FI85910B - Foerfarande och anordning foer att starta pannan i ett kraftverk som utnyttjar fast braensle samt foer att saekerstaella foerbraenningen av braenslet. - Google Patents

Description

8591 0

Menetelmä ja laite kiinteää polttoainetta käyttävän voimalaitoksen kattilan käynnistämiseksi ja polttoaineen palamisen varmistamiseksi Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä kiinteää polttoainetta käyttävän voimalaitoksen kattilan käynnistämiseksi ja polttoaineen palamisen varmistamiseksi .

Keksinnön kohteena on myös menetelmän soveltamiseen tarkoitettu laite.

Kiinteää polttoainetta käyttävien voimalaitosten kattiloissa on useita polttimia. Pääosa kattilan tehosta tuotetaan pääpolttimilla, jotka syöttävät kattilaan suurimman osan sen tarvitsemasta polttoaineesta. Polttoaineen jatkuva palaminen on varmistettava kiinteää huonompilaatuista polttoainetta käyttävissä kattiloissa, sillä tulen sammuminen aiheuttaa räjähdysvaaran, koska polttoaine kaasuuntuu kuumassa kattilassa ja muodostaa hiilimonoksidipitoista räjähdysherkkää kaasua. Polttoaineen jatkuva palaminen varmistetaan tuki-polttimilla. Tukipolttimina käytetään yleensä erilaisia öljy- tai kaasupolttimia.

Kiinteää polttoainetta, kuten hiiltä tai turvetta, käyttävä lämmityskattila käynnistetään ("ajetaan ylös") lämmittämällä kattila riittävän kuumaksi käynnistyspolttimilla, minkä jälkeen kiinteän polttoaineen syöttö kattilaan voidaan aloittaa. Tarvittavien käynnistyspolttimien tehon on oltava melko suuri kattilan kokonaistehoon nähden, jotta ylösajo olisi mahdollista. Yleensä käynnistyspolttimet mitoitetaan siten, : : että niiden teho on n. 25 - 50% kattilan kokonaistehosta.

. Käynnistyspolttimina käytetään nykyisin kaasu- tai öljypolt- timia, jotka toimivat samalla kattilan tukipolttimina. Kat-'·' ‘ tilassa pääpoltin on kiinnitetty kattilan seinämässä olevaan aukkoon ja käynnistyspoltin pääpolttimen keskelle. Kattila 2 85910 lämmitetään ylösajossa käynnlstyspolttimen liekillä. Tarvittaessa käynnistyspoltinta käytetään tukipolttimena kattilan jatkuvan käytön aikana pääpolttoaineen jatkuvan palamisen varmistamiseen. Erilaisten kaasu- ja öljypoltinratkaisujen toiminta ja rakenne on hyvin tunnettu.

Plasmapolttimien käyttöä tuki- ja/tai käynnistyspolttimena on tutkittu, mutta laitteistoja ei ole vielä yleisesti käytössä. Valokaarella sytytetyn hiilipölyn käyttämistä suoraan kattilan sytyttämiseen ja tukipolttoon tutkitaan myös, mutta nämäkään laitteet eivät vielä sovellu voimalaitosmit-takaavaisiin laitoksiin. Tekniikan tason osalta viitattakoon seuraaviin julkaisuihin: [1] Plasma torches as replacement for oil burners, S.L. Thunberg, W.J. Melilli, W.H. Reed, Energy, Iron and Steel International, Dec. 1983, p.207-211 [2] Plasma torch boiler ignition, M.B. Paley, Babcock and Wilcox Canada, Industrial opportunities for plasma technology, Symposium in Toronto Oct. 21, 1982, D-2, 15p.

[3] Get oil and gas out of pulverized-coal firing, John Reason, Fuels and fuel handling, Power, May 1983, p. 111-113

Nykyisin käytössä olevat öljy- tai kaasupolttimiin perustuvat käynnistys- ja tukipoltinratkaisut ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja polttotapahtuma on hyvin hallittavissa näiden poltinten avulla. Järjestelmien haittana on kuitenkin se, että poltin käyttää eri polttoainetta kuin itse kattila, joten poltinta varten on rakennettava erillinen polttoaineen syöttö- ja varastointijärjestelmä. Öljy ja kaasu ovat kalliimpia kuin käytettävät kiinteät polttoaineet, ja ···, koska käynnistys- ja tukipoltinten tehon on oltava melko suuri kattilan kokonaistehoon verrattuna, tarvitsevat ne • · paljon kallista polttoainetta, mikä lisää laitoksen käyttö- • · « · • · • · * 3 85910 kustannuksia. Suuren öljymäärän polttaminen kiinteän polttoaineen käytön yhteydessä lisää laitoksen rikkipäästöjä huomattavasti, koska käytettävät öljylaadut sisältävät rikkiä huomattavasti enemmän kuin käytettävät kiinteät polttoaineet. Erityisesti turvetta polttoaineena käyttävissä laitoksissa öljystä tulevan rikin vaikutus laitoksen kokonaisrik-kipäästöihin on suuri, koska öljypoltinta joudutaan polttamaan jatkuvasti kattilaa käytettäessä ja turpeessa on vain vähän rikkiä. Turpeen palamistapahtumaa on vaikea hallita, koska turpeen kosteusprosentti ja muut palamiseen liittyvät ominaisuudet vaihtelevat paljon. Turvekattilan rikkipääs-töista pääosa tulee tukipolttoon käytetystä öljystä.

Plasmatekniikkaan perustuvien tuki- ja käynnistyspolttimien heikkoutena on liian pieni teho ja plasmaliekin pieni koko, minkä johdosta pääpolttoaineen palamistapahtumaa on vaikea hallita näiden laitteiden avulla. Plasmasytytteisten polt-timien kylmäkäynnistysominaisuudet ovat huonot. Kehitetyissä polttimissa ei ole pystytty yhdistämään plasmaliekkiä ja polttoainetta riittävän tehokkaasti, jotta kylmäkäynnistys-tilanteessa polttoaine saataisiin varmasti syttymään. Näillä laitteilla ei pystytä käynnistämään turvallisesti kylmää kattilaa, joten niillä ei voida korvata tavanomaista käyn-nistyspoltinta. Huonolaatuisia polttoaineita poltettaessa joudutaan käyttämään öljyllä tai kaasulla toimivaa apupol-tinta plasmasytytteisen tukipolttimen lisäksi.

Valokaarella sytytettävää poltinta käytetään ainoastaaan kattilan pääpolttimena. Menetelmän mukaan pääpolttimen polt-toainevirtaan työnnetään elektrodit, joiden välille synnytetään valokaari, ja polttoaineen sytyttyä valokaari sammute-taan ja elektrodi vedetään pois polttoainevirrasta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan plasmatekniik-' ‘ kaan perustuva tuki- ja käynnistyspoltinratkaisu, jolla voi- : täisiin korvata nykyisin käytettävät öljy- ja kaasupoltti- : met.

I 1 · • 1 4 85910

Keksinnön mukaista tuki- ja käynnistyspoltinta kutsutaan myöhemmin PH- (plasma-hiili) polttimeksi.

Keksintö perustuu siihen, että plasmatykillä sytytetään apu-polttoaine ja tämä apupolttoaine syötetään koaksiaalisesti pääpolttoainevirran keskelle, jolloin pienellä plasmatykin teholla saadaan syttymään ja palamaan hallitusti suuri määrä käytettävää polttoainetta. Apupolttoainetta kaasutetaan voi-makkasti ali-ilmaisena vaiheittain ja se sytytetään ennen pääpolttoainevirtaan johtamista syöttämällä siihen ilmaa. Keksinnön mukaan saadaan aikaan niin suuritehoinen ja helposti säädettävä tuki- ja käynnistyspoltin, että kattilan käynnistäminen kylmänäkin on mahdollista tällaista poltinta käyttämällä.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on ominaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tun-nusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle laittelle on puolestaan tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosas-sa.

Keksinnön avulla saavutetaan useita etuja.

Keksinnön mukaisella laitteella voidaan korvata aikaisemmin tuki- ja käynnistyspolttimina käytetyt öljy- ja kaasupoltti-met. Koska PH-polttimessa käytetään kiinteää polttoainetta, ei tarvita öljyn tai kaasun varastointi- ja syöttölaitteita. Laitoksen käyttökulut pienevät, koska tukipolttoon käytetään halpaa polttoainetta, ja polttoainevarastojen hallinta helpottuu, koska varastoitavia polttoaineita on vähemmän. Plasmatykin tarvitseman sähkötehon osuus on pieni PH-polttimen kokonaistehoon verrattuna. Kun öljypoltin korvataan plasma-*···: sytytteisellä, kiinteää polttoainetta käyttävällä PH-poltti- mella, alenevat laitoksen rikkipäästöt erityisesti turvevoi-. maloissa huomattavasti. Koska keksinnön mukainen laite on « 4 · •vaihepoltin, saadaan laitoksen typpioksidipäästöt pidettyä • · · * m · • « 1 · · • · • · « · « 5 85910 vaihepolttotekniikan keinoin vähintään yhtä matalalla tasolla kuin tavanomaisilla tukipolttimilla.

PH-polttimen liekki on helposti hallittava ja se palaa vakaasti myös pienillä tehoilla, vakaan palamisen ansiosta PH-polttimen tehoa on helppo säätää polttoainevirtaa säätelemällä. PH-poltin soveltuukin siksi kaikkien kiinteää polttoainetta käyttävien kattiloiden käynnistyspolttimeksi ja kat-tilatehon säätöpolttimeksi. Tämän keksinnön mukaisen PH-polttimen avulla voidaan hiili- tai turvekattilan pääpoltto-ainetta käyttää huomattavasti laajemmalla tehoalueella ja alhaisemmalla teholla kuin aikaisemmin. Kun laitoksen tehoa pystytään säätämään turvallisesti ja taloudellisesti, laitosta voidaan käyttää jakeluverkon kuormitushuippujen tasaamiseen pelkkää pääpolttoainetta käyttäen. Keksinnön mukaisen PH-polttimen rakenne on sellainen, että siinä käytettävän polttoaineen jatkuva palaminen varmistetaan plasmallekin avulla, jolloin kattilan pääpolttoaineena voidaan käyttää vaikeasti poltettavia aineita, kuten puupurua, ligniiniä, yms. Koska PH-poltin on erittäin varmatoiminen ja helposti säädettävä, voidaan pääpolttimia tukea PH-polttimilla ilman kaasun tai öljyn tukipolttoa sammumisriskin ja sammumisesta aiheutuvan räjähdysvaaran riskin ollessa erittäin vähäisiä.

Poltin voidaan asentaa uusiin kattiloihin tai sillä voidaan -·. korvata jo käytössä olevan kattilan käynnistys- ja tukipolt- timet. Kattilan rakenteeseen ei tarvitse tehdä suuria muutoksia, koska poltin voidaan rakentaa niin pienikokoiseksi, että se voidaan asentaa pääpolttimen yhteyteen vanhan tuki-polttimen ja sen oheislaitteiden tilalle.

Seuraavassa tarkastellaan keksintöä lähemmin oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 on kaaviollinen periaatekuva keksinnön mukaisesta laitteesta.

Kuvio 2 on kaaviokuva keksinnön mukaisesta laitteesta pääpolttimen yhteyteen asennettuna.

6 85910

Kuvio 3 on yksityiskohtaisempi kuva laitteen yhdestä suoritusmuodosta pääpolttimen yhteyteen asennettuna.

Kuvio 4 esittää yhtä vaihtoehtoista keksinnön suoritusmuotoa.

Kuvio 5 esittää toista vaihtoehtoista keksinnön suoritusmuotoa.

Tämän keksinnön mukaan plasmatykillä 1 kaasutetaan kiinteää polttoainetta, esimerkiksi pölymäistä, jauhettua hiiltä. Hiili-ilmaseoksen poltto-/kaasutusastetta säädetään monivaiheisella ilmansyötöllä. Osittain kaasutettu, palava, kuumia hiilipartikkeleita, hiilimonoksidia ja vetyä sisältävä ali-ilmainen seos johdetaan pääpolttimen 6 poltto-ainevirtaan, jolloin pääpolttoaine syttyy. Syttymiskohtaan johdetaan ilmaa palamisen tehostamiseksi.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön toimintaperiaate. Plasma-tykki 1 on sijoitettu polttimen 5 kartiomaiseen takaosaan. Polttimeen 5 syötetään ilman avulla hiilipölyä yhteen 2 kautta. Hiilipöly virtaa plasmatykin 1 ympäri tykin 1 eteen, missä kuuma plasmaliekki kaasuttaa osan hiilestä hiilimonoksidiksi sytyttäen samalla hiilen sekä hiilimonoksidin palamaan. Polttoaineen kuljettamiseen käytettävän ilman määrä on niin pieni, että tässä vaiheessa hiili ei pala täydellisesti. Polttoainevirtaan tuodaan lisäilmaa yhteellä 3. Ilmaa lisätään polttoaineeseen sen verran, että osa hiilestä kaasuuntuu hiilimonoksidiksi. Runsaasti hiilimonoksidia, vetyä ja kuumia hiilihiukkasia sisältävä palava kaasu puhalletaan putkea pitkin pääpolttimen polttoainevirtaan. Hieman ennen kaasun syöttämistä pääpolttimen polttoainesuihkuun lisätään kaasuun ilmaa yhteillä 4 pääpolttoaineen palamisen tehostam-seksi.

«

Kuviossa 2 on esimerkki laitteen sijoittelusta pääpolttimen .* . 6 yhteyteen. PH-poltin 5 on asennettu pääpolttimen 6 pi tuusakselin suuntaisesti siten, että PH-poltin 5 on pääpolt- 7 85910 timen 6 keskiakselilla. PH-polttimeen 5 tuodaan polttoaine yhteellä 2 ja polttoaine sytytetään plasmatykillä 1. Pää-polttimen 6 polttoaine tulee yhteen Θ kautta ja pääpolttimen 6 tarvitsema paloilma johdetaan polttimeen 6 ilmayhteellä 7.

Kuviossa 3 on esitetty yksi keksinnön suoritusmuoto. Laitteeseen kuuluu PH-polttimen 5 ja pääpolttimen 6 lisäksi polttoaine- ja ilmayhteet 2, 7, 8, 9, plasmatykki 1, ilman-ohjaussolat 10, 11 ja tukipolttimen suutin 12. Pääpoltin 6 on kiinnitetty kattilan seinämään. PH-poltin 5 on asennettu pääpolttimen 6 keskiakselille, ja suuttimen 12 pää on pidemmällä kattilassa kuin pääpolttimen 6 suuaukko. PH-polttimen 5 suutin 12 on runkoputken 13 kattilan puoleisessa päässä. PH-polttimen 5 runkoputki 13 on viety pääpolttimen 6 seinämän läpi suojaputken 16 sisässä. Suojaputken 16 ja runkoputken 13 alkupäässä on polttoilman syöttöyhde 9. Syöttöyhtee-seen 9 on kiinnitetty plasmatykki 1, ja PH-polttimen 5 polt-toaineensyöttöyhteet 2.

Plasmatykki 1 toimii tasavirralla ja plasmakaasuna käytetään paineilmaa. Plasmatykkiä jäähdytetään vedellä. Polttoaineena käytettävä hiilipöly johdetaan plasmatykin 1 eteen yhteen 2 kautta. Polttoaine syötetään puhaltimella käyttämällä ilmaa kantoaineena. Polttoaineen syöttöyhteen 2 tukipolttimen 5 runkoon kiinnittyvä pää on kaareva ja kiertyy noin puoli kierrosta rungon ympäri. Koska syöttöyhteen 2 pää on kaareva, PH-polttimeen 5 tuleva hiilipöly joutuu kiertoliikkeeseen PH-polttimen 5 keskiakselin ympäri. Syntyvä pyörre helpottaa hiilipölyn ja ilman sekoittumista ja hiilen kaasuuntumista ensimmäisessä ilmansyöttövaiheessa. Pyörteinen liekki ja kaasuvirta helpottavat pääpolttoaineen ja PH-polttimesta tulevan kaasuvirran sekoittumista ja pääpolttoaineen syttymistä ja tasaista palamista.

Plasmatykin 1 edessä ovat ilmanohjaussolat 10 ja 11. Ilman-ohjaussolien 10 ja 11 kautta kulkevan ilman määrää muuttamalla voidaan vaihdella polttoaineen kaasutusastetta eri 8 85910 vaiheissa. Ensimmäinen ilmanohjaussola 10 muodostuu syöttö-putken 14 ja ohjauskartion 15 väliin. Plasmatykin 1 edessä oleva ohjauskartio 15 muodostaa tilan, missä hiilipöly syttyy ja kaasuuntuu osittain hiilimonoksidiksi plasmallekin vaikutuksesta. Plasmaliekkiä voidaan ylläpitää polttimessa jatkuvasti tai jaksottaisesti. Hiilipölyn syöttämiseen käytettävä ilmamäärä on niin pieni, että hiilimonoksidia muodostuu tässä vaiheessa vähän. Ohjauskartiosta 15 kaasu-hiiliseos syöksyy syöttöputkeen 14. Ohjauskartion 15 päässä seokseen johdetaan lisää ilmaa ilmanohjaussolan 10 kautta, jolloin muodostuu lisää hiilimonoksidia. Syntynyt seos johdetaan syöttöputkea 14 pitkin suuttimeen 12. Suuttimen 12 alkupäähän syöttöputken 14 päättymiskohtaan tulee toinen ilmanohj aussola 11. Lisäilman vaikutuksesta syöttöputkesta 12 tulevan seoksen palaminen alkaa tehostua. Osittain palava, runsaasti hiilimonoksidia, vetyä ja kuumia hiilihiukkasia sisältävä kaasu syöksyy suuttimen 12 läpi pääpolttimen 6 polttoainevirtaan. Suuttimen 12 tehtävänä on saada aikaan liekki, jonka sekoittuminen pääpolttoaineeseen on mahdollisimman tehokasta. Pääpolttoaineen ja tukipolttimen 5 liekin sekoittumista helpottaa se, että tukipolttimesta 5 tuleva kaasuvirta pyörii polttimen akselin ympäri.

Tukipoltin on rakenteeltaan vaihepoltin, johon tarvittava polttoilma syötetään useassa vaiheessa. Polttoilman syöt-.···. töyhde 9 on asennettu tukipolttimen 5 runkoputken 13 alku päähän. Ilmansyöttöyhde 9 ympäröi syöttöputken 14 kartiomai-sen pään 17 ja ohjauskartion 15. Ilmansyöttöyhde 9 muodostaa kammion, jossa ovat ilmanohjaussolien 10 ja 11 alkupäät. Ensimmäinen, ohjauskartion 15 eteen johtava sola 10 lähtee syöttöputken 14 kartiomaisen pään 17 ja ohjauskartion 15 välistä. Toinen, suuttimen 12 alkupäähän johtava sola 11 on syöttöputken 14 ja runkoputken 13 välissä. Runkoputken 13 ympärillä on suojaputki 16. vaiheittaisen ilmansyötön tar-koituksena on vähentää poltettaessa syntyviä typen oksideja.

. Typen oksidien muodostumista vähennetään pitämällä olosuh teet pelkistävinä liekin sytytysvaiheessa, jolloin lämpöti- 9 85910 lat ovat korkeat. Lopullisessa pääpolttoainevirran poltossa voidaan vaihepolttotekniikan keinoin pitää polttolämpötilat alhaisina, jolloin typen oksidien muodostuminen on vähäistä.

PH-polttimen 5 tehoa säädetään polttimeen syötettävän hiili-pölyn määrän avulla. Plasmatykin 1 teho pidetään vakiosuu-ruisena. Koska PH-polttimeen syötettävä hiilipöly saadaan syttymään plasmallekin avulla myös silloin, kun polttoainetta syötetään polttimeen vain vähän, PH-poltinta voidaan käyttää koko maksimi- ja nollatehon välisellä alueella. Polttimen hyvä säädettävyys mahdollistaa sen käyttämisen kiinteää polttoainetta käyttävien laitosten tehonsäätöpolt-timena.

Keksinnön puitteissa voidaan ajatella myös muita, vaihtoehtoisia suoritusmuotoja. Suuttimen 12 muoto vaihtelee haluttujen sytytysliekin ominaisuuksien perusteella. Erilaiset suutinratkaisut ja niiden ominaisuudet ovat hyvin tunnettuja ja suuttimen mitoitus ja sovitus on helppo tehdä tapauskohtaisesti virtausmekaniikan lakeja soveltaen. Kuvioissa 3, 4, ja 5 on esitetty kolme erilaista suutinratkaisua. Kuten kuviosta nähdään, suuttimen 12 pään asema pääpolttimen 6 sisällä voi vaihdella. Suuttimen 12 asema riippuu pääpolttimen 6 ja kattilan koosta ja rakenteesta.

Kuvioissa 4 ja 5 esitetyt suoritusmuodot ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin kuvion 3 suoritusmuoto. Niissä plasmatykin 1 pää on viety lähelle suutinta 12 ja ilmaa syötetään apupolttoaineeseen ainoastaan kahdessa vaiheessa. Plasmallekin avulla sytytetyn apupolttoainetta kaasuttavan polton ilma tulee apupolttoainevirran mukana yhteestä 2. Pää-polttoaine kantokaasuineen tulee pääpolttoaineyhteestä 8 ja pääpolttoaineen tarvitsema paloilma saadaan pääpolttimen 6 polttoilmayhteestä 7.

Tässä esimerkissä tukipolttimen polttoaine on hiili. Alhaisen rikkipitoisuutensa ja tasalaatuisuutensa takia se soveltuu parhaiten tukipolttimen polttoaineeksi. Muita poltto- 10 8591 0 ainevaihtoehtoja ovat esimerkiksi turvepöly ja puupuru, mutta mitä tahansa sellaista polttoainetta, jota voidaan sopivilla laitteilla syöttää polttimeen, voidaan käyttää. Polttoaine voidaan syöttää tukipolttimeen joko esimerkin mukaan kaarevalla yhteellä, jolloin polttoaine pyörii polttimen akselin ympäri, tai polttimen akselin suuntaisesti.

Plasmatykki 1 voi olla joko tasa- tai vaihtovirtatoiminen ja plasmakaasuna voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa kaasua, kuten typpeä, hiilidioksidia, paineilmaa tms. Plasmatykki 1 voi toimia jatkuvasti samalla teholla mutta säädettävätehoi-sen tykin 1 avulla voidaan PH-polttimen säädettävyyttä ja hallittavuutta edelleen parantaa.

• · » · • · ·

Claims (10)

11 85910

1. Menetelmä kiinteää polttoainetta käyttävän voimalaitoksen kattilan käynnistämiseksi ja polttoaineen palamisen varmistamiseksi, jossa menetelmässä kattilan pääpolttoaine sytytetään ja sen palaminen varmistetaan plasmatykillä sytytetyn apu-polttoaineen liekillä, joka apupolttoaine voi olla sama kuin pääpolttoaine. tunnettu siitä, että - plasmatykin (1) liekkiin, tykin (1) edessä olevalle ali-ilmaiselle kaasutusvyöhykkeelle johdetaan apupolttoainetta, joka tällöin kaasuuntuu ja palaa osittain, jolloin apupolttoaineen palamisenergia kaasuttaa lisää apupolttoainetta, - apupolttoaineen kaasuuntumisastetta säädetään johtamalla apupolttoaineeseen ilmaa ainakin yhdessä vaiheessa, - kaasutettu, osittain palava ja ali-ilmainen apu-polttoaineseos sytytetään johtamalla siihen ilmaa, ja - apupolttoainevirta johdetaan pääpolttoainevirtaan pääpolttoaineen sytyttämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apupolttoaine syötetään kanavaa pitkin plasmatykin (1) eteen, jossa apupolttoaine sytytetään ja osa siitä kaasutetaan ja osittain kaasutettu apupolttoaine syötetään edelleen suuttimesta (12) pääpolttimen (6) polttoainevir- '· taan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apupolttoaine kaasutetaan ja poltetaan vaiheittain johtamalla kuumaan apupolttoaineseokseen ilmaa ainakin kahdessa erillisessä vaiheessa. i2 8591 0

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apupolttoaine johdetaan pääpolttoainevirtaan siten, että se pyörii polttoainevirran keskiakselin ympäri.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että apupolttoaine johdetaan pääpolttoainevirtaan siten, että se liikkuu ainoastaan polttoainevirran keskiakselin suuntaisesti.

6. Laite kiinteää polttoainetta käyttävän kattilan käynnistämiseksi ja polttoaineen palamisen varmistamiseksi, joka laite käsittää plasmatykin (1) ja pääpolttimen (6), tunnettu - likimain pääpolttimen (6) keskiakselille sovitetusta runkoputkesta (13) ja sen päässä olevasta suuttimesta (12), joiden kautta apupolttoaine on johdettavissa plasmaliekkiin ja edelleen pääpolttoainevirtaan, - ainakin yhdestä ilmansyöttöyhteestä (9), jonka kautta apupolttoainevirtaan voidaan syöttää ilmaa sen kaasuuntumisasteen säätelemiseksi, ja - ensimmäisestä elimestä (10), jonka avulla lisäil-maa voidaan ohjata apupolttoainevirtaan ensimmäisessä vaiheessa sen kaasuuntumisasteen säätelemiseksi, - toisesta elimestä (11), jonka avulla lisäilmaa voidaan ohjata apupolttoainevirtaan toisessa vaiheessa sen lopulliseksi sytyttämiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu apupolttoaineen syöttöyhteestä (2), joka kiertyy osittain tai kokonaan polttimen (5) rungon ympäri.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu apupolttoaineen syöttöyhteestä (2), joka on liitetty poltti-meen (5) tämän akselin suuntaisesti. i3 8591 0

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukipolttimen (5) runkoputki (13) on johdettu pääpolttimen (6) sisään pääpolttimen (6) seinämän läpi suojaputken (16) sisällä.

10. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu syöttöputkesta (14), jolla kaasutettu apupolttoaine on johdettavissa suuttimeen (12). 14 8591 0