FI84500B - Saett och anordning foer framstaellning av en materialbana. - Google Patents

Description

1 84500

Tapa ja laite aineradan valmistamiseksi Tämä keksintö koskee tapaa patenttivaatimuksen 1 johdannon lähemmin määrittelemän aineradan valmistamiseksi.

5 Lisäksi keksintö koskee laitetta, jolla valmistetaan tällai nen ainerata tapaa käyttäen.

Aineradan muodostamiseksi saostamalla kaasuun suspen-doituja kuituja tai muita hiukkasia juoksevalle radalle tunnetaan useita menetelmiä. US A 3 071 822:ssa kuvataan 10 erästä tällaista menetelmää, jossa kuidut syötetään heiluri-suuttimen kautta, joka saadaan mekaanisen laitteen avulla liikkumaan edestakaisin poikittain radan ylitse. Tällä laitteella on useita huonoja puolia. Heiluriliikkeen taajuus rajoittuu n. 1-2:een heilahdukseen/sekunnissa. On vaikeaa 15 saada aikaan sopiva heilumisliike aineen jakamiseksi tasaisesti juoksevalle radalle.

SE-B 7 510 795-3:ssa kuvattu toinen laite sisältää jakelukammion ja tähän johtavan suuttimen. Suuttimessa on pitkänomainen aukko, joka ulottuu juoksevan radan pituus-20 suunnassa. Ainakin suuttimen toiselle puolelle on sijoitet tu syöttöelin, jolla on kohti kuituvirtaa suunnattuja aukkoja tai suuttimia ohjauskaasuvirtaa varten, jonka impulssi on säädettävä. Sisääntulevaan ainevirtaan kohdistuu voimakkaita impulsseja ohjaussuihkuista, jotka levittävät 25 aineen jakelukammioon kuituverhojen muodossa, jotka saoste-taan juoksevalle radalle. Ainevirran ohjaussuihkuilla aikaansaatujen suunnanmuutosten taajuus on korkeampi kuin mekaanisen laitteen, esim. 5-15 kertaa/sekunnissa.

SE-B 7 703 460-1 on edellämainitun lisäpatentti ja 30 kuvaa erityisen edullista laitetta, joka antaa aineen tasaisen jakaantumisen suuttimessa. Tämä tapahtuu siten, että ainevirta ennen suutinta saa kulkea virtaussuunnassa mutkittelevan ylimenovyöhykkeen kautta, joka divergoi suuttimen suunnassa. Ylimenovyöhykkeen pinta-ala kasvaa 35 suunnassa kohti suutinta, mikä saa aikaan sisääntulevan 2 84500 ainevirran nopeuden alenemisen. Koska ainevirta kulkee mutkittelevan ylimenovyöhykkeen kautta, saadaan aikaan aineen tasainen jakaantuminen suuttimen pituussuunnassa.

Edellä mainittujen ruotsalaisten patenttien mukaiset 5 laitteet ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi ja ne anta vat erittäin hyviä tuloksia mitä tulee muodostetun radan tasaisuuteen ja laatuun muilta osin. Kun valmistetaan hyvin 2 ohuita aineratoja, joiden neliömetripaino on alle 500 g/m 2 ja erityisesti alle 400 g/m , ovat edellä mainitut laitteet 10 antaneet vähemmän hyviä tuloksia. Pienillä neliömetripai- noilla saadaan epätasainen paksuus. Lisäksi syntyy paksuja osia, minkä uskotaan johtuvan siitä, että kuitutupsuja muodostuu itse suuttimeen tapahtuvan siirron aikana ja itse jakelukammiossa. Lisäksi voi jakelukammion seinillä olevat 15 kuitukerrostumat irrota ja pudota alas muodostetulle aine-radalle. Paksumpien aineratojen kanssa suoritetaan lopuksi jyrsintä.

Po. keksinnön tarkoituksena on siksi kehittää tapa, jolla valmistetaan ainerata ja jolla voidaan valmistaa 20 ainerata, jonka neliömetripaino on pieni ja jonka rata- nopeus on samalla suuri ja jossa aine jakaantuu tasaisesti ja tasaisella paksuudella radan leveyssuunnassa ilman että muodostuu mitään paksumpia ainekasautumia, sekä yleensä parantaa tekniikkaa aineratojen valmistamiseksi saostamalla 25 kaasuihin suspendoituja aineita. Lisäksi keksinnön tarkoi tuksena on kehittää laite mainitun tavan toteuttamiseksi.

Mainitun tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön tapa tunnetaan ennen muuta niistä erikoispiirteistä, jotka on ilmoitettu patenttivaatimuksen 1 tunnistavassa osassa.

30 laite tavan toteuttamiseksi tunnetaan enneen muuta erikois piirteistä, jotka ilmoitetaan ensimmäisessä laitetta koskevassa patenttivaatimuksessa.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viitaten oheiseen piirustukseen ei-rajoittavien toteutusesimerkkien 35 avulla. Piirustuksessa: 3 84500 kuvio 1 esittää kuvantoa laitoksesta, jolla valmistetaan ainerata ja jossa on keksinnön mukainen laite; kuvio 2 esittää kuvantoa edestä kuvioon 1 sissälty-västä koneesta, jolla valmistetaan ainerata, ja siinä kek-5 sinnön mukainen laite nähdään ulosmenopuolelta; kuvio 3 esittää kuvantoa ylhäältä kuvion 2 koneesta; kuvio 4 esittää sivukuvantoa osaksi läpileikkauksena kuvion 3 koneen osasta ja keksinnön mukaisesta laitteesta; kuvio 5 esittää pohjakuvantoa kuvion 2 koneessa 10 olevasta imulaatikosta; kuvio 6 esittää poikkileikkauskuvantoa kuvion 5 imulaatikosta; kuvio 7 esittää kuvantoa keksinnön mukaisen erotus-laitteen vaihtoehtoisesta toteutusmuodosta; 15 kuvio 8 esittää kuvantoa erotuslaitteen vaihtoeh toisesta toteutusmuodosta; ja kuvio 9 esittää kuvantoa kuvion 8 laitteen sisältämästä ristikosta.

Kuvio 1 näyttää laitoksen, jolla valmistetaan aine-20 rata ja jossa on ei lähemmin kuvattu valmistusasema 10, joka valmistaa tai syöttää ulos kuituja, siirtojohto 12 kaasuväliaineessa olevaa kuitususpensiota varten, puhallin 14, joka huolehtii siirrosta, karkeiden hiukkasten symbolisesti näytetty esierotin 16, jakelu- ja päällesyöttölaite 18 25 ja kone 20 aineradan valmistamiseksi. Jakelu- ja päälle syöttölaite 18 sisältää erotuslaitteen 22, joka juuri ennen päällesyöttöä erottaa tupsut ja karkeat hiukkaset. Kone 20, josta näytetään vain prosessiin osallistuvat osat,koostuu päättömästä, ilman läpipäästävästä, juoksevasta radasta 30 tai viirasta 24, kahdesta pääterullasta 26, ainakin yhdestä alarullasta 28, viiran kantavista, poikittaisista ristikko-tangoista tai reiällisestä levystä 30 (kuvio 4) ja imulaatikosta 32. Viira liikkuu nuolen 34 suuntaan. Koneessa 20 valmistettu ainerata 36 siirretään jatkokäsittelyä varten 35 muihin, ei näytettyihin koneisiin. Koneessa 20 voi olla 4 84500 useampia kuin yksi jakelu- ja päällesyöttölaite 18 ja siihen kuuluva imulaatikko 32. Näin saadaan aikaan paksumpi aine-rata tai eri ainekerrokset käsittävä ainerata.

Jakelu- ja päällesyöttölaite 18 sisältää mutkittele-5 van ylimeno-osan 38, jossa on päättömän radan poikittais- suunnassa ulottuva, pitkänomainen ulosmenoaukko 40. Ylimeno-osa on jaettu useiksi mutkitteluosastoiksi a-g, jolloin osastoja yhdistävät mutkat ovat olennaisen yhdensuuntaiset ulosmenoaukon 40 kanssa. Osastojen leveys kasvaa tulopäästä 10 ulosmenoaukkoon ja samalla niiden paksuus pienenee, niin että läpivirtauksen kokonaispinta-ala pienenee kohti ulos-menoaukkoa. Tämä pienentyvä ala saa aikaan kuitususpension nopeuden kasvun sen kulkiessa ylimeno-osan kautta. Osastossa b on useita tuloteitä 42 laimennusilmalle ja näissä on 15 symbolisesti näytettyjä tulopeltejä 44 ja ne on liitetty yhteiseen ilmajohtoon 46. Ilman tuloteiden kautta syötetään laimennusilmaa kuitususpensiota varten. Säätämällä tulo-peltejä 44 voidaan tasoittaa mahdolliset epätasaisuudet sisääntulevan kuitususpension kuitujen jakaantumisessa.

20 Tällaiset epätasaisuudet voivat syntyä siirtojohdon 12 geometrian johdosta ja ne ovat ajassa pysyviä.

Edellä mainittu karkeiden hiukkasten erotuslaite 22 on sijoitettu ulosmenoaukon 40 yhteyteen. Siinä on hyväk-sytyn jakeen ulosmenoaukko 48 jakelukammioon 52 meneviä 25 kuituja 50 varten viiran 24 ja sen imulaatikon 32 ylä puolella sekä hylätyn jakeen ulosmenoaukko 54 karkeampia hiukkasia ja kuitukasaantumia 56, 57 varten liitettynä keräyslaatikkoon 58. Erotuslaitteessa on kaareva, kupera pinta 60, joka voi olla virtaussuunnassa pyörivän rummun 62 30 pinta (kuvio5 1-4). Kuvion 7 näyttämässä toisessa toteutus-muodossa voi kupera pinta koostua liikkumattomasta yhdestä pinnasta tai kahdesta kaarevasta pinnasta (kuvio 8). Ylimeno-osan 38 toinen seinä 38' yhtyy suun 40 kohdalla kuperaan pintaan 60. Toisen seinän 38” ulkosivulle on 35 sijoitettu ilman tuloaukko 64 kierrätetylle paluuilmalle ja ympäristöilmalle.

5 84500

Erotuslaitteen toiminnat ovat seuraavat. Sisään-tuleva kuitususpensio tulee käännetyksi pitkin kaarevaa pintaa 60 ns. Coanda-vaikutuksen johdosta. Kuitususpensio kulkee tällöin sisäistä rataa 66 pitkin ja poistuu erotus-5 laitteesta hyväksytyn jakeen ulosmenoaukon 48 kautta.

Mainitun sisäradan ulkopuolella ilma tai kaasu liikkuu ulkorataa 68 pitkin ilman tuloaukosta 64 hylätyn jakeen ulosmenoaukkoon 54. Karkeilla hiukkasilla 56 ja kuitukasaan-tumilla 57 on suuri massa ja siten suuri liike-energia.

10 Siksi kuitususpension kantava kaasu vaikuttaa vähemmän näihin hiukkasiin, joten ne kulkevat enemmän suoraviivaista rataa pitkin ulkoradan rajakerroksen 70 kautta ja edelleen ulos hylätyn jakeen ulosmenoaukon 54 kautta. Uiko- ja sisäratojen suuntaan ja siten erotuslaitteen erotusrajaan voi-15 daan vaikuttaa muuttamalla säädettävän kielen 72 säätöä, joka kieli on hyväksytyn jakeen ulosmenoaukon 48 ja hylätyn jakeen ulosmenoaukon 54 välissä.

Hylätyn jakeen ulosmenoaukko 54 johtaa keräyslaatik-koon 58 erotettuja hiukkasia ja kasaantumia varten. Keräys-20 laatikko kapenee suunnassa kohti ulosmenojohtoa 74. Sopiva huippukulma on n. 60° tai pienempi. Kun leveys on suurempi kuin n. 1 m, käytetään kahta tai useampia ulosmenoaukkoja. Ulosmenojohto johtaa kiinteän aineen 78 erotuslaitteeseen 76 ja puhaltimeen tms. 80. Erotettu kiinteä aine 78 voi palata 25 valmistusasemaan 10 ja sitä voidaan käyttää uudestaan muulla tavalla tai se voidaan purkaa jätteenä olosuhteista riippuen.

Hyväksytyn jakeen ulosmenoaukosta 48 kuidut tulevat jakelukammioon 52 ja jakaantuvat pitkin päätöntä, reiällistä rataa 24. Kantokaasu imetään radan 24 läpi imulaatikkoon 32. 30 Imulaatikko 32, joka näkyy parhaiten kuvioissa 5 ja 6, on jaettu pituussuunnassa mutkittelevilla väliseinillä 82. Mutkittelevat väliseinät muodostavat epämääräisen rajavyöhykkeen eri imulaatikoiden välillä ja näin vältetään, että muodostuu vyöhykkeitä pienemmällä imuvaikutuksella, mikä 35 voisi johtaa epätasaiseen ainerataan. Imulaatikko voidaan 6 84500 mahdollisesti myös jakaa yhdellä tai useammalla poikittaisella väliseinällä 84 radan 24 liikkeen suunnassa 34. Imulaatikkoon 32 ja ulos johtavaan imujohtoon 86 on sijoitettu säätöpellit 88 ja vast. 90. Näiden säätöpeltien avul-5 la voidaan radan profiilia säätää jossain määrin, koska imulaatikko-osaston päälle laskettujen kuitujen määrä on ainakin osaksi riippuvainen läpi imetyn kaasun määrästä. Säätöpeltejä säädetään käsin tai automaattisesti, kun on sinänsä tunnetulla tavalla todettu tuntoelimillä saadun 10 aineradan paksuus tai neliömetripaino.

Periaatteessa pyrkitään siihen, että kaikki ilma imulaatikosta 32 ja puhaltimesta 80 saa palata suljetussa piirissä järjestelmän sisällä, niin että kaikki kaasu palautetaan jakelu- ja päällesyöttölaitteeseen ja sen ero-15 tuslaitteeseen 22. Liika ilma, joka aiheutuu sisäänvuodosta ja mahdollisesti raikkaan ilman sisäänotosta taulukon 64 kautta, puhdistetaan ennen ulospäästöä.

Erotuslaitteen 22 erotusraja riippuu mm. kaasun nopeudesta eri aukoissa: ulosmenoaukossa 40, ilman tulo-20 aukossa 64, hyväksytyn jakeen ulosmenoaukossa 48 ja hylätyn jakeen ulosmenoaukossa 54. Ilman näiden nopeuksien säätö on siksi erotuslaitteelle 22 tärkeä toimintaparametri. Toinen tärkeä toimintaparametri on säädettävän kielen 72 säätö. Kaasun nopeus kasvaa kaasun kulkiessa ylimeno-osan 38 25 kautta. Kaasulla on esim. seuraavat nopeudet siirtojohdossa 20 m/sek, päällesyöttölaitteen 18 tulopäässä 25 m/sek, ulsomenoaukossa 40 40 m/sek.

Sekä suuremmat että pienemmät nopeudet ovat kuitenkin ajateltavissa ulosmenoaukossa 40.

30 Kaareva, kupera pinta 60 voi liikkua kaasun suunnassa mieluiten samalla nopeudella kuin kaasu ja siihen suspendoidut kuidut. Sekä pienemmät että suuremmat nopeudet ovat kuitenkin ajateltavissa. Näytetyssä esimerkissä liikkuva pinta 60 on rumpupinta. Sen voi kuitenkin myös muodostaa 35 liikkuva rata, joka kulkee ohjauspintojen ja -rullien 7 84500 ympäri suljetussa kiertokulussa. Useimmissa sovellutuksissa pidetään kuitenkin rumpua parhaana.

Roska kaareva, kupera pinta 60 liikkuu kuitususpen-sion suunnassa, saavutetaan se etu, että ei tapahdu kaasun 5 nopeuden alenemista kuperan pinnan lähellä. Näin saadaan vakaa virtaus ilman häiriöitä, jotka johtuvat suurista nopeuden gradienteista eri välimatkojen päässä kuperasta pinnasta.

Dynaamiset voimat voittavat painovoiman erotuslait-10 teen 22 käytössä. Tästä syystä voidaan sekä mutkitteleva ylimeno-osa 38 ja erotuslaite 22 että sen ulosmenoaukko 48, 54 suunnata halutulla tavalla suhteessa pystysuoraan viivaan. Tämä koskee myös jakelukammiota 52. Reiällisen radan 24 ja päällesyötetyn kuituvirran välille voidaan 15 valita haluttu kulma o(. Kulman 0( ei tarvitse olla 20° niin kuin näytetty, vaan se voi olla huomattavasti suurempi, esim. 60°. Kulma Ck voi jopa olla noin 90° tai suurempi kuin 90°.

Kuvio 1 näyttää, että ilman tulotie 64 noudattaa 20 mutkittelevaa ylimeno-osaa 38 useita ylimenomutkia pitkin.

Tämä ei ole vaatimus, vaan ilman tulotiellä 64 voi hyvin olla tuloaukko heti ulosmenoaukon 40 lähellä ja/tai se voi olla suora.

Keksinnön mukaisessa erotuslaitteessa tapahtuu mielui-25 ten n. 90° suunnanmuutos kaarevan, kuperan pinnan60 kohdalla karkeiden hiukkasten hyvän erotuksen saamiseksi. Sekä pienemmät että suuremmat suunnanmuutokset ovat kuitenkin ajateltavissa riippuen muista toimintamuuttujista, kuten mm. kaasun eri nopeuksista ja eri aukkojen koosta. Pienin 30 suunnanmuutos hiukkasten erotuksen aikaansaamiseksi suotui sissa olosuhteissa lienee kuitenkin 30° suuruusluokkaa. Suurinta suunnanmuutosta rajoittaa ylöspäin se kulma, jossa ilmavirta ei enää ole kiinni pinnassa. Tämän kulman odotetaan kasvavan, jos pinta liikkuu ilmavirran suunnassa.

8 84500

Kupera pinta voi myös koostua kahdesta eri kuperasta pinnasta. Kuvio 8 näyttää tällaisen sovitelman, jossa on ensimmäinen kupera pinta 92 ja n. 60° suunnanmuutos sekä toinen kääntöpinta 94 ja n. 30° suunnanmuutos. Kuvion 8 5 näyttämää erotinta voi myös käyttää esierottimena 16, jota kuvataan lähemmin seuraavassa. Kuvio 8 näyttää myös sisään tulevan kuitususpension erään parhaana pidetyn nopeus-profiilin 96. Tämän nopeusprofiilin mukaisesti on sisään-tulevan suspension nopeus suurin lähimpänä kaarevaa pintaa. 10 Tällainen nopeusprofiili saadaan aikaan sijoittamalla ennen kaarevaa pintaa mutka 98 päinvastaiseen suuntaan kuin kaarevan pinnan kääntösuunta. Tällainen mutka 98 lopettaa mut-kittelevan ylimeno-osan.

Kuvio 4 näyttää katkoviivoilla rajakerroksen 70, 15 joka ulottuu ulosmenoaukon 40 ja ilman tulotien 64 välisestä väliseinästä. Ulosmenonopeudet voidaan kuitenkin myös valita niin, että rajakerros 70' ulottuu ilman tulotien sisälle ja erottaa osan tästä ilmasta hyväksytyn jakeen ulosmenotiehen 48. Tämä erotettu ilmamäärä vaikuttaa sitten sulkuna, 20 joka estää hyväksyttyä laatua olevia kuituja menemästä raja- kerroksen kautta hylätyn jakeen ulosmenotiehen. Näin voi muutoin helposti käydä sellaisten kuitujen kanssa, jotka ovat alusta asti ulosmenoaukossa 40 lähellä ilman tulotietä 64 ja rajakerrosta 70.

25 Kuperan pinnan 60 sopiva kaarevuussäde on n. 15 cm edellä mainitulla 40 m/sek nopeudella hyvän erotuksen saamiseksi.

Kuvio 7 näyttää erottimen 22a toisen toteutusmuodon, jossa on kiinteä, kaareva pinta 60a. Kuviossa 7 toisiaan 30 vastaavilla osilla on samat viitenumerot, joihin on lisätty "a", kuin aikaisemmissa kuvioissa.

Kuvio 8 näyttää erottimen 22' toisenlaisen toteutus-muodon, jossa,kuten edellä mainittiin, on kaksi kuperaa pintaa 92 ja 94. Tämä erotin 22' sisältää ylimääräisenä 35 erotuslaitteena ristikkosihdin 100, joka erottaa kevyet 9 84500 tupsut tai kuitukasaantumat 57. Kuten kuvio 9 näyttää parhaiten, koostuu ristikkosihti poikkipalkista 102 ja tästä ulottuvista tangoista tai sormista 104. Ristikkosihti ulottuu toisesta seinästä 52' kanavan 106 kautta, joka on 5 vastakkaisessa seinässä 52" sisääntulotiessä seuraavaan jakelukammioon 52 karkean aineen siirtämiseksi keräys-laatikkoon 58. Ristikkosihti 100 on myös turvalaite käyttö-häiriöiden esiintyessä.

Tässä erottimessa 22' on samoin kuin erotuslaitteessa 10 22 tulotie 40' kuitususpensiolle, ilman tulotie 64', hyväk- sytyn jakeen ulosmenoaukko 48' ja hylätyn jakeen ulosmeno-aukko 54'. Kuten edellisissä esimerkeissä, on hylätyn jakeen ulosmenoaukko 54' liitetty kiinteän aineen erottimeen ja puhaltimeen. Ilman tulotie 64’ voi olla liitetty paluuilman 15 lähteeseen, mutta se voi myös olla avoin ympäröivälle ilmalle. Samoin kuin edellä kuvattu erotuslaite 22, jossa on pyörivä rumpu 62, voi tämäkin erotuslaite 22' olla halutulla tavalla suunnattu suhteessa pystysuoraan viivaan, koska dynaamiset voimat voittavat painovoiman.

20 Ristikkosihtiä 100, joka vastaa kuvioissa 8 ja 9 näytettyä, voidaan myös käyttää kuvioiden 1 ja 4 mukaisessa erotuslaitteessa 22, jossa on pyörivä rumpu 62.

Tällaiseen laitteeseen, jolla valmistetaan ainerata, voidaan sijoittaa esierotin 16 jakelu- ja päällesyöttölait-25 teen 18 eteen, mikä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Esi- erottimessa tapahtuu karkeiden hiukkasten ja kuitukasaantu-mien ensimmäinen karkea erotus. Esierotin 16 voi olla halutunlainen erotin, mutta sekin voi olla edellä mainittua lajia oleva erotin, joka sisältää kuperan pinnan ja jossa 30 käytetään hyväksi Coanda-vaikutusta.

Jakelu- ja päällesyöttölaitteen 18 sopiva suurin leveys on n. 1 m. Kun aineradan levyes on suurempi, sijoitetaan useat jakelu- ja päällesyöttölaitteet 18 lähekkäin ja niillä on yhteinen jakelukammio 52. Näin on mahdollista 35 saada aikaan kuitujen tasainen syöttö aineradan koko leveydeltä.

ίο 84 500

Keksinnön mukaista laitetta voi käyttää halutuista kuiduista koostuvan aineradan valmistamiseksi. Eräs parhaana pidetty aine on selluloosakuitu ja puukuitu. Muita mahdollisia kuituja ovat tekstiilikuidut (lumput), tekokuidut, 5 hiilikuidut ja mineraalikuidut (esim. lasivilla ja kivi- villa). Viimeksi mainituista kuitulajeista voidaan käyttää jotakin tai useampia selluloosa- tai puukuituaineradan lujuuden lisäämiseksi tai ominaisuuksien muuttamiseksi. Käytettävien kuitujen pituus voi olla olähes 0:sta aina 10 n. 15-20:een millimetriin.

Edellä kuvatulla tavalla voidaan valmistaa ainera- 2 ta, jonka neliömetripaino on alle 500 g/m ja jonka laatu on tasaisempi kuin aikaisemmin on ollut mahdollista. Kuiva- 2 muovausmenetelmällä voidaan valmistaa n. 50 g/m neliömet- 2 15 ripainot. Menetelmää käytetään lähinnä 100-400 g/m neliö metripaino ja varten. Erityisesti on mahdollista valmistaa 2 paperia, jonka neliömetripaino on alle 300 g/m , mitä ei ennen ole voitu tehdä tyydyttävällä tavalla.

Aineradan koossapitämiseksi tarpeelliset sideaineet 20 voidaan tunnetulla tavalla syöttää myöhemmässä käsittely vaiheessa koneen 20 jälkeen. On myös mahdollista sekoittaa sideaine kuitususpensioon ja syöttää se yhtä aikaa kuitujen kanssa.

Rummun 62 ja takana olevan talon seinän 61 välinen 25 tila on mieluiten vain kapea rako 63. On erityisen tärkeää, että raon tulopää on kapea, jotta vältetään ilman tai kuitujen mukaantempaus, koska nämä voivat aiheuttaa häiriöitä. Tähän voi mahdollisesti sijoittaa suoja, esim. kumihuulen tms. Erotuslaitteen 22 suhteessa kuperaan pintaan 60 vas-30 takkaisella seinällä 65 on mieluiten suunnilleen sama muoto kuin pinnalla 60.

Keksintö ei edellytä, että ylimeno-osalla 38 on oltava kohti ulosmenotietä pienenevä läpileikkausala. Olennaista on, että kuitususpensiolla on haluttu nopeus 35 ulosmenoaukossa 40. Tämä nopeus voi olla toinen kuin edellä n 84500 mainittu 3-40 m/s. Tällöin erotuslaite sovitetaan tämän mukaan valitsemalla kaarevallepinnalle 60 vastaava säde. Pinnan säteen on tällöin oltava verrannollinen nopeuden neliöön.

5 Ylimeno-osan tulee olla mutkitteleva, mutta sen ei tarvitse välttämättä olla sitä SE-B 7 703 460-1:n mukaisesti. Olennaista on, että ennen erotinta 22 on ainakin yksi mutka 98 päinvastaiseen suuntaan kuin kaarevan pinnan kääntösuunta. Lisäksi mutkittelevassa muodossa ja mutkassa 10 98 ei saa olla teräviä kulmia kuvioiden mukaisesti, vaan niissä voi myös olla pyöristettyjä taipeita, jotka voivat mahdollisesti yhtyä suoraan toisiinsa ilman mitään suoraa väliosaa.

Näytetyissä toteutusesimerkeissä on erotuslaitteen 15 22 takana heti jakelukammio 52. On tietenkin myös mahdol lista sijoittaa erotuslaitteen ja jakelukammion välille erityinen jakelu- tai levityslaite, esim. US-A 3 072 822:n tai SE-B 7 510 795-3:n mukaisesti, kuitujen jakamiseksi juoksevalle radalle.

20 Keksintö ei rajoitu edellä kuvattuihin ja piirus tusten näyttämiin toteutusesimerkkeihin, vaan sitä voi muuttaa seuraavien patenttivaatimusten asettamissa puitteissa keksinnön ajatuksesta poikkeamatta.

Claims (10)

12 84500

1. Tapa, jolla valmistetaan ainerata (36), jolloin valmistusasemasta (10) tulevat, kantokaasuun suspendoidut, 5 hyväksyttävät kuidut (50) ja hylätty aine (56, 57) johdetaan siirtojohdon (12) kautta jakelu- ja päällesyöttölaitteeseen (18), lähinnä mieluiten mutkittelevan muodon omaavan ja leveydeltään kasvavan ja laajuudeltaan supistuvan ylimeno-osan (38) kautta, josta suspensio johdetaan kaarevaan erotus-10 laitteeseen (22, 22a, 22'), jolloin hylättynä aineena pide tyt karkeat hiukkaset (56) ja kuitukasaantumat (57) viedään pois hylätyn jakeen ulosmenotien kautta ja hyväksytyt hienommat kuidut (50) viedään pois hyväksytyn jakeen ulosmenotien (48, 48a, 48') kautta jakelukammioon (52) ja ne 15 jaetaan tässä päättömälle, kaasun läpipäästävälle, juokse valle radalla (24) ja muodostetaan aineradaksi (36), kun taas kantokaasu poistetaan kammiota (52) vastapäätä olevan imulaatikon (32) kautta, tunnettu siitä, että suspensio syötetään erotuslaitteeseen tangentiaalisesti 20 kohti kuperaa pintaa (60, 60a, 92, 94), josta se ns. Goanda-vaikutuksen alaisena saadaan seuraamaan kuperaa pintaa ja lopuksi se johdetaan tästä pois mitä tulee osaan, joka sisältää hyväksytyt kuidut (50), joilla on haluttu, so. pienempi koko ja/tai alhaisempi paino, samoin tangen-25 tiaalisesti hyväksytyn jakeen mainittuun ulosmenotiehen (48, 48a, 48'), kun taas suspension hylätty jaeosa on tarkoitettu vietäväksi olennaisen säteittäisesti hyväksytyn jakeen ulosmenotien ulkopuolella olevaan hylätyn jakeen ulosmenotiehen (54, 54a, 54'), joka on erotettu hyväksytyn 30 jakeen ulosmenotiestä välimatkan päässä kuperan pinnan (60, 60a, 92, 94) alajuoksupään ulkopuolella olevalla väliseinällä (52", 72).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen, tapa tunnettu siitä, että kaareva pinta (60) pannaan liikku- 35 maan kuitususpension suunnassa, mieluiten suunnilleen samalla nopeudella kuin kuitususpensio. ,3 84500

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että säädetyt määrät laimennus-ilmaa syötetään mieluiten mutkittelevaan ylimeno-osaan (38) pitkin sen leveyttä jaettujen tuloaukkojen (42) kautta 5 ja/tai että voimakkuudeltaan vaihteleva imuvaikutus saadaan aikaan imulaatikon (32) eri osastoissa, jolloin laimennusilman eri määrät ja imuvaikutuksen säätö imulaatikon eri osastoissa riippuvat valmistetun aineradan mainitusta poikkiprofiilista tai neliömetripainosta, ja/tai että 10 hylätyn jakeen ulosmenotiehen (54, 54a, 54') kohdistuu imuvaikutus, ja/tai että ainakin olennaisesti kuiduista vapaa paluuilma ja/tai raikas ilma syötetään olennaisen tangentiaalisesti ulommassa radassa mainitun kuperan pinnan (60, 60a, 92,94) ulkopuolella tuloaukon (64, 64a, 64') 15 kautta, joka on säteittäisesti ylimeno-osan (38) pitkänomai sen aukon (40, 40a, 40') ulkopuolella.

4. Laite, jolla toteutetaan patenttivaatimuksista 1-3 jonkin patenttivaatimuksen mukainen tapa ja jossa on valmistusasema (10) kuiduille (50), siirtojohto (12) 20 hyväksyttyjen kuitujen (50) ja hylätyn aineen suspensiolle, jakelu- ja päällesyöttölaite (18), jossa on ylimeno-osa (38), ja kaareva erotuslaite (22, 22a, 22'), jossa on hylätyn jakeen ulosmenotie ja hyväksytyn jakeen ulosmenotie (48, 48a, 48') hyväksytyille, hienommille kuiduille (50), joka hyväk-25 sytyn jakeen ulosmenotie johtaa jakelukammioon (52) päättömän, kaasua läpipäästävän, juoksevan radan (24) yläpuolelle, jolla radalla kuidut muodostetaan aineradaksi (36), kun taas kantokaasu poistetaan kammiota (52) vastapäätä olevan imulaatikon (32) kautta, tunnettu siitä, että 30 ylimeno-osan (38) seinä (38') liittyy tangentiaalisesti kaarevaan erotuslaitteeseen (22, 22a, 22') kuuluvaan, kuperaan pintaan (60, 60a, 92, 94) ja että hyväksytyn jakeen ulosmenotie liittyy tangentiaalisesti mainittuun kuperaan pintaan (60, 60a, 92, 94), kun taas erotuslaitteen hylätyn 35 jakeen ulosmenotie (54, 54a, 54') on säteittäisesti 14 84500 hyväksytyn jakeen ulosmenotien (48, 48a, 48') ulkopuolella ja erotettu tästä välimatkan päässä kuperan pinnan (60, 60a, 92, 94) alajuoksupään ulkopuolella olevalla väliseinällä (52", 72) .

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tun nettu siitä, että ylimeno-osassa (38) on pitkänomainen aukko (40, 40a, 40') kohti kaarevaa erotuslaitetta (22, 22a, 22') ja että säteittäisesti mainitun aukon (40, 40a, 40') ulkopuolella on olennaisesti tangentiaalinen tulotie 10 (64, 64a, 64') ainakin olennaisesti kuiduttomalle paluuil- malle ja/tai raikasilmalle, ja/tai että hylätyn jakeen ulosmenotie (54, 54a, 54') on ainakin aluksi suunnattu tangentiaaliesti suhteessa kuperaan pintaan (60, 60a, 94).

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että väliseinässä hyväksytyn jakeen ulosmenotien (48, 48a, 48') ja hylätyn jakeen ulosmenotien (54, 54a, 54') välillä on säädettävä kieli (72), ja/tai että siinä on väline, esim. säätöpelti (88, 90), jolla muutetaan erotuslaitteen (22) erotusrajaa säätämällä kaasun 20 nopeudet pitkänomaisessa aukossa (40, 40a, 40'), paluuilman ja/tai raikasilman tulotiessä (64, 64a, 64'), hyväksytyn jakeen ulosmenotiessä (48, 48a, 48') ja/tai hylätyn jakeen ulosmenotiessä (54, 54a, 54').

7. Patenttivaatimuksista 4-6 jonkin patenttivaati- 25 muksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kupera pinta (60) voi liikkua kuitususpension suunnassa, jolloin pinta on mieluiten pyörivän rummun (62) pinta, ja/tai että kuperan pinnan (60, 60a, 92, 94) kaarevuuden säde on n. 15 cm. .30 8. Patenttivaatimuksen 7 maukainen laite, tun nettu siitä, että kuperan pinnan (60) ja rummun (62) kehän nopeus on suunnilleen sama kuin kuitususpension nopeus. 15 84500

9. Patenttivaatimuksista 4-8 jonkin patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että mieluiten mutkittelevan ylimeno-osan (38) poikkileikkauspinta pienenee suunnassa kohti sen pitkänomaista aukkoa (40, 40a, 5 40'), ja/tai että ylimeno-osan (38) eteen on sijoitettu esierotin (16), joka on mieluiten sellainen, jossa on ainakin yksi kaareva, kupera pinta (60a, 92, 94).

10. Patenttivaatimuksista 4-9 jonkin patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että 10 erotuslaite (22, 22a, 22') on sijoitettu välittömästi päät tämän radan (24) yläpuolelle ja kupera pinta (60, 60a, 92, 94) ulottuu radan poikittaissuunnassa. 16 84 500