FI85392C - Anordning foer urlastning av massabehaollare. - Google Patents

Description

1 85392

Sovitelma massasälliön purkamiseksi

Esillä olevan keksinnön kohteena on sovitelma massasälliön 5 purkamiseksi paperi- ja selluloosateollisuudessa, joka säiliö on täytetty keski- tai korkeasakealla massalla.

Perinteisesti sakeamassatorni on tyhjennetty tornin pohjaosasta tavanomaisella keskipakopumpulla, joka on vaatinut 10 massan laimennuksen tavallisimmin enimmillään noin 6 %:n sakeuteen. Viime aikoina, 80-luvulla on suuren suosion saanut keskipakotyyppinen sakeamassapumppu lyönyt itsensä läpi kaikenlaisiin sakean massan pumppaustehtäviin, jolloin myöskin on luonnollista, että massatornin purkaminen 15 suoritetaan tuolla ns. MC-pumpulla. MC-pumppu voidaan tietenkin sijoittaa säiliön pohjaan ja tarvittaessa käyttää esimerkiksi FI-patenttihakemuksissa 864848, 864849 ja 880018 esiteltyjä laitteita varmistamaan massan virtaus pumpulle. Kuitenkin on todettu edullisemmaksi järjestää 20 MC-pumppu massasälliön seinämän yhteyteen, jolloin säiliön pohjalta voidaan pumpata massaa laimennettuna käyttökohteisiin, joissa laimennettua massaa tarvitaan. Käyttämällä tällaista järjestelyä, voidaan samasta tornista poistaa massaa ainakin kahdessa eri sakeudessa.

25

Massatornin seinämän yhteyteen järjestetty pumppu on useimmiten kiinnitetty massatornin kartiomaiselle seinämä-osalle. Pumpattaessa massaa kyseisellä tavalla järjestetyllä MC-pumpulla on monissa tapauksissa havaittu selviä vaikeuk-30 siä ajan mittaan. MC-pumpun tuotto on vähitellen vähentynyt ja tehonkulutus kasvanut. On päätelty, että pumppu ei jostakin syystä saa enää riittävästi massaa, koska edes laimennusveden syöttökään ei tuo kuin väliaikaisen avun ongelmaan.

35 ... - i P816/9002 2 85392 Tämänkertaisen keksintömme mukainen järjestely on suoritetuissa kokeissa poistanut edellä kuvatun ongelman, jolle järjestelylle tunnusmerkilliset seikat käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

5

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää tekniikan tason mukaista järjestelyä sakeamassatornin purkamiseksi, 10 kuvio 2 esittää sakeamassatornin kartio-osan massakerroksen syntymistä,

Kuvio 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista ratkaisua, kuvio 4 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritus-15 muodon mukaista ratkaisua, kuvio 5 esittää keksinnön erästä kolmatta edullista suoritusmuotoa , j a kuvio 6 esittää keksinnön erästä neljättä edullista suoritusmuotoa .

20

Kuviossa 1 esitetään tekniikan tason mukainen nykyaikainen sakeamassatornin purkausjärjestely. Sakeamassatorni 10 muodostuu kuvion mukaisessa suoritusmuodossa kolmesta osasta, sylinterimäinen yläosa 12, kartiomainen väliosa 14 25 ja sylinterimäinen pohjaosa 16. Tavanomainen laimeille massoille tarkoitettu keskipakopumppu 20 on kiinnitetty tornin sylinterimäisen pohjaosan 16 seinämään. Pumpun 20 eteen on järjestetty laimennusnesteen syöttöyhde (ei esitetty) ja sekoitin 22 nesteen sekoittamiseksi massaan 30 sen pumpattavuuden parantamiseksi. Tornin 10 kartiomaiselle väliosalle 14 sen seinämään on kiinnitetty MC-pumppu 24, jolla massaa pumpataan alkuperäisessä sakeudessaan laimentamatta. MC-pumppu voidaan kiinnittää myös tornin sylinteri- | mäiselle yläosalle 12, kuten kuvioon piirretty ylempi MC-35 pumppu 26 vaihtoehtona esittää. j P816/9002 3 85392

Kuviossa 2 esitetään teoria siitä, miksi sakean massan pumppaus ei pitemmän päälle onnistu ainakaan tornin kar-tiomaiselta osalta. Kuviossa esitetään katkoviivoilla A ja B massan pinnan vaihteluita. Huomataan, että aina massan 5 pinnan laskiessa massan pinta A tornin keskiosalla painuu alemmaksi, koska jo yksin kitka massan ja tornin seinämien välillä vaikuttaa tähän suuntaan. Toisaalta myös tornin kartiomainen osa tavallaan pakottaa massan siirtymään kohti tornin keskustaa, joka sekin jarruttaa massan siirty-10 mistä alaspäin. Edelleen tiedetään, että massa sakeutuu tornin seinämän vierellä. Syynä tähän on se, että massassa oleva neste helpommin liikkuvana pyrkii virtaamaan alaspäin, jolloin nestettä suotautuu eniten juuri seinämien läheisyydessä olevasta massasta. Mitä suurempi korkeusero tornin 15 keskustassa olevasta massapinnasta A on seinämien läheisyydessä olevaan massaan sitä suurempaa on suotautuvuus ja eakeuden kasvu reuna-alueilla. Tornin täyttyessä tilanne on päinvastainen massan kerääntyessä tornin keskelle vrt. käyrät B, mutta pinnan taas laskiessa seinämien läheisyydes-20 sä oleva massa saa nopeasti takaisin entisen sakeutensa. Sakeuduttuaan riittävästi massa ei enää tornin kartio-osalla liiku ollenkaan alaspäin, vaan muodostaa saostuneen massan kerroksen kartio-osalle 14, joka ajan oloon koko ajan paksunee. Kokeissa sakeuden on huomattu nousevan tällaisessa 25 kerroksessa jopa yli 20 %:n. Jos tällaisessa tapauksessa kartio-osalle on kiinnitetty MC-pumppu 24, se pumppaa alussa hyvin, mutta pumppauskyky pienenee, koska pumpun 24 imuaukon ympärille kerääntyy vähitellen kaulus juuri fluidisoivan roottorin vaikutuspiirin rajalle. Mitä vähem-30 män, lyhyemmän matkaa, mainittu roottori ulottuu säiliöön, sitä nopeammin pumppu ei enää saa kunnolla massaa.

Kuviossa 3 on esitetty ratkaisu edellä kuvattuun ongelmaan. Massatornin 10 alaspäin suppenevan, edullisesti kartiomai-35 eesti, osan 14 seinämän 30 läpi on johdettu pystysuora imuputki 32, joka ulottuu riittävän pitkälle säiliön 10 P816/9002 4 85392 sisälle, toisin sanoen ulottuu aina läpi paksunkin saostuneen massakerroksen liikkuvan massan vyöhykkeelle, ja Jonka imuaukko lisäksi edullisesti on auki massan virtaus-suuntaa vastaan, jolloin kummassakaan tapauksessa ei ole 5 tarvetta epäillä massan virtaamista mainitun imuputken 32 pohjalle saakka, jonne on järjestetty erillinen pumppu 34, edullisesti ns. MC-pumppu. On huomattava, että keksinnön mukaisen ratkaisun toteuttamiselle on ominaista, että säiliön pohjaosalle on järjestetty pumppu (ei esitetty), 10 jolla käytännöllisesti katsoen koko ajan pumpataan massaa säiliöstä 10, mikä aiheuttaa massan jatkuvan virtauksen kartio-osalle 14 järjestetyn imuputken 32 suuaukon eli ns. imuaukon ohitse. Imuputken 32 ulottuman säiliön sisälle, ts. imuaukon etäisyyden säiliön sisäpinnasta, tulee suorite-15 ttujen kokeiden mukaan olla suuruusluokaltaan noin 50 % imuputken halkaisijasta. Tietenkään haittaa ei ole suuremmasta ulottuvuudesta, mutta mentäessä pienempään suuntaan voidaan joutua kohtaamaan joillakin helposti suotautuvilla massatyypeillä ongelmia.

20

Kuviossa 4 on lisäksi esitetty mahdollisuus järjestää imuputki 36 myös kohtisuoraan kartioseinämää 30 vastaan. Kummallekin järjestelylle on mainittava lisäetuna myös se, että fluidisoiva MC-pumppu 34 tai mahdollisesti EP-patentti-25 hakemuksessa 88312336 kuviossa 7 esitetty laitteisto voidaan asentaa lattiatasoon tavanomaiselle laatalleen, eikä ripustaa massatornin seinämälle, kuten vanhalle tekniikalle oli tavanomaista.

30 Kuvioissa 3 ja 4 on lisäksi esitetty eräs imuputken 32, 36 yhteyteen edullisesti lisättävä laite, nimittäin kauluslevy 42, jonka tarkoitus on peittää imuputken ja säiliön seinämän väliin syntyvä tasku, johon alaspäin virtaava massa tietenkin mielellään kerääntyisi tilaisuuden saatuaan. Kauluslevy 35 42 muotoillaan mielellään mahdollisimman hyvin massaa imuputken sivuille ohjaavaksi niin, että itse kauluslevyn- li P816/9002 5 85392 kään päälle el massakerrosta sanottavammin pääsisi syntymään.

Kuviossa 5 esitetään, kuinka kartio-osalle 14 kiinnitetyn 5 pystysuoran imuputken 38 suuaukon eteen on järjestetty avoin ruuvi 40 estämään saostuneen massakerroksen syntyminen imuputken 38 eteen ja siirtämään massaa kohti imuputken 38 suuaukkoa. Kuviossa 6 esitetään vastaavantyyppinen ratkaisu sovellettuna kartio-osalle kohtisuoraan sijoitetun massan-10 poistoputken suuaukon eteen. Ruuvin 40 tarkoitus on siis syöttää massaa kohti tornin/massasäiliön 10 seinämää ja estää siten seinämälle kerääntymään pyrkivän massakerroksen syntyminen. Varsinaisesti ruuvi ei siis toimi imuputken syöttölaitteena, vaan, kuten jo edellä todettiin, estää 15 massan sakeutumisen massasäiliön pinnalle syöttämällä massaa vasten säiliön seinämää. Vastaavaan tarkoitukseen voidaan tietenkin käyttää myös vaikkapa pyörivää kaavinta, joka mekaanisesti irroittaa seinämälle kerääntyneen massa-kerroksen.

20

Kuten edellä esitetystä huomataan, on kehitetty uudentyyppinen eovitelma massasäiliöiden purkamiseksi luotettavasti ja varmasti ilman tarvetta laimentaa massaa. On syytä huomata, että edellä on esitetty vain eräitä keksinnön 25 edullisia suoritusmuotoja. Todellisuudessa käytännön laitteet voivat poiketa paljonkin edellä esitetyistä suoritusmuodoista ja silti kuulua oheisten patenttivaatimusten suojapiiriln, jotka patenttivaatimukset yksin määrittävät keksinnön laajuuden. Siten on aivan mahdollista, 30 että keksinnön mukainen lmuputkl järjestetään joko kohtisuoraan tai viistoon asentoon massasäiliön syllnterimäl-eelle osalle, tai että kuvioissa esitetty ruuvi on sijoitettu johonkin muuhun kuin aivan vaakasuoraan asentoon, tai että säiliö on kokonaan sylinterimäinen tai jotakin muuta 35 tarkoitukseen sopivaa muotoa, tai että säiliön imuputki i P816/9002

Claims (12)

1. Sovitelma paperi- ja selluloosateollisuuden sakeaa massaa sisältävän massasäiliön purkamiseksi, jonka massasäi-liön pohjaosaan on liitetty massaa säiliöstä poistava 10 pumppu, tunnettu siitä, että säiliöön (10) on liitetty erillinen pumppu (34) säiliön (10) sisätilaan liikkuvan massan vyöhykkeelle ulottuvan imuputken (32, 42) välityksellä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että imuputken (32, 36) imuaukon etäisyys säiliön (10) sisäpinnasta on vähintään 0,5 kertaa imuaukon halkaisija·

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että massasäiliö (10) pohjaosan (16) lisäksi muodostuu olennaisesti sylinterlmäisestä yläosasta (12) ja kar-tlomaisesta väliosasta (14).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että imuputki (32, 36) on sijoitettu massasäiliön (10) kartiomaiselle väliosalle (14).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sovitelma, tunnettu 30 siitä, että imuputki (32) on vinossa asennossa säiliön (10) seinämään nähden.

5 Patenttivaatimukset

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sovitelma, tunnettu siltä, että imuputki (36) on kohtisuorassa säiliön (10) 35 seinämää vastaan. i P816/9002 7 85392

6 85392 on ulotettu syvälle säiliön sisälle vaikkapa säiliön pohjan kautta, vain muutamia variaatioita mainitaksemme.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että imuputken (32, 36) läheisyyteen on järjestetty elin (40), jolla estetään kuitukerroksen syntyminen imuaukon eteen ja ympärille. 5

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että imuputken (32, 36) läheisyyteen on järjestetty elin (40), jolla estetään kuitukerroksen syntyminen mas-sasäiliön (10) seinämälle imuputken (32, 36) imuaukon 10 eteen ja ympärille syöttämällä massaa vasten säiliön (10) seinämää.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että elin (40) on ruuvi. 15

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että elin (40) on pyörivä kaavin tai vastaava.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu 20 siitä, että imuputki ulottuu säiliön (10) sisälle säiliön sivuseinämän lävitse.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että imuputki ulottuu säiliön (10) sisälle säiliön 25 pohjan kautta. P816/9002 8 85392