FI87538B - Foerfarande och anordning foer avlaegsnande av vaetska fraon faellningsanordningar, filterapparater, tvaettare och dylika - Google Patents

Description

1 87538

Menetelmä ja laitteisto nesteen poistamiseksi saostimista, suodattimista, pesureista ja vastaavista

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto 5 nesteen poistamiseksi saostimista, pesureista ja vastaavista. Erityisen hyvin keksinnön mukainen menetelmä ja laitteisto soveltuu puunjalostusteollisuudessa käytettävien nesteenerotuslaitteiden yhteyteen.

10 Puunjalostusteollisuudessa ts. massan ja paperinvalmistus-prosessissa on kautta aikojen käytetty monia erityyppisiä laitteita nesteen erottamiseksi kuitususpensiosta. Pesu-tai saostusprosesseissa kuitususpensio syötetään viiralle tai vastaavalle nestettä läpäisevälle tasomaiselle tai 15 kaarevalle pinnalle, jonka suspensioon nähden vastakkaiselle puolelle järjestetään pienempi paine verrattuna suspension toisella puolella vallitsevaan paineeseen. Tällöin neste poistuu synnytetyn paine-eron vaikutuksesta. Nesteen erotuksen syynä on useimmiten joko halu nostaa suspension 20 sakeutta tai tarve poistaa kemikaalipitoista tai vastaavaa nestettä massasta. Nesteen poisto perustuu aina kuitukerrok-sen eri puolten väliseen paine-eroon, jonka vaikutuksesta neste siirtyy matalamman paineen suuntaan. Eräs tunnettu tapa aiheuttaa.paine-ero on paineistaa koko järjestelmä, 25 jolloin on kyseessä ns. ylipainesaostus ja käytettävät laitteet ovat periaatteessa paineastioita. Toinen perinteisempi tapa on käyttää ns. alipainesaostusta, jolloin kuitukerroksen toiselle puolelle aiheutetaan alipaine, joka imee nestettä kuitukerroksesta. Alipaine synnytetään 30 tavallisimmin imujalalla, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että saostuslaite tai pesuri, jossa olevasta kuitukerroksesta nestettä poistetaan sijoitetaan noin kymmenen metriä korkeammalle kuin suodossäiliö, johon saostimen tai pesurin suodostila yhdistetään putkella siten, että kaasun 35 takaisinvirtaus saostimelle tai pesurille estetään. Tällöin putkeen kuitukerroksesta virtaavan nesteen ja kaasun P793/8904 2 87538 muodostama hyvin sekoittunut alas virtaava patsas aiheuttaa imun kuitukerrokseen. Kyseessähän on putken suhteen suljettu systeemi siten, että neste ei pääse valumaan putkesta suodossäiliöön, koska kuitukerros saostimessa tai pesurissa 5 muodostaa putken yläpään "tiivisteen". Putkesta pääsee virtaamaan nestettä suodossäiliöön saman verran kuin kuitumatosta irtoaa putkeen. Putken nestepinnan korkeus määräytyy siten, että nestepatsaan synnyttämä alipaine jonkin verran höyrystää nestettä putkessa. Alipaine määräy-10 tyy tehollisen imujalan pituuden (ehjä nesteen ja kaasun seoksen patsas) ja seoksen tiheyden perusteella.

Huolimatta siitä, että nykyaikaisimmissa tehtaissa ollaan siirtymässä paineistettuihin saostuslaitteisiin, käytetään 15 niidenkin yhteydessä edelleen imujalkaa, jolla saadaan näennäisen edullisesti lisättyä paine-eroa kuitukerroksen yli. Kuitenkin imujalan edullisuus perustuu siihen, että joko imujalalle itselleen ja suodossäiliölle on järjestettävä kymmenen metrin syvyyteen ulottuva tila, josta suodos 20 pumpataan edelleen käsiteltäväksi ylöspäin tai seostin tai pesuri on järjestettävä tehtaassa kymmenen metrin korkeudelle, jonne käsiteltävä massa on pumpattava. Siten huomataan, että imujalan käyttö johtaa heti tehtaan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ylimääräisiin investointeihin. Lisäksi 25 joko suodos tai käsiteltävä kuitususpensio on pumpattava mainitut kymmenen metriä ylöspäin, mistä seuraa tietenkin tarpeetonta energiankulutusta.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteistolla on 30 tarkoituksena poistaa edellä mainitut haitat siten, että suspension saostimen/pesurin suodos poistetaan olennaisesti samassa tasossa itse saostimen/pesurin kanssa. Tällöin saostin/pesuri voidaan sijoittaa sellutehtaan pohjakerrokseen ja suodos voidaan pumpata edelleen samassa tasossa.

35 Lisäksi keksinnön mukaiselle laitteistolle on ominaista, i P793/8904 3 87538 että sitä soveltamalla vältetään suuren suodossäiliön rakentaminen.

Edellä esitetyt edut saavutetaan keksinnön mukaisella 5 menetelmällä, jolle on tunnusmerkillistä, että suodos johdetaan laitteesta suljettua virtauskanavaa pitkin imevälle pumpulle ja samalla kehitetään suodatuksessa tarvittava paine-ero ainakin osittain mainitulla pumpulla tai imujalan ja pumpun sarjakytkennällä.

10

Keksinnön mukaiselle laitteistolle on puolestaan tunnusmerkillistä, että suodoksen poistolaitteet koostuvat suljetun virtauskanavan muodostavasta suodosputkesta ja siihen kytketystä imevästä pumpusta.

15

Seuraavassa keksinnön mukaista laitteistoa ja menetelmää selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista alipaine- eli 20 imusuodinlaitteistoa, kuvio 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista ratkaisua, joka korvaa kuviossa 1 esitetyn korkean imujalan ja suodossäiliön, kuvio 3 esittää tekniikan tason mukaista viirasaostinlait-25 teistoa, jollaiseksi voidaan laskea myöskin tavanomainen paperikone, kuvio 4 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista ratkaisua, joka korvaa kuviossa 3 esitetyn imujalan ja suodossäiliön, 30 kuvio 5 esittää tekniikan tason mukaista paineistettua saostin/pesuriratkaisua, ja kuvio 6 esittää keksinnön erään kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaista ratkaisua, joka korvaa kuviossa 5 esitetyn korkean imujalan ja suodossäiliön.

35 Kuviossa 7 esitetään keksinnön mukaisen menetelmän toteutta- P793/8904 4 87538 van pumpun erästä edullista suoritusmuotoa kaavamaisena sivuttaiskuvantona.

Kuvion 1 mukaisesti tavanomainen imusuodinyksikkö koostuu 5 pääpiirteittäin itse suodinlaitteesta 1, jona voi olla kiekko- tai rumpusuodin tai vastaava pesuri, sekä imujalasta 2 ja suodossäiliöstä 3. Kuitususpensio syötetään suodinlait-teen altaaseen 4, joka on päältäpäin käytännöllisesti katsoen avoin ympäröivään tilaan. Suodatinkiekkojen tai 10 -rummun pyöriessä suhteellisen hitaasti altaassa 4 vaakasuoran akselin ympäri kuitususpensiosta muodostuu suodin-laitteen viirapinnalle massakerros viiran toisella puolella vallitsevan alipaineen vaikutuksesta. Imujalka 2 aiheuttaa suodatuksessa tarvittavan imun ja saa nesteen virtaamaan 15 lävitseen suodossäiliöön 3, josta neste pumpataan edelleen pumpulla 5. Suodoksen mukaan joutuu nykyisin suhteellisen suuri määrä ilmaa, koska käytetyt alipaineet ovat suuria pyrittäessä mahdollisimman suureen sakeuteen. Tällöin imeytyy kuitukerroksen läpi suhteellisen paljon ilmaa 20 imujalkaan 2, josta se joutuu edelleen nesteeseen. Suodos- säiliössä 3 mainittu ilma erottuu nesteestä, koska neste joutuu jonkin aikaa seisomaan säiliössä vapaasti. Siten ilma ei enää aiheuta mainittavia ongelmia poistopumpussa 5.

25 Kuviossa 2 rumpu- tai kiekkosuotimen 21 suodosputki 22, johon suodos suodinlaitteen viirapinnan/-pintojen takaa kootaan, on suoraan yhdistetty pumppuun 23, joka edullisesti on ilmaa erottava keskipakopumppu, josta kaasu johdetaan kanavaa 28 pitkin edelleen. Ero perinteiseen järjestelyyn 30 selviää vertaamalla keksinnön mukaista ratkaisua kuvion 1 esittämään tekniikan tason mukaiseen ratkaisuun. Keksinnön mukaisesta ratkaisusta puuttuu kuviossa 1 esitetyt imujalka ja suodossäiliö. On huomattava, että kuviot on piirretty kaavamaisesti ilman mittakaavaa. Todellisuudessa suodosputki 35 22 johtaa olennaisesti samalla tasolla olevalle pumpulle 23. Tällainen järjestely yksinkertaistaa laitosta merkittä- P793/8904 5 87538 västi Ja tekee suotimen 21 sijoittamisen yksinkertaiseksi, koska ei ole tarvetta varata tilaa imujalalle ja suurelle suodossäiliölle. Kuten jo mainittiin, on edullista käyttää ilmaa tai vastaavaa kaasua poistavaa keskipakopumppua, 5 koska suodos voi sisältää suuriakin määriä kaasua, joka pahimmassa tapauksessa estäisi tavanomaisen keskipakopumpun toiminnan tai ainakin heittäisi sitä ratkaisevasti. Kuviossa 2 on myös esitetty keskipakopumpun yhteydessä käytettävän säätö- ja ohjauslaitteiston periaatekytkentä. Pumpun 23 10 painepuolelle on järjestetty venttiili 24, jota ohjataan edullisesti pumpun imupuolen paineanturilta 25 saatavan tiedon perusteella, mutta joissakin tilanteissa puoltaa myös paikkaansa käyttää pumpun imupuolen lämpötila-anturin 26 antamaa tietoa hyväksi. Kumpikin tieto syötetään oh-15 jausyksikköön 27 tai vastaavaan, joka puolestaan säätää venttiilin 24 kuristusta. Edelleen on mahdollista ohjata pumpun pyörintänopeutta mainittujen parametrien avulla, jolloin tätä kautta muutetaan pumpun kapasiteettia ja samalla imupuolen alipainetta haluttuun suuntaan. Kuviossa 20 2 on esitetty myös eräs mahdollinen ajomalli, jossa kaasua erotetaan jo imupäästä eli suodosputken alkupäästä yhteen 29 kautta. Tällöin on edullista käyttää sellaista kaasua erottavaa keskipakopumppua, jonka kaasua erottavan imun synnyttävä tyhjöpumppu, tavallisimmin niin sanottu vesiren-25 gaspumppu, on sijoitettu erilleen pumpusta, kuten viitenumerolla 30 on esitetty. Kuvion suoritusmuodossa sekä suodosputken alkupäästä lähtevä yhde 29 että pumpusta kaasua poistava yhde 28 on järjestetty kytkettäväksi samaan tyhjöpumppuun, jolloin päästään optimaaliseen laiterat-30 kaisuun. Lisäksi on tietenkin mahdollista järjestää haluttaessa tai tarvittaessa kumpaankin kaasunpoistokanavaan, 28 ja 29, venttiilit, joilla voidaan säätää alipainetasoa mainituissa kanavissa. On myös tietenkin mahdollista, että kaasunerotuksessa käytettävä tyhjöpumppu on sijoitettu 35 keskipakopumpun yhteyteen, jolloin haluttaessa imeä samalla P793/8904 6 '-<7538 tyhjöpumpulla kaasua myös pumppua edeltävästä imuputkesta tai peräti itse saostus- tai vastaavan laitteen suodoksen/ kaasunpoistojärjestelmästä on keskipakopumpun yhteydessä olevaan tyhjöpumppuun järjestettävä kaksi imuyhdettä, 5 toinen keskipakopumpun sisäistä imua varten ja toinen todennäköisesti useimmiten suljettuna oleva ulkopuolista imua varten.

Kuviossa 3 esitetään toinen tekniikan tason mukainen ve-10 denerotuslaitteisto, johon kuuluu perälaatikko 31, viira 32, jolle suspensio syötetään ja jonka läpi neste suotautuu viirakaivoon ts. säiliöön 33, jossa ilma erottuu nesteestä ennenkuin neste pumpataan edelleen pumpulla 34.

15 Kuviossa 4 on esitetty kuvion 3 tilanteeseen sovellettuna keksinnön mukainen menetelmä ja laitteisto. Tasoviirasaosti-men tai paperikoneen imulaatikko 41, käytännössä joukko imulaatikoita, on yhdistetty putkella 42 pumppuun 43, joka edullisesti on ilmaa erottava keskipakopumppu, josta kaasu 20 johdetaan edelleen kanavaa 37 pitkin. Tällöin suodosallas 33 voidaan tehdä huomattavasti pienemmäksi ja vedenpoisto viiralta tehokkaammaksi.

Kuviossa 5 esitetään vielä yksi perinteinen vedenerotuslait-25 teisto 50, jossa pyörivä rumpu tai kiekkosuodattimen kyseessä ollen kiekkosarja on ympäröity paineenkestävällä huuvalla 51. Paine-ero sihtipinnalla olevan massakerroksen yli saadaan puhaltimellä 52, joka imee ilmaa rummun sisältä ja puhaltaa ilman paineistettuna huuvan 51 sisälle. Täl-30 laiseenkin vedenerotuslaitteeseen kuuluu imujalka 53 ja ilmanerotussäiliö 54, josta suodos poistetaan kaasuvapaana pumpulla 55.

Kuviossa 6 on vielä yksi esimerkki keksinnön mukaisesta 35 menetelmästä ja laitteistosta. Painesuotimesta 61 tuleva suodos viedään suodosputken 62 kautta pumpulle 63, joka P793/8904

7 8 7 5 3 P

edullisesti on ilmaa erottava keskipakopumppu. Kuvion suoritusmuodossa voidaan käyttää tavanomaisia paineistus-laitteita, toisin sanoen puhallinta 52. Lisäksi pumpun 63 erottama nestettä/nestehöyryä sisältävä kaasu voidaan myös 5 puhaltaa huuvan sisälle kanavaa 64 pitkin, jolloin erillistä nesteenerotinta ei tarvita. Kuviossa ei ole esitetty kanavan 64 yhteydessä mitään erillistä puhallinta, mutta alan ammattimiehelle on itsestään selvää, että sellainen voidaan kanavan yhteyteen järjestää, mikäli pumpun kaasunpoistojär-10 jestelmä ei kykene kaasua huuvan sisälle puhaltamaan. Etuna kuviossa 5 esitettyyn ratkaisuun on pois jäävä suodossäiliö, josta seuraa vapaampi suotimen 61 sijoittelu.

Siten kaikilla esitetyillä laitteistoratkaisulla voidaan 15 välttyä pakolta sijoittaa pesuri/saostin tietylle korkeudelle suhteessa muihin laitteisiin ja säiliöihin.

Kuviossa 7 esitetään eräs pumppuvaihtoehto, jota voidaan käyttää kaikkien pesurien/suotimien yhteydessä, koska 20 pumpun ilmanerotuskyky on riittävä kaikkiin odotettavissa oleviin tilanteisiin. Ilmapitoinen neste tulee pumppuun 71 imuaukon 72 kautta ja paineistettu käytännöllisesti katsoen kaasuvapaa neste poistuu paineaukosta 73. Kaasu erottuu tunnetulla tavalla pumpun juoksupyörän 74 eteen, josta se 25 poistetaan aukon 75 kautta juoksupyörän takapuolelle, jossa erotetaan ilman mukana tullut neste aukon 76 kautta ja ilma aukon 77 kautta. Mikäli näyttää tarpeelliselta, voidaan pumpun takapuolelle järjestää erillinen siipipyörä 78 pumppaamaan nestettä ja avustamaan siten nesteen ja 30 kaasun erottumista juoksupyörän takapuolisessa tilassa. Tarvittaessa pumpun kaasunerotuskykyä voidaan tehostaa kytkemällä ilmanpoistoaukko 77 johonkin tyhjöjärj es telinään esimerkiksi alipainepumppuun. Pumppu pystyy siis kuvatulla tavalla ottamaan vastaan kaasupitoista nestettä ja pumppaa-35 maan sen eteenpäin kaasunerotuksen jälkeen. Tarvittaessa yhteestä 77 poistuva ilma voidaan johtaa vedenerottimeen, P793/8904 8 87538 jossa ilmasta erotetaan sen mukana kulkenut neste joka poistetaan muun suodoksen joukkoon. Vastaavasti myös kuvien 2 ja 4 mukaisissa suoritusmuodoissa kanavia 28 ja 37 pitkin poistuva kaasu mahdollisen nestepitoisuutensa takia voidaan 5 ohjata nesteenerottimeen.

Tietenkin on mahdollista järjestää kaasun-/ilmanpoisto myös muulla tavalla. Pumpun ja massankäsittelylaitteen väliin on mahdollista järjestää laite, jolla massasta 10 poistetaan ilma joko kokonaisuudessaan, jolloin ei tarvita erikoisrakenteista keskipakopumppua, tai ainakin osittain. Jälkimmäisessä tapauksessa massan ilmapitoisuus voi olla jo niin pieni, että keskipakopumppu pystyy pumppaamaan massaa ilman olennaista kapasiteetin heikkenemistä. Mikäli 15 massan ilmapitoisuus kuitenkin erotuslaitteen jälkeen on vielä niin suuri, että tavanomainen keskipakopumppu ei massaa kykene pumppaamaan tai jos kaasu aiheuttaisi haittaa seuraavissa prosessin vaiheissa, voidaan käyttää kaasua erottavaa keskipakopumppua, jolloin kaasua siis poistetaan 20 sekä erillisessä erotuslaitteessa että pumpussa. Tietenkin on myös mahdollista käyttää massan käsittelylaitteen imupäätä itseään kaasunerotukseen eli toisin sanoen muotoilla mainittu imupää siten, että se edistää kaasun erottumista massasta, jolloin erottunut kaasu voidaan esimerkiksi 25 imupumppua käyttämällä poistaa imupäästä (esitetty kuvion 2 yhteydessä vrt, viitenumero 29).

Pumpulla kehitetään myös tietty imukorkeus ts. alipaine imupuolelle, joka hyödynnetään siten, että mainitulla 30 alipaineella korvataan suotimen/pesurin imujalka. Kyseinen alipaine voidaan säätää siten, että neste ei pääse kiehumaan pumpun imuaukossa esimerkiksi järjestämällä pumpun painepuo-lelle venttiili, jota ohjataan imupuolen alipaineen ja mahdollisesti myös nesteen lämpötilan funktiona. Eräänä 35 mahdollisuutena alipaineen säätelemiseksi tulee kysymykseen P793/8904 9 87538 myös pumpun pyörimisnopeuden muuttaminen, jolla käytännössä saavutetaan sama lopputulos kuin imupuolen kuristuksella.

Huolimatta siitä, että tekniikan tasosta tunnetaan sekä 5 kaasun erotukseen tarkoitettuja pumppuja että myös kaasua erottavia ja nesteen kavitointia tähän tarkoitukseen soveltavia pumppuja, ei tietääksemme missään vaiheessa ole esitetty, että keskipakopumpun imu käytettäisiin kokonaisuudessaan jonkin toisen keskipakopumppua edeltävän laitteen 10 toiminnan tukemiseen ts. aiheuttamalla alipaine, jonka avulla nestettä poistetaan pesurin/saostimen kuituker-roksesta. US patenttijulkaisussa 4,201,555 esitetty ratkaisu käyttää kyllä kaasun erotuksessa hyväksi nesteen kavitointia, mutta se on saatu aikaan järjestämällä venttiilielin 15 pumpun imupuolelle. Siten kyseessä on nimenomaan kaasun maksimaaliseen erotukseen tähtäävä ratkaisu, eikä suinkaan pumpun imua muuhun tarjoitukseen hyväksi käyttävä ratkaisu. Tarkemmin katsoen US julkaisun mukainen pumppu ei edes soveltuisi keksintömme yhteydessä käytettäväksi, koska 20 keksinnössämme pumpun imupuolen virtausta saadaan riittävästi hidastettua suotimen/pesurin kuitumatolla. Ongelmana keksinnössämme on säätää pumpun toimintaa siten, että imupuolen alipaine ei pääse niin korkeaksi, että neste alkaisi kiehua imukanavassa. Tämä on tietenkin ongelmana 25 myös US patentin mukaisessa ratkaisussa, mutta se ratkaistaan siten, että imupuolen kuristusventtiiliä avataan, jolloin tuloputkesta pääsee virtaamaan lisää nestettä pumpun imukanavaan ja paine pääsee kohoamaan kiehumisrajan yläpuolelle. Keksintömme mukaiseen menetelmään puolestaan 30 kuuluu, että pumpun painepuolen virtausta säädetään imupuolen alipaineen funktiona tai pumpun tuottoa muutetaan pumpun pyörimisnopeutta säätelemällä. Tarvittaessa ts. lähinnä silloin, kun pumppuun tulevan nesteen lämpötila vaihtelee huomattavasti, on edullista varustaa säätöpiiri 35 myös nesteen lämpötilan tunnistavalla elimellä, jolloin P793/8904 10 37 538 imupuolen maksimaalinen käytettävissä oleva alipaine voidaan hyödyntää tarkemmin.

Kuten edellä esitetystä huomataan, on kehitetty aivan uusi 5 ja tekniikan tasosta täysin poikkeava laitteisto ja menetelmä sekä puunjalostusteollisuuden että myös muiden teollisuuden alojen pesurien ja suotimien suodoksenpoistoon. Uusi laitteisto korvaa aiemmin käytössä olleet suuret suodossäi-liöt ja korkeat imujalat erään edullisen suoritusmuodon 10 mukaan suhteellisen yksinkertaisella keskipakopumpulla, joka voi olla varustettu tehokkaalla ilmanerotuslaitteistol-la. Siten uudet tehdasinstallaatiot voidaan toteuttaa huomattavasti aiempaa vapaammin ja pienemmin tilavarauksin, josta seuraa mittavia investointisäästöjä laskettiinpa ne 15 minkä mittapuun mukaan hyvänsä.

i, P793/8904

Claims (14)

1. Menetelmä nesteen poistamiseksi saostimista, suodatti-5 mistä, pesureista ja vastaavista vedenerotuslaitteista, joissa nestepitoisesta aineesta muodostetaan kerros nestettä läpäisevälle pinnalle ja josta kerroksesta poistetaan nestettä ja/tai kaasupitoista nestettä suodoksena mainitun pinnan läpi paine-eron vaikutuksesta, tunnettu siitä, että 10 suodos johdetaan laitteesta suljettua virtauskanavaa pitkin keskipakopumpulle ja samalla kehitetään suodatuksessa tarvittava paine-ero ainakin osittain mainitulla pumpulla tai imujalan ja pumpun sarjakytkennällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasupitoinen suodos johdetaan kaasua erottavalle keskipakopumpulle, jolloin pumppaustapahtuman aikana suodoksesta erotetaan kaasua pumppauksen tehostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasupitoisesta suodoksesta ennen pumppausta erotetaan kaasua.

4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että sekä ennen pumppausta että pumppauksen aikana erotettu kaasu johdetaan tyhjöpumpun kautta pois järjestelmästä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 30 siitä, että keskipakopumpun kehittämää alipainetta säädetään rajoittamalla pumpun painepuolen virtausta mainitun alipaineen ja/tai suodoksen lämpötilan funktiona.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että keskipakopumpun kehittämää alipainetta säädetään muuttamalla pumpun pyörimisnopeutta. P793FIVA.RE1 i2 *7538

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suodos johdetaan laitteen kanssa olennaisesti samalla tasolla olevalle pumpulle. 5

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suodos johdetaan pumpulle olennaisesti ilman ulkoista imujalkaa.

9. Laitteisto nesteen poistamiseksi saostimista, suodatta mista, pesureista ja vastaavista vedenerotuslaitteista, joka vedenerotuslaite on varustettu yhteellä ja siihen kytketyillä laitteilla nesteen tai kaasupitoisen nesteen poistamiseksi suodoksena, tunnettu siitä, että mainitut 15 laitteet suodoksen poistamiseksi koostuvat suljetun virtaus-kanavan muodostavasta suodosputkesta (22, 42, 62) ja siihen kytketystä keskipakopumpusta (23, 43, 63).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu 20 siitä, että pumppu (23, 43, 63) on varustettu kaasunerotus-laitteilla.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että pumpun (23, 43, 63) painepuolelle on järjestetty ' 25 kuristusventtiili (24).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kuristusventtiili (24) on kytketty säätöpiiriin, johon kuuluvat lisäksi säätöyksikkö (27) sekä pumpun (23) 30 imupuolelle järjestetyt paine- (26) ja/tai lämpötila-anturi (25).

13. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että suodosputken (22, 42, 62) yhteyteen 35 on järjestetty laitteet (29, 30) kaasun poistamiseksi suodoksesta ennen pumppausta. I: P793FIVA.RE1 i3 97 538

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että keskipakopumpulta (23, 43, 63) kaasua imevä tyhjöpumppu (30) on kytketty vedenerotuslaitteen (21, 41, 5 61) välityksellä suodoksen-/kaasunpoistojärjestelmään. P793FIVA.RE1 14 β 7 538