FI86108C - Patron foer hagelgevaer med explosiv projektil. - Google Patents

Description

1 86108 Räjähtävällä ammuksella varustettu haulikon patruuna

Keksinnön kohteena on haulikon patruuna, jossa on panssariammus, johon kuuluu pääpanos, joka on järjestetty 5 räjähtämään suoraan sytyttimen iskusta, jolloin patruunassa on putkiräjähdykseltä suojaava varmistin, joka on val-' mistettavissa taloudellisesti ja joka voidaan laukaista turvallisesti tavanomaisesta haulikosta.

Uudenaikaisissa iskuräjähdysammuksissa on putkirä-10 jähdykseltä suojaava varmistinmekanismi, joka estää ammusta räjähtämästä aseen piipussa ja virittää sen eli saattaa sen valmiiksi räjähtämään iskun vaikutuksesta, kun se on , lentänyt riittävän pitkälle, jotta se räjähtää vahingoit tamatta asetta tai ampujaa. Etäisyys, jolla ammus on tur-15 vallista virittää, riippuu ammuksen koosta (räjähdyksen voimakkuudesta) ja räjähdyksessä taaksepäin ampujaa kohti sinkoutuvien sirpaleiden ja räjähdystuotteiden määrästä. Tällaiset varmistinmekanismit ovat yleensä monimutkaisia ja kalliita ja ne vievät ammuksessa huomattavasti tilaa 20 pienentäen siten pääräjäytelataukselle jäävää tilavuutta.

Ellei tarvittaisi putkiräjähdykseltä suojaavaa mekanismia eikä tarvitsisi estää räjähdysvalmiuteen virittymistä, kunnes ammus on lentänyt turvalliselle etäisyydelle, räjäytin voisi muodostua ammuksen kärjessä sijait- • · · 25 sevasta yksinkertaisesta nallista, joka räjähtäisi tör- mäyksen aiheuttamasta iskusta. Tavanomaisissa ammuksissa ei yksinkertaisia iskunalleja voida käyttää. Tunnetuissa : laukaisumekanismeissa käytetään ammuksen sisällä olevaa - Y laukaisunastaa tai iskurimekanismia, joka aiheuttaa räjäh- :Y: 30 dyksen mekaanisesti, tai vaihtoehtoisesti pietsosähköistä • · kidettä, joka kehittää iskun vaikutuksesta sähköä. Molem-....: mat nämä järjestelmätyypit voidaan lukita eli pitää toimi- mattomina laukaisumekanismeilla ja molemmissa voidaan räjäytys järjestää pääräjähdyspanoksen takaosaan, mikä on • · 35 tarpeen erityisesti onteloräjäytyspanoksia räjäytettäessä. 1 • 0 · · · • · · • · · 2 86108

Valitettavasti molemmat järjestelmät tekevät ammuksen monimutkaiseksi ja kalliiksi ja mekaanisissa järjestelmissä haittana on lisäksi niiden verrattain hidas toiminta. Vaikka pietsosähköiset järjestelmät ovat nopeita, ne eivät 5 toimi silmänräpäyksessä sähkön nopeudesta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että räjäyttimen sisällä oleva metalliele-' mentti vaatii virtaa huomattavan kauan, ennen kuin se on riittävän kuuma saadakseen aikaan räjähdyksen.

Mikäli käytetään ontelopanosta, lisätään ammuksen 10 räjähdyspanoksen etupuolelle pitkä uloke, yleensä tyhjä lieriö tai kartio, jotta räjähdys tapahtuu ennen, kuin panos on päässyt liikkumaan ulokkeen pituutta vastaavan matkan. Ellei näin tehtäisi ja jos panoksen etupinta törmäisi ennen räjähdystä, panoksen kartiomainen muoto vään-15 tyisi ja sen panssarinläpäisyvaikutus, ns. Monroe-efekti, ei enää toimisi.

Nopeimpiin mahdollisiin sytytysaikoihin päästään luonnollisesti sytyttimen suoralla iskulla, jolloin räjähdyksen kerran käynnistyttyä räjähdys etenee voimakkaana 20 ketjureaktiona niin nopeasti, että mitään ulokevartta ei tarvita. Tässä olisi lisäksi se etu, että räjäytin olisi yksinkertainen ja halpa valmistaa. Ongelmana on kuitenkin tällaisen räjäyttimen hallinta yksinkertaisella ja luotet-. . tavalla putkiräjähdykseltä suojäävällä varmistimella.

25 Keksinnön mukaiselle haulikon patruunalle, joka on •valmistettavissa taloudellisesti ja joka voidaan laukaista turvallisesti tavanomaisesta halukosta, on tunnusomaista, : että varmistinmekanismi käsittää lieriömäisen kappaleen, : : : joka on sijoitettu pääpanoksen sisäpuolelle ja joka on 30 järjestetty keskeyttämään räjähdystapahtuman sytyttimen räjähtämisen jälkeen ja on järjestetty irtoamaan pääpanok-sen sisältä sen jälkeen, kun ammus on laukaistu aseen pii-pusta.

Edullisesti varmistin on järjestetty irtoamaan am-·.1·: 35 muksesta saattaakseen ammuksen räjähdysvalmiiksi sen jäl-keen, kun ammus on laukaistu aseen piipusta. 2 2 · · 3 86108

Suositeltavasti panssariammus käsittää avoimen kanta- eli takaosan, jotta voidaan estää sirpaleiden sinkoutuminen taaksepäin räjähdyksessä.

Pääpanoksessa on edullisesti lieriömäinen poraus, 5 joka ulottuu pituussuunnassa sen lävitse ja ympäröi lieriömäistä kappaletta.

' Lieriömäinen kappale voidaan tehdä yhdeksi kappa leeksi tiivistimen kanssa, joka sijaitsee ammuksen ja pää-panoksen ja laukaisupanoksen välissä, jolla ammus laukaisit) taan patruunasta, ja tiivistin voi käsittää yhtenäisen muovitulpan, jossa on etummainen ja takimmainen kiekko ja näiden välillä kokoonpainuvat väliketuet, jolloin kiinteä H lieriömäinen kappale ulkonee etummaisen kiekon etupinnas ta.

15 Varmistimen ympärille on sopivimmin järjestetty rengasmaisesti toisioräjäytin, ja pääpanos voi olla onte-lopanos, jossa on pääasiassa katkaistun kartion muotoinen otsapinta.

Sytytin käsittää edullisesti lieriömäisen hylsyn, 20 jonka etupäässä on räjäytin ja takapää ulottuu ainakin osittain varmistimen sisään. Sytytin voi käsittää reunasy-tytteisen hylsyn.

Patruunaan voi kuulua hylsy, jonka käännetty reuna ulottuu sytyttimen etupuolelle estääkseen sytyttimen rä-25 jähtämisen, jos patruuna pääsee putoamaan ennen haulikkoon lataamista.

Keksinnössä käytetään hyväksi räjähdysten muodosta- j '.* maa ketjua, joiden keskinäinen herkkyys ja sijainti saa- : vat ne räjähtämään tietyssä sarjassa, joka voidaan kes- • · · 30 keyttää tulpalla, joka muodostaa osan putkiräjähdykseltä suojaavaa varmistinta.

____; Seuraavassa selostetaan yhtä esimerkkiä keksinnön ... mukaisesti konstruoidusta panssarin läpäisevästä haulikon ammuksesta viitaten oheisiin kaaviomaisiin piirustuksiin, 35 joissa • « · • · • · • · · 4 86108 kuvio 1 esittää pituussuunnassa osittain leikattua kuvantoa haulikon patruunasta, joka on sijoitettu haulikon patruunapesään, kuvio 2 esittää patruunan ammusta haulikon piipussa 5 välittömästi laukaisemisen jälkeen, kuvio 3 esittää ammusta ajankohtana, jolloin se on ' tullut ulos piipusta mutta ei ole vielä törmännyt kohteeseen.

Kuvio 1 esittää ladattua haulikon patruunaa, jonka 10 ulkomitat ovat 2 3/4" mittaisen ja 12-kaliiberisen stan-dardipatruunan mukaiset ja jota voidaan käyttää missä tahansa 12-kaliiberisessa haulikossa, jossa on avoin supis-tamaton piippu (eli sylinteripiippu).

Patruuna 1 käsittää tavanomaisen lieriömäisen hyl-15 syn 2 ja kantaholkin 3, jossa on nalli 4. Kuten useimmissa uudenaikaisissa haulikon patruunoissa, räjähdyspanos 5, jolla ammus laukaistaan, nojaa kokoonpainuvaa muovitulppaa tai tiivistintä 6 vasten, johon kuuluu takimmainen ja etummainen kiekko 7,8 ja kokoonpainuvat väliketuet 9.

20 Hylsyn 2 etupäässä on tavanomainen kääntöreuna 10, joka pitää kiinni olennaisesti lieriömäistä ammusta 11. Ammuksessa 11 on sytytin 12, joka tässä tapauksessa muodostuu tavanomaisesta reunasytytteisestä hylsystä 13 ja nallista 14, ja sytytin 12 ulottuu pyöreän aukon lävitse, '·1·" 25 joka on muodostettu ammuksen katkaistun kartion muotoiseen etuosaan 15.

Päinvastoin kuin tavanomaisissa muovi tulpissa, tul- * V passa 6 on etupuolinen uloke 16, joka työntyy ammuksen 11 sisään sytyttimen 12 lieriömäisen osan ympärille. Tämä 30 lieriömäinen osa 16 muodostaa putkiräjähdykseltä suojaavan tulpan eli varmistimen, joka esitetyssä asennossa "ver- ____: hoaa" sytyttimen 12 räjähdyksen ja estää pääräjähdyspanos- ...^ ta 17 räjähtämästä, joka on pakattu tulpan 16 ympärille ja *. käsittää "muotoillun" panoksen, jotta räjähdyksessä saavu- 35 tetaan panssarinläpäisyvaikutus. Pääpanoksessa 17 on kes- • · « * · · · · • · 5 86108 keinen, pituussuuntainen poraus 16', johon tulppa 16 on sovitettu. Tulppa 16 verhoaa sytyttimen räjähdystä estämällä sytyttimestä tulevaa paineaaltoa pääsemästä toisio-räjäyttimelle 20, joka sijaitsee pääpanoksen 17 sisäpuo-5 lella ja rengasmaisesti pienellä välyksellä tai ilman välystä tulpan 16 ympärillä. Toisioräjäytin 20 on tehty her-' kemmäksi kuin pääräjäytyspanos ja sen on räjähdettävä, jotta pääpanos räjähtäisi.

Voidaan havaita, että käännetty reuna 10 ulottuu 10 sytyttimen 12 iskunallin 14 etupuolella ja tämä estää sytytintä räjähtämästä, jos se pääsee vahingossa putoamaan ennen haulikkoon lataamista.

, Kun patruuna laukaistaan, käännetty reuna suoristuu ammuksen 11 eteenpäin suuntautuvan liikkeen ansiosta ja 15 ammus etenee kiihtyvällä nopeudella piipun 18 lävitse (ks. kuvio 2) tulpan 6 takana vaikuttavan kaasupaineen työntä-mänä ja putkiräjähdykseltä suojaava tulppa 16 pysyy paikallaan saman kaasunpaineen vaikutuksesta. Jos siis piipussa olisi este ja sytytin 12 räjähtäisi törmätessään 20 esteeseen, ei toisioräjäytin eikä pääräjähdyspanos räjähtäisi. Näin ollen ei ole mitään mahdollisuutta, että pääpanos tai ammus räjähtäisi ollessaan vielä aseen sisällä.

Kun ammus 11 ja muovitulppa 6 ovat lentäneet yhdessä ulos piipusta, kaasunpaine ei enää paina tulppaa 6 25 ammusta 11 vasten ja suuren nopeuden johdosta ja siitä syystä, että se kohtaa huomattavaa ilmanvastusta, kevytra-:.'-j kenteinen muovitulppa jää pian jälkeen (ks. kuvio 3) . Kun :**\· tulppa 6 irtoaa ammuksesta (joka on raskaampi ja sen vuok si vähemmän altis ilmanvastuksen vaikutukselle), muovi-30 tulppa 6 vetää varmistintulpan 16 ammuksen sisältä ja pääpanoksen sisältä, jolloin ammus tulee räjähdysvalmiiksi ja _ . räjähtää iskusta, kun sytytin 12 räjähtää ja räjäyttää puolestaan toisioräjäyttimen 20.

·’ Irtoaminen on edullista järjestää tapahtumaan : 35 3...15 m aseen ulkopuolella ja koska ammuksessa ei ole * • * · 6 86108 kiinteää kantaa, ammuksen hylsystä syntyvät sirpaleet sinkoutuvat ainoastaan säteen suuntaisesti ulospäin ja eteenpäin mutta eivät taaksepäin kohti asetta. Ammus 11 räjähtää siten ampujan kannalta turvallisesti verrattain pie-5 neliäkin etäisyydellä.

Iskuräjähdyksen kulku on sellainen, että kehäsytyt-• teinen sytytin 12 räjäyttää pienen ja herkästi räjähtävän panoksen kehäsytytteisessä patruunassa, joka syöksee suu-rinopeuksisen paineaallon taaksepäin ja ulospäin tyhjään 10 onteloon, jonka muodostaa pääpanoksen 17 kartiomainen ot- sapinta 19. Paineaallon voimakkuus on liian pieni räjäyt-tääkseen verrattain epäherkän pääpanoksen ja osa paineaallosta jatkaa matkaa taaksepäin pääpanoksessa olevan porauksen 16' lävitse, kunnes se saavuttaa herkemmän toisio-15 räjäyttimen 20 ja räjäyttää sen, joka puolestaan räjäyttää pääpanoksen 17 ollessaan suorassa kosketuksessa tähän. Pääpanoksen 17 räjähdys etenee kartiomaista pintaa 19 kohti, joka sitten keskittää energian yhdeksi voimakkaaksi, korkeapaineiseksi ja korkealämpötilaiseksi kaasusuihkuksi, 20 joka läpäisee maalin. Tätä energiankeskitystä kutsutaan Monroe-efektiksi ja se esiintyy kaikissa ontelopanoksissa.

Räjähdyksen edetessä räjähdysketjuna ammuksen etupinta musertuu maaliin iskeytymisen johdosta. Räjähdyksen tulee tapahtua täydellisesti ennen, kuin ammuksen etupinta 25 painuu niin paljon taaksepäin, että se tuhoaa ammuksen kartiomaisen pinnan 19 muodon, jota tarvitaan Monroe-efek-tin synnyttämiseen. Tämä saadaan helposti aikaan, koska • hitain tapahtuma räjähdysketjussa on paineaallon kulku ja : se voi edetä n. 12000 m/s ollen siten suunnilleen 32 ker- 30 taa nopeampi kuin ammuksen nopeus ja sen suurin kokoon pa inumisnopeus. Voidaan siis havaita, että ammus on suh-teutettu siten, että räjähdys ehtii tapahtua loppuun run-... saalia aikamarginaalilla ennen, kuin ontelopanos muuttaa *. muotoaan.

!/.: 35 • 1 • · · • · · • · · · · • · • 1 «·· 7 86108 Päinvastoin kuin kaikissa tavanomaisissa ammuksissa, joissa räjähdys tapahtuu hidastetusti, keksinnössä räjähdys käynnistyy iskusta varmistetussakin tilassa. Put-kiräjähdykseltä suojaava tulppa keskeyttää ja pysäyttää 5 kuitenkin räjähdyksen ennen, kuin se ehtii räjäyttämään pääpanosta. Vaikka tämä saattaa vaikuttaa epäturvallisel-• ta, varmistintulpan on mahdotonta liikkua taaksepäin asemastaan ennen, kuin ammus on tullut ulos aseen piipusta, ja patruuna on siten luonnostaan turvallinen.

10 % • · • · · • 1 · » · » » « · • · • · · « · · • · · • · « · 1 • ·» « « • · φ · · • · « * « « • · · • » « 1

Claims (11)

1. Haulikon patruuna (1) , jossa on panssariammus (11), johon kuuluu pääpanos (17), joka on järjestetty rä- 5 jähtämään suoraan sytyttimen (12) iskusta, jolloin patruunassa (1) on putkiräjähdykseltä suojaava varmistin (16), • tunnettu siitä, että varmistinmekanismi (16) käsittää lieriömäisen kappaleen (16), joka on sijoitettu pääpanoksen (17) sisäpuolelle ja joka on järjestetty kes-10 keyttämään räjähdystapahtuman sytyttimen (12) räjähtämisen jälkeen ja on järjestetty irtoamaan pääpanoksen sisältä sen jälkeen, kun ammus (11) on laukaistu aseen piipusta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen haulikon patruuna, tunnettu siitä, että varmistin (16) on järjes- 15 tetty irtoamaan ammuksesta saattaakseen ammuksen räjähdys-valmiiksi sen jälkeen, kun ammus (11) on laukaistu aseen piipusta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen haulikon patruuna (1), tunnettu siitä, että panssariammus 20 (11) käsittää avoimen kanta- eli takaosan, jotta voidaan estää sirpaleiden sinkoutuminen taaksepäin räjähdyksessä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen haulikon patruuna (1), tunnettu siitä, että pääpanokses-sa (17) on lieriömäinen poraus (16') , joka ulottuu pituus- • · •V 25 suunnassa sen lävitse ja ympäröi lieriömäistä kappaletta :Λ: (16).

: 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen hauli- kon patruuna (1), tunnettu siitä, että lieriömäi-; nen kappale (16) on tehty yhdeksi kappaleeksi tiivistimen 30 (6) kanssa, joka sijaitsee ammuksen ja pääpanoksen (11 ja 17. ja laukaisupanoksen (5) välissä, jolla ammus laukais-. taan patruunasta (1).

... 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen haulikon patruuna *·', " (1), tunnettu siitä, että tiivistin käsittää yhte- :\i 35 näisen muovitulpan (6), jossa on etummainen (7) ja takim- * »*· • i » · · * » · * • · « · ·· · 9 86108 mainen kiekko (8) ja näiden välillä kokoonpainuvat välike-tuet (9), jolloin kiinteä lieriömäinen kappale (16) ulko-nee etummaisen kiekon (8) etupinnasta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen hauli-5 kon patruuna (1), tunnettu siitä, että varmistimen (16) ympärille on sovitettu rengasmaisesti toisioräjäytin (20).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen haulikon patruuna, tunnettu siitä, että pääpanos (17) on 10 ontelopanos, jossa on pääasiassa katkaistun kartion muotoinen otsapinta (19).

8 86108

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen hauli- , kon patruuna (l), tunnettu siitä, että sytytin (12) käsittää lieriömäisen hylsyn (13), jonka etupäässä on rä-15 jäytin (14) ja jonka takapää ulottuu ainakin osittain varmistimen (16) sisään.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen haulikon patruuna (1), tunnettu siitä, että sytytin (12) käsittää kehäsytytteisen hylsyn (13).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen hau likon patruuna (1), tunnettu siitä, että patruunaan kuuluu hylsy (2), jonka käännetty reuna (10) ulottuu sytyttimen (12) etupuolelle estääkseen sytyttimen (12) räjähtämisen, jos patruuna (1) pääsee putoamaan ennen hau- ♦ · · '·1-1 25 Ukkoon lataamista. • · 1 ti» • « » 0 • « · • »m « • · • « · • · · • · · · « 1 • · · 10 861 08