FI84634C - Foerfarande foer framstaellning av kemimekanisk eller semikemisk fibermassa i en en-fas impregneringsprocess. - Google Patents
Foerfarande foer framstaellning av kemimekanisk eller semikemisk fibermassa i en en-fas impregneringsprocess. Download PDFInfo
- Publication number
- FI84634C FI84634C FI860986A FI860986A FI84634C FI 84634 C FI84634 C FI 84634C FI 860986 A FI860986 A FI 860986A FI 860986 A FI860986 A FI 860986A FI 84634 C FI84634 C FI 84634C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- peroxide
- impregnation
- minutes
- alkali
- refining
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21B—FIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
- D21B1/00—Fibrous raw materials or their mechanical treatment
- D21B1/04—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres
- D21B1/12—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres by wet methods, by the use of steam
- D21B1/14—Disintegrating in mills
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21B—FIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
- D21B1/00—Fibrous raw materials or their mechanical treatment
- D21B1/02—Pretreatment of the raw materials by chemical or physical means
- D21B1/021—Pretreatment of the raw materials by chemical or physical means by chemical means
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21B—FIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
- D21B1/00—Fibrous raw materials or their mechanical treatment
- D21B1/04—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres
- D21B1/12—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres by wet methods, by the use of steam
- D21B1/14—Disintegrating in mills
- D21B1/16—Disintegrating in mills in the presence of chemical agents
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Mechanical Engineering (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- General Chemical & Material Sciences (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Paper (AREA)
- Pens And Brushes (AREA)
- Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)
- Polysaccharides And Polysaccharide Derivatives (AREA)
- Auxiliary Devices For And Details Of Packaging Control (AREA)
- Preliminary Treatment Of Fibers (AREA)
- Slide Fasteners, Snap Fasteners, And Hook Fasteners (AREA)
- Materials For Medical Uses (AREA)
Description
84634
Menetelmä valkaistun, kemimekaanisen ja puolikemiallisen kuitumassan valmistamiseksi yksivaiheimeytystä käyttämällä
Massanvalmistukseen sopivan puun niukkuus lisääntyy jatkuvasti, ja tulevaisuudessa tulee lyhytkuituisen massan käyttö paperinvalmistukseen kasvamaan johtuen tavanomaisen pitkä-kuituisen raaka-aineen vähentyneestä saatavuudesta. Samoin massanvalmistuksen energiakustannukset nousevat myös nopeasti. Siten on olemassa kaksitahoinen ongelma, tarve parantaa menetelmiä käyttökelpoisten puulajien lisäämisen mahdollistamiseksi teollisuudessa ja aikaansaada taloudellisempia ja tehokkaampia jauhatus- ja valkaisumenetelmiä.
Tämän keksinnön tarkoituksena on ratkaista nämä massa- ja paperiteollisuuden ongelmat ja/tai vähentää niitä. Tämä tapahtuu hakkeen uudella esikäsittelytavalla.
Alun alkaen valmistettiin puumassaa siten, että tukki puristettiin hiomakiveä vasten ja puu hienojakeistettiin kuitu-massaksi. Tällä tavalla saatiin yli 95%:n saanto, koska syntynyt massa sisälsi kaiken ligniinin. Tällaisella massalla on suuri tikkupitoisuus ja pienet lujuusarvot, koska kuitu-pituus pienenee voimakkaasti hiottaessa.
Korkeampilaatuisen massan saamiseksi kehitettiin nk. kemialliset menetelmät, sulfIitti, sulfaatti ja sooda. Näissä puu haketetaan, ja haketta käsitellään kemikaaleilla korotetussa lämpötilassa ja korotetussa paineessa. Keitossa liukenee ligniini sekä osa hiilihydraateista, jolloin massasaannoksi tulee tavallisesti noin 45-50%. Massat valkaistaan sitten erilaisissa vaiheissa kloorilla, alkalilla, happikaasulla, klooridioksidilla, vetyperoksidilla ja hypokloriitilla jään-nösligniinin ja muiden värillisten yhdisteiden poistamiseksi.
2 84634
Kemiallisilla massoilla on erittäin hyvät lujuusominaisuudet ja suuri vaaleusaste, mutta tämä saadaan pienen saannon ja valkaisimojätteiden muodossa esiintyvän hyvin epäedullisen ympäristövaikutuksen kustannuksella.
Tämä on johtanut voimakkaaseen kehitystyöhön viime vuosina, jonka tarkoituksena on ollut sellaisten mekaanisten massojen valmistaminen, joilla on suuri saanto, _< 90%, ja korkea vaaleusaste, mutta joiden lujuusominaisuudet lähestyvät kemiallisten massojen vastaavia samalla kun mekaanisten massojen ainutlaatuiset opasiteetti- ja bulkkiominaisuudet säilyvät.
Kehitys on siten mennyt asteettain hierteen (RMP) ja termomekaanisen massan (TMP) kautta kemimekaanisten massojen nykyisiin variantteihin (CMP, CTMP). Tällaisia massoja käytetään tällä hetkellä etupäässä revinnäismassa-, pehmo- ja kartonkilaatuihin.
Tämän keksinnön tuloksena on uusi, energiaa säästävä menetelmä suurisaantoisen kemimekaanisen massan valmistamiseksi, jolla on tähän asti saavuttamaton loppuvaaleus, jolloin tällaista massaa voidaan perinteisten käyttöalueiden lisäksi käyttää myös muualla, esim. hienopaperilaaduissa johtuen saavutettavissa olevasta suuresta vaaleusasteesta.
Raaka-aineena käytetään lignoselluloosapitoista kuitumateriaalia, joka on haketettu tai hienonnettu karkeaksi kuitumas-saksi, jota jatkossa kutsutaan yleisesti hakkeeksi. Hakkeen kemikaalikäsittely,, imeytys, suoritetaan alkalin vesiliuoksella ja jollain peroksidityypillä. Imeytys tapahtuu upottamalla hake imeytysliuokseen tai ruuvipuristintyyppisellä laitteella, kuten Sprout-Waldrons-tulpparuuvisyöttimellä tai Sunds-Defibrators'in "Prex":llä. Kuitenkin myös muita laitetyyppejä voidaan käyttää. Hake käsitellään höyryllä, höyrytetään, edullisesti ennen imeytystä, mutta tämä ei tuloksen kannalta ole mitenkään välttämätöntä.
3 84634
Jo vanhastaan tiedetään, että lignoselluloosapitoisen kuitumateriaalin alkalikäsittely pehmentää materiaalia kemiallisella vaikutuksella. Pehmentyminen on hyväksi, koska tällöin kuidutuksen aikana kuitujen alkuperäinen geometrinen muoto säilyy paremmin. Pehmennetyn materiaalin kuituerottuminen tapahtuu myös täydellisimmin, jolloin ei-toivotun kuituai-neksen, tikkujen, osuus vähenee.
Kuitumateriaalin alkalisessa pehmennyksessä kuluu osa lisätystä alkalista reaktioissa puun happamien komponenttien, kuten hemiselluloosan uronihappo- ja asetyyliryhmien kanssa.
On tunnettua, että alkalikäsittely värjää lignoselluloosama-teriaalin tummaksi. Tummuus kasvaa lämpötilan noustessa ja tulee hyvin häiritseväksi yli 100°C:n lämpötiloissa. Alkali-sen pehmittimen yhdistäminen orgaaniseen tai epäorgaaniseen peroksidiin vaikuttaa kuitenkin tummentumista estävästi samalla tavalla kun kuitumateriaalin kyky vaaleudenlisäykseen jauhatuksen jälkeisessä valkaisuvaiheessa parantuu huomattavasti. Peroksidi on itsessään myös pehmitin kuitumateriaalille ja siten positiivinen myös tässä suhteessa.
Vetyperoksidin hajoamismaksimi on ll,6:n vaiheilla olevassa pH:-ssa. Jos alkalin ja peroksidin väliset suhteet imeytyk-sessä valitaan siten, että pH ennen tätä imeytysvaihetta, sen aikana tai heti sen jälkeen lähestyy tätä arvoa, hajoaa vetyperoksidi ja samalla kehittyy happikaasua. Tällaiset reaktiot huonontavat imeytymistä, koska niissä muodostuu kuitumateriaalin tyhjiin tiloihin kaasukuplia, jotka vaikeuttavat imeytysliuoksen tunkeutumista. Kaasunmuodostus voi johtaa myös siihen, että jo tunkeutunut imeytysneste puristuu pois lastuista.
Tässä keksinnössä osoitetaan, että valitsemalla alkalin ja peroksidin suhde niin, että liuoksen pH selvästi eroaa 4 84634 optimi-pH:sta peroksidin hajoamiselle, voidaan nämä imeytyk-sen kannalta negatiiviset reaktiot estää.
Vain alkalin ja peroksidin välisen suhteen valitseminen sillä tavalla, että puhdas imeytysliuos tulee stabiiliksi, ei kuitenkaan riitä. Koska puu sisältää joukon happamia komponentteja kuten uronihappo- ja asetyyliryhmiä, joiden määrä vaihtelee puulajin mukaan, kuluu osa tuodusta alkalista hyvin nopeasti neutralointireaktioihin. Jos imeytysliuokseen lisätään ylimäärä alkalia, niin että hakkeeseen tunkeutuneen nesteen pH pysyy maksimihajoamiseen tarvittavan yläpuolella silloinkin kun tietty osa alkalia on kulunut neutralointireaktioihin, ts. ylittää pH:n 12, voidaan tavanomaisessa imey-tyslaitteistossa imeyttää tehdashaketta natriumhydroksidin ja peroksidin seoksella. Tätä varten on yleensä lisätyn NaOH:n ja lisätyn vetyperoksidin painosuhteen oltava > 2,5. Puuaineksen pH:n tulee silloin olla 7-11, edullisesti 8-10 imeytysvaiheen jälkeen.
Esimerkkinä natriumhydroksidin ja peroksidin välisen suhteen vaikutuksesta esitetään taulukossa I imeytystulokset imeytynen nesteen määränä tonnia absoluuttikuivaa haketta kohti imeytettäessä tuoretta koivuhaketta.
Taulukko I Yhteisimeytys H2Ο2/ paino-%:ia
NaOH + Η2θ2:η koko- Nesteen imeytyminen Koe no. naismäärästä litraa/tonni a.k. haketta 1 0 830 2 15 800 3 25 730 4 35 500 5 50 400 6 75 300 7 100 730 5 84634
Imeytysaika voi vaihdella 2 ja 60 minuutin välillä, edullisesti 2 ja 10 minuutin välillä, jotta saataisiin imeytysnes-teen hyvä tunkeutuminen hakkeeseen.
Imeytyskemikaalien liuos voidaan lisäksi stabiloida lisäämällä jonkin tyyppistä piiyhdistettä, esim. vesilasia.
Koska piipitoiset yhdisteet aiheuttavat inkrustimuodostusta prosessilaitteistoissa, erityisesti jauhatuslaitteen kuumilla pinnoilla, tulee tätä kuitenkin välttää, sillä tasapainottamalla natriumhydroksidin ja peroksidin suhde imeytysli-uoksessa keksinnön mukaisesti, ei tällainen stabilointi ole välttämätöntä. Imeytys voidaan suorittaa lisäämällä jonkin tyyppistä orgaanista kompleksinmuodostajaa, EDTA:aa, DTPA: ta, Dequestia tai vastaavia, tai ilman sitä.
Imeytyksen jälkeen annetaan imeytetylle hakkeelle reaktioaika 0-60, tai tietyissä tapauksissa aina 90 minuuttiin asti, suositeltavasti 5-25 tai tietyissä tapauksissa 30 minuuttia, 20-100°C:n, suositeltavasti 60-90°C:n välillä olevissa lämpötiloissa.
Seuraavaksi keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin suoritu-sesimerkin muodossa sekä oheiseen piirustukseen liittyen, joka esittää lohkokaaviota yhteisimeytyksestä alkalilla ja peroksidilla.
Esimerkki 1;
Tuoretta, seulottua koivuhaketta, Betula Verrucosa, höyrytettiin säiliössä 1 (kts. kuva) vesihöyryllä ilmakehän paineessa (100°C) 10 minuutin ajan höyrytyskammiossa 1 ja jät- 6 84634 kokäsiteltiin välittömästi sen jälkeen imeytysliuoksella eri tavoilla. Ensimmäisessä tapauksessa hake upotettiin ammeeseen 2, jossa oli imeytysliuosta, joka käsitti natriumhyd-roksidin vesiliuosta vetyperoksidin kanssa tai ilman. Upotettaessa liuoksen lämpötila oli 20°C ja lämpötila tulee pitää 15 ja 60°C:n välillä. Imeytysaika oli 10 minuuttia. Toisessa tapauksessa imeytys tapahtui ruuvipuristimessa 3.
Imeytetty hake valutettiin, vaihe 4, 3 minuuttia 20°C:ssa tai sen yläpuolelle, ja kuljetettiin sitten jauhimen esikuu-mentimeen 5 lämpökäsiteltäväksi 80°C:ssa 15 minuutin ajan. Tärkeää esikuumennuksessa on, ettei lämpötila saa nousta yli 100°C:n. Esikuumennuksen jälkeen jauhettiin hake ilmakehän paineessa kaksoislevyjauhimessa 6, "Sund-Bauer 36".
Imeytysnesteen ja puun painosuhde oli 7,5:1, jolloin puun paino on laskettu absoluuttikuivana hakkeena. Massan kuiva-pitoisuus jauhatuksen jälkeen oli 22 % ja sen pH oli 7,4-7,8, kun lisätty natriumhydroksidi ylitti 4 painoprosenttia absoluuttikuivasta hakkeesta laskettuna.
Valkaisemattoman massan ominaisuudet heti jauhatuksen jälkeen määritettiin vaaleutta lukuunottamatta SCAN-menetelmil-lä latenssin poiston jälkeen. Tulokset on esitetty taulukossa II. Vaaleusmittaukset tehtiin arkinmuodostajassa valmistetulle arkille, joka antaa joitakin yksikköjä pienemmän vaaleuden verrattuna siihen, kun mittaus suoritetaan SCAN-menetelmällä buchnersuppilolla valmistetulle suuripintapai-noiselle arkille.
Osia massoista valkaistiin myös vetyperoksidilla latenssin poiston jälkeen. Valkaistut suoritettiin laboratoriomittakaavassa erilaisilla määrillä vetyperoksidia sekä natrium-hydroksidia, natriumsilikaattia ja orgaanista kompleksinmuodostajaa, dietyleenitriamiinipentaetikkahappoa, DTPA:ta, I: 7 84634 sellaisina osuuksina lisättyyn vetyperoksidiin, että saatiin maksimivaaleus. Tulokset on esitetty taulukossa III. Labora-toriovalkaisujen 7 lämpötila oli 60°C, aika 2 h ja massakon-sentraatio 12 %. Valkaistu massa analysoitiin myös SCAN-me-netelmillä samalla poikkeuksella vaaleuden suhteen kuin edellä.
8 84634
I I
I ft u m c u a» tr 0 0-¾ <—I [f] O -H \ * * * nj Λ -H on tr m vo
> id P U B I
id c
1 P -H
C C O tr> 10 T- to 0 O H W M ' ' ' Η P P \ in oi m id -Η φ in ro *3* ro
> tn M B
in
P
Φ (NON
H O " - - rö co r- oo 'S* n3 h ro -^r
> ÖP
tn tl) B o o in R \ ^ N r- H Oi ^ ro -rr
Eh M
Id I
ω >1·Η tn tn in en
<0 -h y, M
E :id <u \ on m t" a tm * e <U e E ^ ro -3·
O «-HR
-P
id
E
d) tn -h h tn tr td \ M M ίο r- Λί O <D \ ^ Ή -P Ό E oo m m id CU δ 2 ro nj ro > > -H Ai
H
H
r-f
O E
M -H
Ai >i PO
d u id co >-» -P Ή o <- P tU tr P t o o o td P P \ (N 0 ΓΗ >, <U ,ö ft co tr oo
;id CSto X JIAiU
OP
i td 0 -P C tn •h 3 >i rd 3 u aa
P
:d (N· r-~ tn O Ai l •H (N · o r- pi « td <#> 1 td O -P ö tn •h ^ >i td 3 p ft ft P h O N1 :td K . * tn o a: '«r ro m H (0 · P) 2 id . . ·
O
e O) oo tr o O r— *
tP
X n τ- n r·- σι οο \ σ\ r- m ro »- σ1 Λ C C C C ο 84634 CP y X O VO O CP CO <3· [fl "N. ». k «> v v «.
cn m tj» o oo m g co oo n1 co co co 0)
P
d) H O o o co o (N ro (0 CO - (OH O O nf h σι > dP Γ— t~~ I— t'' Γ~ Γ~ tn 0) g m m in o o o X \ t- CN 00 OV PO N·
•H Oi >» ·» 01 CO
H Ai I
>1 -H
tn tn Cp
r4 X X
:(0Q)\ o oo oo o ld oo CU TM - d)CE m m n ^ rt t P4 -H 2
C Cp *H 1H
tO O tn \ 00 r- Ν' r- O'. O
W 4-> X G ......
tn 0)02: n vo oo oo vo ρ-
(0 > T) ,γ CO PO (N CN CO CO
G
3 -P
-p tn tn m h tn n) >i on tn
X -p I ro (N (N CN (N CN CN
H +J0E - (ö :(d <C C · oooooo > tn cu 1h Ai H E-t (0 ·
H (J) Q CU tO
H
H | |
0) -H
0 > (0 · M QcAi (0
-¾ >i · -P
P -p -H (0 tn h +) tn to
P (COlOdPtn Ν' Ν' Ν’ Ν' Ν' N
(O tn η I tn E-· -H -H O to P1 tn c g to dP -p I tn 0 to ti tn •h tn >i(0(0 CO LD N" VO CO LTl P CU ε ......
+J t— t— T— r- r- T— :t0 K · tn O X H (0 · P1 2 (0 (0 dP -p 1 tn 0 (0 G tn •H tn >i to (0 +J CU ε CO N1 CO N< CO Ν'
-P
:c0 (N · tn o a; •H CN ·
Pl K to o ti
r- CN T— CN r- CN
0) ............
O co oo oi oi o o « i- t- 10 84634
Peroksidilla, joka lisätään keksinnön mukaisesti hakkeeseen ennen kuidutusta ja jauhatusta, saadaan teknisesti kaksi ratkaisevaa etua. Osaksi vähenee materiaalin se tummuminen, jonka alkali-imeytys aiheuttaa, osaksi estetään materiaalin sitä tummumista, jonka korkea jauhatuslämpötila tuo mukanaan. Nämä suotuisat tekijät vaikuttavat osaltaan kummatkin siihen, että massan kyky tavanomaisella peroksidivalkaisulla myöhemmässä vaiheessa lisätä vielä vaaleuttaan paranee huomattavasti .
Keksinnön mukainen systeemi sallii tämän tehtävän kohtuullisilla peroksidilisäyksillä ja ilman silikaattipitoisten stabilisaattorien läsnäoloa, mikä tekee prosessin halvemmaksi ja osittain poistaa inkrustihaitat, joita silikaatit voivat aiheuttaa sekä massa- ett. paperitehtaissa.
Jos keksinnön mukainen menetelmä täydennetään tavanomaisella tornivalkaisulla, voidaan joko, jakamalla annettu peroksidi-määrä optimaalisesti hakkeen imeytykseen ja massan tornival-kaisuun, vähentää kokonaisperoksidimäärää annettua vaaleutta kohti, tai, mikä lienee kiinnostavinta, saada optimaalisesti jaetuilla kohtuullisilla kokonaisperoksidimäärillä valmiille massoille vaaleuksia, jotka huomattavasti ylittävät sen, minkä tämän päivän vakiintunut tekniikka mahdollistaa.
Keksinnön mukainen menetelmä perustuu edistykselliseen imey-tystekniikkaan, joka tekee mahdolliseksi hyödyntää tavanomaista tehdashaketta ilman minkäänlaista koon pienentämistä ennen imeytystä.
Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on myös se, että käytetyt imeytyskemikaalit, natriumhydroksidi ja peroksidi reagoivat optimaalisesti tarkoitukseensa nähden alle 100°C:n lämpötiloissa. Tämän hetken tavanomainen tekniikka perustuu sellaisten kemikaalien käyttöön, joiden optimireaktiolämpö- li il 84634 tilat tämän tyyppisissä sovellutuksissa ovat huomattavasti yli 100°C.
Tämä ero lämpötilojen suhteen mahdollistaa keksintöä sovellettaessa energian käytön vähentämisen imeytysvaiheessa ja antaa lisäksi hakkeelle sellaiset ominaisuudet, että energiantarve jauhatuksessa jää pieneksi, 600-1000 kWh/tonni freenessvälillä 300-100 ml.
Claims (9)
1. Menetelmä kemimekaanisen massan valmistamiseksi lignosel-luloosapitoisesta materiaalista, esimerkiksi hakkeesta, jossa materiaali höyrytetään, imeytetään alkalilla ja peroksi-dilla, valutetaan, esikuumennetaan, jauhetaan ja valkaistaan, tunnettu siitä, että imeytys suoritetaan yhdessä vaiheessa liuoksella, joka sisältää alkalia ja pe-roksidia painosuhteessa, joka on yhtä suuri tai suurempi kuin 2,5:1, ja että välissä olevan valutus- ja reaktiovai-heen jälkeen materiaali esikuumennetaan lämpötilassa noin 50°C:sta lähtien mutta ei yli 100°C:ssa, suositeltavasti noin 80°C:ssa, ja että jauhatus tapahtuu yhdessä tai kahdessa vaiheessa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että imeytettäessä materiaali tuodaan imeytysli-uokseen upottamalla aina 20 minuutin, suositeltavasta 10 minuutin ajaksi asti 15-60°C:ssa.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että materiaali saa imeytyksessä turvota imey-tysliuoksessa senjälkeen kun se on puristettu ja valutettu valutusruuvipuristimessa.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että materiaali valutetaan ja sen annetaan reagoida välissä olevassa valutus- ja reaktiovaiheessa 0-60 minuutin ajan, suositeltavasti 5-25 minuuttia, jotta kemikaaleille annettaisiin aikaa vaikuttaa materiaalin astiassa, jolloin lämpötila on 20-100°C, suositeltavasti 60-90°C.
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että jauhatus tapahtuu avoimessa jauhimessa pääasiassa ilmakehän paineessa. i3 84634
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kemikaalilisäys sovitetaan siten, että materiaalin pH esikuumennuksen jälkeen ja ennen jauhatusta on 7-11, suositeltavasti 8-10.
7. Jonkin edellisenn patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peroksidia on läsnä koko jauhatuksen ajan.
8. Jonkin edellisen patennttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että imeytykseen ja loppuvalkai-suun käytetty kokonaisperoksidimäärä jaetaan optimaalisesti imeytyksen ja loppuvalkaisun välille siten, että valkaistulle massalle saadaan maksimivaaleus.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksista mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osa myöhempään loppuvalkai-suvaiheeseen tarvittavista kemikaaleista lisätään jo jauhatuksen yhteydessä laimennusveden kautta.
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| SE8501246A SE8501246L (sv) | 1985-03-13 | 1985-03-13 | Sett att tillverka blekt, kemimekanisk och halvkemisk fibermassa med anvendning av enstegsimpregnering |
| SE8501246 | 1985-03-13 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI860986A0 FI860986A0 (fi) | 1986-03-10 |
| FI860986A FI860986A (fi) | 1986-09-14 |
| FI84634B FI84634B (fi) | 1991-09-13 |
| FI84634C true FI84634C (fi) | 1991-12-27 |
Family
ID=20359483
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI860986A FI84634C (fi) | 1985-03-13 | 1986-03-10 | Foerfarande foer framstaellning av kemimekanisk eller semikemisk fibermassa i en en-fas impregneringsprocess. |
Country Status (13)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4756799A (fi) |
| EP (1) | EP0194981B1 (fi) |
| JP (1) | JPS61275490A (fi) |
| AT (1) | ATE53081T1 (fi) |
| BR (1) | BR8601078A (fi) |
| CA (1) | CA1272563A (fi) |
| DE (1) | DE3671488D1 (fi) |
| ES (1) | ES8708031A1 (fi) |
| FI (1) | FI84634C (fi) |
| NO (1) | NO166803C (fi) |
| NZ (1) | NZ215473A (fi) |
| PT (1) | PT82192B (fi) |
| SE (1) | SE8501246L (fi) |
Families Citing this family (25)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| SE458690B (sv) * | 1986-11-06 | 1989-04-24 | Sunds Defibrator | Saett att framstaella mekanisk massa fraan lignocellulosahaltigt material i styckeform med en laengd i fiberriktningen av minst 200 mm |
| SE462287B (sv) * | 1987-11-04 | 1990-05-28 | Celleco Ab | Foerfarande och anlaeggning foer framstaellning av hoegutbytesmassor ur lignocellulosamateial |
| GB2215350B (en) * | 1988-03-16 | 1992-05-20 | Thiokol Morton Inc | Process for bleaching mechanical wood pulp |
| ES2122907B1 (es) * | 1996-08-22 | 1999-07-01 | Valverde Alonso Angel | Procedimiento ecologico de obtencion de celulosa. |
| US6302997B1 (en) | 1999-08-30 | 2001-10-16 | North Carolina State University | Process for producing a pulp suitable for papermaking from nonwood fibrous materials |
| US20040200586A1 (en) * | 2002-07-19 | 2004-10-14 | Martin Herkel | Four stage alkaline peroxide mechanical pulping |
| WO2003008703A1 (en) * | 2001-07-19 | 2003-01-30 | Andritz Inc. | Four stage alkaline peroxide mechanical pulping |
| DE10234833A1 (de) * | 2002-07-31 | 2004-02-12 | Stora Enso Publication Paper Gmbh & Co. Kg | Verfahren zum Aufschluss von Altholz |
| US8262850B2 (en) * | 2003-09-23 | 2012-09-11 | International Paper Company | Chemical activation and refining of southern pine kraft fibers |
| JP4580343B2 (ja) * | 2003-10-02 | 2010-11-10 | アンドリッツ インコーポレーテッド | リファイナーブローライン処理を伴うアルカリ過酸化物を用いた多段階メカニカルパルプ化方法 |
| US7297225B2 (en) * | 2004-06-22 | 2007-11-20 | Georgia-Pacific Consumer Products Lp | Process for high temperature peroxide bleaching of pulp with cool discharge |
| WO2006119392A1 (en) | 2005-05-02 | 2006-11-09 | International Paper Company | Ligno cellulosic materials and the products made therefrom |
| FI126694B (fi) * | 2005-12-02 | 2017-04-13 | Metsä Board Oyj | Kemimekaaninen massa ja menetelmä sen valmistamiseksi |
| US7967948B2 (en) * | 2006-06-02 | 2011-06-28 | International Paper Company | Process for non-chlorine oxidative bleaching of mechanical pulp in the presence of optical brightening agents |
| US8262851B2 (en) | 2006-08-10 | 2012-09-11 | Andritz Inc. | Processes and systems for the pulping of lignocellulosic materials |
| DE102007036382A1 (de) * | 2007-07-31 | 2009-02-05 | Voith Patent Gmbh | Lignocellulosischer Faserstoff aus Einjahrespflanzen |
| BRPI1012052A2 (pt) | 2009-05-28 | 2017-12-26 | Gp Cellulose Gmbh | fibras kraft hidrolisadas e quimicamente modificadas e métodos de produção e de branqueamento de fibras kraft |
| US9512237B2 (en) | 2009-05-28 | 2016-12-06 | Gp Cellulose Gmbh | Method for inhibiting the growth of microbes with a modified cellulose fiber |
| US9512563B2 (en) | 2009-05-28 | 2016-12-06 | Gp Cellulose Gmbh | Surface treated modified cellulose from chemical kraft fiber and methods of making and using same |
| US9511167B2 (en) | 2009-05-28 | 2016-12-06 | Gp Cellulose Gmbh | Modified cellulose from chemical kraft fiber and methods of making and using the same |
| WO2014052763A1 (en) * | 2012-09-27 | 2014-04-03 | Andritz Inc. | Chemical treatment of lignocellulosic fiber bundle material, and methods and systems relating thereto |
| WO2014140852A2 (en) | 2013-03-14 | 2014-09-18 | Gp Cellulose Gmbh | A method of making highly functional, low viscosity kraft fiber using an acidic bleaching sequence and a fiber made by the process |
| CN105143547B (zh) | 2013-03-15 | 2018-05-01 | Gp 纤维素股份有限公司 | 具有增高羧基含量的低粘度牛皮纸纤维及其制造和使用方法 |
| US10865519B2 (en) | 2016-11-16 | 2020-12-15 | Gp Cellulose Gmbh | Modified cellulose from chemical fiber and methods of making and using the same |
| CN110637122A (zh) | 2017-03-21 | 2019-12-31 | 国际纸业公司 | 气味控制纸浆组合物 |
Family Cites Families (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| SE303088B (fi) * | 1963-05-31 | 1968-08-12 | Defibrator Ab | |
| SE7502060L (sv) * | 1975-02-24 | 1976-08-25 | Alf Sa | Sett vid framstellning av mekanisk pappersmassa |
| US4187141A (en) * | 1975-02-24 | 1980-02-05 | Alf Societe Anonyme | Method of producing bleached mechanical pulp |
| SE415581B (sv) * | 1977-04-18 | 1980-10-13 | Mo Och Domsjoe Ab | Forfarande for perocidblekning av hogutbytesmassa |
| SE416481B (sv) * | 1977-05-02 | 1981-01-05 | Mo Och Domsjoe Ab | Fofarande och anordning for behandling av vedflis for avlegsnande av tungmetaller och harts |
| SE8002027L (sv) * | 1980-03-14 | 1981-09-15 | Sunds Defibrator | Sett att i samband med tillverkningen av termomekaniska massa forbettra dennas absorptionsegenskaper |
| SE445051B (sv) * | 1980-04-10 | 1986-05-26 | Sca Development Ab | Sett vid tillverkning av mekanisk, i huvudsak hartsfri cellulosamassa |
| AU545847B2 (en) * | 1981-02-11 | 1985-08-01 | Mead Corporation, The | Production of chemimechanical pump |
| JPS604313B2 (ja) * | 1981-12-03 | 1985-02-02 | 日立造船株式会社 | 非木材繊維原料のパルプ化方法 |
| CA1240456A (en) * | 1983-10-20 | 1988-08-16 | Kamyr, Inc. | Mechanical pulping |
| US4486267A (en) * | 1983-11-14 | 1984-12-04 | Mead Corporation | Chemithermomechanical pulping process employing separate alkali and sulfite treatments |
-
1985
- 1985-03-13 SE SE8501246A patent/SE8501246L/ unknown
-
1986
- 1986-03-07 AT AT86850083T patent/ATE53081T1/de active
- 1986-03-07 DE DE8686850083T patent/DE3671488D1/de not_active Expired - Fee Related
- 1986-03-07 EP EP86850083A patent/EP0194981B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1986-03-10 FI FI860986A patent/FI84634C/fi not_active IP Right Cessation
- 1986-03-12 ES ES552920A patent/ES8708031A1/es not_active Expired
- 1986-03-12 US US06/839,022 patent/US4756799A/en not_active Expired - Fee Related
- 1986-03-12 NO NO860942A patent/NO166803C/no unknown
- 1986-03-12 JP JP61054562A patent/JPS61275490A/ja active Pending
- 1986-03-13 CA CA000504064A patent/CA1272563A/en not_active Expired - Lifetime
- 1986-03-13 NZ NZ215473A patent/NZ215473A/xx unknown
- 1986-03-13 BR BR8601078A patent/BR8601078A/pt not_active IP Right Cessation
- 1986-03-13 PT PT82192A patent/PT82192B/pt unknown
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| CA1272563A (en) | 1990-08-14 |
| EP0194981B1 (en) | 1990-05-23 |
| NO860942L (no) | 1986-09-15 |
| SE8501246D0 (sv) | 1985-03-13 |
| PT82192B (pt) | 1988-02-17 |
| US4756799A (en) | 1988-07-12 |
| AU595185B2 (en) | 1990-03-29 |
| EP0194981A3 (en) | 1987-04-22 |
| ES8708031A1 (es) | 1987-09-16 |
| NZ215473A (en) | 1989-06-28 |
| NO166803C (no) | 1991-09-04 |
| BR8601078A (pt) | 1986-11-25 |
| FI860986A (fi) | 1986-09-14 |
| PT82192A (en) | 1986-04-01 |
| EP0194981A2 (en) | 1986-09-17 |
| NO166803B (no) | 1991-05-27 |
| DE3671488D1 (de) | 1990-06-28 |
| FI84634B (fi) | 1991-09-13 |
| AU5469086A (en) | 1986-09-18 |
| JPS61275490A (ja) | 1986-12-05 |
| ATE53081T1 (de) | 1990-06-15 |
| SE8501246L (sv) | 1986-09-14 |
| FI860986A0 (fi) | 1986-03-10 |
| ES552920A0 (es) | 1987-09-16 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI84634C (fi) | Foerfarande foer framstaellning av kemimekanisk eller semikemisk fibermassa i en en-fas impregneringsprocess. | |
| FI83794C (fi) | Foerfarande foer framstaellning av kemimekanisk eller semikemisk fibermassa i en tvao-fas impregneringsprocess. | |
| FI63607C (fi) | Foerfarande foer framstaellning av cellulosamassor i utbytesomraodet 65-95 % | |
| FI66925B (fi) | Foerfarande foer behandling av vedflis | |
| US5002635A (en) | Method for producing pulp using pre-treatment with stabilizers and refining | |
| CN106012627B (zh) | 一种利用醇类溶剂制备竹材高白度漂白化机浆的方法 | |
| US4849053A (en) | Method for producing pulp using pre-treatment with stabilizers and defibration | |
| FI119062B (fi) | Menetelmä mekaanisen massan valmistamiseksi | |
| FI73473C (fi) | Foerfarande foer framstaellning av fibermassa. | |
| FI69881B (fi) | Foerfarande foer framstaellning av slipmassa | |
| FI96522B (fi) | Menetelmä valkaistujen kemitermomekaanisten massojen valmistamiseksi | |
| CA2453131C (en) | Processes for preparing mechanical pulps having high brightness | |
| NO820336L (no) | Fremstilling av kjemimekanisk masse | |
| EP0239583B2 (en) | Method of pretreating pulp with stabilizers and peroxide prior to mechanical refining | |
| AU2013323332B2 (en) | Chemical treatment of lignocellulosic fiber bundle material, and methods and systems relating thereto | |
| JP2004204370A (ja) | 機械パルプの製造方法 |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed | ||
| MM | Patent lapsed |
Owner name: BENGTSSON, GOERAN Owner name: EKA AB Owner name: SIMONSON, RUNE GUSTAF WERNER |