FI84842C - Foerfarande foer att faesta ett fisknaet. - Google Patents

Description

il 1 84842

Menetelmä kalaverkon kiinnittämiseksi Förfarande för att fästa ett fisknät Tämä keksintö koskee menetelmää erityisesti ajoverkon ja 5 kiinteän kalaverkon verkkosilmien yhdistämiseksi tuki-köyteen.

Kuten on hyvin tunnettua kalaverkko, esimerkiksi kuviossa 10 esitetty kiinteä verkko riippuu merenpinnasta kunnes 10 se levitetään mereen. Kun merellä esiintyy aaltojen aiheuttamaa edestakaista liikettä tai kalaverkkoon kohdistuu tietty alaspäin vaikuttava voima on olemassa vaara, että tukiköyden muodostavat langat repeävät, jolloin koko kalaverkko uppoaa merenpohjalle. Lisäksi on 15 välttämätöntä liittää kalaverkko tukiköyden halkaisijaltaan suurempiin osiin, jotka sijaitsevat tietyn välimatkan päässä toisistaan, tukiköyden pitkittäissuunnassa katsottuna, kun kalaverkko levitetään.

20 Edellä esitetyn pohjalta ovat useiden maiden kalaverkkojen käyttäjät esittäneet seuraavat vaatimukset: 1. että kalaverkon kokoamisen ja purkamisen suhteen on saatava aikaan parannus, 25 2. että on saatava aikaan tukiköyden ja kalaverkon välinen liitos ilman solmuja niistä kohdista, joissa repeytymistä todennäköisesti tulee esiintymään, 30 3. että verkon levittämistä varten tarvittava tila on mahdollisimman pieni ja sen suorittamiseksi tarvittava aika on mahdollisimman lyhyt.

Tavanomaisen verkon levittämismenetelmän toisen epäedul-35 lisen piirteen ymmärtämisen helpottamiseksi on kuviossa 10 esitetty eräs tyypillinen tavanomainen menetelmä, jossa väliköysi R’ on liitetty pääköyteen R, joka on 2 84842 varustettu välimatkan päässä toisistaan olevilla kohoilla, joiden välissä on liitosköydet, ja tämän jälkeen kalaverkko on yhdistetty väliköyteen R' toisen liitos-köyden R" avulla, joka on ellipsin tai puoliellipsin 5 muotoinen sivulta katsottuna ja kalaverkon yläreunaa pitkin on muodostettu useita solmuja. Yllä esitettyä liitosköyttä R" kutsutaan sik-sak-köydeksi.

Edellä esitetty tavanomaisen kalaverkon rakenne, jossa 10 käytetään nk. sik-sak-köysiä, on kuitenkin hyvin kallis valmistaa. Tämä pätee myös ajoverkon kohdalla (ei esitetty), jossa ei tarvita pääköyttä. Tavanomaista ajoverkkoa ei siis myöskään voida valmistaa halvalla.

15 Tämän keksinnön tarkoituksena on, edellä esitetty huomioonottaen, saada aikaan parannettu menetelmä kalaverkon yhdistämiseksi, jossa ei ole laisinkaan edellä esitettyjen tavanomaisten menetelmien epäkohtia.

20 Tämä keksintö koskee menetelmää kalaverkon kiinnittämiseksi siten, että muodostetaan pienempi silmukka viemällä yksi useasta silmukasta, joka on punottu yhdessä tukiköy-den kanssa, tukiköyden läpi niin, että se työntyy ulos köyden alapinnasta, jonka jälkeen silmukan etumainen osa 25 viedään tukiköyden läpi koaksiaalisesti sen kanssa niin, että se työntyy ulos siitä, että kalaverkon silmät ripustetaan silmukalle yksi kerrallaan ennenkuin ulosvedetty pienempi silmukka yhdiste-30 tään toiminnallisesti seuraavaan silmukkaan sitomatta ne yhteen viemällä viimeksimainittu ensin mainitun läpi, että edellä esitetyt toimenpiteet toistetaan peräkkäin ja loppupäässä silmukan ylimääräinen osa kiinnitetään lujas-35 ti tukiköyteen viemällä se sen läpi, ja että kalaverkko voidaan purkaa välittömästi irrotta- li 3 84842 maila kukin poikkisuunnassa venytetty silmukka vastakkaiseen suuntaan edelliseen verrattuna.

Täten levitetty kalaverkko kestää tyydyttävästi aaltojen 5 aiheuttamaa edestakaista liikettä merellä.

Kuviot 1 ja 2 esittävät kuinka poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoinen lanka S punotaan yhteen tukiköyden kanssa kun tämä on joustavasti punottuna, jolloin tuki-10 köydestä riippuu useita yhtä pitkiä ja tasavälein sijoitettuja silmukoita.

Kuv. 3 esittää osaa tukiköydestä, erityisesti kuinka pienempi silmukka E muodostetaan verkon yhdistämistoi-15 menpiteen aikana.

Kuv. 4 ja 5 esittävät kuinka pääsilmukka S sijoitetaan pienemmän silmukan E silmän läpi ilman solmujen muodostusta samalla kun verkkosilmät ripustetaan sille yksi 20 kerrallaan.

Kuv. 6 esittää kuinka pääsilmukkaa S venytetään poikkisuunnassa sivulta katsottuna yksi toisensa jälkeen samalla kun verkko levitetään.

25

Kuv. 7 esittää osaa tukiköyttä suuremmassa mittakaavassa, jossa erityisesti näkyy yksi monesta ulostyöntyvästä osasta, jotka on muodostettu välimatkan päähän toisistaan tukiköyden alapintaan ilman solmun muodostusta.

30

Kuv. 8 esittää kaaviomaisesti tukiköyttä ja oikeanpuoleista päätä, jossa erityisesti näkyy kuinka silmukat . - yhdistetään tämän keksinnön mukaan.

35 Kuv. 9 esittää kaaviomaisesti kuinka ei-hyväksyttävä tekninen idea toteutetaan periaatteessa, ja Kuv. 10 esittää tavanomaisen kalaverkon yhdistämiseen 4 84842 tarvittavat välineet.

Keksintö selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheiseen piirustukseen, jossa on esitetty eräs 5 sopiva keksinnön rakennemuoto.

Kuvioissa 1-3 on esitetty kuinka tukiköysi R muodostetaan yhdistämällä useita yksikkölankoja (säikeitä) ja lanka S, joka on poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoinen 10 (punottu lanka, jonka vetolujuus on suuri), jotka punotaan yhteen esitetyllä tavalla, jolloin useita silmukoita S,S,S... (jotka esitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa riippuu tukiköydestä R.

15 Kun erityisesti tässä keksinnössä käytettäväksi suunniteltu köysi R valmistetaan automaattisesti kukin silmukka S,S,S.... vedetään yhtä pitkälle alaspäin köydestä siten, että kunkin silmukan S riippuvan osan pituus lx on hieman pidempi tai pääasiassa yhtä pitkä kuin etäisyys Lx kahden 20 silmukan S välillä vierekkäisten silmukoiden S väliltä mitattuna.

Käytännön kalastuksessa ajoverkon avulla käytettiin useita tukiköysiä R, joilla on eri halkaisijat (3-50 mm). 25 Yksinkertaisuuden vuoksi tullaan allaolevassa selityksessä kuitenkin käsittelemään vain sitä tapausta, jossa tukiköyden R halkaisija oli 7 mm. Tässä tapauksessa tukiköysi R muodostetaan punomalla yhteen kahdeksan (8) yksikkölankaa, joista kahdeksasta (8) langasta yksi lanka 30 oli halkaisijaltaan 3 mm (Kuv. 2), jolloin kunkin silmukan S riippuvan osan pituus ja silmukoiden S välinen etäisyys muodostettiin pääasiassa yhtä pitkäksi eli 25 -30 cm.

35 Seuraavassa selitettävien toimintojen toteutumisen varmistamiseksi viedään silmukan S uloin pää 1 levityssuun-nassa tukiköyden R rakenteen läpi, jonka jälkeen sitä li 5 84842 vedetään alaspäin siitä kunnes muodostuu pienempi silmukka B (Kuv. 3). Pienemmän silmukan E riippuvan osan pituus 12 on mitattu siitä kohdasta, josta silmukka E työntyy ulos tukiköydestä R. Tämän jälkeen seuraava 5 pitempi silmukka S viedään pienemmän silmukan E silmän läpi kuvion 4 esittämällä tavalla, jonka avulla saadaan aikaan etuja (selitetään seuraavassa). Jotta varmistuttaisiin siitä että kalaverkon laajenemisvoima ja yhdistä-misvoima kasvavat huomattavasti ja että purkamistoimen-10 pide voidaan suorittaa helposti keskeytyksittä, muodostetaan pienempi silmukka E siten, että suureiden 12 ja L2 suhde on yhtä suuri kuin suureiden 12 ja L: suhde. Esitetyssä rakennemuodossa 12 = L2 = 2,6 cm määritetään hyväksyttäväksi mittarajaksi.

15

Koska erityisesti keksintöä varten suunniteltu tukiköysi R on varustettu vain tietyllä määrällä riippuvia silmukoita S,S,S..., joilla on sama pituus 12, kuten edellä on esitetty, voidaan se valmistaa massatuotantona pääasias-20 sa samoin kustannuksin kuin tavanomainen köysi käytetystä ainetyypistä huolimatta.

Seuraavassa käsitellään yhdistämisvaihetta ennen verkon levittämistä kuvioon 5 viitaten. Ensimmäisen silmukan S 25 etumainen pää 1 (ei esitetty) pujotetaan tukiköyden R läpi sopivan työkalun (ei esitetty) avulla samalla kun käyttäjä pitää kiinni köydestä. Tämän jälkeen tämä pää 1 ulottuu verkon levittämissuunnassa kunnes se työntyy ulos tukiköydestä R (tukiköyden alapinnasta) kohdasta, joka 30 sijaitsee matkan L2 lähtöpisteen 2' läheisyydessä.

Kuten piirustuksesta voidaan todeta voidaan ulostyöntyvä silmukka S helposti muuttaa pienemmäksi silmukaksi E (Kuv. 5). Tällä hetkellä käyttäjä voi visuaalisesti tai 35 mittaamalla määrittää onko suhde 12 = L2 pääasiassa saavutettu vai ei.

6 84842 Tämän jälkeen seuraava silmukka S viedään koko pituudeltaan pienemmän silmukan E silmän läpi (Kuv. 4). Tämän jälkeen kukin verkkosilmä N ripustetaan silmukalle S yksi toisensa jälkeen kunnes viimeksimainittua venytetään 5 poikkisuunnassa vetämällä (Kuv. 6).

Kun yhdistämistoimenpide on toteutettu noin 25 cm:n matkalta (1^), joka vastaa yhtä venytettyä osaa, seuraava pienempi silmukka E (kohdassa 3') muodostetaan samalla 10 tavalla kuin edellä (Kuv. 5). Kun pienempi silmukka E on muodostettu tällä tavalla seuraava silmukka S viedään tämän silmukan E silmän läpi ja tämä toimenpide toistetaan peräkkäin.

15 Tämän keksinnön menetelmän mukaan kalaverkon yhdistämiseksi on tuloksena tällöin se, että pienempien silmukoiden E,E,E... muuttuvat tukipisteet 2',3'... (kuv. 5) sijaitsevat lenkintapaisten pääsilmukoiden S,S,S... kiinteiden tukipisteiden 1, 2, 3, 4, 5... läheisyydessä 20 (Kuv. 6) ja kun sekä pienempi silmukka E että silmukka S ovat limittäin kun tukiköyttä venytetään poikkisuunnassa kasvaa tukiköyden R laajenemisvoima ja kestävyys moninkertaisesti.

25 Usean kalastamiskokeen tuloksena, jossa käytettiin ajoverkkoa, jonka tukiköyden halkaisija oli 7 mm ja joka ilman painoja laskettiin mereen, määritettiin, että ajoverkon kunkin tukiköyden R (joka muodostui kahdeksasta (8) punotusta yksikkölangasta, jotka olivat polypropy-30 leeniä) lujuus, kuten myös laajenemisvoima oli 1240 kg kun otaksuttiin, että ajoverkko laskettiin 10 m:n syvyyteen, sen leveys levitettynä oli 50 m ja sen kokonaispaino vedessä oli 11,3 kg (tässä yhteydessä huomautetaan, että mittaukset suoritettiin asiaankuuluvien JIS-mit-35 tausmenetelmien mukaan).

Tämän keksinnön menetelmän mukaan muodostetaan useita li 7 84842

peräkkäisiä alueita 6, joissa ei ole mitään solmuja välimatkan päähän toisistaan tukiköyden R alapintaa pitkin (Kuv. 7) siten, että kukin silmukka S viedään sen läpi, sekä silmukan että pienemmän silmukan yhdistetty 5 rakenne siirretään ylöspäin ja venytetään tukiköyttä R

pitkittäissuunnassa kun verkko levitetään merellä. Alueiden 6, 6, 6... muodostamisen ansiosta tukiköyden R lujuus kasvaa huomattavasti.

10 Tämän vuoksi voidaan tukiköyden halkaisijaa pienentää ainakin 1/5 - 1/4 verrattuna tavanomaiseen köyteen ja lisäksi lyhenee käytetty aika tukiköyden yhdistämiseksi kalaverkkoon huomattavasti.

15 Kun kalaverkko halutaan purkaa sen korjaamiseksi tai sen vaihtamiseksi uuteen purkaminen aloitetaan takimmaisesta pienemmästä silmukasta E (Kuv. 8) ja se saatetaan loppuun irrottamalla kukin silmukka pienemmästä silmukasta ja toistamalla tämä toimenpide vastakkaisessa järjestykses-20 sä verkon levittämistoimenpiteeseen verrattuna, jolloin koko kalaverkko N irrotetaan tukiköydestä.

On ilmeistä että yhdistämis- ja irrottamistoimenpiteet suoritetaan samalla tavalla kuin edellä on esitetty 25 kalaverkon alaosan suhteen.

Edellä oleva selvitys käsittelee sitä tapausta, jossa käytännön kalastaminen tapahtui Japaninmerellä ja Tyynellä Valtamerellä jolloin kohojen ja painojen (ei esi-30 tetty) käyttämisestä päätettiin tavanomaisen kalastuskäy-tännön mukaan riippuen siitä kuinka syvä meri oli (2 -1000 m).

Niissä tapauksissa, joissa kalastettiin kiinteällä ver-35 kolia levitetyn kalaverkon pituus oli 20 m ja sen syvyys oli 12 m merenpinnasta mitattuna. Tässä käytännön kalastuksessa käytetyn tukiköyden R (Kuv. 10) halkaisija oli

Claims (3)

8 84842 tästä syystä 15 mm ja voitiin todeta, että sama kalastus-tulos saavutettiin kuin käyttämällä tavanomaista pääköyt-tä, jonka halkaisija oli 20 mm. 5 Tämä tarkoittaa, että pääköyden halkaisijaa voidaan pienentää 3/4:een tavanomaiseen köyteen verrattuna. Kussakin edellä esitetyssä rakennemuodossa vahvistui lisäksi, että tarvittava aika kalaverkon yhdistämiseksi 10 ja irrottamiseksi lyheni 1/20:llä verrattuna samanpituiseen tavanomaiseen verkkoon koekohteiden erilaisuus huomioonottaen. Kun keksinnön mukaista menetelmää käytetään on solmutto-15 mien alueiden 6,6,6... muodostaminen ja kunkin silmukan S,S,S... venyttämiskuvion toteuttaminen tukiköyden (Kuv. 8. suunnassa aina nähtävissä. Tukiköysi R on siis tunnusomainen keksinnölle. Tämän keksinnön edullisten vaikutusten yhteydessä olisi otettava huomioon, että sellainen 20 rakenne (kuten on esitetty kuv. 9), jossa vierekkäiset lenkintapaiset riippuvat silmukat yhdistetään keskenään vaihtoehtoisella tavalla ottamatta huomioon, että irtoamista voisi esiintyä, ei ole hyväksyttävä teollisen käytön näkökulmasta patenttilain puitteissa. >i g 84842

1. Menetelmä kalaverkon kiinnittämiseksi, tunnettu siitä, että muodostetaan pienempi silmukka E viemällä 5 yksi useasta silmukasta S,S,S..., joka on punottu yhdessä tukiköyden kanssa, tukiköyden läpi niin, että se työntyy ulos köyden alapinnasta, jonka jälkeen silmukan S etumainen osa viedään tukiköyden läpi koaksiaalisesti sen kanssa niin, että se työntyy ulos siitä, että kalaverkon silmät ripustetaan silmukalle S yksi kerrallaan ennenkuin ulosvedetty pienempi silmukka E yhdistetään toiminnallisesti seuraavaan silmukkaan S sitomatta ne yhteen viemällä viimeksimainittu ensin 15 mainitun läpi, että edellä esitetyt toimenpiteet toistetaan peräkkäin ja loppupäässä silmukan S ylimääräinen osa kiinnitetään lujasti tukiköyteen viemällä se sen läpi, 20 ja että kalaverkko voidaan purkaa välittömästi irrottamalla kukin poikkisuunnassa venytetty silmukka S vastakkaiseen suuntaan edelliseen verrattuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä kalaverkon kiinnittämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää tukipisteen kutakin kiinteää silmukkaa S,S,S... varten, jotka riippuvat tukiköydestä pitkittäissuunnassa, ja silmukan S köyden läpi vietävän osan muuttuvan tuki-30 pisteen, jotka muodostetaan koaksiaalisesti tietystä silmukasta S lähtien tasavälein toisistaan, jolloin ne kalaverkkoa yhdistettäessä sijoitetaan limittäin pitkittäissuunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä kalaver kon yhdistämiseksi, tunnettu siitä, että kalaverkon yhdistämismenetelmä käsittää kuviossa 8 esitetyn yhdistä- 10 84842 miskuvion, jossa useita tasavälein toisistaan sijoitettuja alueita 6,6,6..., joissa ei ole mitään solmuja, muodostetaan useiden silmukoiden S,S,S... avulla, joita venytetään poikkisuunnassa tukiköyttä pitkin. 5