FI86669C - Hoeghastighetsprojektil. - Google Patents

Description

1 86669

Suurinopeuksinen ammus Tämä keksintö koskee ammusta, joka soveltuu suuriin nopeuksiin, mikä tarkoittaa esimerkiksi 400 m/s ja suurempia nopeuksia.

Uuden ammuksen tulee kyetä läpäisemään maaleja, joilla on sekä suuri että pieni vastustuskyky läpäisylle. Tässä tapauksessa ammuksen räjähdyspanoksen tulee räjähtää vasta kun ammus on läpäissyt maalin. Ammus on lisäksi sitä tyyppiä, joka käsittää lujaa materiaalia, esimerkiksi terästä olevan etupään sulkukerrokset. Se käsittää myös sytyttimen, joka räjähtää osuessaan kumpaankin maalityyppiin ja toimii joko hyvin herkästi osuessaan helposti läpäistävään maaliin tai hidaste-tusti, mikä mahdollistaa rajähdyspanoksen räjähtämisen kun ammus on tunkeutunut maalin sisään.

Tällä alalla on ennestään tunnettua valmistaa ammuksia, jotka voidaan saattaa räjähtämään osuessaan heikkoihin maaleihin ja maaleihin, joilla on suuri vastustuskyky läpäisylle. Tällaisissa ammuksissa etupään sulkukerros saa aikaan läpäisyvai-kutuksen. Näissä tpaauksissa sytyttimen voidaan katsoa muodostuvan etuosasta (iskuosasta), joka sijaitsee sulkukerroksen etupuolella, ja takaosan (aktivointiosan) , joka sijaitsee sulkukerroksen takana. Etuosa on herkkä ja se toimii osuessaan heikkoihin maaleihin. Osuessaan hyvin vastustuskykyisiin maaleihin, esimerkiksi 12 mm:n panssarin suojaamiin maaleihin, sytyttimen etuosa tuhoutuu niin, ettei sillä ole näissä tapauksissa mitään todellista vaikutusta. Sytyttimen aktivointiosa on tarkoitettu toimimaan myös tässä, tapauksessa sytyttäen ammuksen räjähdyspanoksen hidastetusti. Sytyttimen takaosa toimii täten sekä osuessa heikkoihin maaleihin että osuessa kovempiin maaleihin.

On tärkeätä, että ammuksen räjähtäminen ei tapahdu ennen kuin läpäisy on tapahtunut ja ammus on tunkeutunut noin 1,5-3 m maalin sisään.

2 8 6 6 69

Sen halutun vaikutuksen saavuttamiseksi, että ammuksen räjähdys-panos räjähtää vasta kun ammus on tunkeutunut maalin sisään, on pakko rakentaa sytytin niin, että räjähdys tapahtuu juuri haluttaessa ja että samalla tarkoituksetta tapahtuva räjähtäminen estyy tehokkaasti.

Keksinnön ensisijaisena tarkoituksena on saada aikaan koje ja laitelma, jotka ratkaisevat tämän ja muut rakenteelliset probleemat. Esillä olevan keksinnön mukaiselle ammukselle on tunnusomaista, että a) hidastettu panos on järjestetty onttoon sylinterin muotoiseen osaan, joka on kiinnitetty sulkukerroksen takana olevaan sytyttimen osaan joustavaa materiaalia olevien renkaan muotoisten elementtien kautta, jotka vastaanottavat värähtelyjä sekä ammuksen akselin että säteen suunnassa, b) sulkukerroksen takana oleva osa on tiivistetty sulkukerrosta vastaan toisella joustavaa materiaalia olevalla renkaan muotoisella elementillä, ja c) sulkukerros, ammuksen etuosa ja ammuksen takaosa sulkukerroksen takana olevine osineen on toteutettu eri materiaaleista.

Edellä mainitun sulkukerroksen muodostavan osan ja sen takana sijaitsevan osan toisiaan päin olevat päätypinnat on puristettu toisiaan vastaan niiden välissä olevan, lyijyä tai muuta myötäävää materiaalia olevan renkaan välityksellä.

Keksinnön eräälle toiselle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että onton sylinterin muotoisen osan takapinta nojaa muovia tai vastaavaa olevaan aluslevyyn ja että aluslevyssä on keskeinen aukko ammuksen takana olevaa sytytintä varten.

Esillä oleva keksintö ja sen tärkeät piirteet käyvät selvemmin ilmi seuraavasta piirustusten lyhyestä esittelystä ja siihen liittyvän edullisen sovellutusmuodon selityksestä.

Oheisissa piirustuksissa kuva 1 on sivukuva esillä olevan keksinnön mukaisesta suurino-peuksisesta ammuksesta, ja kuva 2 on leikkaus kuvan 1 mukaisen keksinnön mukaisen ammuksen etupään läpi.

3 86669

Piirustuksiin viitaten kuva 1 esittää suurinopeuksista ammusta, jonka kantama on 20 kilometrin suuruusluokkaa. Nopeus osumahetkellä on 400-500 m/s. Ammus on periaatteessa jaettu kahteen osaan, 1 ja 2, joista osa 1 on esitetty yksityiskohtaisemmin kuvassa 2. Osa 2, joka sisältää räjähdyspanoksen, voi olla sinänsä tunnettua tyyppiä.

Kuvan 2 mukaan sytytintoiminta on sisällytetty ammuksen etuosaan 1. Sytytintoiminnan voidaan katsoa käsittävän iskueli-men 3 ja aktivointielimen 4. Nämä elimet 3 ja 4 on erotettu toisistaan sulkukerroksella, joka esitetyssä sovellutusmuodossa muodostuu lujaa terästä olevasta putkimaisesta kappaleesta. Iskuelin 3 on yhdistetty sulkukerrokseen tämän etupään kautta. Elin 4 on kiinteästi kiinnitetty sulkukerrokseen 5 tämän takapäässä. Sulkukerros eli putkimainen kappale 5 on kiinteästi asennettu kuoreen 6, esimerkiksi kappaleessa tai kuoressa olevilla kierteillä 7, jolloin kuori lisäksi on tiivistetty joustavaa ainetta olevalla renkaalla 8. Ammuksen etuosan kärkiosa on merkitty 9. Tämä kärkiosa on kevytmetallia. Kärkiosa 9 on kiinteästi yhdistetty putkimaiseen osaan 5, esimerkiksi kierteillä 10, ja tiivistetty tiivistettä 8 vastaavantyyppisellä tiivisteellä 11. Ammuksen kärkikartio 12 on kiinteästi kierretty kärkiosaan 9 kierteiden 13 avulla. Kärkikartio voi olla kevytmetallia tai vastaavaa materiaalia.

Siihen on myös sovitettu tiiviste 14. Etumainen putkimainen kappale 15 on kiinteästi kierretty kärkiosaan 9 kierteiden 16 avulla. Putkimainen kappale 15 sisältää ensimmäisen sytytys-nallin 17 ja iskurin 18 nallia varten. Iskuri 18 on varustettu kiihdytyksen vaimentimella, joka on sinänsä tunnettua tyyppiä, jota ei selosteta yksityiskohtaisesti tässä yhteydessä. Iskuriin vaikuttamista varten on sovitettu pituussuunnassa liikkuva sauva 20, joka aktivoituu ammuksen kärkeen sijoitetun iskuelimen 21 vaikutuksesta. Sauvassa on pallomainen pinta 20a, joka on yhteistoiminnassa iskuelimessä olevan vastaavasti kuppimaisen pinnan 21a kanssa.

, 86669 4

Putkimainen kappale 15 muodostaa myös istuimen toista sytytys-nallia 22 varten, joka on sijoitettu sulkukerroksen 5 eteen. Sytytysnalli 22 työntyy putkimaisessa kappaleessa olevaan keskeiseen syvennykseen 5a. Sytytysnalli 22 on sijoitettu pitimeen 22a, 22b, jonka pidinosa 22a työntyy edellä mainittuun syvennykseen 5a, pidinosan 22b ollessa kiinteästi kierretty tai kiinteästi asennettu vastaavalla tavalla putkimaisessa kappaleessa 5 olevaan syvennykseen. Täten muodostuu luonnollinen murtokohta nuolella A osoitetussa tasossa, joka kulkee suorakulmaisesti piirustuksen kuvan 2 tasoa vastaan. Murto-kohdan A edellä mainittuun tasoon liittyen sytytysnalliin on sovitettu kaksi sirpalepanosta (Splinter charge) 23, 24, joista sirpalepanos 24 on asettunut sytytysnallin sytytyspanoksen päätypintaa vasten.

Sulkukerroksen 5 muodostavaan putkimaiseen kappaleeseen on muodostettu laippa 5b, jonka kehäpinta liittyy ammuksen ulkopintaan tai muodostaa sen osan. Sytytysnallien 17 ja 22 väliin on muodostettu kanava 25, jonka kautta sytytysnallin 17 kehittämät kaasut pääsevät sytytysnallin 22 panoksiin 23, 24. Putkimaisessa kappaleessa 5 on keskeinen kanava 26, jonka kautta sytytysnallin 22 kehittämät kaasut voivat virrata taaksepäin sulkukerroksen 5 takana olevaan osaan 4.

Osa 4 käsittää kuoriosan 27, joka voi olla alumiinia tai vastaavaa materiaalia. Kuoriosa 27 on kiinteästi kierretty putkimaiseen osaan kierteiden 28 avulla. Osien 5 ja 27 vastakkain olevat päät 5c ja 27a asettuvat toisiaan vasten lyijyä tai muuta pehmeätä materiaalia olevan laatan 29 välityksellä. Osat 5 ja 27 on tiivistetty joustavaa ainetta olevalla renkaalla 30. Kuoriosa 27 käsittää yksikön 31, joka on sijoitettu sen etupäähän, onton lieriömäisen osan 32, varmistimen 33 ja pohjaruuvin 34 siihen kuuluvine aukkoineen 35 ja detonaatto-reineen 36. Pohjaruuvi 34 on tiivistetty kuoriosaan 27 nähden joustavaa ainetta olevalla tiivisterenkaalla 37. Kuoriosa 27 työntyy ammuksen tilaan 38 ja detonaattorin 36 päätypinta on 86669 5 ammuksen varsinaista räjähdyspanosta 39 vasten. Varmistin 33 on sinänsä tunnettua tyyppiä, joka käsittää panoksen 33a, joka on sovitettu käännettäväksi kuvassa 2 esitetystä sivu-asennosta viritysasentoon, joka on aukon 35 kohdalla. Kuori-osassa 27 on keskeinen syvennys 27a, johon ontto lieriömäinen osa 32 on joustavasti ripustettu joustavilla elimillä, jotka esitetyssä sovellutusmuodossa muodostuvat kolmesta O-renkaasta 40, 41 ja 42. Ontto lieriömäisen osan 32 takapää on asettunut muovia tai sentapaista ainetta olevaa laattaa 43 vasten. Edellä mainitut O-renkaat ovat sovitetut vaimentamaan sekä akselinsuun-taisia että säteettäisiä liikkeitä. Ontto lieriömäinen osa 32 on varustettu kehän suuntaisilla rengasmaisilla urilla O-renkaita 40 ja 41 varten. 0-rengas 42 sijaitsee onton lieriömäisen osan viiston etupinnan ja kuoriosan 27 sisäpuolisen vaste-pinnan välissä.

Onton lieriömäisen osan keskellä sijaitsee hidastettu sytytin-panos 44, joka voi olla sinänsä tunnettua tyyppiä ja jonka pää-typinta aukeaa tilaan 45, jonka tilavuus on 1-6 cm^ mieluim-mm 3-4 cm .

Yksikkö 31 on varustettu suuttimella 31a, jonka aukon läpimitta on 0,2-0,6 mm, mieluimmin 0,3-0,4 mm. Yksikkö sisältää myös vahvistuspanoksen 46. Yksikön tuloaukko on merkitty 31b ja se on yhteydessä sulkukerroksessa 5 olevaan tilaan 5d. Yksikkö toimii siten, että se syöttää tilaan 45 hidastetun sytytyspa-noksen 44 sytytyskaasua. Tässä tapauksessa yksikkö kohdistaa kaasuihin paineen, joka ainakin sytytyssysäyksen lopussa kohoaa. Yksikkö on sovitettu johtamaan kaasuja kanavasta 26, mutta oman vahvistus panoksensa 4 6 ansiosta se voi itse kehittää kaasuja.

Ammuksen sytytystapahtuma on seuraava:

Ammuksen osuessa heikkoon maaliin iskuelin 21 tunnistaa iskuvoiman ja siirtää sauvaa 20 pituussuunnassa. Oletetaan, että hidastin 19 tällöin vapautuu, minkä seurauksena sauva 20 vaikuttaa iskuriin 18. Iskuri sytyttää sytytyspanoksen 17, 6 86669 joka tällöin kehittää sytytyskaasuja, jotka johdetaan kanavaan 25 ja sytytysnalliin 22. Tämä syttyy näiden kaasujen vaikutuksesta ja kehittää vuorostaan kaasuja, jotka johdetaan edelleen kanavan 26 läpi yksikköön 31. Yksikkö saa tällöin aikaan edellä selostetun hidastetun sytytyspanoksen 44 syttymisen. Tässä vaiheessa pyörimisvarmistin 33 on aktivoitunut ja asettunut siten, että nalli 33a on tullut aukon 35 kohdalle. Tämän johdosta hidastettu panos saa aikaan nallin 33a syttymisen, joka vuorostaan laukaisee panokset 35 ja 36, jotka lopuksi sytyttävät pääpanoksen 39.

Osuessa kovaan materiaaliin sytyttimen etuosa 3 tuhoutuu.

Tässä tapauksessa voidaan olettaa, että murtuminen tapahtuu tasossa A sillä tuloksella, että sirpalepanokset 23 ja 24 räjähtävät. Tämä taas aktivoi nallin 22, minkä jälkeen tapahtuma on sama kuin edellä on esitetty. Vaikkakaan murtuminen ei tapahtuisi jakotasossa A, osumasta syntyvä lämpöenergia sytyttää nallin, joten haluttu vaikutus on sama kuin edellä on esitetty.

Nallit 17, 22, yksikkö 31 ja hidastettu panos 44 järjestetään sellaisiksi, että pääpanoksen räjähtäminen tapahtuu kun ammus on läpäissyt maalin ja tunkeutunut siihen noin 1,5-3,0 m:n matkan. Hidastus valitaan ammuksen nopeuden ja sen matkan mukaan, jonka ammuksen halutaan tunkeutua maalin sisään ennen kuin räjähtäminen tapahtuu. Edellä esitetty rakenne soveltuu ensisijaisesti suurinopeuksisia ammuksia varten.

Kuvassa 1 maali on merkitty M ja tunkeutumissyvyys, joka on saavutettava ennen kuin räjähtäminen tapahtuu, on merkitty a. Kun ammus läpäisee paksuseinäisiä maaleja, esimerkiksi 12 mm panssari levyn, sulkukerros 5 osallistuu tehokkaana element tinä läpäisyvaikutukseen.

Esillä oleva keksintö ei rajoitu edellä selostettuun ja piirustuksissa esitettyyn, sillä on ajateltavissa monta muunnelmaa poikkeamatta oheisten patenttivaatimusten puitteista ja edellä selostetusta keksinnöllisestä ajatuksesta.

Claims (3)

7 8 6 6 6 9

1. Suurinopeuksinen ammus, joka on tarkoitettu tunkeutumaan maaleihin (M), joilla on sekä pieni että suuri tunkeu-tumisvastus, ja räjäyttämään ammuksen pääräjähdyspanos (39) tunkeutumisen jälkeen, jolloin ammus käsittää hyvälaatuista materiaalia, esim. terästä, olevan etuosan sulkukerroksen (5) ja kulloiseenkin maaliin osuessaan syttymään pystyvän sytyttimen, joka toimii toisaalta suurella herkkyydellä osuessaan pienellä tunkeutumisvastuksella varustettuun maaliin, ja joka toisaalta on vuorovaikutuksessa sulkukerroksen (5) takana olevan hidastetun panoksen (44) kanssa, joka panos sallii pääräjähdyspanoksen (39) räjäyttämisen tunkeutumisen jälkeen ja on siten järjestetty etteivät ammuksen materiaalin etuosassa esiintyvät iskuaallot räjäytä sitä, jolloin hidastettu panos on avoin laitetta (31) kohti, joka sytyttimen sytytysvaiheessa aikaansaa hidastetun panoksen luotettavan sytyttämisen, tunnettu siitä, että a) hidastettu panos (44) on järjestetty onttoon sylinterin muotoiseen osaan (32), joka on kiinnitetty sulkukerroksen (5) takana olevaan sytyttimen osaan (27) joustavaa materiaalia olevien renkaan muotoisten elementtien (40, 41, 42) kautta, jotka vastaanottavat värähtelyjä sekä ammuksen akselin että säteen suunnassa, b) sulkukerroksen (5) takana oleva osa (27) on tiivistetty sulkukerrosta (5) vastaan toisella joustavaa materiaalia olevalla renkaan muotoisella elementillä (30), ja c) sulkukerros (5), ammuksen etuosa (3) ja ammuksen takaosa (4) sulkukerroksen (5) takana olevine osineen (27) on toteutettu eri materiaaleista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että sulkukerroksen muodostavan osan (5) ja sen takana sijaitsevan osan (27) toisiaan päin olevat päätypinnat (5c, 27a) on puristettu toisiaan vastaan niiden välissä olevan, lyijyä tai muuta myötäävää materiaalia olevan renkaan (29) väliLyksellä. 8 86669

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ammus, tunnettu siitä, että onton sylinterin muotoisen osan (32) takapinta nojaa muovia tai vastaavaa olevaan aluslevyyn (43) ja että aluslevyssä on keskeinen aukko ammuksen takana olevaa sytytintä varten. Patentkrav.