FI87707C

FI87707C - Foerfarande och anordning foer begraensing av effektfoerbrukningen hos en elektroluminescensdisplay av vaexelstroemstyp

Info

Publication number: FI87707C
Application number: FI903103A
Authority: FI
Inventors: Jorma Honkala
Original assignee: Planar Int Oy
Priority date: 1990-06-20
Filing date: 1990-06-20
Publication date: 1993-02-10
Also published as: JP3042729B2; FI87707B; FI903103A; DE4119806A1; FI903103A0; DE4119806C2; JPH04233588A; US5315311A

Description

87707

Menetelmä ja laite vaihtovirtatyyppisen elektroluminenssinäy-tön tehonkulutuksen rajoittamiseksi

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen 5 menetelmä vaihtovirtatyyppisen ohutkalvoelektroluminenssinäy-tön tehonkulutuksen rajoittamiseksi.

Keksinnön kohteena on myös laite näytön tehonkulutuksen rajoittamiseksi.

10

Ohjattavalle näytölle on ominaista, että -näytön kapasitanssi on suuri, tyypillisesti noin 100pF/mm2, ja -näyttö on riveistä ja sarakkeista koostuva matriisi. 15

Kuviossa l on esitetty tyypillinen EL-näytön lohkokaavio. Kuvion näyttö koostuu EL-panelista, sarake- ja riviajopiireis-tä, sarake- ja rivipulsereista, teholähteestä, datan käsittely- sekä ajoituslogiikasta ja suodinkomponenteista. Teholähde-20 osa muuttaa pienjännitteen EL:n vaatimiksi jännitteiksi. Näitä ovat kuvioon merkityt Vm, Vwrp ja Vwrn. Jännite Vm voi olla esim. 40...50V, Vwrp 170...195V, Vwrn -120...-155V. Lisäksi teholähteellä voidaan muodostaa muita tarvittavia jännitteitä.

25 Jännitteet kytketään riveille ja sarakkeille yleensä pul-serien avulla. Mutta varsinkin sarakepuolella kytkentä voi tapahtua pelkästään ajopiireillä.

30 Tunnetun tekniikan haittana on se, että erityisesti kannettavissa sovelluksissa, kuten kannettavissa tietokoneissa näytön kuluttama teho saattaa rajoittaa merkittävästi ak-kutoimisten laitteistojen käyttöaikaa.

35 Niinpä tämän keksinnön tarkoituksena on vähentää suureen tehonkulutukseen liityviä ongelmia ja saada aikaan aivan uudentyyppinen menetelmä ja laitteisto vaihtovirtatyyppisen elektroluminenssinäytön tehonkulutuksen rajoittamiseksi.

2 87707

Keksintö perustuu siihen, että näytön tehonkulutuksen maksimiarvoa rajoitetaan pienentämällä kontrastia kirkkauden pysyessä likimain vakiona.

5 Keksinnön mukainen kytkentä puolestaan perustuu siihen, että jännitteen Vm muodostavan teholähteen osan teho on rajoitettu siten, että se pystyy tyypillisillä kuormituksilla syöttämään sarakkeiden vaatiman tehon. Erikoistilanteissa, esim. kun noin puolet sarakkeista on on-tilassa, tehonsyöttökyky ei riitä 10 vaan Vm pienenee. Riviohjausjännitteet Vwrn ja Vwrp tekevä teholähteen osa puolestaan pystyy aina syöttämään rivien vaatiman tehon. Lisäksi jännite Vwrp pidetään vakiosuuruisena ja jännitteestä Vm on takaisinkytkentä jännitteen Vwrn ohjaukseen siten, että jatkuvasti Vwrn on -(Vwrp-Vm) ts. kirkkaus 15 pidetään vakiona.

Erityisesti kuvion 5 mukainen kytkentä perustuu siihen, että muuntajan Ml käämit II ja m, joita käytetään jännitteiden Vwrn ja Vwrp muodostamiseen, on käämitty bifilaarisesti, sekä 20 siihen, että Ml käämi II on kytketty sarjaan jännitteen Vm kanssa.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on : · : tunnusomista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tun- '25 nusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laitteistolle puolestaan on tunnusomista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkkiosassa.

30 Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Näytön maksimitehonkulutus pienenee, jolloin komponenttien varsinkin ajopiirien toimintalämpötila alenee ja jäähdytys-tarve vähenee. Tällöin luotettavuus kasvaa. Myös käyttölämpö-35 tila-aluetta voidaan laajentaa. Myös komponenttikustannukset laskevat. Komponentit voidaan pakata entistä tiheämpään. Näyttöä voidaan ajaa aikaisempaa pienempitehoisella ja pienemmällä teholähteellä. Niinpä akkukäytössä käyttöaika pitenee.

3 87707

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisten kuvioiden mukaisten suoritusesimerkkien avulla.

Kuvio 1 esittää lohkokaavioesityksenä laitteistoympäristöä, 5 jossa keksinnön mukainen ratkaisu on toteutettavissa.

Kuvio 2 esittää sijaiskytkentää tunnetun tekniikan mukaisesta elektroluminenssinäytöstä.

10 Kuvio 3 esittää graafisesti kuvion 2 mukaisen sijaiskytkennän perusteella laskettua suhteellista modulaatiotehoa on-tilais-ten sarakkeiden määrän funktiona.

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisessa ratkaisussa käytettäviä 15 pulssisekvenssejä.

Kuvio 5 esittää osittaisena lohkokaavioesityksenä yhtä keksinnön mukaista kytkentää.

20 Kuvio 6 esittää yksityiskohtaisemmin kuvion 5 mukaista kytkentää .

Kuvio 7 esittää vaihtoehtoista keksinnön mukaista kytkentää.

25 Kuvio 8 esittää yksityiskohtaisemmin kuvion 7 mukaista kyt-kentää.

Kuvio 9 esittää periaatteellisesti toista vaihtoehtoista keksinnön mukaista kytkentää.

30

Seuraavassa kuvataan on/off-näytön ohjausjännitteiden muodostusta. Näyttöä ohjataan rivi kerrallaan siten, että näytettä-·. välle riville tuodaan kirjoituspulssi, joka muodostetaan positiivisesta tai negatiivisesta tasajännitteestä (Vwrp tai 35 Vwrn). Rivit, joita ei näytetä kelluvat. Sarakkeille tuodaan samanaikaisesti haluttua luminanssitasoa vastaava modulaatio-jännitepulssi, joka muodostetaan jännitteestä Vm. Jos kirjoituspulssi on negatiivinen niin on-tilaiselle sarakkeelle 4 87707 tuodaan modulaatiojännite (Vm), off-tilassa oleva kytketään maahan. Seuraavalla rivillä kirjoituspulssi on positiivinen ja on-tilainen sarake kytketään maahan ja off-tilainen jännitteeseen Vm.

5 Tällöin on-tilaisen kuva-alkion yli muodostuu jännite Vwrp positiivisen kirjoituspulssin aikana ja off-tilaisen vwrp-Vm. Negatiivisen kirjoituspulssin aikana vastaavasti Vm-Vwrn ja Vwrn. Kun kaikki rivit ts. koko kenttä on näytetty, aloitelo taan näyttö uudestaan ensimmäiseltä riviltä alkaen. Tällä uudella kentällä kirjoituspulssit ovat polariteetiltaan vastakkaisia edelliseen kenttään verrattuna. Tätä symmetristä ajoa on esitelty tarkemmin mm. viitteessä /1/.

15 Mikäli halutaan aikaansaada intensiteetiltään vaihtelevia kirkkaustasoja (harmaasävyjä), joko modulaatiojännitteen Vm amplitudia tai kestoa voidaan vaihdella halutun harmaasävyn aikaansaamiseksi. Aiemmin mainittua menetelmää kutsutaan puls-siamplitudimodulaatioksi ja jälkimmäistä pulssinleveysmodulaa-20 tioksi.

Kuviossa 2 on esitetty viitteen /2/ mukainen EL-näytön sijais-kytkentä. Kuvion merkinnöissä N on rivien kokonaismäärä, M on sarakkeitten kokonaismäärä, m on on-tilaisten sarakkeiden ’ 25 lukumäärä.

. : · EL-näytön tehonkulutusta voidaan arvioida kaavalla

Ptot = Pmod + Pwr + Plog 30 missä Pmod on sarakkeiden ohjausteho

Pwr on rivien ohjausteho Plog on logiikan kuluttama teho

Teho on etupäässä modulaatiotehoa, koska kapasitiivinen kuorma 35 sarakepuolella on paljon suurempi kuin rivipuolella. Plog voi olla esim. noin 1W, Pwr 3W ja Pmod 15W.

Tehonrajoituksen kannalta on siis olennaista saada rajoitettua 5 87707 modulaatiotehoa.

Modulaatiotehon maksimiarvoa voidaan likimäärin arvioida kaavalla 5

Pmod = k * Cpanel/4 * Vm2 * f missä Vm on modulaatiojännite Cpanel on EL-panelin kokonaiskapasitanssi 10 f rivin näyttötaajuus k on vakio ( 1 jos mitään tehonsäästömenetelmää ei käytetä)

Kuviossa 3 on esitetty kuvion 2 vastinkytkennällä laskettu 15 suhteellinen modulaatioteho on-tilaisten sarakkeitten määrän funktiona. Kuviossa ei ole huomioitu valon muodostamiseen tarvittavaa tehoa (joka on pieni) eikä teholähteen hyötysuhdetta. Suurin tehonkulutus saavutetaan, kun puolet sarakkeista on on-tilassa ja puolet off-tilassa. Tyypillisellä näyttökuvi-20 olla tehonkulutus jää huomattavasti pienemmäksi (30...50% pienemmäksi).

Kuviossa 4 on kuvattu periaatteellisesti keksinnön mukaiseen 25 ratkaisuun liittyviä ohjaussekvenssejä a, b, c ja d, jotka perustuvat edellä esitettyyn elektroluminenssinäytön toimin-taperiaatekuvaukseen. Ylimmässä sekvenssissä a on kuvattu yhden rivin rivinohjauspulsseja neljän näyttöjakson aikana. Niinpä riviä osoitetaan vuoronperään positiivisella Vwrp ja 30 negatiivisella Vwrn rivinohjauspulssilla. Pulssien amplitudit määräytyvät tasajännitteistä Vwrp ja Vwrn, joiden symbolein <i tässä yhteydessä tarkoitetaan kyseisiä pulsseja. Seuraava sekvenssi b kuvaa sarakejännitettä Vm ylimmän sekvenssin mukaisesti ohjattua kuva-alkiota varten. Kyseinen kuva-alkio 35 on kahden ensimmäisen pulssin aikana on-tilassa ja kahden viimeisen pulssin aikana off-tilassa. Seuraava sekvenssi c kuvaa kuva-alkion yli vaikuttavaa jännitettä. Viivoitettu osuus 30 kuvaa modulaatiojännitteen Vm vaikutusta. Toisen 6 87707 pulssin kohdalla modulaatiopulssi lisää amplitudin itseisarvoa, kolmannen pulssin kohdalla taas vaikutus on amplitudia vähentävä. Seuraava, alin sekvenssi d kuvaa jälleen kuva-alkion yli vaikuttavaa jännitettä erityistilanteessa, jossa 5 keksinnön mukaisesti modulaatiojännitettä Vm' on leikattu n. 50 %. Viivoitettu alue 35 kuvaa modulaatiojännitteen Vm' osuutta kuva-alkion jännitteestä. Kuten viimeisestä sekvenssistä voidaan havaita, keksinnön mukaisella ratkaisulla näytön kirkkaus säilyy ennallaan, ainoastaan kontrasti piene-10 nee pohjakirkkauden noustessa, kun negatiivisen rivinoh-jausjännitteen Vwrn' amplitudi kasvaa.

Kuviossa 5 on esimerkki keksinnön mukaisen kytkennän toteutuksesta. PWM1, Ml, SI, Dl, D2, Cl ja C2 muodostavat flyback-15 konvertterin A, jota käytetään write-jännitteiden (Vwrn ja Vwrp) tekemiseen. Takaisinkytkentä PWMl:lle tuodaan jännitteestä Vwrp, jota siis pidetään vakiosuuruisena. Se voidaan kuitenkin säätää eri näytöille sopivaksi. Hakkuri on tavanomainen katkeavalla kelavirralla toimiva jänniteohjausmuotoin-20 en flyback-konvertteri. PWM1 on pulssinleveysmodulaattori, joka ohjaa kytkintä SI vakiotaajuudella. Ml on flyback-muun-taja. Pisteillä on merkitty samassa vaiheessa olevat käämien päät. Toistossa Dl ja Cl suodattavat jännitteen Vwrn sekä D2 ja C2 jännitteen Vwrp. Ml:n käämit II ja III on käämitty bi-: ' 25 filaarisesti ja niiden kierrosmäärät ovat samat. Jännitteistä

Vwrp ja Vwrn otettavat virrat ovat samaa suuruusluokkaa (10 -30 mA). Edellä olevasta johtuen käämeistä II ja III saatavat jännitteet ovat likipitäen yhtä suuria. Konvertteri A on mitoitettu siten, että se pystyy aina syöttämään rivien oh-30 jaustehon.

PWM2, M2, S2, D3 ja C3 muodostavat konvertterin B, jota käytetään modulaatiojännitteen (Vm) tekemiseen. Takaisinkytkentä otetaan jännitteestä Vm. Tämä konvertteri on mitoitettu siten, 35 että tyypillisesti saadaan täysi modulaatiojännite.

Erikoistilanteissa (esim. kun likimain puolet sarakkeista on on-tilassa) kun teho on normaalia suurempi, konvertterin B

7 87707 tehonsyöttökyky ei riitä vaan modulaatiojännite pienenee siten, että näytön kuluttama modulaatioteho vastaa konvertterin B antamaa rajoitettua tehoa. Maksimikuormitustilanteessa Vm voi laskea esimerkiksi 50 %. Rajateho, jossa modulaatiojän-5 nite alkaa laskea, voi olla esimerkiksi n. 65 - 85 %, sopivammin n. 75 % näytön kokonaismaksimitehosta Ptot, joka määritellään tilanteessa, jossa modulaatiojännitettä Vm ei leikata. Itse modulaatiotehon Pmod osuus tästä tehosta on ilman tehon-rajoitusta tyypillisesti n. 70 - 90 %. B:n tehonsyöttökyky 10 voidaan mitoittaa sopivaksi käyttämällä riittävän tarkkoja komponentteja tai virittämällä. Viritys tapahtuu tässä esi-merkkikytkennässä muuttamalla kytkimen S2 pulssisuhdetta. Jotta tulojännitteen vaikutus lähtötehoon voidaan eliminoida on pulssisuhdetta lisäksi muutettava käyttöjännitteen muutt-15 uessa (feed-forward-kytkentä). Virtamuotoisessa kytkimen ohjauksessa viritys tapahtuu muuttamalla virtakynnystä jolla S2 kytketään off-tilaan. Muuntajan Ml käämin II alapää on kytketty modulaatiojännitteeseen. Kun Vm pienenee tehon kasvaessa, Vwrp pysyy edelleen vakiona, jolloin käämin II yli oleva 20 jännite kasvaa, jolloin bifilaarisen käämin III yli oleva jännite kasvaa. Vwrn muuttuu siis yhtä paljon kuin Vm. Tällöin on-tilaisten kuva-alkioiden yli oleva jännite pysyy vakio-suuruisena ts. kirkkaus pysyy vakiona. Off-tilaisten kuva-alkioiden yli oleva jännite kasvaa ts. pohjakirkkaus kasvaa. 25

Jotta on-tilaisen yli oleva jännite pysyisi vakiosuuruisena on Vwrn-jännitteen muututtava yhtäaikaisesti Vm:n kanssa ts. sen muutosaikavakion on oltava pienempi. Jos Vm muuttuu nopeasti kuormituksen muuttuessa kun esim. muutamalla peräkkäisellä 30 rivillä puolet kuva-alkioista on on-tilassa, niin tästä aiheutuu vaakavarjoja, koska kontrastisäädön seurauksena pohjakirkkaus tällä alueella olisi suurempi kuin muussa osassa näyttöä. Tämän vuoksi Vm:n on muututtava riittävän hitaasti.

35 Kuviossa 6 on esitetty yksityiskohtainen piirikaavio kuvion 5 toteutuksesta. Tässä on tosin käytetty virtamuotoista hak-kuriohjausta IC10:llä. IC10 vastaa PWMl:stä, T10 Sl:stä, C16 C2:sta, C17 Cl:stä. M10 ja Mil vastaavat muuntajia Ml ja M2 8 87707 kuviossa 5. D10 vastaa kuvion 5 D2:sta ja Dll Dl:stä. ICll vastaa PWM2:sta, Til S2:sta, D13 D3:sta, C26 C3:sta. Trim-merillä Rll viritetään Vwrp kullekin näytölle sopivaksi. Tällöin myös Vwrn säätyy. R14 ja C13 määräävät IC10:n hakku-5 ritaajuuden. M10:llä on tässä muodostettu myös riviajopiirien vaatima käyttöjännite. Jännitteen Vm määrää vastusten R27 ja R28 suhde. Käytetyillä komponenteilla se on noin 48V. ICllrsta hakkuritaajuuden määräävät R29 ja C21. R22+R23 sekä C23 asettavat pulssisuhteen ja siten maksimilähtötehon, joka voidaan 10 tarkasti virittää trimmerin R22 avulla. Mll:sta saadaan tässä myös jännite Vm/2, jota voidaan käyttää tehonsäästökytkennöis-sä.

Piirin TDA4918G toiminta on esitetty viitteessä /3/. Piiri 15 UC2845 on esitetty viitteessä /4/.

Kuviossa 7 kaavio kytkennästä, jossa on bifilaarisen käämin sijasta käytetty jälkiregulointia. Tässä jännitettä Vwrn ohjataan jännitteistä Vm ja Vwrp saatavalla takaisinkyt-20 kennällä. Takaisinkytkentä jännitteestä Vwrp ei ole tarpeen, jos Vwrn viritetään erikseen.

Kuviossa 8 on esitetty yksityiskohtainen esimerkkikytkentä. Tässä esimerkissä muuntajien ensiöpuolen ohjauskytkentä on 25 jätetty esittämättä koska se vastaa esim. kuvion 6 kytkentää.

Vastuksilla R51 ja R52 muodostetaan jännite Vm/2, joka on jän-nitteiden Vwrn ja Vwrp keskiarvo. T50:llä ja T51:lla tämä jän-30 nite bufferoidaan. T51:n kannalle muodostuu jännitejako vastuksilla R56 ja R57. Jos nyt jännite Vwrn on liian pieni niin jännite T51:n kannalla kasvaa, jolloin T5l:n kantavirta liikaa pienentyä, jolloin virta T51:n kollektorilla pienenee, jolloin jännite R54:n yli pienenee ts. Vwrn muuttuu negatiivisemmaksi. 35 Tällöin R57 vetää T51:n kantaa alaspäin ja T51:n virta kas-. vaa. Kytkentä R56,57 ja T51 kytkentä pyrkii siis reguloimaan jännitettä Vwrn. Jos R56 ja R57 ovat yhtäsuuria niin Vwrn asettuu arvoon -(Vwrp-Vm). Ts. Vwrn j a Vwrp ovat yhtä kaukana 9 87707 jännitteestä T51:n kannalla. Jos nyt Vm pienenee ja Vwrp pysyy vakiosuuruisena, niin R56 vetää T51:n kantaa ylöspäin, jolloin T51:n kollektorivirta pienenee ja edelleen Vwrn muuttuu negatiivisemmaksi kunnes tasapaino saavutetaan.

5

Kuviossa 9 on periaatteellinen toteutus, kun käytetään vain yhtä muuntajaa. Tällöin sekä jännitteelle Vwrp että jännitteelle Vwrn tarvitaan jälkiregulointi. Samoin kuin edellä, vain Vm jännitteestä on välttämätöntä tuoda takaisinkytkentä, 10 mutta tuomalla se myös jännitteestä Vwrp ei Vwrn-jännitettä tarvitse virittää. Tämän kytkennän haittoina voidaan pitää sitä, että sarjaregulaattorien yli muodostuvat suuret jännitteet ja siten suuret tehohäviöt.

15 Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan rivinohjausjännittei-den polariteetit muuttaa. Tällöin tulee myös modulaatiojännit-teen polariteetti muuttaa negatiiviseksi, jottei DC-kom-ponenttia synny. Oleellista keksinnön yhteydessä käytettävälle näytölle on se, että modulaatiojännite on polariteetiltään 20 sama amplitudin itseisarvoltaan suuremman rivinohjausjännit-teen kanssa.

VIITTEET

,,..:25 /1/ Suomalainen patentti 62447 /2/ Linear and Interface Circuit Applications

Volume 2, Display Drivers and Data Transmission Line Circuits 30 Texas Instruments, 1986, sivu 9-75 : /3/ ICs for Industrial Electronics, Data Book 1989/90, sivut 243...260, Siemens 1 35 /4/ Linear Integrated Circuits DATABOOK,1987 sivut 3-107...112, Unitrode

Claims

10 87707

1. Menetelmä sellaisen vaihtovirtatyyppisen ohutkalvoelektro-luminenssinäytön ohjaamiseksi, joka käsittää riveistä ja 5 sarakkeista koostuvan näyttömatriisin, jossa menetelmässä - nayttömatriisin kutakin riviä osoitetaan vuorotellen positiivisesta (Vwrp) ja negatiivisesta (Vwrn) rivin-ohjausjännitteestä muodostetuilla pulsseilla, jolloin 10 peräkkäisten pulssien amplitudien itseisarvot poik keavat toisistaan, - näyttömatriisin kutakin saraketta osoitetaan itsenäisesti riviosoituksen kanssa tahdistetuilla modu- 15 lointijännitepulsseilla, joiden maksimiamplitudi on (Vm) ja joiden polariteetti on sama itseisarvoltaan suuremman rivinohjausjännitteen kanssa, tunnettu siitä, että 20 - näytön ra j akuormitusti lanteessa modulaatio jännitteen (Vm) annetaan laskea, ja *’·1: - itseisarvoltaan pienemmän rivinohjaus jännitteen 25 amplitudia (Vwrn) ohjataan modulaatio jännitteellä (Vm) : siten, että modulaatio jännitteen (Vm) laskiessa ri- ··.·, vinohjaus jännitteen (Vwrn) amplitudin itseisarvo ’··- kasvaa oleellisesti modulaatiojännitteen (Vm) laskun verran, ja 30 - itseisarvoltaan suurempi rivinohjausjännite (Vwrp) pidetään oleellisesti vakiosuuruisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että modulaatiojännitteen (Vm) annetaan laskea, kun kuormitus on n. 75 % näytön kokonaismaksimikuormituksesta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 11 87707 siitä, että näytön rajakuormitustilanteessa modulaatiojännitteen (Vm) annetaan laskea n. 50 %.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa amplitudin 5 itseisarvoltaan pienempi rivinohjausjännite on negatiivinen rivinohjausjännite (Vwrn), tunnettu siitä, että negatiivinen rivinohjausjännite (Vwrn) säädetään itseisarvoltaan ainakin likimain yhtä suureksi positiivisen rivinohjaus jännitteen (Vwrp) ja modulointijännitteen (Vm) erotuksen 10 kanssa kirkkauden pitämiseksi vakiosuuruisena.

5. Laitteisto sellaisen vaihtovirtatyyppisen ohutkalvoelektro-luminenssinäytön ohjaamiseksi, joka käsittää riveistä ja sarakkeista koostuvan näyttömatriisin, joka laitteisto kasit- 15 tää - elimet (A) positiivisen (Vwrp) ja negatiivisen (Vwrn) rivinohjausjännitteen muodostamiseksi, ja 20. elimet (B) modulointijännitteen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että - modulointijännitteen muodostavat elimet (B) on 25 mitoitettu siten, että näytön rajakuormitustilanteissa modulointijännite (Vm) laskee, ja - modulointijännite (Vm) on kytketty rivinojausjännitteiden muodostuselimeen (A) siten, että moduloin- 30 tijännitteen (Vm) laskiessa itseisarvoltaan pienemmän rivinohjausjännitteen (Vwrn) itseisarvoa kasvatetaan - oleellisesti modulointijännitteen (Vm) laskun verran.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, jossa elin (A) 35 rivinohjausjännitteen muodostamiseksi käsittää pulssinleveys- modulaattorin (PWM1), jolla kytkimen (SI) avulla flyback muuntajan (Ml) ensiökäämi (I) on ohjattavissa, muuntajan (Ml) bifilaarisesti käämityt toisiokäämit (II, III), joissa on 12 87707 samat kierrosmäärät, sekä toisiokäämeihin (II, III) kytketyt elimet (Cl, C2, Dl, D2) rivijännitteiden tasasuuntaamiseksi ja tasaamiseksi, ja elin (B) modulointijännitteen (Vm) muodostamiseksi käsittää pulssinleveysmodulaattorin (PWM2), jolla 5 kytkimen (S2) avulla muuntajan (M2) ensiö (I) on ohjattavissa, toisiokäämin (II) sekä toisiokäämiin kytketyt elimet (D3, C3) modulaatiojännitteen (Vm) tasaamiseksi ja tasasuuntaamiseksi, tunnettu siitä, että kytkimellä (S2) muuntajan (M2) pulssisuhde on muutettu siten, että rajakuormitustilanteissa 10 modulaatiojännite (Vm) laskee, ja muuntajan (Ml) toisiokäämin (II) alapäa on kytketty muuntajan (M2) toisiokäämin yläpaan modulaatio jännitteeseen (Vm) takaisinkytkennän muodostamiseksi negatiiviseen rivinohjausjännitteeseen (Vwrn).

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että modulaatio jännitteen (Vm) muutos-aikavakio on suurempi kuin amplitudiltaan pienemmän rivinohjaus jännitteen (Vwrn) muutosaikavakio. 13 87707