FI88541B - Foerfarande och anordning foer att aostadkomma en luftvaexling foer ett behandlingsrum - Google Patents

Description

1 38541

Menetelmä ja laitteisto käsittelytilan ilmanvaihdon aikaansaamiseksi Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ilmanvaih-5 don aikaansaamiseksi ympäristöstä eristettyä tuotantolinjaa tai sentapaista käsittelytilaa varten, johon johtaa ympäristöstä kulkuaukko, jonka menetelmän mukaisesti käsittelytila eristetään ympäristöstä puhaltamalla kä-sittelytilaan käsiteltyä tuloilmaa siten, että syntyy 10 ympäristöilman sisäänpääsyä estävä ilmaverho käsittely-tilan avoimen kulkuaukon kohdalle.

Ilman lämpötilalle, puhtaudelle tai muille ominaisuuksille asetetaan erikoisvaatimuksia mm. elintarviketeollisuudessa, elektroniikkateollisuudessa jne. Tuot-15 teen säilyvyyden ja yleisen hygienian takia tuotteen käsittelyn tulisi esim. elintarviketeollisuudessa tapahtua alle 10 asteen lämpötilassa. Tämä johtaa erittäin suuriin jäähdytystehoihin ja terveysriskeihin työntekijöille.

20 Elektroniikkateollisuudessa tehdään suurta puh tautta vaativat työvaiheet muusta tehdastilasta eristetyissä käsittelytiloissa, ns. laminaarikaapeissa. Työntekijä on kaapin ulkopuolella ja käsiteltävä tuote edestä avoimessa kaapissa, jonne yleensä sen katosta 25 johdetaan erittäin puhtaaksi suodatettua ilmaa. Työ saa-"· daan näin suoritettua erittäin puhtaissa olosuhteissa ilman että koko tehdassalin ilma suodatetaan korkeaan puhtausluokkaan. Pienessä kaapissa voidaan ilmanvaihtu-vuus kohtuullisin kustannuksin pitää hyvin suurena, • 30 yleensä useina satoina kertoina tunnissa, joten virtaus- olosuhteet pystytään helposti hallitsemaan, jos vaatimuksena on vain ilman puhtaus.

DE-hakemusjulkaisu 2 030 565 esittää erästä jär- • jestelmää puhdashuonetekniikassa yleisten laminaarikaap- '· 35 pien ilman puhtauden hallitsemiseksi, jossa kaappiin on 2 88541 järjestetty kaksi vyöhykettä, joissa toisessa ilma virtaa pystysuuntaan, toisessa vaakasuuntaan. Virtaus pyritään pitämään laminaarisena, joten pienikin lämpötilaero kaapin ja ulkoilman välillä tuhoaa virtauskentän täysin.

5 Laminaarikaapit toimivat siis hyvin vain silloin, kun tuloilman ja samalla myös kaapin lämpötila on sama kuin kaapin ympärillä olevan ilman. Jos tuloilman ja ympäristön lämpötilat poikkeavat toisistaan, syntyy ilman tiheyserojen takia konvektiovirtauksia, jotka koko-10 naan muuttavat virtaukset kaapissa ja myös sen ympäristössä .

Jo silloin, kun laminaarikaapin tuloilma on 2-3 astetta ympäristöä viileämpää, virtaus kaapissa muuttuu olennaisesti. Ympäröivää ilmaa raskaampi tuloilma "pu-15 toaa" kaapin pohjalle ja valuu sieltä avoimen etureunan yli sekä putoaa edelleen lattiatasolle, jossa se aiheuttaa ns. lattiavetoa. Samalla kaappiin virtaa työskente-lyaukon yläreunasta lämpimämpää huoneilmaa, joka sekoittuu tuloilmaan ja huonommin suodatettuna huonontaa sen 20 puhtautta. Jos kaapin lämpötila on ympäristöä korkeampi, virtaussuunta on vastakkainen, ts. alhaalta sisään ja ylhäältä ulos kaapista. Laminaarikaapit eivät sovellu-kaan selvästi yli- tai alilämpöiselle ilmalle.

On aikaisemmin myös tunnettua eristää käsittely-25 tila ympäristöstä järjestämällä työskentelyaukkoon ilma-verho. DE-hakemusjulkaisussa 2 245 265 on ehdotettu jakaa ilmaverhon aikaansaava ilmasuihku kahdelle suutti-melle, jotka lisäksi ovat suunnattavia. Induktion vaikutuksesta suihkut kuitenkin yhtyvät nopeasti, jonka jäl-30 keen kahdesta suihkusta ei ole mitään hyötyä. Useiden pienten oletettujen induktiovirtauspyörteiden sijasta syntyy yksi suuri pyörre molemmille puolille suihkua. Lämpötilaerojen takia ilma pyrkii virtaamaan oven yläosasta ulospäin ja alaosasta sisäänpäin, joten järjes-35 telmä päinvastoin lisää konvektiovirtausten vaikutusta.

3 88541 DE-hakemusjulkaisu 2 359 218 koskee myös ilmaver-hopuhallusta. Tässäkin ratkaisussa puhallus voimistaa konvektiovirtauksia. Suihkun ulkoilmaan sekoittunut ja siten huoneilmaa kylmempi ilma ei voi mitenkään lähteä 5 nousemaan ylös pelkän syvennyksen vaikutuksesta. Kylmä ilma valuu lattiaa pitkin koko hallitilaan, ja lämmin sisäilma virtaa ulos kattoa pitkin. Esitetty suutinpu-hallus voimistaa lämpimän ilman konvektiovirtausta. Järjestelmän hallinta vaatisi lattiaritilän lämmitystä tai 10 voimakasta puhallusta sen sisäreunasta ylöspäin, jolloin voisi syntyä haluttu virtauskenttä.

EP-hakemusjulkaisu 0 139 128 käsittelee laminaa-rikaappia, jossa kuitenkin kahden vyöhykkeen sijasta on ilmaverho, jossa ilma puhalletaan laminaarivirtauksen 15 suuntaisesti alaspäin tai sivullepäin. Perusajatus on, ettei ilmasuihkussa käytetä kaapissa kiertävää ilmaa, jossa saattaa olla myrkyllisiä kaasuja, vaan ympäröivää ilmaa, jossa kaasuja ei ole. Näin estetään kaasujen tunkeutuminen ulos. Laminaarivirtauksella kaapissa pyri-20 tään, kuten yleensäkin laminaarikaapeissa, pitämään ympäröivän ilman hiukkaset pois kaapista. Kiertovirtausta ei näin synny, ja sen syntyä pyritään välttämään.

FI-patenttijulkaisussa 80778 esitellään ilmasuih-kutekniikalla vapaaseen tilaan muodostettavaa virtaus-25 kenttää, jossa kiertovirtaukset pyritään estämään puhaltamalla ilmaa suuttimista 90°s n kulmassa kahdesta suu-tinrivistä. Konvektiovirtauksiin ei pyritä vaikuttamaan. Tavoitteena on tasainen alaspäin suuntautuva "ilmapat-ja”, jossa sekoittuminen ympäröivään ilmaan on vähäistä. 30 Lämpötila- ja nopeussuhteista riippuen alaspäin puhallettu ilmavirta joko putoaa alas, jos ilma siinä on hallin ilmaa selvästi kylmempää. Jos se on selvästi läm-pimämpää, virtaus tarttuu kattotasoon, kääntyy 90°:ta hallin seinän kohdatessaan ja jatkaa katossa hallin 35 suuntaisena. Jos ilmavirran lämpötila on suunnilleen 4 88541 sama kuin hallin ilman lämpötila, virtaus jakautuu kahteen haaraan, kääntyy vaakatasossa 90°:ta jo ennen hallin seinää ja samanaikaisesti kääntyy 90°:ta pystytasos-sa. Lopputulos on, että ilmavirta virtaa alaspäin tulo-5 ilmalaitteen nurkkien kohdalla. Termisiin virtauksiin salissa ei ilmanjakolaitteella ole mainittavaa vaikutusta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, joka välttää edellä mainitut epäkohdat ja mah-10 dollistaa käsittelytilan tehokkaan eristämisen ilmaver-holla silloinkin, kun tuloilman ja ympäristön lämpötilaero on suuri, jopa yli 10°C. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, että tuloilma puhalletaan käsittelytilaan siten, 15 että ilmasuihkun vaikutuksesta käsittelytilan sisälle muodostuu vapaa kiertovirtaus, jonka suunta on kulkuaukon alareunan kohdalla olennaisesti vastakkaissuuntainen sisäänpuhalletun tuloilman ja ympäristöillään lämpötilaerosta aiheutuviin ympäristöilman konvektiovirtauksiin 20 nähden ja nopeus on suurempi kuin konvektiovirtausten nopeus kulkuaukon kohdalla.

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan hallista, huoneesta tai muusta tilasta erottaa jäähdytettyjä ja lämmitettyjä alueita tuotannon asettamien vaatimusten 25 mukaan. Koska koko tehdashallia ei tarvitse jäähdyttää tai lämmittää työvaiheen vaatimaan lämpötilaan, pienenee jäähdytys- tai lämmitysenergian tarve ja sen tuottamiseen tarvittavat investoinnit aivan ratkaisevasti. Ilma jäähdytetyllä tai lämmitetyllä alueella voidaan pitää 30 myös tarvittaessa erittäin puhtaana suodattamatta koko salin ilmastointiin tarvittavaa ilmavirtaa, eivätkä salissa mahdollisesti kehittyvät ilman epäpuhtaudet pääse valmistuslinjalle. Tuotteen hygieniaa voidaan siten ratkaisevasti parantaa pienin kustannuksin. Järjestelmällä 35 saadaan myös työntekijöihin kohdistuvat terveysriskit 5 88541 poistettua ja työolosuhteet huomattavasti parannettua, mistä johtuen työn tuottavuus huomattavasti paranee.

Menetelmän perusajatus on yksinkertainen. Normaalia kylmemmät tai lämpimämmät käsittelytilat eristetään 5 mahdollisimman hyvin muusta tilasta kevytrakenteisilla seinillä tai verhoilla, mikä sinänsä on tunnettua tekniikkaa. Työskentelyä varten on kuitenkin pakko jättää jokin tai joitakin seiniä auki tai ainakin niihin suurikokoisia aukkoja, joiden kautta ympäristöä kylmempi tai 10 lämpimämpi ilma karkaisi konvektiovirtauksena koteloin-nin sisältä, jollei muuta tehtäisi.

Konvektiovirtaukset ja niiden aiheuttamat kylmä-/lämpövuodot estetään muodostamalla eristettyyn käsitte-lytilaan kiertovirtaus, jonka suunta on konvektiovir-15 tauksia vastaan ja nopeus suurempi kuin konvektiovir-tausten. Virtaus saadaan aikaan muotoilemalla erillinen tila siten, että kiertovirtaus pääsee tehokkaasti kehittymään ja puhaltamalla tilan tuloilma kapeasta aukon tai seinän levyisestä yhtäjaksoisesta suuttimesta tai yhdes-20 sä tai muutamassa rivissä lähekkäin olevista pienistä suuttimista tai aukoista siten, että syntyy kiertovirtaus.

Keksinnön kohteena on myös laitteisto edellä selostetun menetelmän soveltamiseksi. Tälle laitteistolle 25 on tunnusomaista se, että välineet tuloilman johtamiseksi on sovitettu käsittelytilaan siten, että tuloilma virtaa käsittelytilassa kiertovirtauksena, jonka suunta on tuloilman ja ympäristöilman lämpötilaeroista aiheutuvia ympäristöilman konvektiovirtauksia vastaan ja nopeus 30 on suurempi kuin ympäristöilman konvektiovirtausten nopeus kulkuaukon kohdalla. Laitteistolla saavutetaan menetelmän yhteydessä kuvatut edut hyvin yksinkertaisin välinein.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viita-35 ten oheisiin piirustuksiin, joissa 6 88541 kuvio 1 esittää kaavamaisesti pystyleikkauksena käsittelytilaa, jossa on sovellettu aikaisemmin tunnettua ilmavirtausjärjestelyä, kuvio 2 esittää kaavamaisesti käsittelytilaa, 5 jossa on keksinnön mukaisen menetelmän erään toteutus-muodon mukainen ilmanvaihto, kuviot 3-6 esittävät samalla tavalla käsittelytilaa, jossa ilmanvaihto on järjestetty keksinnön vaihtoehtoisten toteutusmuotojen mukaisesti, ja 10 kuviot 3A ja 3B esittävät suuremmassa koossa ku viossa 3 esitetyn rakenteen yksityiskohtia.

Kuvio 1 esittää tunnettua ilmanvaihto jär jestelyä. Varsinainen käsittelytila 1 on kaapin 2 ympäröimä, jossa on toispuolinen työskentelyaukko 3. Kaapin katossa ole-15 vien suuttimien 4 kautta puhalletaan jäähdytettyä tulo-ilmaa A ilmaverhon 5 muodostamiseksi aukon kohdalle. Tuloilman toivottu virtaus käsittelyt!lan aukon kohdalla on esitetty katkoviivanuolilla AM. Kaappiin virtaa kuitenkin aukon yläreunasta konvektiovirtauksina B lämpi-20 mämpää huoneilmaa, joka sekoittuu tuloilmaan, jonka virtaus on esitetty kokoviivanuolilla A'. Tämä ilma virtaa kaapin pohjaa pitkin ja valuu avoimen etureunan yli ja edelleen lattiatasolle. Tunnetuissa järjestelyissä on yleensä reikälevykatto tai suodatinkenno, tms. tasomai-25 nen ilmanjakolaite, jonka kautta ilma virtaa pienellä nopeudella, jotta saadaan aikaan laminaarinen virtaus. Tavoitteena on aikaansaada tasainen, hidas virtaus koko aukon poikkipinnalle. Ilman virtausnopeus on pieni, esimerkiksi 0,05-0,4 m/s.

30 Kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa on kaapin aukon 3 alareunan 2a kohdalle asennettu tulokanava 6, joka on varustettu kaapin pohjan 2b suuntaisilla suuttimilla 7. Suuttimista puhalletaan käsittelytilaan jäähdytettyä tuloilmaa A suurella nopeudella. Tuloilmavirtaus A' 35 kiertää alhaalta kaapin takaseinän 2c kautta ylös kat- 88541 7 toon 2d ja sitä pitkin etuseinän 2e kohdalle ja siitä alaspäin kaapin aukon yli luonnollisena virtauksena (kylinä ilma virtaa alaspäin). Tuloilman alkunopeus on niin suuri, että selitetty kiertovirtaus säilyy kaapis-5 sa, eikä lämpimämpää huoneilmaa pääse konvektiovirtauk-sena B kaapin sisään aukon yläreunan kautta, kuten kuviossa 1 on tapahtunut. Tämä edellyttää, että kiertovir-tauksen nopeus on vielä aukon yläreunan 2f kohdalla suurempi kuin ympäristöilman konvektiovirtauksen nopeus. 10 Suuttimilla 6 pakotetaan muuten ulos kaapista pyrkivä virtaus A' kääntymään takaisin kaapin sisään. Kiertovirtaus tapahtuu aukon 3 yläreunan kohdalla konvektiovir-tauksille vastakkaiseen tai niistä voimakkaasti poikkeavaan suuntaan.

15 Kaapin ja aukon korkeus ei saa olla huomattavasti leveyttä suurempi, sillä muutoin syntyy helposti kaksi päällekkäistä kiertovirtausta, joista ylempi on avoin siten, että aukon yläreunasta virtaa lämmintä ilmaa sisälle ja keskeltä kylmää ilmaa ulos. Tämä voidaan estää 20 sijoittamalla aukon yläreunaan kanava 8, jonka suuttimista 9 puhalletaan ilmaa alaspäin kuviossa 3 esitetyllä tavalla. Tällä tavoin voidaan hallita verrattain korkeitakin aukkoja. Jotta jäähdytettävä tuloilmavirta ei kasvaisi kovin suureksi, on tässä tapauksessa suuttimien 9 25 kautta puhallettava ilma kierrätysilmaa C, joka imetään kaapin takaosaan 2c sijoitettuun kanavaan 10 ja palautetaan kanavan 8 kautta kiertovirtaukseen A'.

Verrattain varma tapa estää kiertovirtauksen A' hajoaminen kahdeksi on sijoittaa kuvion 4 mukaisesti 30 kanava 11 kaapin yläosaan ja puhaltaa tuloilmaa sisään useasta rivistä pieniä suuttimia 12. Kaapin sisälle muodostuu tällöin kuvion 4 mukainen kaksoispyörre A', A", jossa molemmilla laidoilla ilma virtaa alaspäin ja keskellä ylöspäin. Kiertovirtaus voidaan varmistaa puhal-35 luksella kaapin pohjan suuntaisesti ja ottaa kierrätys- 8 88541 ilmaa C kanavan 10 kautta. Kumpaakaan viimeksi mainituista toiminnoista ei kaikissa tapauksissa tarvita. Tämä samoin kuin kuviossa 5 esitetty ilmanvaihtotäpa soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi silloin, kun kaa-5 pin tai tuotantolinjan molemmat sivuseinät ovat avoimia. Suuttimet 6 puhaltavat tällöin vastakkain kaapin tai tuotantolinjan molemmilta sivuilta ja kanava 10 on linjan tai kaapin keskellä.

Kuvio 5 esittää toteutusmuotoa, jossa kaapin ylä-10 osaan sijoitetusta kanavasta 11 puhalletaan tuloilmaa kahteen suuntaan useassa rivissä olevien suuttimien 12 kautta. Tämä järjestelmä soveltuu erityisesti suuriin käsittelytiloihin, koska suihkut säilyvät kaapin pinnassa pitkään voimakkaina ns. Coanda-ilmiön ansiosta.

15 Kuvio 3Ά esittää suuremmassa koossa kuviossa 2 esitetyn tuloilman sisäänpuhallusratkaisun vaihtoehtoista rakennetta, jossa on käytetty samoja viitenumerolta kuin kuviossa 2.

Kuvio 3B esittää suuremmassa koossa kuviossa 2 20 esitetyn lisäilman kierrätysratkaisun vaihtoehtoista rakennetta, jossa on käytetty samoja viitenumerolta kuin kuviossa 2.

Kiertovirtauksen A', Ά" edistämiseksi käsittely-tilaan 1 voidaan sijoittaa virtausta ohjaavia ohjausle-25 vyjä 2g - 2m. Ohjauslevyt 2g - 2m voidaan sovittaa käsittelyt ilan seinämien läheisyyteen. Ko. ohjauslevyt voivat muodostua myös seinämien tai kanavien osista.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yk-30 sityiskohdiltaan voivat keksinnön mukainen menetelmä ja laitteisto vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Käsittelytilan koteloinnissa voi olla tuloilman kierto-virtausta kiihdyttäviä tai suuntaavia ja ympäristöilman konvektiovirtausta suuntaavia tai estäviä levyjä tai 35 muita elimiä niissä kohdissa, joissa konvektiovirtaus 9 88541 pyrkii tunkeutumaan kiertovirtaukseen. Myös suutinpuhal-luksia voidaan sijoittaa koteloinnin eri kohtiin, siten esimerkiksi kuvion 3 kanava 8 voidaan sijoittaa kaapin yläosaan, jolloin suuttimet 9 puhaltavat pitkin etusei-5 nää 2e. Kuvion 2 sovellutusmuotoon voidaan lisätä takaseinän 2c alaosaan kanava, jonka suuttimet puhaltavat ylöspäin pitkin seinää 2c. Kuvion 4 sovellutusmuotoon voidaan lisätä kuvion 3 mukainen kanava 8 tai keskiosaan kanavan 11 alapuolelle kanava, jonka suuttimet puhalta-10 vat ylöspäin jne. Vaikka keksintöä on edellä selitetty kiinteän käsittelytilan, kuten laboratoriokaapin yhteydessä, voidaan keksintöä soveltaa myös käsittelytilaan, joka sijaitsee esim. jatkuvan tuotantolinjan halutulla alueella. Ilmaverholla suljettavana aukkona voi tällöin 15 olla liikkuvan kuljettimen kulkuaukko tai -aukot. Tulo-ilma voidaan pitää kylmempänä, kuumempana, puhtaampana tai muuten olotilaltaan poikkeavana ympäristöilmaan nähden, jolloin tuloilma puhalletaan keksinnön mukaisena kiertovirtauksena.

Claims (11)

10 88541

1. Menetelmä ilmanvaihdon aikaansaamiseksi ympäristöstä eristettyä tuotantolinjaa tai sentapaista kä-5 sittelytilaa (1) varten, johon johtaa ympäristöstä lattiatason yläpuolella oleva kulkuaukko (3), jonka menetelmän mukaisesti käsittelytila eristetään ympäristöstä puhaltamalla käsittelytilaan käsiteltyä tuloilmaa (A) siten, että syntyy ympäristöiltään sisäänpääsyä estävä 10 ilmaverho (5) käsittelytilan avoimen kulkuaukon kohdalle, tunnettu siitä, että tuloilma (A) puhalletaan käsittelytilaan (1) siten, että ilmasuihkun vaikutuksesta käsittelytilan sisälle muodostuu vapaa kierto-virtaus (A7), jonka suunta on kulkuaukon (3) alareunan 15 kohdalla olennaisesti vastakkaissuuntainen sisäänpuhal-letun tuloilman ja ympäristö!lman lämpötilaerosta aiheutuviin ympäristöillään konvektiovirtauksiin (B) nähden ja nopeus on suurempi kuin konvektiovirtausten nopeus kulkuaukon kohdalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuloilma (A) puhalletaan käsittelytilaan (1) sen kulkuaukon (3) etureunasta (2a) käsittelytilan pohjan (2b) suuntaan kiertämään käsittelytilan takasivun (2c) kautta yläosaan (2d) ja edelleen 25 alaspäin kulkuaukon yläreunasta (2f) käsittelytilan pohjaa kohti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuloilmaa puhalletaan käsittelytilaan kiertovirtauksen alueella ja olennaisesti 30 kiertovirtauksen suunnassa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuloilma (A) puhalletaan käsittelytilaan (1) sen yläosasta kiertämään alaspäin aukon (3) yläreunasta (2f) käsittelytilan pohjaa (2b) 35 kohti ja edelleen käsittelytilan yläosaan. χι 88541

5. Laitteisto ilmanvaihdon järjestämiseksi ympäristöstä eristettyä tuotantolinjaa tai sentapaista kä-sittelytilaa (l) varten, johon johtaa ympäristöstä lattiatason yläpuolella oleva kulkuaukko (3), jolloin lait- 5 teistoon kuuluu välineet (6, 7; 11, 12) käsitellyn tulo-ilman (A) puhaltamiseksi käsittelyt!laan siten, että tuloilma muodostaa ympäristöilman sisäänpääsyä estävän ilmaverhon (5) käsittelytilan kulkuaukon kohdalle, tunnettu siitä, että välineet (6, 7; 11, 12) tulo loilman (A) johtamiseksi on sovitettu käsittelytilaan (1) siten, että tuloilma virtaa käsittelytilassa vapaana kiertovirtauksena (A'; A', A"), jonka suunta on tuloillaan ja ympäristö!lman lämpötilaeroista aiheutuvia ympäristöllinen konvektiovirtauksia (B) vastaan ja nopeus on 15 suurempi kuin ympäristöillään konvektiovirtausten nopeus kulkuaukon alareunan kohdalla.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, jossa käsittelytila (1) on kaapin muodostama, jonka yhdessä sivussa on työskentelyaukko (3), tunnettu 20 siitä, että tuloilmaa (A) johtavat välineet (6, 7) on asennettu aukon (3) alareunan (2a) kohdalle ja että välineet puhaltavat tuloilman kaapin pohjan (2b) suuntai-.. sesti kaapin takasivua (2c) kohti siten, että tuloilma kiertää takasivun ja katon (2d) kautta ilmaverhoksi (5) 25 aukon kohdalle.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kaapin (2) aukon (3) yläreunan (2f) kohdalle on asennettu välineet (8, 9) lisä-ilman (C) puhaltamiseksi aukon suuntaisesti alareunaa 30 (2a) kohti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lisäilman (C) puhallusväli-neet (8, 9) on yhdistetty käsittelytilaan (l) lisäilman imemiseksi tuloilman (A) kiertovirtauksesta (A'). .35 9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen lait- „ 88541 teisto, tunnettu siitä, että tuloilmaa (A) johtavat välineet (11, 12) on asennettu käsittelytilan (1) yläosaan tuloillaan puhaltamiseksi käsittelytilan kattoa (2d) kohti siten, että tuloilma virtaa kahtena kierto-5 virtauksena (A', A"), toinen (A') alaspäin aukon (3) suuntaisesti ja toinen (AM) alaspäin käsittelytilan takasivua (2c) pitkin ja molemmat (A', A") ylöspäin käsittelytilan keskellä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen lait-10 teisto, tunnettu siitä, että tuloilmaa (A) johtavat välineet (11, 12) on asennettu käsittelytilan (1) yläosaan tuloilman puhaltamiseksi vastakkaisiin suuntiin aukkoa (3) ja vastaavasti käsittelytilan takasivua (2c) kohti siten, että tuloilma virtaa kahtena kiertovirtauk- 15 sena (A', AM), toinen (A') alaspäin aukon (3) suuntaisesti ja toinen (A") alaspäin käsittelytilan takasivua (2d) pitkin ja molemmat (A', A") ylöspäin käsittelytilan keskellä.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-9 mukainen lait-20 teisto, tunnettu siitä, että käsittelytilan (1) seinämiin tai niiden läheisyyteen on sovitettu ilman virtausta ohjaavia ja kiertovirtausta (A', A") edistäviä ohjauslevyjä (2g - 2m). 13 88541