FI84791B - Foerfarande foer valsning av band i en valsanlaeggning samt dess styrsystem. - Google Patents

Description

1 84791

Menetelmä nauhan valssaamiseksi valssilaitoksessa ja sen ohjausjärj estelmä

Keksintö koskee menetelmää metallinauhan valssaamiseksi valssiisitoksessa, jossa on yhdestä tai useammasta valssipa-rista muodostuva valssauslinja. Keksintö koskee myös ohjausjärjestelmää valssilaitoksen käyttämiseksi menetelmän mukaisesti .

Eräässä tunnetussa menetelmässä metallinauhan valssaamiseksi valssilaitoksessa, ennen kuin metallinauha tulee valssaus-linjalle, valssiparit asetellaan ennakkoon valssiparissa i valssauksen aikana vallitsevan ennalta määrätyn tarpeellisen valssausvoiman mukaisesti, jolloin valssausvoima määräytyy yhtälöstä F^ = * KSB^, jossa K^ on kerroin ja KSB^ on metallinauhan muodonmuutosvastus sitä valssattaessa valssiparissa i. Tässä selityksessä merkkiä käytetään kertomerkkinä.

Tässä menetelmässä on tavanomaista ottaa kertoimessa K^ huomioon geometriset tekijät, jotka huomioivat nauhan muodon valssiraossa, ja valssiraossa olevan kosketuskaaren pituuden määräämän tekijän.

Käytännössä teräsnauhojen kuumavalssauslaitosten käyttäjät tuntevat menetelmän. Nämä käyttäjät ovat kohdanneet markkinoiden asettamat vaatimukset valssattujen tuotteiden suuremmasta vaihtelevuudesta. Tämä tarkoittaa, että valssauslinjan valssiparit on aseteltava hyvin usein, jotta mahdollistetaan erilaisten vaadittujen laatuisten valssattujen tuotteiden tekeminen. Ennakkoasetusten muuttaminen johtaa opetteluvai-heeseen seuraavan valssausprosessin aikana. Opetteluvaiheen aikana eri valssiparien säädöt optimoidaan.

2 84791

Opetteluvaiheen aikana saatavien valssattujen tuotteiden laatu on kuitenkin epätyydyttävä. Edelleen laatuvaatimukset ovat tulleet viime vuosina tiukemmiksi, mikä myöskin antaa aihetta tiukempiin vaatimuksiin valssiparien ennak-koasetusten tarkkuuden suhteen. Tunnetussa menetelmässä molemmat näkökannat, suurempi vaihtelevuus ja korkeammat laatuvaatimukset, johtavat lopputuotteen lisääntyneeseen hylkäämiseen.

Keksinnön tavoitteena on lyhentää edellä mainittua opette-luvaihetta ja saavuttaa valmiiden valssaustuotteiden laadun parempi toistettavuus. Edelleen keksinnön tavoitteena on mahdollistaa valssauslinjan käyttö joustavammin siinä mielessä, että valssausohjelma voi mukautua erilaisten valssattavien tuotteiden nopeaan vaihtuvuuteen ilman, että se johtaa negatiivisiin seurauksiin tuotelaadussa. Edelleen eräänä keksinnön tavoitteena on tuoda valssattujen tuotteiden laatutaso kokonaisuudessaan korkeammalle tasolle.

Edellä mainitussa opetteluvaiheessa on tehty myös yrityksiä laitoksen ominaispiirteiden muutosten kompensoimiseksi ja valssien ennakkoasettelun järjestelmällisten virheitten eliminoimiseksi. Keksinnön vielä eräänä tavoitteena on parantaa ennakkoasettelun laatua siten, että nämä opette-luvaikutukset eivät enää ole välttämättömiä jokaisen uuden ennakkoasettelun suhteen ainakaan samassa määrin.

Keksinnön mukaisesti edellä kuvatussa menetelmässä muodon-muutosvastus KSB^ valitaan yhtä suureksi kuin keskimääräinen valssausjännitys T metallinauhan muodonmuutoksesta E kohti valssiparilla i, jolloin valssausjännityksen T ja muodonmuutoksen E välinen suhde valssauksen aikana määräytyy yhtälöstä T = C * f (E,EC), jossa C:llä ja Ec:llä on nauhan materiaalista riippuvat arvot, Ec:n ollessa kriittinen muodonmuutos.

3 84791 Tässä menetelmässä käytetään valssausjännitys-valssausmuodon-muutos käyrää, joka osoittaa metallinauhan valssausjännityksen ja muodonmuutoksen välistä suhdetta. Kriittinen muodonmuutos Er esittää pistettä, missä metallinauhan "dynaaminen rokrleta 11isaatio", t.s . muodonmuutoksen aikainen rekristalli-saatio valssiraossa, alkaa tapahtua. Tämä menetelmä näyttää sopivan hyvin tapauksiin, missä sovelletaan valssausohjelmia, jotka sisältävät ominaisuuksiltaan erilaisia materiaaleja, kuten eyvävetoteräksiä ja HSLA-teräksiä, jotka valssataan te-räsnauhaks i.

Samalla kun säilytetään tämän keksinnön menetelmän tarkkuus saavutetaan yksinkertainen valssien asettelutapa, kun yhtälöllä T = C * f <E,EC) on muoto, joka määräytyy muodonmuutoksen E arvosta, kun muodonmuutos E valitaan neljästä alueesta, joista jokaisella on ainutlaatuinen T:n ja E:n välisen suhteen muoto. Tämän etuna on, ettei valssaus jännityksen ja muodonmuutoksen välisen suhteen määräämiseksi vaadita monimutkaisia laskutoimituksia. Yhtälön T = C * f (E,EC> muodot vastaavilla neljällä alueella ovat edullisesti seuraavat: .· a. muodonmuutokselle E, joka on pienempi kuin kriittinen muo- nl

donmuutos Ec : T = C * E

: : : b. muodonmuutokselle, joka on suurempi tai yhtä suuri kuin ·:·: kriittinen muodonmuutos Ec ja pienempikuin 1,25 kertaa kriittinen muodonmuutos Ec: T = C * Ec c. muodonmuutokselle, joka on yhtä suuri kuin 1,25 kertaa kriittinen muodonmuutos Ec tai suurempi ja pienempi kuin kaksi kertaa kriittinen muodonmuutos Ec: n 1 T = C * E * 1 - n2 * E - n3*E_

c ~~A

_ n * Ec _ . d. muodonmuutokselle joka on yhtä suuri kuin kaksi kertaa kriittinen muodonmuutos Ec tai suurempi: T = C * n5 * Ec, jossa nl, n2, n3, n4 ja n5 ovat vakioita.

4 84791 Tämä antaa aivan yksinkertaieen riippuvuuden valssausjänni-tyksen ja muodonmuutoksen välillä.

Make imi tarkkuus valseiparin ennakkoasettelussa saavutetaan, . m jos se määrätään yhtälöstä C = Co * E exp (A/Ta), jossa E on pitenemisnopeus, Co, m ja A ovat vakioita, jotka riippuvat materiaalista ja Ta on terasnauhan absoluuttinen lämpötila .

Edullisesti keksinnössä myös muodostuu ainakin takaisin-kytkentätekijästä, joka käsittää kahden sovituskertoimen ryhmän, ja valssattaessa ensimmäiseen nauha luokkaan kuuluvaa metallinauhaa sovelletaan enimmäkseen ryhmän ensimmäistä sovituskerrointa ja valssattaessa toiseen nauharyhmään kuuluvaa metallinauhaa, mikä sulkee pois ensimmäisen luokan, sovelletaan toista sovituskerrointa.

On osoittautunut edulliseksi antaa takais inkytkentätekijä11e kaksi ryhmää ainakin kahdesta sovituskertoimesta, jolloin kussakin tilanteessa sovelletaan yhtä sovituskerrointa ensimmäisestä ryhmästä samanaikaisesti sovituskertoimen kanssa toisesta ryhmästä.

Sovituskertoimien ensimmäinen ryhmä on tässä tapauksessa tyypillisesti tarkoitettu korjaamaan valseiparin asetusvirheitä, jotka ovat tuloksena metal1inauhan suhteellisista kovuuserois-ta ja systemaattisista virheistä valssausvoiman ennakoinnissa seurauksena mallivirheistä, kun taas sovituskertoimien toinen ryhmä on tyypillisesti tarkoitettu korjaamaan valseiparin asetteluvirheitä, jotka ovat seurausta asetusvirheistä ja te-räsnauhan "staattisen rekristallisaation" epätäydellisyydestä, ts . rekrista11isaatiosta valssiparien välillä.

Menetelmän tällä muunnelmalla on se etu, että erilaisten so-vituskertoimien ansiosta valssausvoiman ennakoinnissa tarvitaan vähän oppimisaikaa, kun valssattavan nauhamateriaa1 in 5 84791 luokka muuttuu. Erityisesti näkyy syntyvän edullinen ala-jako, kun ensimmäinen ryhmä käsittää kaksitasoisen kertoimen ja toinen ryhmä kaksi suhteellista kerrointa, joita varten määritellään arvo jokaista valssiparia varten suhteessa tasokertoimeen. Tämä ryhmien alajaottelu voi ulottua tarvittaessa edemmäksikin, ilman että poiketaan keksinnön oleellisesta periaatteesta.

Toisessa suhteessa keksintö saa aikaan ohjausjärjestelmän valssilaitoksen käyttämiseksi edellä kuvatun keksinnön menetelmän mukaisesti. Ohjausjärjestelmä käsittää tiedon sisäänsyöttövälineet, käsittely-yksikön, muistin ja tiedon tulostusvälineet, jolloin tiedon syöttövälineet on liitetty valssauslinjan valssipareissa oleviin antureihin ja valssilaitoksessa oleviin nauhan paksuuden mittauslaitteisiin ja tiedon tulostusvälineet on liitetty valssiparien asetteluvälineisiin. Keksinnön mukaan muisti on varustettu ohjelmalla, joka on sovitettu saamaan käsittely-yksikkö, käyttäen tiedon syöttövälineistä saatua tietoa, synnyttämään toista tietoa ja syöttämään tämä tiedon tulostusvä-lineisiin niin, että siitä seuraa valssiparien asettelu keksinnön menetelmän mukaisesti. Tällainen ohjausjärjestelmä voidaan koota vaikeuksitta käyttäen tavanomaisia laitteita ja tekniikoita.

Keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavassa ei-rajoittavassa toteutusmuodossa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää valssausjännityksen ja muodon muutoksen välisen suhteen keksinnön mukaisen ryhmäjaon pohjalta. Kuvio 2 esittää joitakin keksinnön mukaisen menetelmän tuloksia.

Kuvio 3 esittää sovituskertoimien valikoimaa keksinnön mukaisesti.

Kuvio 4 esittää ohjausjärjestelmää valssituoleja varten.

6 84791

Valssausvoiman laskenta valssattavan teräsnauhan yksikköle-vsyttä kohti tehdään yhtälöllä

Fi = Ceov * KSBi * Qp * Le, jossa = valssausvoima valssiparia i varten Ceov = takaisinkytkentätekija KSB^^ 3 muodonmuutoavastus valssiparilla i Qp = geometrinen tekijä

Le = kosketuskaaren pituus.

Tekijöiden C__„, Qp ja Le tulo on yhtä suuri kuin edellä mai-nittu kerroin valssiparilla i. Muodonmuutoavastus KSB^ valssauksen aikana on muodonmuutoksen E, pitenemisnopeuden E, teräsnauhan absoluuttisen lämpötilan Ta ja kriittisen muodonmuutoksen Ec funktio. Tämä riippuvuus valssaus jännityksen T ja muodonmuutoksen E välillä on esitetty kuviossa 1 graafisen esityksen muodossa.

Kuviossa 1 on nähtävissä ryhmät I-IV. Muodonmuutokselle E, joka on pienempi kuin kriittinen muodonmuutos Ec, te. alueelle, missä ei tapahdu mitään teräsnauhan dynaamista rekristal- nl lisaatiota, riippuvuus saadaan yhtälöstä T = C * E ; missä C:llä on materiaalista riippuva arvo.

Ryhmien II, III ja IV suhteen on: nl II = Ec <. E < 1,25 * Ec T = C*Ec nl III = 1,25 * Ec < E < 2EC T = C * Ec * 1 - n2 * E - n3*E 4 c n * Ec IV = 2EC <. E < T = C*n5*Ec 7 84791 missä nl, n2 , n3, n4 ja n5 ovat vakioita.

Geometrinen kerroin Qp valssiparia i varten riippuu oheneman määrästä, kimmoisasti muotoa muuttaneiden valssien säteestä, va 1 s s i pa r i 11. a i lähtevän me ta 11 i nauha n paksuudesta, nauhan vetolujuudesta tulopuolella ja lähtdpuo1e 11a, muodonmuutos-vastuksesta KSB^ kuten jo on mainittu ja lopuksi metalIinau-h a n k i t k a k e rf.ni mo s t. a vai n s i ra o s s a .

Valssiparia i kohti tämä tekijä CSQV muodostuu neljästä sovitus kertoimesta :

Csov _ ^malli * ^kovuus * *"virhe * ^rekrist.

Sovituskertoimet Cmalli, Ckovuus, CVirhe ja Crekrist asetellaan valssattavan teräksen ryhmän ja/tai nauhan mittojen ja/-tai valssiparin ι mittojen perusteella siten, että ensinnäkin valssiparien systemaattisten poikkeamien ja muutosten seurauksena olevat korjaukset ja toiseksi erot nauhamateriaa1 in laadussa tulevat kompensoitua.

Kunkin nauhan valssauksen aikana sovelletaan kahta sovitus-kerrointa, keskimääräistä arvoa kaikille va1 seiparei1le <Cma^_ H tai Ckovuus) ja valssipansta riippuvaa tekijää <Cvirhe tai Crekris£ >· Kaksi viimeistä sovi tuskerrointa on valittu kahden ensin mainitun suhteen. Seuraavassa ilmaisun "syväveto-teräs" on ymmärrettävä tarkoittavan teräslaatua, jossa tapahtuu täydellinen rekris ta 11isaatio valssiparien välissä.

Sovellettavan sovituskertoimen valinta riippuu teräslaadusta. Jos nauha kuuluu syvävetoteräksen vertailuryhmään, eovelle- taan Cmalii’a Ja Cvirhe:a· Näin tehtäessä kerroin Cmalli edustaa automaattisesti keskimääräistä mallipoikkeamaa, koska ohjausmalli, minkä mukaan valssiparit asetellaan ennakkoon, kalibroidaan tällä vertailuryhmällä. Valssiparista riippuva kerroin Cv^r^e käsittää valssausasetusten järjestelmälliset poikkeamat ja muutokset.

8 84791

Kerrointa ckovuus käytetään, joa valssattava nauha on muusta ryhmästä kuin vertailuryhmästä. Valssattaessa syvävet oterästä, joka ei kuulu vertailuryhmään, ainoastaan valssausvoiman taso on erilainen ja nauhan suhteellinen kovuus tulee mukaan tässä kertoimessa. Poikkeama valssipana kohti tämän kovuuden suhteen on yhtä suuri kuin poikkeama siinä tapauksessa, että valssataan vertailuryhmään kuuluvaa nauhaa. Tästä johtuen va1ssiparista riippuva kerroin, jota on sovellettava tässä tapauksessa, on sama nimittäin Cvirhe.

Mikäli valssataan terästä, joka ei rekris ta 11isoidu täydellisesti, ts . ei syvävet. oterästä, on sovellettava kertoimia Cko_ vuus valssiParista riippuvaa kerrointa crekrist · Kertoimella Ck on nauhan keskimääräisen kovuuden merkitys.

Osittaisen rekr l o t.a 1 1 i saa t. i on aiheuttama kovuuden lisääntyminen vaIssipareissa tulee esille kunkin valssiparin kohdalla kertoimen Crekr^s^ lisääntymisenä.

Edellä kuvatut kertoimet CmaUi, Ckovuu{J, Cyirhe ja Crekriat jotka yhdessä muodostavat tekijän CSQV, toimivat yhdessä tekijöiden Qp ja Le kanssa ja antavat siten edellä mainitun lujittumiskertoimen K^ .

Muodonmuutosvastus KSBX määrätään neliosaisesta yhtälöstä, joka antaa va1 ssausjännityksen T ja muodonmuutoksen E välisen suhteen. Tekijä C, joka myös esiintyy tässä, määrätään yhtä-. m löstä C = CQ * E exp (A/Ta), jossa E on pi t.enemisnopeus, CQ m ja a ovat vakioita, jotka riippuvat, materiaalista ja Ta on absoluuttinen lämpötila.

Käytännössä seuraavat tulokset saavutetaan va1seausohjelma1la, joka käsittää erilaisia syvävetoteräksiä. Erot valesausohjel-massa ovat. kovuueeroja ja eroja valssausasteesea. Tässä valesausohjelmassa (ks. kuvio 2) syvävetoteräksen vertailu- 9 84791 ryhmä on määritelty sillä, että hiilipitoisuus on alueella 0,025-0,075 pamo-% ja mangaanipitoιsuus on alueella 0,175-0,27r> pa ιηο·ϊ.

Esimerkin mukaisesti, kerroin Cmani esittää poikkeaman vals-eausmallista, joka kuvion 2a mukaisesti on 1 %:n alueella. Kerroin Cfcovuus kuvaa, kuten jo on määritelty, teräksen muiden ryhmien suhteellisen kovuuden. Viitatussa tapauksessa, niiden nauhojen suhteellinen kovuus, jotka eivät kuulu vertailuryhmään, on 1,07. Kuviossa 2a nämä ovat nauhanumerot 27-38, 43 ja 44.

Kerroin joka on mitta asetuksen systemaattiselle virheelle, on esitetty va1 ssiparei11 e 1, 4 ja 7 kuviossa 2b.

Muutokset tässä kertoimeooa tapahtuvat aivan asteettain. Poikkeamat ennakkoon aseteltujen ja mitattujen valssausvoimien välillä aiheuttavat valssausohjelman alussa huomattavasti nopeamman soveltamisen kertoimelle ^ν^Γ^β. Jäljelle jäävä korjauskertoimella Cv^r^e va1ssiparei 1le 1 ja 4 tulee välille 2-3 % ja valesipari1le 7 arvoon 4 %. Tämä suurempi poikkeama valssiparin 7 tapauksessa johtuu suuremmasta epävarmuudesta — teräsnauhan paksuuden määrittämisessä kuudennen ja seitsemän nen valssiparin välissä. Valssiparit, jotka on aseteltu kuvatun menetelmän mukaisesti, antavat mitatussa valssausvoimassa . . poikkeaman, joka pysyy alueella +. 5 % . Tämä on esitetty valssipareille 1, 4 ja 7 perättäin kuviossa 2c, 2d ja 2e.

Näissä kuvioissa y-akseli antaa prosentteina poikkeaman valssausvoimasta ja x akseli nauhanumeron.

Alla taulukkoon 1 on kerätty joitakin tuloksia pääpaksuuksis-ta, jotka on saavutettu käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää.

10 84791

Taulukko 1

Tolerans- Keskisin uiko- mää-ulkopuo- rai- %

Paksuus Tulo Nauhojen lella ole nen Hy- alue_r ansa i_lukumäärä vien määrä ryhmä via a. 1,6-3,0 mm 0,08 mm 1589 83 2,8 94,8 b. 3,0-4,0 mm 0,10 mm 1125 35 2,5 96,9 c. 4,0-6,0 mm 0,12 mm 1462 39 2,3 97,3 d. 6,0-8,0 mm 0,15 mm 248 6 1,8 97,6 e. 8,0-10,0 mm 0,18 mm 79 0 2,0 100,0 f. 10,0-16,0 mm 0,20 mm 224 7 1,9 96,9

Taulukko 1 voidaan selittää seuraavasti: Rivillä f on esitetty, että 224 teräsnauhaa on valssattu, joilla vaadittu paksuus on alueella 10,0 16,0 mm. Naista 224 teräsnauhaeta näyttää seitsemän olevan sallitun paksuusto1eranssin ±0,10 mm ulkopuolella, joka tarkoittaa, että tässä paksuusryhmässä 96,6 % valssatuista teräsnauhoista valmistettiin paksuuspoik-keamalla, joka on pienempi kuin ±1 %. Keskimääräiseksi ryhmäkooksi, te. niiden teräsnauhojen lukumääräksi, jotka kuuluvat samaan paksuusryhmään ja jotka valssattiin välittömästi toistensa jälkeen, tuli ainoastaan 1,9.

Käytettävän sovituskertoimen valinta selvitetään kuviossa 3.

Kaikkein ensimmäiseksi suoritetaan testi sen selvittämiseksi kuuluuko valssattava nauha vertailuryhmään. Mikäli kuuluu sovelletaan kerrointa Cmani· Pidettäessä mielessä se tosiasia, että malli on kalibroitu syvävetoteräksen käyttöön, joka kuuluu vertailuryhmään, kertoimen CmaHi poikkeamat suhteessa "ykköseen" on selitettävä mallivirheillä. Jos valssattava nauha el kuulu vertailuryhmän teräksiin, sovelletaan kerroin-; ta ^kovuus· Poikkeamat kertoimessa CJcovuus aiheutuvat valssa tun metallinnauhan kovuuseroista verrattuna vertailuryhmän teräkseen.

11 84791

Valinnan toinen kohta koskee sitä kysymystä valssataanko syvävetoterästä. Havaitut erot ennakoitujen ja mitattujen valssausvoimien välillä esitetään syvävetoteräksen tapauksessa kertoimella jolla on arvo kutakin valssiparia varten. Tämä koskee siten pääasiassa eroja, jotka ovat tulosta tuotanto-olosuhteiden muutoksesta. Kerrointa Crekrist. käytetään, kun valssataan ei-syvävetoterästä, esim. HSLA-terästä.

Muuttuneet tuotanto-olosuhteet on jo esitetty kertoimes-sa Cv^rhe. Kerroin Crejcrist< kompensoi suhteellisen kovuuden havaitun lisääntymisen valssipareilla. Tämä syntyy, koska muodonmuutos valssiparilla, erityisesti HSLA-teräk-sen ollessa kyseessä, synnyttää epätäydellisestä rekris-tallisoituneen nauharakenteen seuraavan valssiparin sisä-menopuolelle. Tämän seurauksena kovuus HSLA-teräksen ollessa kyseessä lisääntyy kussakin valssiparissa.

Tässä toteutusmuodossa kuvattu menetelmä otetaan edullisesti käyttöön sopivalla ohjausjärjestelmällä kuten kuviossa 4 on kuvattu. Kuvion 4 mukaisesti ohjausjärjestelmä käsittää tiedonsyöttöyksikön, muistiyksikön, käsittely-yksikön ja tiedontulostusyksikön, jolloin tiedonsyöttöyksikkö on kytketty valssiradassa valssista 8 ja 9 ja 11 ja 12 koostuvissa valssituoleissa 7 ja 10 oleviin antureihin 1, 2, 3 ja 4 sekä nauhanpaksuuden mittauslaitteeseen 13, joka koostuu valssilaitoksessa olevista tuntoelimistä 5 ja 6. Tiedon-tulostusyksikkö on liitetty valssituolien asetteluelimiin 14, 15, 16, 17. Muistiyksikkö on varustettu ohjelmoinnilla, joka on järjestetty aiheuttamaan, käyttämällä tiedonsyöttö-yksiköstä saatua tietoa, käsittely-yksikkö synnyttämään lisätietoa ja syöttämään se tiedontulostusksikköön valssi-tuolien säädön aikaansaamiseksi. Tämä merkitsee teknisesti luotettavaa ja joustavaa ratkaisua. Taloudellisesti se on suhteellisen halpa ja antaa mahdollisuuden halpaan kunnossapitoon.

Claims (8)

12 84791

1. Förfarande för valsning av ett metallband i ett vals-verk, vilket är försett med en valssträcka med en eller flera valsstolar, vid vilket, innan metallbandet kommer in i valssträckan, inställningen av varje valsstol ges ett förutbestämt värde enligt en förmodad, nödvändig valskraft under valsningen i valsstolen i, vilken valskraft F^ bestäms av formeln F^ = * KSB^, där är en multiplikan- tionsfaktor och KSB^ är metallbandets deformationsmotständ under valsningen genom valsstolen i, kännetecknat av att deformationsmotständet KSB^ väljs lika med en medelspänning T för en deformation E av metallbandet i valsstol i, varvid förhällandet mellan spänningen T och deformationen E under valsningen bestäms av formeln T = C * f(E, Ec), där värdet av C och Ec beror pi materialet i bandet, Ec är en kritisk deformation.

1. Menetelmä metallinauhan valssaamiseksi valssilaitok- sessa, jossa on yhdestä tai useammasta valssiparista muodostuva valssausrata, missä ennen kuin metallinauha tulee vals-sausradalle kullekin valssiparille annetaan ennakkoasette-lu valssiparilla i valssauksen aikana vallitsevan ennakoidun tarpeellisen valssausvoiman mukaisesti, jolloin tämä valssausvoima määrätään yhtälöstä * KSB^, jossa on kerrointekijä ja KSB^ on metallinauhan muodonmuutos-vastus kun sitä valssataan valssiparin i läpi, tunnettu siitä, että muodonmuutosvastus KSBi valitaan yhtä suureksi kuin keskimääräinen valssausjännitys T metallinauhan muodonmuutosta E kohti valssiparilla i, jolloin valssausjännityksen T ja muodonmuutoksen E välinen suhde valssauksen aikana määräytyy yhtälöstä T = C * f (E,EC), jossa C:llä ja Ec:llä on nauhan materiaalista riippuvat arvot, Ec:n ollessa kriittinen muodonmuutos.

2. Förfarande enligt krav 1, kännetecknat av att formeln T * C * f(E, Ec) har en form, som bestäms av värdet pä deformationen E, varvid deformationen E väljs ur fyra om-räden, varvid varje omräde har olika form pä förhällandet mellan T och E. 15 84791

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhtälö T « C * f (E,EC) on muotoa, jonka määrää muodonmuutoksen E arvo, jolloin muodonmuutos E on valittu neljästä ryhmästä, joissa kussakin ryhmässä on erimuotoinen riippuvuus T:n ja E:n välillä. 1 Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhtälö T = C * f (E,EC) neljässä vastaavassa ryhmässä on muotoa: a. muodonmuutoksille E, jotka ovat pienempiä kuin kriittinen muodonmuutos Ec: T = C * Enl; b. muodonmuutoksille, jotka ovat yhtä suuria tai suurempia kuin kriittinen muodonmuutos Ec, mutta pienempiä kuin 1,25 kertaa kriittinen muodonmuutos Ec: T = C * Ecnl; c. muodonmuutoksille, jotka ovat yhtä suuria kuin 1,25 kertaa kriittinen muodonmuutos Ec tai suurempia, mutta pienempiä kuin kaksi kertaa kriittinen muodonmuutos Ec: T = C * Ecnl * [1 - n2 * E - n3*E,·, ] n4 * Ec 13 84791 d. muodonmuutoksille, jotka ovat yhtä suuria kuin kaksi kertaa kriittinen muodonmuutos Ec tai suurempia: T - C * n5 * Ec? jossa nl, n2, n3, n4 ja n5 ovat vakioita.

3. Förfarande enligt krav 2, kännetecknat av att formeln T = C * f (E,EC) ± de fyra motsvarande omrädena har formen av: a. T = C * Enl för en deformation E, som är mindre än den kritiska deformationen Ec, b. T = C * Ecnl för en deformation, som är större än eller lika med den kritiska deformationen Ec, men är mindre än 1,25 gänger den kritiska deformationen Ec, c. T = C * Ecnl * [1 - n2 * E - n3*E^ ] n4 * Ec för en deformation, som är större än eller lika med 1,25 gänger den kritiska deformationen Ec men mindre än 2 gänger den kritiska deformationen Ec, d. T = C * n5 * Ec, för en deformation, som är större än eller lika med tvä gänger den kritiska deformationen Ec, där nl, n2, n3, n4 och n5 är konstanter.

4. Förfarande enligt nägot av de föregäende kraven, känne- .m tecknat av att C bestäms av formeln C = Co * E exp (A/Ta), där E är deformationshastigheten, Co, m och A är konstanter, som beror pä materialet, och Ta är den absoluta temperaturen hos metallbandet.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että C määräytyy yhtälöstä .m C = Co * E exp (A/Ta), jossa E on pitenemisnopeus, Co, m ja A ovat vakioita, jotka riippuvat materiaalista ja Ta on metallinauhan absoluuttinen lämpötila.

5. Förfarande enligt nägot av de föregäende kraven, känne- tecknat av att omfattar minst en äterkopplingsfaktor, som innefattar en grupp av tvä anpassningsfaktorer, och att under valsningen av ett metallband som hör tili en första kategoriband, utnyttjas högst gruppens första an-passningsfaktor, medan under valsningen av ett metallband, som hör tili en andra kategoriband, vilken utesluter den första kategorin, utnyttjas den andra anpassningsfaktorn.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittää ainakin takaisinkyt-kentätekijän, joka käsittää kahden sovituskertoimen ryhmän ja että sellaisen metallinauhan valssauksen aikana, joka kuuluu ensimmäiseen nauhaluokkaan, sovelletaan enintään ryhmän ensimmäistä sovituskerrointa ja valssattaessa sellaista metallinauhaa, joka kuuluu toiseen nauhaluokkaan, mikä sulkee pois ensimmäisen luokan, sovelletaan toista sovituskerrointa.

6. Förfarande enligt krav 5, kännetecknat av att äterkopp-lingsfaktorn ges tvä grupper av minst tvä anpassningsfaktorer, och att vid varje tillfälle en anpassningsfaktor frän den första gruppen utnyttjas samtidigt som en anpassningsfaktor frän den andra gruppen. i6 8 4 7 91

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että takaisinkytkentätekijä tulee kahdesta ryhmästä ainakin kahta sovituskerrointa ja kussakin tilanteessa yhtä sovituskerrointa ensimmäisestä ryhmästä sovelletaan samaan aikaan kuin yhtä sovituskerrointa toisesta ryhmästä.

7. Förfarande enligt krav 6, kännetecknat av att den första gruppen omfattar en faktor med tvä niväer och att den andra gruppen har tvä relative härdhetsfarktorer vars värden bestäms för varje valsstol.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen ryhmä muodostuu kaksitasoisesta kertoimesta ja toisessa ryhmässä on kaksi suhteellista kovuuskerrointa, jonka arvo määrätään kullekin valssiparil-le.

8. Ohjausjärjestelmä valssilaitoksen käyttämiseksi, joka järjestelmä käsittää tiedon syöttövälineet, tiedon käsitte- i4 84791 ly-yksikön, muistin ja tiedon tulostusvälineet, jolloin tiedon syöttövälineet on yhdistetty valssauslinjan valssipareissa oleviin antureihin (1-4) sekä valssilaitoksessa olevaan nauhan paksuuden mittauslaitteeseen (13) ja tiedon tulostusvälineet on yhdistetty valssiparien asetteluvälineisiin (14-17), tunnettu siitä, että muisti on varustettu ohjelmalla, joka on sovitettu saamaan käsittely-yksikkö, käyttäen tiedon syöttövälineistä saatua tietoa, synnyttämään toista tietoa ja syöttämään tämän tiedon tulostusvälineisiin niin, että siitä seuraa valssiparien asettelu jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukaisen menetelmän mukaisesti.

8. Styrsystem för drivning av ett valsverk innefattande ett datainmatningsorgan, en processenhet för data, ett minne och ett datautmatningsorgan, varvid datainmatningsorganet är förbundet med givare (1-4) pä valssträckans valsstolar och med en mätningsanordning (13) för bandtjockleken hos valsverket, och datautmatningsorganet är förbundet med inställningsorgan (14-17) för valsstolarna, kännetecknat av att minnet är försett med ett program, som bringar pro-cessenheten att, medelst användnlng av data frän dataunmat-nlngsorganet, alstra ytterligare data och att mata dem tili datautmatningsorganet för inställning av valsstolarna enligt förfarandet i nägot i nägot av kraven 1-7.