FI84543B - Gruppobservationssystem. - Google Patents

Description

1 84543

Ryhmähavainnointijärjestelmä. - Gruppobservationssystem.

Esillä olevan keksinnön kohteena on erittäin erottelukykyinen ja tarkka havainnointi- tai skannausjärjestelmä, joka on käyttökelpoinen valmistettaessa tai jäljennettäessä kuvia filmeille tai filmeiltä, painolevyi1tä ja vastaavilta sanomalehti-, julkaisu- ja koneenrakennusaloi1la. Erityisesti keksinnön kohteena on havainnointijärjestelmä, jossa käytetään ryhmäkuvaus-elimiä, joilla voidaan skannata tai jäljentää useita informaa-tiojuovia samanaikaisesti skannauspään kunkin pyyhkäisyn aikana .

Faksimilejäijennösskannerit havainnoivat optisesti alkuperäisen kuvan kehittäen kuvaa edustavia sähkösingnaaleja. Näitä signaaleja voidaan tämän jälkeen käsitellä, tallentaa, yhdistää tietokoneesta saatuihin tietoihin, siirtää muihin paikkoihin ja/tai käyttää jäijennöslaitteissa alunperin skannatun kuvan muodostamiseksi uudelleen.

Aikaisemmin tunnetaan useita menetelmiä faksimilejäijennöksen suorittamiseksi, jolloin jokainen menetelmä riippuu tietyistä käyttötarkoituksista ja päämääristä, joihin pyritään. Eräs tunnettu esimerkki on esitetty U.S. patentissa nro 4,245,259, Pick. Siinä optinen merkkienlukulaite muodostaa osan fotoyh-distelmäjärjestelmää, jossa skanneri on asennettu liikkumaan edestakaisin kuvan pinnan yli. Tämä skanneri lukee pinnassa olevat tiedot skannerin kunkin poikittaisliikkeen aikana. As-kelmoottorin ohjaama ilmeisen tavanomainen käyttörulla siirtää arkkia eteenpäin pituussuuntaisesti poikittain liikkuvan suk-kulalaitteiston alta. Tämän skannaussukkulan tai skannauspään suunnan vaihto liikkeen kummassakin päässä suoritetaan jousilla, jotka on kiinnitetty sukkulan ohjainvarren päihin. Jouset auttavat hidastamaan skanneria ja muuttamaan sen suunnan.

2 84543

Eräs toinen tunnettu laite on kuvattu Thalerin U.S. patentissa nro 4,476,496. Tämä on faksimilelaite, joka mahdollistaa alkuperäisen arkin jaksottaisen liikkeen skannerin kääntyessä skannauspyyhkäisynsä kummassakin päässä. Samoin kuin Pickin laitteessa on Thalerinkin koneessa jousipysäyttimet sukkulan-ohjainten päässä sukkulan kääntymisen edesauttamiseksi. Takahashin U.S. patentissa nro 4,348,697 on esitetty samanlainen skanneri, joka kykenee kehittämään signaaleja, jotka edustavat useamman kuin yhden ositusrivin tietoja vaunun kunkin poikittaisliikkeen aikana.

Yllä mainituissa patenteissa esitettyä tekniikkaa on pääasiallisesti käytetty luettelointikoneissa ja tarkoitettu tavallisesti koneen kustannusten minimoimiseksi. Valitettavasti nämä kustannusnäkökohdat aiheuttavat tavallisesti jäljennöstarkkuu-den tai jäljennöksen monipuolisuuden menettämisen (esim. rajoittavat sen alueen kokoa, joka voidaan skannata tarkasti).

Skanneritekniikkaa on käytetty myös sanomalehtialalla negatiivien valmistamiseksi, jotta saataisiin muodostetuksi painole-vyjä optisesti skannatuista arkeista, kuten esimerkiksi sanomalehden sivun "liisteröinti" ("paste-up "). Sanomalehdissä tarvitaan luonnollisesti usein suurempaa erottelukykyä suuremmilla formaateilla ja suurempia tuotantonopeuksia kuin toimistokäyttöön tarkoitetuissa faksimilesiirtokoneissa. Paremman erottelukyvyn aikaansaavat koneet ovat tyypillisesti joko liian hitaita tai työvaltaisia useimpien sanomalehtien kannalta. Lisäksi monet sanomalehdet käyttävät nykyisin väriformaatteja joillakin sivuillaan. Nämä väriformaatit vaativat skannereita, jotka mahdollistavat paremman erottelukyvyn ja asematarkkuuden kuin pääasiallisesti mustavalkoiseen jäljennökseen tarkoitetut laitteet.

3 84543

Eräs tapa tarkkuuden saavuttamiseksi on suurentaa komponenttien kokoa ja massaa, jolloin vapaudutaan paremmin tärinästä ja saavutetaan parempi stabiliteetti. Näissä suurimassaisissa skannereissa olevia liikkuvia osia ovat kuitenkin luonnostaan rasittaneet suuret mekaaniset kiihtyvyydet ja voimat. Näistä tunnettujen skannereiden suurista, nopeasti liikkuvista komponenteista aiheutuva momentti voi aiheuttaa sisäisiä tärinöitä ja niistä seuraa tarkkuuden huononeminen.

Esillä olevassa keksinnössä käytetään edullisesti niin kutsuttua ryhmähavainnointi- tai skannaustekniikkaa, jossa skannaus-sukkulalaitteiston jokaisella pyyhkäisyllä kehittyy useita informaatiorivejä. Tällainen ryhmätekniikka on kasvanut puoli-johdinteollisuuden kehittämistä valolitografiamenetelmistä. Ryhmätekniikkaa on esiintynyt useissa viimeaikaisissa skannereissa ja kirjoittimissa. Tarkasteltuaan tätä tekniikkaa ovat alan ammatti-ihmiset kuitenkin todenneet, että ensimmäisen sukupolven ryhmäkirjoittimien ja -latomakoneiden suorituskyky ei ole tuottanut odotettuja tuloksia. Huonojen tulosten on katsottu johtuvan kustannuksia säästävästä kevyestä rakenteesta, jota on käytetty massiivisemmissa järjestelmissä esiintyvien mekaanisen kiihtyvyyden ja voimien vähentämiseksi. Kevyt rakenne on herkkä lämpö- ja mekaanisille vääntymille, jotka vaativat toistuvaa säätöä tarkkuuden katoamisen korjaamiseksi.

Monissa tunnetuissa, suurehkoilla nopeuksilla toimivissa yksi-rivi-, ei-ryhmäskannereissa skannattava arkki liikkuu jatkuvasti skannauksen aikana. Skannattujen tietojen suuntaus on siis vino arkin liikesuunnan suhteen. Vinousaste riippuu alkuperäisen arkin liikkeen nopeudesta ja ositus- tai skannausri-vin nopeudesta tai vauhdista. Tämä kyseinen skannausmenetelmä on aiheuttanut rajoituksia sekä käytettävään nopeuteen että tarkkuuteen. Eräs tällainen skannaus- tai havainnointi järjestelmä on esitetty hakijan aikaisemmassa U.S. patentissa nro 4,131,916, jossa skannattavaa arkkia kuljetetaan paikallaan 4 84543 olevan rumpu- tai kaaripinnan sisäsivulla. Kaarevan pinnan akselilla liikkumaan sovitettu skannauspää pääsee liikkumaan aksiaalisesti ja pyörimään ilmalaakerituilla ja sitä käytetään sopivilla paineilmalaitteilla. Tällaiset rumpuskannerit ovat alttiimpia mittavaihteluille ympäristönmuutosten funktiona ja niissä on tuottavuus uhrattu spinnaavan laserin skannaustehok-kuuden ja paremman mekaanisen suorituskyvyn saavuttamiseksi.

Muut tunnetun tyyppiset skannerit, mukaan luettuina laakakuva-usmenetelmiä käyttävät laitteet, ovat tyypillisesti nojautuneet mekaanisiin tai sähkömoottoreihin skannattavien välineiden siirtämiseksi eteenpäin. Tavanomaisten sähkö- ja sähkömekaanisten komponenttien käyttö skannerin ja/tai laakatason asettamiseksi ei yleensä ole saavuttanut haluttua tarkkuutta ja nopeutta laatan jaksottaisen liikkeen ja suurten skannaus-nopeuksien saavuttamiseksi.

Tästä syystä esillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on saada aikaan skanneri tai tallennin, jolla on tarvittava geometrinen tarkkuus, erottelukyky, suuri formaatti ja nopeus nykypäivän fotokomposition kannalta ja tämä kustannuksilla, jotka tekevät sen käyttökelpoiseksi pienille sanomaleh-dille, insinööritoimistoille ja muille yrityksille. Keksinnön tarkoituksena on edelleen vähentää tunnettujen skannaus- tai havainnointi järjestelmien epätarkkuuksista johtuvia mekaanisia voimia ja kiihtyvyyksiä sekä saada aikaan skanneri, jonka avulla saavutetaan skannattavaa tai kuvattavaa välinettä tukevan laakatason nopea ja tarkka jaksottainen liike.

Esillä oleva keksintö kattaa faksimilehavainnointijärjestelmät , jotka kykenevät toimimaan joko skannerina skannattua kuvaa edustavien sähkösignaalien kehittämiseksi tai tallentime-na, joka kykenee jäljentämään tällaisen kuvan toistamalla sa- 5 84543 manlaisen skannauskuvion säteen avulla (esim. koherentti lasersäde), joka moduloidaan tällaisilla sähkösignaaleilla valokuvauslevyn ottamiseksi.

Skannauslaitteeseen kuuluu skannauspää tai sukkula, joka liikkuu poikittain skannattavan pinnan yli välimatkan päässä sen yläpuolella. Skannaussukkula liikkuu edestakaisin skannattavan alueen vastakkaisten reunojen välillä. Skannattavaan alueeseen kirjoitettavat tai siitä luettavat tiedot kehittyvät skannaus-säteen modulaation funktiona. Skannaussäde toimii edullisesti ryhmänä, jolloin monia tietorivejä saadaan luetuksi tai tallennetuksi skannausvaunun kunkin poikittaisliikkeen aikana. Tällainen ryhmäkäyttö voidaan aikaan saada sijoittamalla skan-nauspäähän useita aktiivisia elementtejä tai suorittamalla samanaikaisesti suurempitaajuuksinen aliskannaus esimerkiksi moduloidulla lasersäteellä, joka jaksottaiseksi käännetään pääskannausliikkeen suuntaan nähden poikittaiseen suuntaan.

Keksinnön edullisissa suoritusmuodoissa skannauspään kääntö kunkin poikittaisliikkeen päässä suoritetaan jousiosilla, jotka on sijoitettu skannattavan alueen sivureunoihin. Nämä jou-siosat ovat edullisesti ilmajousia ja ne hidastavat skannaus-päätä ja auttavat heittämään sen vastakkaiseen suuntaan varastoimalla hidastuksen aikana absorboituneen energian ja sen jälkeen vapauttamalla tämän energian skannauspäähän. Keksinnön mukaisesti jousiosien pitää vaimentaa skannauspään kunkin poikittaisliikkeen päissä kohtaamat äkilliset iskut ja tästä syystä ne on tuettu erilleen riippumattomasti skannerista ja skannattavasta kuvapinnasta. Tästä syystä skannerin nopeaan kääntymiseen tai suunnan vaihtoon liittyvät tärinät tai iskut eivät siirry laitteen muihin toimiviin osiin ja vaikuttavat siten vain hyvin vähän järjestelmän tarkkuuteen.

6 84543

Skannauspää tai sukkula suorittaa poikittaisskannuksen tai -osituksen pitkin kokonaisskannausalueen kapeaa kaistaa. Koko alueen skannaamiseksi aluetta pitää siirtää differentiaalisesta eteenpäin sukkulan kunkin pyyhkäisyn jälkeen. Keksinnön mukaisesti skannattavaa välinettä kuljettaa laatta, jota siirretään eteenpäin differentiaalisesti pituussuuntaan siten, että saavutetaan suuri tarkkuus. Tämä tarkkuus on olennaisen tärkeä hyvälaatuiselle kuvaukselle, joka vaatii sen, että yksittäiset, poikittaiset skannausradat liittyvät olennaisesti toisiinsa. Toisin sanoen skannauskuvio ei saisi sisältää päällekkäisyyksiä eikä rakoja poikittaisten skannausten välillä.

Laitteen kokonaisnopeus riippuu osittain kyvystä suorittaa nopeasti tämä skannattavan materiaalin differentiaalinen liike eteenpäin ja tästä syystä siis laatan liike eteenpäin. Kuten aikaisemmin todettiin, tunnetut skannerit uhrasivat usein tarkkuutensa halutun nopeuden saavuttamiseksi tai päinvastoin. Esillä oleva keksintö toimii sekä suurella nopeudella että riittävällä tarkkuudella käyttämällä liikkuvaa vertailuele-menttiä, joka asettuu tarkasti edellä määrätyn differentiaali-etäisyyden päähän laatan edelle. Laatta ja vertailuelementti on kiinnitetty lähelle toisiaan ja ne liikkuvat toisistaan riippumattomasti siirtyen vuoron perään eteenpäin pitkittäis-suuntaan. Tarkemmin sanoen vertailuelementti liikkuu tarvittavan differentiaalimäärän (vastaa yhden poikittaisskannauksen leveyttä) sinä aikana, kun laatta on paikallaan eli poikittaisskannauksen toimintavaiheen aikana.

Tähän skannaukseen kuluva aika on suhteellisen pitkä ja tästä syystä vertailuelementin differentiaalinen eteenpäin siirtäminen voidaan suorittaa helposti tarvittavalla tarkkuudella.

Vertailuelementti toimii pysäyttimenä, jota vasten päälaatta siirtyy. Tämä pysäytin tai vaste ohjaa ja rajoittaa mekaanisesti ja varmasti laatan etenemistä. Tästä syystä laatan siir- 7 84543 tomekanismilta ei vaadita asematarkkuutta, koska tämän tehtävän suorittaa vertailuelementti. Tästä syystä laatta voidaan siirtää eteenpäin nopeasti vertailuelementin vastetta vasten sukkulan lyhyen kääntymisvaiheen aikana, joka tapahtuu skan-nauksen toimimattomassa vaiheessa. Tämän jälkeen laatta lukitaan jälleen paikalleen seuraavan skannauksen ajaksi. Tämän aikajakson aikana vertailuelementti jälleen siirtyy differen-tiaalisesti eteenpäin täsmälleen sen matkan, joka vastaa yksittäisen skannausradan leveyttä.

Laatan ja vertailuelementin liikettä voidaan ohjata monellakin tavalla, jolloin kysymykseen tulevat esimerkiksi lineaariset induktiomoottorit tai pneumaattiset tai hydrauliset toimilaitteet. Laatta ja vertailuelementti on edullisesti tuettu ilma-kannatinelimille, joihin voidaan suunnata sekä yli- että alipaine sopivissa vaiheissa laatan etenemisjakson aikana. Tällä tavoin ylipaine muodostaa olennaisesti kitkattoman tuen laatan ja vertailuelementin siirtämiseksi asemasta seuraavaan, kun taas alipaine aiheuttaa ilmatuen tai -laakerin kitkatartunnan ohjaimen tukeen komponenttien lukitsemiseksi paikalleen.

Keksinnön ymmärtämiseksi paremmin ja sen erityisten etujen ja tunnusmerkkien selvittämiseksi viitataan seuraavaksi tulevaan yksityiskohtaiseen keksinnön selitykseen ja oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on perspektiivikuva täydellisestä skannaus- tai havainnointi järjestelmästä, Joka sisältää esillä olevan keksinnön mukaiset tunnusmerkit;

Kuvio 2 on yksinkertaistettu päätykuva esittäen keksinnön mukaisten laatta- ja skannausmekanismikomponenttien keskinäistä suhdetta; 8 84543

Kuvio 3 on yksinkertaistettu perspektiivikuva kuviossa 2 esitetyssä sukkulamekanismissa käytettyjen jousiosien eräästä suori tusmuodosta;

Kuvio 4 on osiin hajotettu perspektiivikuva keksinnön mukaisesta liikkuvasta laatasta ja vertailuelementistä yhdessä niihin liittyvien käyttökomponenttien kanssa;

Kuvio 5 on yksinkertaistettu poikkileikkauskuva skannausjär-jestelmässä käytettyjen ilmatukien tai -laakerien toiminnan ymmärtämiseksi;

Kuviot 6-12 ovat yksinkertaistettuja pintakuvantoja esittäen skannausjärjestelmän toiminnan peräkkäisvaiheet;

Kuvio 13 on keksinnön mukaisten tietokoneohjattujen tiedonmuo-dostuskomponenttien sähköjärjestelmän lohkokaavio.

Kuviossa 1 on viitenumerolla 10 yleisesti ottaen esitetty täydellinen skannausjärjestelmä, jossa on käytetty useita keksinnön tunnusmerkkejä. Järjestelmään 10 kuuluu skannauspää tai sukkula 12, joka on liukuvasti tuettu poikkileikkaukseltaan pyöreän pääohjausakselin 14 ja sen kanssa yhdensuuntaisen oh-jauskiskon 14a avulla. Nämä sukkulan ohjaimet ulottuvat poikittain koneen yli sen yläpuolella. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että ohjaimet voivat olla rakenteeltaan muunkinlaisia. Näiden kahden ohjaimen 14, 14a toiminta voidaan esimerkiksi yhdistää poikkileikkaukseltaan suorakulmaiseksi tai vinoneliö-mäiseksi yhdeksi ohjaimeksi.

Esimerkiksi laakerien 15, 15a muodostamat ilmatuet saavat aikaan poikkeuksellisen pienikitkaisen rajapinnan sukkulan ja sen ohjainten 14, 14a välille. Sukkula 12 kuljettaa mukanaan ainakin osaa skannaussäteen optisista laitteista. Kuten aikai- 9 84543 semmin mainittiin, edullinen ratkaisu on laservalolähde ja tästä lähteestä tuleva valo moduloidaan tallennettavilla tai luettavilla tiedoilla käyttötarkoituksesta riippuen.

Kuviossa 1 yksinkertaisilla jousilla 16, 18 esitetyt jousiosat on järjestetty hidastamaan ja kääntämään sukkula 12 sen oh-jausakseleilla 14, 14a tapahtuvan liikkeen päässä. Jousiosat 16, 18 on kiinnitetty raskaisiin pystytukiin 20, 22, jotka on puolestaan kiinnitetty lattiaa (ei esitetty) vasten lepäävään runkoon 19 ja ovat fyysisesti erillään muusta koneesta laitteen alustan 24 eristämiseksi olennaisesti iskuista ja tärinöistä, joita sukkulan jaksottaiset suunnanvaihdot aiheuttavat .

Pääalustan 24 massa on huomattava ja se tukee yleisesti ottaen järjestelmän käyttöelementtejä. Alustan 24 yläpintaan on kiinnitetty pari pituussuuntaan ulottuvia ohjauskiskoja 26, 28. Nämä kiskot määräävät päälaatan 30 liikesuunnan ja ne on suunnattu yleisesti ottaen kohtisuoraan poikittaisiin ohjausakse-leihin 14, 14a nähden. Alusta 24 on varustettu useilla korke-ussäätimillä 25, jotka reagoivat sopiviin korkeusantureihin ja jotka toimivat automaattisesti hydraulisesti tai pneumaattisesti .

Päälaetta 30 ja alalaatan 32 muodossa oleva vertailuelementti on liukuvasti tuettu ohjauskiskoille 26, 28 liikkumaan askeleittain ohjatusti skannaussukkulan alapuolella. Skannattava väline, esimerkiksi alkuperäisen sanomalehtisivun liisteröin-tiarkki (skannauskäyttö) tai filmi tai valoherkkä levy (tal-lennuskäyttö) on kiinnitetty laakean päälaatan 30 yläpintaan. Tämä väline etenee siten differentiaalisesti laatan mukana skannaussukkulan alla.

10 84543

Lisäksi skannauslaitteeseen 10 kuuluu kuormaaja 32 skannatta-vien materiaaliarkkien kuormaamiseksi automaattisesti päälaa-tan 30 päälle. Kuormauslaitteisto voi käyttää useita tunnettuja menetelmiä arkkimateriaalin sijoittamiseksi automaattisesti laatan tasaiselle yläpinnalle. Ainoastaan tarkoituksen valaisemiseksi kuviossa 1 on esitetty järjestely, jossa arkkimate-riaali vedetään teloilta 33a useiden välimatkan päässä toisistaan olevien lankojen 33b päälle, jotka on kiinnitetty liuku-kiskoon 33c. Käytännössä arkkimateriaali vedetään lankojen päälle teloilta 33a siirtämällä liukukiskoa 33c vasemmalta oikealle. Tämän jälkeen tyhjä laatta 30 voidaan siirtää arkin alle ja langan tuet poistaa siten, että arkkimateriaali pääsee vapaasti putoamaan laatan päälle. Kuten ammattimiehille on selvää, on laattaan tavallisesti järjestetty kohdistuselimet skannattavien välineiden sijoittamiseksi tarkasti laatan skan-nausalueelle.

Samalla tavoin skannauslaitteeseen kuuluu purkauspäässä oleva purkaja 35 skannattujen välineiden poistamiseksi laatan pinnalta. Purkajalaitteistoon voi kuulua samanlainen pois vedettävä lankatuki, ja esimerkiksi tyhjöosan muodostamia nostoeli-miä voidaan käyttää skannatun materiaalin nostamiseksi ylös alustan pinnasta.

Kuviossa 2 on tarkemmin esitetty poikittaisskannerin osien välinen suhde. Yksinkertaisuuden vuoksi eri osat on esitetty kaaviomaisesti. Kuten jo aikaisemmin esitettiin, skannauspää tai sukkula 12 on liukuvasti asennettu edestakaiseen ja poikittaiseen skannausliikkeeseen skannausalueen vasemman ja oikean reunan välille. Tämä sukkula 12 kulkee pitkin ohjauskis-koja 14, 14a ilmalaakeriradan pinnalla. Sukkulan ohjaimet 14, 14a ovat tietenkin vaakasuuntaiset ja tästä syystä yhdensuuntaiset laakean laatan yläpinnan 30a kanssa. Skannausoptiikka (ei esitetty kuviossa 2) mahdollistaa niin kutsutun ryhmätek- 11 84543 niikan, jossa sukkulan kutakin poikittaisskannausta kohti saadaan vedetyksi useita yksittäisiä rivejä kuva- tai tekstitietoja.

Esillä olevan keksinnön avulla saavutetaan erittäin hyvä tarkkuus siten, että laatta 30 ohjataan etenemään täsmälleen määrätty matka skannauspään 12 kunkin pyyhkäisyn aikana. Laatta 30 pysyy paikallaan sukkulan 12 siirtyessä skannausalueen toisesta reunasta vastakkaiseen reunaan. Tämän poikittaisliikkeen toimiva skannausjakso tapahtuu sinä aikana, kun sukkula 12 on luettavat tai tallennettavat tiedot sisältävän skannausalueen pitkittäisreunojen välillä. Poikittaisliikkeen toimettoman jakson tai vaiheen aikana sukkula siirtyy aktiivisen skannausalueen reunan ulkopuolelle, kohtaa jousiosan 16 tai 18, hidastuu nopeasti, muuttaa suuntansa ja sen jälkeen kiihdyttää toiseen suuntaan seuraavan skannauspyyhkäisyn aloittamiseksi, joka tällä kertaa tapahtuu vastakkaiseen poikittaissuuntaan. Skannauksen toimintavaihe tapahtuu siis silloin, kun sukkula siirtyy vasemmalta oikealle samoin kuin sen siirtyessä oikealta vasemmalle. Skannauksen toimimattoman vaiheen aikana laatta 30 etenee täsmällisen matkan siten, että skannausalueen skan-natut kaistat rajoittuvat toisiinsa.

Esillä olevan keksinnön mukainen skannauslaitteisto kykenee kehittämään satoja yksittäisiä tietorivejä skannaussukkulan kunkin pyyhkäisyn aikana. Mikäli oletetaan, että kunkin skan-natun kaistan leveys on esimerkiksi 0,256 tuumaa ja kukin tie-torivi on 0,001 tuumaa leveä, tällöin kunkin sukkulapyyhkäisyn aikana muodostuu 256 aktiivista tietoriviä. Esillä olevassa keksinnössä ryhmäskannaus tai -havainnointi suoritetaan saattamalla skannaussäde suorittamaan suuritaajuinen aliskannaus. Kun siis sukkula liikkuu poikittain skannausalueen yli, skannaussäde kääntyy syklisesti suurella nopeudella pitkittäis-suuntaan (joka on siis yhdensuuntainen laatan liikesuunnan kanssa). Suorittaessaan tämän aliskannauksen säde "syttyy" tai 12 84543 "sammuu" 256 kertaa muodostaen 256 pixel-elementtiä kunkin skannauskaistan leveydeltä. Kunkin pixel-elementin halkaisija on siis noin 0,001 tuumaa. Tällöin skannaussukkulan 12 kukin pyyhkäisy kattaa tietokaistan, joka on noin 0,25 tuumaa leveä (mitattuna laatan liikesuuntaan). Laatta etenee saman matkan kunkin skannauspyyhkäisyn tullessa loppuun suoritetuksi, eli 0,256 tuumaa joka kerta, kun sukkula kääntää suuntansa.

Sukkulan 12 kyky lukea tai kirjoittaa tietoja tarkasti riippuu ainakin osittain siitä, että sukkulan nopeus saadaan pidetyksi vakiona skannauksen toimintavaiheen aikana. Tämä vakionopeus saavutetaan lineaarisella induktiomoottorilla 34 (kuvio 1), joka on esitetyllä tavalla kiinnitetty sukkulaan 12. Lineaarinen induktiomoottori 34 toimii yhdessä kiinteän vahvikesillan 36 (kuvio 1) kanssa, joka silta ulottuu yhdensuuntaisesti sukkulan ohjainten 14, 14a kanssa Ja niiden välissä. Kuten jäljempänä selvitetään yksityiskohtaisemmin, lineaarista induk-tiomoottoria 34 ohjaa laserdoppler-nopeusmittarista tai jostain muusta sopivasta kooderista tuleva signaali, joka mittaa tarkasti sukkulan senhetkisen nopeuden ja muuttaa tarvittaessa moottorin virityssignaalia nopeuden epätoivottujen muutosten kompensoimiseksi. On selvää, että lineaarisen induktiomootto-rin 34 ei tarvitse toimittaa eikä se toimitakaan suurinta osaa energiasta, joka tarvitaan sukkulan pitämiseksi liikkeessä.

Yli 90 % tästä energiasta saadaan jousiosista 16 - 18, jotka absorboivat sukkulan liike-energian tai inertian ja vapauttavat tämän saman energian sukkulan heittämiseksi vastakkaiseen suuntaan. Tällöin lineaarisen induktiomoottorin 34 tarvitsee ainoastaan täydentää kitka- ja jousihäviöt.

Sukkulan 12 toimivan skannauksen mitat luonnollisesti vaihte-levat sen mukaan, minkä kokoiseen sivuun tai levyyn järjestelmää sovelletaan. Kun kyseessä on tyypillinen suurisivuinen sanomalehti, esim. USA Today, joka painaa kahden sivun yli ulottuvan mainoksen, skannauksen aikana sukkulan kulkema matka 13 84543 voi olla noin 40 tuumaa (matka a kuviossa 2). Tämä matka sisältää noin 36 tuumaa toimivaa skannausta ja 4 tuumaa toimimatonta skannausta eli 10 % matkasta sukkulan hidastamiseksi, kääntämiseksi ja kiihdyttämiseksi vastakkaiseen suuntaan. (Kuviossa 2 jousiosat on esitetty kantilever-jousina 16a ja 18a.) Sukkulaa 12 voidaan käyttää lineaarisella vakionopeudella noin 40 tuumaa sekunnissa. Tällöin 36 tuumaa leveä arkki voidaan skannata noin 0,9 sekunnissa. Hidastukselle ja suunnanvaihdol-le on varattu noin 0,1 sekuntia.

Kokeet ovat osoittaneet, että jousiosat 16, 18 voivat palauttaa noin 98 % sukkulan liike-energiasta kääntymisvaiheen aikana. Olettaen, että tämä pitää paikkansa, lineaarisen induktio-moottorin 34 tarvitsee toimittaa vain noin 2 % siitä energiasta, jonka sellaiset tähän verrattavat järjestelmät tarvitsevat, joissa ei käytetä jousien avustamaa kääntöä. Nämä kokeet osoittavat myös, että noin 20 paunaa painava skannauspää saadaan käännetyksi ympäri noin 1,27 tuuman tilassa ja noin 0,1 sekunnissa. Tämä suorituskyky saavutetaan jousella, jonka kim-movakio on noin 50 paunaa/tuuma. Esillä olevassa keksinnössä moottorin voima on säädetty vastaamaan sukkulan mitattua nopeutta heti sen jälkeen, kun sukkula on kimmonnut irti jousi-osista. Tämä säätö suoritetaan pyyhkäisyn kummassakin päässä sinä aikana, kun sukkula on kiinni jousessa.

Kuvio 3 esittää toisen pystytuen 20, johon on kiinnitetty vaakasuuntainen kouru 17 ja siinä säädettävä ripustin 17a, johon on kiinnitetty ilmajousi 16b. Tällainen jousi on liitetty paineilman lähteeseen ja siihen kuuluu liikkuva sisämäntä, joka on liitetty sukkulan 12 kohtaamaan uppomäntään tai painimeen. Ilmajousen männän massa on pienempi kuin perinteisen jousen ja ilmajousen sukkulaan kohdistama vakiovoima vähentää iskua. Ilmajousen voima säädetään helposti ilmanpaineen säätimellä.

14 84543

Lisäksi, koska kumpaakin ilmajousta voidaan syöttää samalla säätimellä, on mahdollista saavuttaa kimpoamisajan parempi yhtäpitävyys .

Kuten kuviossa 4 on tarkemmin esitetty, päälaatta 30 ja ver-tailulaatta 32 liikkuvat molemmat pitkittäisillä ohjauskis-koilla 26, 28. Kiskot 26 ja 28 muodostavat yhteisen tason, joka on yhdensuuntainen sukkulan poikittaisten ohjausakselien 14, 14a kanssa ja kohtisuora sukkulan rataan nähden.

Vertailulaattaan 32 kuuluu ilmatuet tai laakerit 40 ja 42, jotka kulkevat kiskolla 26. Päälaatassa 30 on ilmalaakerin pesä 44, joka kulkee kiskolla 26 vertailulaatan 32 laakerien 40 ja 42 välissä olevassa kohdassa. Samanlaisia ilmalaakereita käytetään laattojen vastakkaisilla puolilla, jolloin vertailu-laatassa 32 on kiskolla 28 toimiva ilmalaakeri 46 ja päälaatassa 30 on ilmalaakerit 48, 49, jotka on sijoitettu sen kulmiin ja sijaitsevat kahden puolen ilmalaakeria 46. Ilmalaakerit 40 - 50 on mitoitettu muodostamaan vähäkitkainen rajapinta pää- ja vertailulaatan saattamiseksi liukumaan kiskojen 26, 28 yläpintojen päällä.

Äärimmäisen vähäkitkainen rajapinta laatan ja kiskojen välille saadaan aikaan täsmälleen ohjatulla paineilmavirralla ilmalaa-kerien läpi. Kun paineilman lähde on liitetty esimerkiksi laakereissa 40, 42 ja 44 oleviin kanaviin 50, 52 ja 54, ilmalaakeri kohoaa kiskoista. Toisaalta, kun tyhjön lähde on suunnattu kanaviin 50, 52 tai 54, ilmalaakerit 40, 42 tai 44 kitka-lukkiutuvat kiskoja vasten suurilla pneumaattisilla voimilla. Ilmalaakerit siis suorittavat kaksoistehtävän. Ne toimivat pienikitkaisina rajapintoina mahdollistaen laattojen 30, 32 olennaisesti kitkattoman liikkeen ja ne toimivat myös jarruina jommankumman laatan lukitsemiseksi lujasti johonkin tiettyyn kohtaan kiskoille.

i5 84543

Ilmalaakerien paineilmaohjaus on ajoitettu synkronisesti sukkulan 12 kanssa siten, että päälaatta lukkittuu paikalleen samalla, kun vertailulaatta asettuu täsmälleen kohdalleen skannauksen suhteellisen pitkän toimintavaiheen aikana. Samalla tavoin laatta 32 on tiukasti lukittuna samalla, kun päälaatta 30 etenee skannauksen suhteellisen lyhyen toimimattoman vaiheen aikana.

Kuvio 5 esittää kaaviomaisesti yksinkertaistetussa muodossa ilmalaakerin, esim. laakerin 40, joka toimii myös jarruna. Paineilmavirta tulee kanavan kautta ontelotilaan 55 rajoitti-men 55a kautta, joka sopivalla paine-erolla muodostaa vakioil-mavirran pienen ilmaraon 55b läpi ja muodostaa siten tehokkaasti ilmatyynyn laakerin 40 erottamiseksi kiskosta 26. Päinvastaisessa tapauksessa kanavassa 50 oleva tyhjö vetää laakerin 40 kiinni kiskoon 26 jarruttaen ja kitkalukiten tällä tavoin laakerin 40 kiskoon.

Päälaatan 30 ja vertailulaatan 32 keskinäinen liike saadaan aikaan käyttämällä pneumaattisia toimilaitteita 56, 58 (kuvio 4), jotka on kiinnitetty vertailulaatan vaakasuoraan pintaan 32 kiinnitettyihin kulmalevyihin 56a, 58a. Toimilaitteet 56, 58 ovat siten toisistaan erillään ja toisiaan kohti siten, että niiden männät 57 ja 59 sijaitsevat siten, että ne kohtaavat päälaatan alapinnasta alaspäin ulottuvan ripustimen 60. Männät 57, 59 toimivat tukiripustinta 60 vasten toisen laatan siirtämiseksi toiseen nähden.

Vaikka tässä on esitetty kaksi pneumaattista toimilaitetta laattojen siirtämiseksi differentiaalisesti, voidaan niiden tilalla käyttää muunkinlaisia toimilaitteita, kuten hydraulisia mäntiä tai jopa sähkökäyttöisiä toimilaitteita. Lisäksi toimilaitteiden käyttösekvenssin ja käyttötavan suhteen on useita vaihtoehtoja. Niitä voidaan esimerkiksi käyttää saman 16 84543 aikaisesti toimittamalla paineilmaa toiseen ja tyhjö toiseen tai kumpaakin voidaan käyttää vain paineella tai tyhjöllä. Seuraavaksi käsitellään erästä tällaista käyttötapaa.

Olettaen, että päälaatta 30 on paikallaan, suunnataan tyhjö tulokanavaan 54 laakerin 44 lukitsemiseksi tiukasti kiskoa 26 vasten. Päälaatta 30 on tällöin liikkumatta paikallaan. Samanaikaisesti ilmanpainetta toimitetaan kanaviin 50, 52 ilmalaa-kerien 40, 42, 46 irroittamiseksi tartunnasta kiskoihin 26, 28 saattaen siten vertailulaatan valmiiksi liikkumaan päälaatan suhteen. Tämän jälkeen käynnistetään toinen tai molemmat toimilaitteet siten, että mäntä 59 työntyy ulos ja mäntä 57 vetäytyy vastaavan matkan sisään. Mikäli mäntä 59 on aktiivinen elementti ja mäntä 57 on passiivinen, voidaan todeta, että mäntä 59 työntyy ripustinta 60 vasten vertailulaatan siirtämiseksi eteenpäin. Tämä differentiaalinen eteneminen on täsmälleen ohjattu siten, että vertailulaatta liikkuu täsmälleen yhden skannauskaistan leveyden eli 0,256 tuumaa.

Vertailulaatan differentiaalisen etenemisen suuruutta ohjataan servopiirillä, johon kuuluu: vertailulaatan pintaan 32a kiinnitetty valosähköinen tuntoelin 62 (kuvio 4), päälaatan pohjaan 30a kohtaan 64 sijoitettu täsmävalolähde ja siihen liittyvät laatan sähköisen ohjausjärjestelmän (kuvio 13) elementit yhdessä toimilaitteiden 56, 58 kanssa. Jotain sopivaa asema-anturia voidaan käyttää valotuntoelimen 62 tilalla edellyttäen, että tarvittava tarkkuus saavutetaan.

Laatan differentiaaliliikkeen asematäsmäys sukkulan alle riippuu ainoastaan tuntoelimen 62 kyvystä antaa yksiselitteinen sähköinen nollasignaali. Kun tämä nollasignaali tulee, vertailulaatta on edennyt määrätyn pykälän ja tällöin tulokanavat 50 - 52 liittyvät välittömästi tyhjön lähteeseen laakerien 40 ja 42 kitkakiinnittämiseksi kiskoon 26. Tämä tapahtuma lukitsee vertailulaatan uuteen asemaansa.

i7 84543

Vertailulaatan asetus tapahtuu sukkulan 12 skannauksen pääasiallisen osan aikana. Tässä yhteydessä voidaan muistaa, että esitetyssä tapauksessa tämä skannauksen vaihe kestää noin 0,9 sekuntia. Tällöin laattaa eteenpäin siirtävä servokytkentä saa käytettäväkseen runsaasti aikaa suorittaa vertailulaatan varma ohjaus ja siirtää sitä eteenpäin täsmälleen haluttu matka. Järjestelmään voi valinnaisesti kuulua akkumuloitu asemavirhe-ilmaisin, joka mittaa laatan 32 akkumuloidun kokonaisetenemi-sen koko alueen skannauksen päättyessä. Tätä mittausta voidaan käyttää laatan etenemistä ohjaavan signaalin korjaamiseksi differentiaalisen matkan lyhentämiseksi tai pidentämiseksi. Tällöin itseasiassa kokonaisasemavirhe jaetaan edettyjen pykälien määrällä ja tulos jaetaan tasaisesti korjauksena kuhunkin etenemispykälään.

Heti kun sukkula 12 lopettaa skannauksen toimivan osan ja lähestyy sukkulan ohjaimen päissä olevia jousiosia, päälaatta 30 voidaan vapauttaa liittämällä paineilmanlähde tulokanavaan 54 pienikitkaisen rajapinnan muodostamiseksi laakerien 44, 48, 49 välille. Samanaikaisesti pneumaattisen toimilaitteen 56 mäntä 57 työntyy eteenpäin ja toimilaitteen 58 passiivinen mäntä 59 vetäytyy sisään. Mäntä 57 etenee vasten ripustinta 60 saattaen koko laatan 30 liikkumaan eteenpäin. Tämän asteettaisen tai differentiaalisen etenemisen tapahtumista ohjataan sekä pneumaattisesti painesyötöllä toimilaitteeseen 56 että mekaanisesti laakeripukin 44 pään ollessa fyysisessä kosketuksessa vertailulaatan laakerin 42 vastetta 66 vasten. Tällöin ripustinta 60 työntävä mäntä 57 saattaa hyvin nopeasti laakeripukin 44 kosketukseen vasteen 66 kanssa. Tästä seuraa päälaatan 30 hyvin nopea differentiaalinen eteneminen täsmälleen saman matkan kuin vertailulaatta on kulkenut. Päälaatan siirtämiseksi eteenpäin ei kuitenkaan tarvita sen liikkeen täsmällistä servo-ohjausta, koska vaste 66 toimii päälaatan asemarajoittime- 18 84543 na. Tästä syystä päälaatan differentiaalinen siirto voidaan suorittaa täsmällisesti huomattavasti lyhyemmässä ajassa (esim. 0,1 sekuntia).

Skannerin 12 ja laattojen 30 ja 32 välisten liikkeiden koordinointi suoritetaan sopivan käyttöohjelman ohjaaman keskuskä-sittely-yksikön (kuvio 13) avulla. Tämä koordinoitu liike on esitetty kaaviomaisesti kuvioissa 6 - 12.

Kuvio 6 esittää tilannetta, jossa sukkula on juuri kimmonnut skannerin vasemmassa reunasta olevasta jousiosasta 18 ja on lähtenyt liikkeelle vastakkaiseen suuntaan pitkin ohjausakse-leita 14, 14a. (Yksinkertaisuuden vuoksi kaikki elementit on esitetty kaaviomaisesti ja ainoastaan ohjain 14 on esitetty.) Tätä sukkulan liikettä on esitetty nuolella S. Koska sukkula on aloittamassa skannauksen toimintavaiheen, laatta 30 on tiukasti lukittuna kiskoja 26, 28 (ei esitetty) vasten. Tässä vaiheessa vertailulaatta (R) 32 aloittaa etenemisensä, kuten nuoli +R osoittaa.

Kuvio 7 esittää tilannetta sukkulan 12 suorittaman skannauksen päättyessä ja sukkula on nyt laatan oikeassa reunassa. Noin 0,9 sekuntia on kulunut skannauksen aloittamisesta. Tässä vaiheessa molemmat laatat ovat paikallaan ja lukittuina kiskoihin järjestämällä ilmalaakereihin tyhjö.

Kuvio 8 esittää tilannetta muutamaa sadasosa sekuntia myöhemmin. Tässä vaiheessa päälaatan (P) ilmalaakereihin liitetty tyhjö lopetetaan ja toimilaite 56 käynnistetään. Laatta 30 lähtee nopeaan liikkeeseensä kohti seuraavaa differentiaali-asentoaan nuolen P osoittamalla tavalla, kunnes se kohtaa ver-tailulaatan mekaanisen vasteen 66.

is 84543

Kuvio 9 esittää tilannetta sen jälkeen, kun sukkula 12 on suorittanut kääntöliikkeensä loppuun ja etenee kohti skannausalu-een vasenta reunaa. Päälaatta 30 on lukittu paikalleen samalla, kun ilmanpaine on korvannut tyhjön vertailulaatan ilmalaa-kereissa. Vertailulaatta 32 pääsee nyt vapaasti etenemään käyttämällä pneumaattista toimilaitetta 58. Vertailulaatta etenee kuviossa 10 olevan nuolen R esittämällä tavalla.

Tällä välin sukkula 12 jatkaa pyyhkäisyään kohti vasemmanpuoleista tukea 22. Siinä vaiheessa, kun sukkula 12 lähestyy skannauksensa päätepistettä kuviossa 11 esitetyllä tavalla, on vertailulaatta edennyt täsmälleen skannauskaistan leveyden verran (esim. 0,256 tuumaa). Vertailulaatta 32 lukittuu tällöin paikalleen siten, että päälaatta 30 pääsee etenemään ja asettumaan rajoitinta vasten toistaen yllä kuvatun toiminnan. Kuviossa 11 laatat ovat paikallaan ja sukkula 12 lähestyy jou-siosaa 18.

Kuvio 12 esittää sitä etenemisvaihetta, jossa sukkula 12 on juuri kimmonnut takaisin jousiosasta 18 ja lähestyy skannaus-aluetta seuraavan skannauksen toimintavaiheen aloittamiseksi. Ennen kuin sukkula 12 saavuttaa tämän toimivan skannausalueen vasemman reunan, on päälaatta 32 jo asettunut uuteen asentoonsa vertailulaattaa 30 vasten. Kuten jo todettiin, jousiosat 16, 18 on kiinnitetty tukiin 20, 22 siten, että ne ovat täysin itsenäisiä laatoista ja sukkulalaitteistosta, eristäen siten perusteellisesti iskut ja tärinät skannauksen käyttöelemen-teistä.

Toiminnan seuraava vaihe on sama kuin yllä on esitetty kuviossa 6. Tämä toimintasarja toistetaan yhä uudelleen ja uudelleen kunnes koko skannausalue on skannattu. Esitetyssä esimerkissä pituussuuntainen skannausnopeus on 0,25 tuumaa/1,0 sekuntia 2o 84 543 tai noin 15 tuumaa minuutissa. Tällä nopeudella 13 tuumaa leveä sanomalehden sivu (tai levy) voidaan kokonaan skannata reilusti alle minuutissa.

Koko skannausalueen skannausvaiheen päättyessä laatat voidaan vetää takaisin alkuperäisiin lähtöasentoihinsa. Eräs tapa suorittaa tämä on avata kaikki ilmalaakerit ja nostaa hieman kiskojen 26, 28 alapäitä laattojen päästämiseksi liukumaan taaksepäin. Muitakin tapoja voidaan käyttää laattojen palauttamiseksi .

Laitteen kyky saavuttaa tarkka kuvantoisto riippuu osittain oikean sukkulan nopeuden valvomisesta skannauksen toimintavaiheiden aikana. Vakionopeus skannauksen toimintavaiheen aikana on esillä olevassa keksinnössä saavutettu jatkuvatoimisella servo-ohjauspiirillä, joka reagoi nopeusanturiin. Edullinen anturi on lineaarinen doppler-nopeusmittari. Se käyttää laseria sukkulan nopeuden mittaamiseksi äärimmäisen täsmällisesti. Nopeusmittari perustuu doppler-siirtymäperiaatteeseen säteily-lähteen suhteen liikkuvan esineen ajoittamassa säteilytaajuu-dessa. Tajuuden muutos riippuu liikkuvan esineen nopeudesta (muuttuja) ja sironta geometriasta (vakio). Kun liikkuvasta esineestä sironnutta taajuutta verrataan kideoskillaattorin kiinteään taajuuteen, taajuuseroa voidaan käyttää sähköisen ohjaussignaalin kehittämiseksi. Sukkulan nopeutta ohjataan muuttamalla kolmivaiheiseen lineaariseen induktiomoottoriin syötettyä virtaa nopeuden ohjaussignaalin muutosten mukaises-t i .

Nopeusmittari (ei esitetty) voidaan asentaa kiinteään asentoon sillan päähän sukkulan nopeuden tarkkailemiseksi jatkuvasti. Kuten aikaisemmin mainittiin, sukkulan nopeuden lisämittaus saadaan kuitenkin välittömästi sen jälkeen, kun sukkula on kimmonnut jousesta. Tätä tarkoitusta varten asemailmaisin (ei esitetty) kehittää sähköisen porttisignaalin (tai liipaisusig- 21 84543 naalin) nopeuden mittaamiseksi oikeana ajankohtana. Tämä mittaus siis heijastaa osaltaan jousihäviöita (jotka voivat vaihdella kummassakin jousessa) ja sitä käytetään moottorin tarvittavan voiman säätämiseksi. Tämä säätö toistetaan joka kerran, kun sukkula palaa ja tulee jousta vasten.

Kuviossa 13 on esitetty järjestelmän pääasialliset toiminnan ohjauselementit. Järjestelmän sydän on CPU 80, joka voi olla joku useista tunnetuista mikroprosessorialementeistä. Tämä yksikkö on järjestelmän hermokeskus ja kehittää kaikki ajoitus- ja ohjaustoiminnot. Se on yhteydessä järjestelmän muihin elementteihin CPU I/O tietoväylän 81 avulla.

Induktiomoottori 34 on sukkulan ohjausyksikön 83 ohjaama, joka yksikkö määrää moottoriin 34 syötetyn virtamäärän moottorin käyttövirtapiirin 85 kautta. Pääasiallisen synkronointiohjauk-sen suorittaa yksikkö 87, joka voidaan ohjelmoida CPU 80:11a sopivien ajoitus- ja ohjaussignaalien muodostamiseksi valitun kokoisille skannausalueille, valitulle skannausrivimäärälle, skannausnopeudelle jne. On selvää, että skannerin optiikkaan kirjoitetut tiedot tai siitä luetut tiedot pitää synkronoida sukkulan liikkeeseen. Sukkulan nopeus säilytetään tai säädetään doppler-ilmaisimesta 88 saadun paluusignaalin mukaisesti. Tämän paluusignaalin käsittelee doppler-signaalin prosessori 89 ja sen jälkeen sitä verrataan haluttuun nopeuteen, jonka CPU on valinnut sukkulan ohjausyksikössä 83.

Keksinnön eräs tärkeä tunnusmerkki on se, että suurin osa käyttöoptiikasta voidaan sijoittaa sukkulan siltaan, joka on kiinteästi paikallaan. Tarkemmin sanoen laser ja sädemodulaat-tori voidaan sijoittaa kiinteään asentoon; vain lopulliset optiset elementit (esim. linssi ja peili 90 ja mahdollisesti deflektori) on kiinnitetty itse sukkulaan 12. Katkoviivoin rajatut laserkuvauselementit on kokonaisuudessaan esitetty viitenumerolla 92.

22 84543

Laatan ohjausyksikkö 94 suorittaa useita aikaisemmin kuvattuja toimintoja. Ensinnäkin synkronoinnin ohjausyksiköstä 87 tulevan johtimen 95 tulotehon mukaisesti laatan ohjaus varmistaa sen, että laatat 30, 32 etenevät oikealla hetkellä kunkin skannauspyyhkäisyn aikana. Tätä tarkoitusta varten laatan ohjaus 94 syöttää paineilmaa ja tyhjää lähteestä 96 ilmalaake-rien ja laattojen toimilaitteisiin, joita kokonaisuutena esittää toimiyksikkö 97. Päälaatan asemapaluusignaali saadaan anturista 62.

Skannaussäteen muodostaa edullisesti argonionlaseri, joka on edullinen, johtuen sen tarvitsemasta suhteellisen vähäisestä tehosta. Lasersäde kulkee akustisoptisen deflektorin 101, le-vittimen 103 ja toisen akustisoptisen deflektorin 105 läpi. Siitä säde muodostuu optisesti tavanomaisen optisen lasin 106 läpi, josta se etenee sukkulassa olevaan kääntöpeiliin 90 säteen suuntaamiseksi laatan pintaan. Akustisoptiset deflektorit ovat laitteita, jotka tultuaan sähköisesti viritetyiksi tietyllä taajuudella kääntävät niiden läpi lähetetyn lasersäteen. Säteen kääntymismäärä riippuu viritystaajuudesta. Kuvion 13 mukaisessa järjestelmässä suoritettu jaksottainen suuritaajui-nen aliskannaus suoritetaan taajuusmodulaattorilla 108, jota käyttää saha-aalto-oskillaattori 109. Yksiköstä 109 tulevan saha-aaltomuodon mukaisesti kääntövirityssignaali pyyhkäistään tietyn taajuusalueen yli. Taajuusmoduloitu signaali tehovah-vistetaan ohjaimessa 110 ja kytketään sen jälkeen deflektori-yksikköön 105.

Samalla, kun lasersädettä käännetään aliskannauksen tapahtuessa, sitä samanaikaisesti pulssataan päälle ja päältä pois riippuen tallennettavien tietojen luonteesta. Tallennuskäytös-sä videomuistiyksiköstä 112 vedetään digitaalisia tietoja, jolloin kyseessä voi olla hajasaantimuisti ja tällöin muodostuu sarja digitaalisia lähtösignaaleja, jotka joko välittömästi tai välillisesti muodostetaan sarjaksi pulsseja, jotka 23 84543 edustavat tallennettavan kuvan valoisia tai tummia pixel-ele-menttejä. Nämä pulssit aiheuttavat kiinteätaajuisen signaalin pulssimodulaation yksikössä 113. Nämä pulssit syöttävät optisen sädemodulointideflektorin 101 ohjainta 114. Tämä ensin mainittu yksikkö toimii siten, että kun siihen ei suunnata viritystä, laser kulkee yksikön läpi optiseen pysäyttimeen 120 eikä käänny matkansa aikana. Silloin kun tietoja on läsnä, yksikössä 101 tapahtuu kuitenkin pulssipurkaus aiheuttaen lasersäteen kääntymisen levittimen 103 läpi ja edelleen deflek-toriin 105. Lyhyesti sanoen pulssipurkaukset kytkevät tehokkaasti säteen päälle ja päältä pois. Amrnattimiehille on selvää, että on mahdollista käyttää muitakin sädetallennus- tai lukumenetelmiä. Käännetyn lasersäteen sijasta voidaan käyttää esimerkiksi erillistä tuntoelin- ja/tai valolähderyhmää, joka on sijoitettu liikkuvaan sukkulaan 12.

Kun yksikkö toimii skannerina tai lukijana, skannatusta välineestä heijastunut valo havaitaan fotomonistimissa 121, 122. Näistä kummastakin saadut signaalit käsitellään toimittamalla ne vastaavassa järjestyksessä esivahvistimen ja analogiadigi-taalimuuntimen 124/125 ja 127/128 läpi. Muuntimet 125, 128 koodaavat skannatut tiedot digitaalisignaaliksi. Kahta yhdensuuntaista tietoväylää käytetään aluksi arkissa olevien ei-toivottujen ryppyjen ja vastaavien erottamiseksi. Digitaalinen signaali voidaan käsitellä sopivalla tiheydenohjausyksiköllä 131, jonka tulostus edustaa digitaaliseksi muutettua videokuvaa. Jälkimmäinen varastoidaan videomuistiin 133 muistin ohjausyksikön 134 ohjaamana (joka toimii ohjaten muistin osoitetta jne. ) .

On selvää, että videomuisti 133 on edullisesti hajasaantimuis-ti (RAM), jonka kapasiteetti riittää varastoimaan kaikki koko materiaaliarkin muodostavat tietoalueet tai "pixellit". Luonnollisesti voidaan käyttää millaista RAM-muistia tahansa, jolloin kysymykseen tulee esimerkiksi elektroninen suuritiheyksi- 24 84543 nen muisti tai magneettilaitemuisti. Videomuisti 133 ja siihen liittyvä ohjaus 134 on tarkoituksenisest-i tehty samanlaiseksi kuin videomuisti 112 ja sen muistiohjaus’111. Kuvatietoliitän-täa 136 käytetään joko digitaalisesti koodattujen tietojen vastaanottamiseksi tallentamista varten tai digitaalisesti koodattujen tietojen lähettämiseksi muistista 133. Järjestelmään voivat valinnaisesti kuulua myös ulkopuoliset päätteet 140, jotka ovat yhteydessä tietoväylään 81 yhden tai useamman liitännän 142 kautta. Päätettä 140 voidaan käyttää koostamiseksi tai järjestelmän ohjelmoimiseksi.

Eräs toinen järjestelmään mahdollisesti sijoitettu laitteisto on automaattinen tarkennusjärjestelmä skannaussäteen polttopisteen säätämiseksi uudelleen sukkulan suorittaessa käänty-misliikettään. Tämä ominaisuus on käyttökelpoinen skannattaes-sa kolmiulotteisia esineitä, joiden läheisyys sukkulaan vaih-telee skannausalueella. Tarkennuselementtejä (ei esitetty) voidaan käyttää synkroonisesti sukkulan kanssa yksiköstä 87 tulevien ajoitussignaalien ohjaamana. CPU 80 voidaan tietenkin ohjelmoida säätämään polttopiste jonkun halutun algoritmin mukaisesti sukkulan tai laatan aseman funktiona. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää auto-focus-järjestelmää, joka on samanlainen kuin kameroissa käytetty.

Kaiken kaikkiaan keksinnön avulla on saatu aikaan järjestelmä monien erilaisten välineiden valokoostamiseksi faksimilejäljentämiseksi jne. Tähän järjestelmään kuuluu skannaussukkula, joka kykenee tarkkaan nopeuden ohjaukseen ja nopeaan edestakaiseen liikkeeseen. Keksintöön kuuluu myös ainutlaatuinen järjestely päälaatan siirtämiseksi differentiaalisesti tai pykälittäin eteenpäin siten, että se saadaan tarkasti paikalleen ja akkumuloitunut virhe on hyvin pieni tai sitä ei ole lainkaan. Lisäksi järjestelmässä käytetään ilmalaakerien muodostamia tukia, joita voidaan käyttää olennaisesti kitkattoman 2s 84543 rajapinnan muodostamiseksi laatan liikkeen suorittamiseksi tai niitä voidaan käyttää kitkajarruna laatan liikkeen pysäyttämiseksi .

Vaikka keksintö on kuvattu tarkastelemalla tiettyjä suoritusmuotoja, voidaan siihen tehdä useita muutoksia ja sovellutuksia irtautumatta keksinnön hengestä ja suojapiiristä, joka on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Claims (37)

1. Laite skannausalueen pinnan skannaamiseksi, joka pinta sisältää luettavat tiedot tai johon tieto tallennetaan, jossa laitteessa on skanneri (12), joka liikkuu ohjatusti sarjan poikittaisia skannausliikkeitä skannausalueen yli ja lähellä sitä, tunnettu siitä, että laitteeseen (10) kuuluu: päälaatta (30), joka pääsee liikkumaan skannerin (12) suhteen pitkittäissuuntaan ja joka laatta (30) on sovitettu kuljettamaan mukanaan poikittaissuuntaisesti skannattavaa välinettä; vertailuelementti (32), joka pääsee differentiaalisesti liikkumaan pituussuuntaisesti samaan suuntaan kuin mainittu päälaatta (30) siitä riippumattomasti peräkkäisiin asemiin, jotka vastaavat skannerin (12) suorittamia peräkkäisiä skannauspyyhkäisyjä; elimet (56-59) mainitun päälaatan (30) siirtämiseksi eteenpäin kosketuksiin mainitun vertailuelementin (32) kanssa skannerin (12) skannauspyyhkäisyn yhden vaiheen aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen skannauslaite, tunnet-t u siitä, että mainittu vertailuelementti (32) liikkuu skannerin (12) poikittaisen skannauspyyhkäisyn toimintavaiheen aikana samalla, kun mainittu päälaatta (30) on paikallaan, ja mainittu päälaatta (30) siirtyy poikittaisen skannauspyyhkäisyn ei-aktiivisen vaiheen aikana.

2« 84543

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen skannauslaite, tunnet-t u siitä, että siihen kuuluu lisäksi elimet (40-59) mainitun vertailuelementin (32) ja mainitun päälaatan (30) vapauttamiseksi tietyn aseman mukaisesti, siirtämiseksi eteenpäin ja lukitsemiseksi tietyn aseman mukaisesti skannauspyyhkäisyn passiivisten ja aktiivisten vaiheiden aikana vastaavassa järjestyksessä . Il 27 84 543

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen skannauslaite, tunnet-t u siitä, että mainitut eteenpäinsiirtoelimet (50-59) on sijoitettu joko mainittuun päälaattaan (30) tai vertailuelement-tiin (32), jolloin lukittaessa joko päälaatan (30) tai vertai-luelementin (32) asema, toista voidaan siirtää differentiaali-sesti eteenpäin käynnistämällä mainitut eteenpäinsiirtoelimet.

5. Patenttivaatimusten 1, 2, 3 tai 4 mukainen skannauslaite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi: tukielimet, jotka käsittävät ainakin yhden ohjaimen (26, 28) mainittua päälaattaa (30) ja mainittua vertailuelementtiä (32) varten ulottuen niiden pitkittäisliikkeen suuntaan; ja ilmalaakerielimet (40-49), jotka liittyvät mainittuun päälaattaan (30) ja mainittuun vertailuelementtiin (32) pienikitkaisen väliaineliitynnän muodostamiseksi mainittujen tukielimien kanssa mainitun päälaatan (30) ja mainitun vertailuelementin (32) liikkuessa pitkin mainittuja tukielimiä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen skannauslaite, tunnet-t u siitä, että siihen kuuluu lisäksi elimet (50-55) ainakin joko päälaattaan (30) tai vertailuelementtiin (32) liittyvien ilmalaakeriosien (40-49) ohjaamiseksi tällaisen ilmalaakeriosan saattamiseksi valinnaisesti kitkakiinnittymään mainittuihin tukielimiin (26, 28) päälaatan (30) tai vertailuelementin (32) lukitsemiseksi paikoilleen.

7. Laite välineen, jolle tieto tallennetaan tai joka sisältää luettavan tiedon, skannausalueen skannaamiseksi, johon laitteeseen (10) kuuluu: sukkulanohjain (14, 14a); 28 84543 poikittainen skannaussukkula (12), joka on liukuvasti tuettu mainittuun sukkulanohjaimeen (14, 14a) liikkumaan sitä pitkin edestakaisin poikittaisin skannausliikkein; tunnettu siitä, että laitteeseen lisäksi kuuluu: laatta (30), joka on sovitettu kannattamaan skannattavaa välinettä ja tuettuna pit-kittäisliikettä varten mainitun laatan (30) ollessa sovitettu siirtämään pituussuuntaisesti eteenpäin skannattavaa välinettä poikittaisen skannaussukkulan (12) suhteen; ja vertailuelementti (32), joka on differentiaalisesti siirrettävissä pituussuuntaisesti samaan suuntaan kuin mainittu laatta (30) muodostamaan laatan (30) pitkittäisliikkeen radan määrittävän asetusvasteen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu; elimet (56-59) vertailuelementin (32) siirtämiseksi ohjatusti ja differentiaalisesti eteenpäin pituussuuntaisesti skannaussukkulan (12) skannauspyyhkäisyn yhden vaiheen aikana; ja elimet (56-59) laatan (30) siirtämiseksi ohjatusti ja differen-tiaalisesti eteenpäin pituussuuntaisesti skannaussukkulan skannauspyyhkäisyn toisen vaiheen aikana, jolloin vertailuelementti (32) siirtyy differentiaalisesti eteenpäin laatan (30) ollessa paikallaan ja laatta (30) siirtyy pykälän eteenpäin vertailu-elementin (32) ollessa paikallaan.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi elimet (34) sukkulan (12) liikuttamiseksi edestakaisin sukkulan ohjausakselilla (14, 14a) olennaisesti vakionopeudella skannattaessa skannausaluetta. 29 8 4 543

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elin sukkulan (12) liikuttamiseksi on lineaarinen induktiomoottori (34).

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että elimiin sukkulan (12) liikuttamiseksi kuuluu jousi-osat (16, 18) mainitun sukkulan (12) kineettisen energian ab-sorboimiseksi sukkulan (12) kulkuradan päissä kun sukkula lähestyy poikittaisliikkeensä vastaavia päätepisteitä, jousiosien ollessa sovitetut toimimaan mainitun sukkulan jarruttamiseksi ja antamaan sukkulalle voimia sukkulan (12) edestakaisen liikkeen edesauttamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin jousiosiin kuuluu: jousireaktioelimet (22) mainitun sukkulan (12) kulkuradan päissä ja tuettuina sukkulan (12) ohjausakselista (14, 14a) ja laatasta (30) erilleen, liikkuvien skannauskomponenttien eristämiseksi olennaisesti iskuista ja tärinöistä, jotka aiheutuvat sukkulan (12) suunnan-vaihtovoimista.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi nopeuden mittauselin mainitun sukkulan (12) senhetkistä nopeutta vastaavan sähkösignaalin kehittämiseksi sekä mainitun signaalin mukaan toimivat elimet sukkulaan (12) liikutuselimillä (34) annetun lineaarisen voiman ohjaamiseksi sukkulan (12) nopeuden pitämiseksi vakiona.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että nopeuden mittauselin on lineaarinen laser-doppler-nopeusmittari.

15. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu laatta (30) ja mainittu vertailuelementti (32) on tuettu liikkumista varten vastaavilla ilmalaakereilla 3° 84543 (40-49) ja laitteeseen (10) kuuluu lisäksi: sukkulan (12) liikkeeseen synkronoitu ohjauselin ohjaamaan elimiä (56-59), jotka toimivat mainitun laatan (30) ja vertailuelementin (32) etenemisen ohjaamiseksi; sekä mainittuihin synkronoituihin ohjaus-elimiin reagoivat elimet mainittujen vastaavien ilmalaakerien (40-49) liittämiseksi valinnaisesti alipaineiden ilman lähteeseen niiden vaiheiden aikana, jolloin joko mainittu laatta (30) tai vertailuelementti (32) pidetään paikallaan.

16. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elimet (56-59) mainitun laatan (30) ja ver-tailuelimen (32) siirtämiseksi ohjatusti eteenpäin käsittävät ainakin yhden toimilaitteen (56, 58), joka liittyy vertailuele-menttiin (32) toimien vasten mainittua laattaa (30), jolloin laatta (30) ja vertailuelementti (32) saatetaan liikkumaan toistensa suhteen käyttämällä mainittua toimilaitetta (56, 58) valinnaisesti.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu toimilaite (56, 58) on nestesylinteritoi-milaite.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin elimiin mainitun laatan (30) ja vertailuelementin (32) siirtämiseksi ohjatusti eteenpäin kuuluu lisäksi asematuntoelin (62), joka on kiinnitetty joko vertailu-elementtiin (32) tai laattaan (30), tuntoelimen (62) toimiessa sähköisen osoituksen tuottamiseksi mainitun vertailuelementin (32) ennalta määrätyn differentiaaliliikkeen tapahtuessa mainitun laatan suhteen laatan ollessa paikallaan, mainitun toimilaitteen (56, 58) reagoidessa mainittuun sähköiseen osoitukseen mainitun vertailulaatan (32) liikkeen pysäyttämiseksi mainitun ennalta määrätyn differentiaaliliikkeen tapahduttua. 31 8 4 543

19. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuun sukkulaan (12) kuuluu ilmalaakeri (15, 15a) tarttuen mainittuun sukkulan ohjaimeen (14, 14a) pienikitkaisen liitospinnan muodostamiseksi mainitun sukkulan (12) ja ohjaimen (14, 14a) välille.

20. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi: tuki (26, 28), jolloin ainakin jompikumpi mainitusta laatasta (30) ja vertailuelementistä (32) on asennettu mainitulle tuelle liikkumaan pituussuuntaisesti lähtöasemasta kohti pääteasemaa; ja tuen kallistuselimet mainitun tuen horisontaalisuuntauksen säätämiseksi, jotka tuen kallistuselimet toimivat mainitun tuen valinnaiseksi kallistamiseksi mainitun ainakin yhden laatan (30) ja vertailuelementin (32) gravitaatioliikkeen mahdollistamiseksi kohti lähtöasemaa välineen skannauksen tultua loppuun suoritetuksi.

21. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi: ainakin yksi pituussuuntaan ulottuva laatan (30) ohjain (26, 28), jolloin ainakin jompikumpi mainituista laatasta (30) ja vertailuelementistä (32) on asennettu liikkumaan pitkin mainittua ohjainta (26, 28), ja elimet ainakin jommankumman vertailuelementistä (32) tai laatasta (30) saattamiseksi valinnaisesti joko kitkakiinnittymään laatan ohjaimeen tai irtoamaan siitä mahdollistaen siten jommankumman vertailuelementistä (32) tai laatasta (30) liikuttamisen tai lukitsemisen. 32 8 4 5 4 3

22. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elimet mainitun jommankumman laatasta (30) tai vertailuelementistä (32) valinnaiseksi saamiseksi joko kit-kakiinnittymään laatan ohjaimeen tai irtomaan siitä sisältävät ilmalaakerit, jotka liittyvät kumpaankin mainituista laatasta (30) ja vertailuelementistä (32) ja ovat yhteistoiminnassa mainitun vähintään yhden laatanohjaimen (26, 28) kanssa.

23. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu sukkula (12) skannaa ennalta määrätyn levyisen kaistan skannattavasta välineestä ja jolloin mainittu ver-tailuelementti (32) etenee differentiaalisen matkan, joka vastaa sukkulan (12) skannaaman kaistan leveyttä.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi ryhmäskannauselimet, jotka ovat yhteistoiminnassa sukkulan (12) kanssa mainitun kaistan alueella olevien useiden tietorivien optiseksi skannaamiseksi samanaikaisesti sukkulan (12) kunkin poikittaisen skannauspyyh-käisyn aikana.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin ryhmäskannauselimiin kuuluu aliskan-nauslaite jaksottaisen skannauksen suorittamiseksi skannaussä-teellä mainitun kaistan leveyden suuntaan.

26. Laite tallennevälineen pinnan skannaamiseksi, johon laitteeseen kuuluu: pitkänomainen skannerin ohjain (14, 14a); skannerin ohjaimeen (14, 14a) liukuvasti sovitettu skannaussuk-kula (12), joka liikuu edestakaisin poikittain ohjaimella; 33 84543 moottoriosa (34) lineaarisen liikkeen antamiseksi sukkulalle (12) skannerin ohjainta (14, 14a) pitkin; tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu lisäksi: jousireaktio-osat (22) tuettuna erillään sukkulan ohjaimesta (14, 14a) ja sijoitettuina sukkulan ohjaimeen (14, 14a) kummankin pään läheisyyteen; jousielimet (16, 18a), jotka on sijoitettu sukkulan (12) ja kunkin jousireaktioelimen (22) väliin siten, että kukin mainituista jousielimistä (16, 18) deformoituu joustavasti mainitun sukkulan (12) ja vastaavan jousireaktioelimen (22) välissä sukkulan (12) lähestyessä kulkuratansa vastaavaa päätä sukkulan (12) jarruttamiseksi ja sen kulkuradan vastaavassa päässä tapahtuvasta sukkulan suunnanmuutoksesta aiheutuvan iskun vaimen-timiseksi; laatta (30), joka on sovitettu kuljettamaan mukanaan skannatta-vaa tallennevälinettä ja asennettu liikkumaan pituussuuntaises-ti mainittuun sukkulaan (12) nähden; ja elimet (56-59) mainitun laatan (30) siirtämiseksi jaksottain eteenpäin synkronisesti mainitun sukkulan (12) kääntöliikkeen kanssa.

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhteen jousiosaan kuuluu ainakin yksi kierrejousi (16, 18), joka on kiinnitetty mainitun sukkulan (12) kulkuradan vastaavan pään lähelle.

28. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, tunnettu siitä, että jousiosiin kuuluu kantilever-jousi (16a, 18), joka on kiinnitetty mainitun sukkulan (12) kulkuradan vastaavan pään lähelle.

29. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, tunnettu siitä, että jousiosiin kuuluu ilmajousi (16b), joka on kiinnitetty mainitun sukkulan (12) kulkuradan vastaavan pään lähelle. 34 84543

30. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi vertailuelementti (32), joka on sovitettu liikkumaan differentiaalisesti ennalta määrätty matka mainitun laatan (30) suhteen mainitun laatan (30) pitkit-täisliikkeen suuntaan, jolloin mainittu vertailuelementti (32) muodostaa asetusvasteen (66) mainittua laattaa (30) varten sen jälkeen kun vertailuelementti (32) on siirretty mainitun ennal-tamäärätyn matkan ja elimet (56-59) laatan (30) siirtämiseksi pituussuuntaisesti eteenpäin vasten mainittua vertailuelement-tiä.

31. Patenttivaatimuksen 30 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu elimet (40, 42, 46) mainitun vertailuelementin (32) lukitsemiseksi valinnaisesti kiinteään pituussuuntaiseen asentoon laatan (30) eteenpäinsiirron aikana.

32. Patenttivaatimuksen 31 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi elimet (44, 48, 49) mainitun laatan (30) lukitsemiseksi valinnaisesti sukkulan (12) suorittaman poikittaisen skannauspyyhkäisyn aikana; ja elimet (56-59) mainitun vertailuelementin (32) siirtämiseksi eteenpäin laattaan (30) nähden jälkimmäisen ollessa lukittuna kiinteään pituussuuntaiseen asentoon.

33. Menetelmä tallennevälineen pinnan skannaamiseksi tiedon lukemiseksi pinnalta tai tallentamiseksi siihen, tunnet-t u siitä, että menetelmään kuuluu seuraavat vaiheet: muodostetaan skanneri (12), laatta (30) ja vertailuelementti (32) ; sijoitetaan tallenneväline laatalle (30); 35 84543 liikutetaan skanneria (12) olennaisesti vakionopeudella suoraa viivaa pitkin ennalta määrätyn levyisen kaistan skannaamiseksi tallennevälineen poikki; siirretään vertailuelementtiä (32) eteenpäin skannerin (12) skannaaman kaistan leveyttä vastaava matka, jolloin mainitun vertailuelementin (32) eteenpäinsiirto tapahtuu tallennevälineen poikittaisen skannauspyyhkäisyosan aikana; käännetään skannerin (12) liikesuunta tallennevälineen poikittaisen skannauksen tultua loppuun suoritetuksi; ja siirretään mainittua laattaa (30) eteenpäin kosketukseen vertailuelementin (32) kanssa ennen tallennevälineen seuraavan poikittaisen skannauksen aloittamista vastakkaiseen suuntaan.

34. Patenttivaatimuksen 33 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi vaihe, jossa mainittu laatta (30) lukitaan kiinteään asemaan samalla, kun skanneri skannaa siihen sijoitetun tallennevälineen.

35. Patenttivaatimuksen 33 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi vaihe, jossa vertailuelement-ti (32) lukitaan kiinteään asemaan sen eteenpäin siirtoliikkeen tultua loppuun suoritetuksi.

36. Patenttivaatimuksen 33 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu skanner (12) skannaa useita tallennevälineen tietorivejä poikittaisen pyyhkäisynsä aikana useiden videosignaalisarjojen muodostamiseksi samanaikaisesti, jolloin kukin edustaa vastaavalla yhdellä rivillä olevia videotietoja.

37. Patenttivaatimuksen 36 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu videosignaalisarja muunnetaan vastaavaksi digitaalisignaalisarjaksi ja mainittu digitaalisignaalisarja tallennetaan myöhemmin tapahtuvaa digitaalista lukua varten. 36 84543 ?^tentkrav