 2003-02-11 Sony Corporation Method and apparatus for filter tap expansion
US6351494B1 (en) 1999-09-24 2002-02-26 Sony Corporation Classified adaptive error recovery method and apparatus
US6522785B1 (en) 1999-09-24 2003-02-18 Sony Corporation Classified adaptive error recovery method and apparatus
US6754371B1 (en) * 1999-12-07 2004-06-22 Sony Corporation Method and apparatus for past and future motion classification
US7088773B2 (en) * 2002-01-17 2006-08-08 Sony Corporation Motion segmentation system with multi-frame hypothesis tracking
US20040091047A1 (en) * 2002-11-11 2004-05-13 Sony Corporation Method and apparatus for nonlinear multiple motion model and moving boundary extraction
FR2872317A1 (fr) * 2004-06-08 2005-12-30 Do Labs Sa Procede pour ameliorer la qualite d'utilisation d'un service relatif a au moins une donnee multimedia
US20070115388A1 (en) * 2005-10-12 2007-05-24 First Data Corporation Management of video transmission over networks
KR101383775B1 (ko) * 2011-05-20 2014-04-14 주식회사 케이티 화면 내 예측 방법 및 장치
US9710894B2 (en) * 2013-06-04 2017-07-18 Nvidia Corporation System and method for enhanced multi-sample anti-aliasing

Family Cites Families (11)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4575756A (en) * 1983-07-26 1986-03-11 Nec Corporation Decoder for a frame or field skipped TV signal with a representative movement vector used for individual vectors
JPS61206384A (ja) * 1985-03-11 1986-09-12 Hitachi Ltd テレビジヨン信号の高画質化装置
JPH0779459B2 (ja) * 1986-01-28 1995-08-23 ソニー株式会社 動き補正装置
EP0263112B1 (en) * 1986-03-19 1992-06-03 British Broadcasting Corporation Video signal processing for bandwidth reduction
JP2540809B2 (ja) * 1986-07-30 1996-10-09 ソニー株式会社 高能率符号化装置
US4765458A (en) * 1986-10-14 1988-08-23 Ni Industries, Inc. Asbestos free hardened monolithic filler mass
FR2606576B1 (fr) * 1986-11-07 1989-02-03 Labo Electronique Physique Dispositif pour transmettre des images de television haute definition dans des canaux a bande etroite
CA1322241C (en) * 1988-07-22 1993-09-14 Hisafumi Motoe Moving detection circuit
US4941045A (en) * 1988-10-11 1990-07-10 Scientific-Atlanta, Inc. Method and apparatus for improving vertical definition of a television signal by scan conversion
FR2638310A1 (fr) * 1988-10-21 1990-04-27 Labo Electronique Physique Procede et dispositif de conversion du rythme temporel d'images de television a haute definition, et decodeur d'images de television comprenant un tel dispositif
US4982280A (en) * 1989-07-18 1991-01-01 Yves C. Faroudja Motion sequence pattern detector for video

Also Published As

Publication number Publication date
DE3850952D1 (de) 1994-09-08
KR890011428A (ko) 1989-08-14
DK705088D0 (da) 1988-12-19
CN1036113A (zh) 1989-10-04
FI885855A0 (fi) 1988-12-19
DE3850952T2 (de) 1995-02-23
FI88664B (fi) 1993-02-26
NO885630D0 (no) 1988-12-19
PT89255B (pt) 1995-05-31
DK168933B1 (da) 1994-07-11
FI885855A (fi) 1989-06-23
JPH01236877A (ja) 1989-09-21
NO885630L (no) 1989-06-23
EP0322956B1 (en) 1994-08-03
NO173580B (no) 1993-09-20
NO173580C (no) 1993-12-29
AU615701B2 (en) 1991-10-10
EP0322956A1 (en) 1989-07-05
PT89255A (pt) 1989-09-14
ATE109604T1 (de) 1994-08-15
DK705088A (da) 1989-06-23
CN1024621C (zh) 1994-05-18
AU2753788A (en) 1989-06-22
US5043810A (en) 1991-08-27

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI88664C (fi) Behandling av en hoegupploesningsvideosignal
FI89546B (fi) Anordning foer spatialtemporal undersampling av digitala videosignaler representerade en foeljd av successiva bilder och anordning foer transmission av HDTV-bilder
US4941045A (en) Method and apparatus for improving vertical definition of a television signal by scan conversion
CA2044118C (en) Adaptive motion compensation for digital television
FI89657B (fi) Behandling av undersamplade signaler
EP0613304B1 (en) Half-pixel interpolation for a motion compensated digital video system
EP0465732A1 (en) Apparatus for deriving a compatible low-definition interlaced television signal and other components from an interlaced high-definition television signal and apparatus for reconstructing the original signal
JPS63313979A (ja) ディジタルテレビジョン画像の動きを補償した補間方法
EP0626788B1 (en) Video images decoder architecture for implementing a 40 ms processing algorithm in high definition televisions
US5430490A (en) Scanning format converting circuit using motion vectors
US5057918A (en) Arrangement for encoding two-dimensional information, grouped in periodical information clusters using motion vector processing in a hybrid DPCM encoder
JPH06343170A (ja) ビデオ信号のノイズ低減装置、ならびに３次元ディスクリートコサイン変換およびノイズ測定を用いた方法
US5386248A (en) Method and apparatus for reducing motion estimator hardware and data transmission capacity requirements in video systems
AU616971B2 (en) Device for decoding signals representative of a sequence of images and high definition television image transmission system including such a device
FI86589B (fi) Televisionssaendningssystem.
FI88988C (fi) Behandling av undersamplade signaler
JP3271095B2 (ja) ディジタル画像信号の高能率符号化装置および復号装置
JP3875286B2 (ja) 動きベクトル発生方式
US6510178B1 (en) Compensating for drift in the down conversion of high definition sequences to lower resolution sequences
JPH03500357A (ja) 高精細度テレビジョン画像のエンコーディングおよびデコーディング方法とデバイスならびにかかるデバイスを有するテレビジョン画像伝送用システム
EP0542259A1 (en) Video signal processing circuit and method thereof
GB2357925A (en) Motion compensating prediction of moving pictures
GB2221367A (en) Bandwidth reduction system for hdtv television
GB2277004A (en) Motion compensated video signal processing; motion/no motion flag
JP3271096B2 (ja) ディジタル画像信号処理装置

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: N.V. PHILIPS GLOEILAMPENFABRIEKEN