FI84405C - Fleroperationsgammaraeknare och foerfarande foer provbehandling vid gammamaetning. - Google Patents

Description

84 405

MONIKÄYTTÖINEN GAMMALASKIN JA MENETELMÄ NÄYTTEIDEN KÄSITTELEMISEKSI GAMMAMITTAUKSESSA

Keksinnön kohteena on monikäyttöinen gammalaskin, jolla voidaan mitata joko yksi näyte kerrallaan tai vaihtoehtoisesti kaksi tai useampia näytteitä kerrallaan.

Radioaktiivisia näytteitä mitataan gammalaskimilla tavalli-5 sesti joko RIA (Radio Immuno Assay) laitteilla, jolloin on tavallisesti kysymyksessä massatutkimus tai sitten tutkimuslaitteilla, jolloin on kysymyksessä kerrallaan vain pienen sarjan tutkimus. RIA-laitteiden täytyy olla nopeita ja siksi ne käsittelevätkin useita näytteitä yhtä aikaa.

10 Tutkimuslaitteen ei tarvitse olla niin nopean, mutta sen sijaan näytteet saattavat olla eri kokoisissa astioissa ja kaseteissa. Näytteiden radioaktiivinen isotooppi saattaa myös lähettää korkeaenergistä säteilyä, mistä johtuen tutkimuslaitteen detektorin on oltava suurikokoisempi ja 15 lyijysuojan on oltava paljon parempi kuin RIA-laitteessa.

Laskimissa käytetään yleensä detektoreita, jotka ovat joko "kaivotyyppisiä" tai "reikätyyppisiä". Kaivotyyppisissä detektoreissa on detektointiaineeseen muodostettu syvennys, johon näyte tuodaan. Reikätyyppisissä detektoreissa taas on 20 detektointiaineen läpi menevä reikä, johon näyte nostetaan. Kaivotyyppinen detektori on helpompi valmistaa. Sillä on myös suurempi tehokkuus ja se on helpompi suojata kuin reikätyyppinen detektori.

Tunnettuja gammalaskimia on esitetty esimerkiksi US-patent-25 tijulkaisuissa 4 029 961 ja 4 035 642. Näissä laitteissa mitattavat näyteainepullot on sijoitettu kymmenen pullon kasetteihin ja mittauslaite ottaa yhden kasetin kerrallaan mitattavaksi. Kun laitteessa on kymmenen gammailmaisintä, niin kaikki kasetissa olevat näytteet voidaan mitata saman-30 aikaisesti. Tällainen laite sopii kuitenkin ainoastaan RIA-mittauksiin, koska tunnetulla tekniikalla valmistettuna se tulisi tutkimuskäyttöön valmistettuna liian suurikokoiseksi ja kalliiksi. Lisäksi tällainen laite ei voi käyttää kaivo- 2 84405 tyyppistä detektoria, koska näyte nostetaan detektoriin.

Tutkimuslaitteissa käytetään taloudellisista syistä vain yhtä suurikokoista ja hyvin suojattua detektoria. Koska RIA-laitteita ja tutkimuslaitteita ei ole voinut yhdistää, 5 niin sellaiset isotooppilaboratoriot, jotka haluavat tehdä sekä RIA-laskentaa että varsinaista gammatutkimusta, ovat joutuneet hankkimaan kaksi eri laskinta. Siksi taloudellisista syistä valmistetaan myös laskimia, joissa detektorei-ta on 1, 2 tai 4. Ne ovat suurempia ja paremmin suojattuja 10 kuin varsinainen RIA-työ edellyttäisi, joten niitä voidaan käyttää rajoitetusti myös tutkimustyöhön. Haittana on kuitenkin RIA-työssä pienempi nopeus verrattuna varsinaisiin RIA-laskimiin ja tutkimustyössä rajoitettu tehokkuus. Myöskään näytteiden tilavuus ei voi olla suurempi kuin mitä 15 RIA-näytteiden tilavuus on.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uusi gammalas-kin, jolla ei ole edellä esitettyjä epäkohtia. Keksinnön mukaiselle gammalaskimelle on tunnusomaista se, että gamma-laskimen mittausyksikkö ja/tai näyteastioiden tartuntayk-20 sikkö ovat kokonaan tai osittain muodostetut vaihdettavista moduleista niin, että gammalaskimeen on sijoitettavissa yksi tai useampi tarvittava moduliyksikkö kulloinkin käytettävän mittaustavan mukaan.

Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada uusi menetelmä 25 näytteiden käsittelemiseksi gammamittauksessa. Menetelmälle on tunnusomaista se, että näytteet siirretään sellaiseen gammalaskimeen, jossa on ainakin kaksi mittaus-kammiomodulia, joista ainakin yksi on tutkimusmittauskam-miomoduli ja ainakin yksi on RIA-mittauskammiomoduli, että 30 gammalaskimessa jokainen näyte tunnistetaan onko kysymyksessä tutkimusnäyte vai RIA-näyte, että tutkimusnäytteiksi tunnistetut näytteet siirretään yksitellen tutkimusmit-tauskammiomodulin detektoriin mittausta varten, ja että RIA-näytteiksi tunnistetut näytteet siirretään ainakin 35 kaksi kerrallaan RIA-mittauskammiomodulin detektoriin 3 84405 mittausta varten.

Tällöin voidaan valita edullisin mittaustapa aina tilanteen mukaan. Tutkimusnäytteiden näyteastiat voivat sijaita eri kokoisissa kaseteissa, mutta RIA-näyteastiat voivat sijaita 5 vain samankokoisissa kaseteissa.

Keksinnön muut tunnusmerkit on esitetty jäljempänä seuraa-vissa patenttivaatimuksissa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 10 Kuvio 1 esittää aksonometrisesti nähtynä keksinnön mukaista gammalaskinta.

Kuvio 2 vastaa kuviota 1 ja esittää gammalaskimen toista sovellutusmuotoa.

Kuvio 3 esittää kuvion 1 gammalaskinta sivulta päin nähty- 15 nä.

Kuvio 4 vastaa kuviota 3 ja esittää gammalaskinta siirtämässä näyteastiaa mittausyksikköön.

Kuvio 5 esittää kuvion 2 gammalaskinta sivulta päin nähtynä .

20 Kuvio 6 vastaa kuviota 5 ja esittää gammalaskinta siirtämässä näyteastioita mittausyksikköön.

Kuvio 7 esittää kuviosta 3 pitkin viivaa A-A otettua leikkausta.

Kuvio 8 esittää kuviosta 5 pitkin viivaa B-B otettua 25 leikkausta.

Kuvio 9 vastaa kuviota 7 ja esittää päältä päin nähtynä gammalaskimen kolmatta sovellutusmuotoa.

Kuvio 10 esittää aksonometrisesti nähtynä kuvion 1 gamma-laskimen mittausyksikköä.

30 Kuvio 11 vastaa kuviota 10 ja esittää kuvion 2 gammalaskimen mittausyksikköä.

Kuvio 12 esittää kuvion 7 mukaisella gammalaskimen siirto-pöydällä liikutettavia näyteastiakasetteja.

Kuvio 13 esittää näytekasettia päädystä päin nähtynä koh- 4 84405 dassa, jossa näytteet nostetaan mittausyksikköön. Kuvio 14 esittää kuvion 13 näytekasetin päätä sivulta päin nähtynä.

Kuvio 15 vastaa kuviota 13 ja esittää näytekasetin toista 5 sovellutusmuotoa.

Kuvio 16 esittää kuvion 15 näytekasetin päätä sivulta päin nähtynä.

Kuvio 17 vastaa kuviota 13 ja esittää näytekasetin kolmatta sovellutusmuotoa.

10 Kuvio 18 esittää kuvion 17 näytekasetin päätä sivulta päin nähtynä.

Kuvio 19 esittää alhaalta päin nähtynä kuvion 1 gammalaski-men tartuntaelimiä ja kaaviollisesti niiden vaakasuoran siirtoliikkeen.

15 Kuviossa 1 on esitetty aksonometrisesti nähtynä keksinnön mukainen gammalaskin, jonka toiminnalliset osat ovat pääasiallisesti mittausyksikkö 50 ja hissilaitteisto 40, jonka muodostaa siirtolaiteyksikkö 30 ja siihen kuuluva näyteas-tianpitimien tartuntayksikkö 20. Siirtolaiteyksikkö 30 si-20 jaitsee ulokepalkissa 41, jota voidaan liikuttaa pystysuunnassa näyteastianpitimen nostamiseksi näyteastiakase-tista ja sen laskemiseksi mittausyksikköön 50.

Tartuntayksikön 20 muodostaa vaakasuuntaisessa johteessa 42 liikkuva luisti 31, johon on kiinnitetty kolme paria tar-25 tuntakynsiä 24. Nämä muodostavat kolme eri kokoista tartun-taelintä 21, 22 ja 23 eri kokoisten näyteastioiden eri levyisiin pidikkeisiin tarttumiseksi.

Mittausyksikön 50 mittauskammioon on muodostettu vain yksi suuri detektorin aukko 53. Kuvion 1 gammalaskin onkin tar-30 koitettu tutkimuskäyttöön ja sillä voidaan ottaa tutkittavaksi yksi kerrallaan eri kokoisissa kaseteissa sijaitsevia eri kokoisia näyteastioita. Tutkimuskäytössä ei yleensä tarvitse tutkia useampia näytteitä samanaikaisesti. Sen sijaan näytteiden radioaktiivinen isotooppi saattaa lähet-35 tää korkeaenergistä säteilyä, minkä vuoksi tutkimuslaitteen 5 84405 detektorin on oltava suurikokoinen ja sen lyijysuojan on oltava massiivinen ja paksuseinäinen.

Kuvio 2 vastaa kuviota 1, mutta tämä gammalaskin on muunnettu RIA (Radio Immuno Assay) eli massatutkimuskäyttöön.

5 Tutkimusyksikköön 50 kuuluu tässä sovellutusmuodossa kymmenen detektoria sisältävä mittauskammio 52, jonka lyijy-suojan ei tarvitse olla niin massiivinen ja paksuseinäinen kuin kuvion 1 tutkimuslaiteessa.

Hissilaitteisto 40 on muodostettu sellaiseksi, että se 10 pystyy nostamaan kymmenen näyteastianpidikettä yhtäaikaa. Ulokepalkki 41 on sama kuin kuvion 1 gammalaskimessa ja sitä voidaan liikuttaa pystysuunnassa näyteastioiden piti-mien nostamiseksi näyteastiakasetista ja niiden laskemiseksi mittausyksikköön 50. Siirtoyksikkö 30 ja siihen 15 kuuluva tartuntayksikkö ovat kuitenkin toisenlaiset. Uloke-palkin 41 johteeseen 42 on sijoitettu kolme luistia 32, 33 ja 34, joihin on kiinnitetty tartuntaelimien ripustuslevyt 35, 36 ja 37. Tartuntaelimet 21 muodostuvat kymmenestä parista tartuntakynsiä 24, jotka on liitetty näihin ripus-20 tuslevyihin. Tartuntakynsien 24 väli on kaikissa sama, joten niillä voi tarttua vain ennalta määrätyn kokoiseeen näyteastianpidikkeeseen.

Kuvioiden 1 ja 2 laitteiden toimintaa on kuvattu tarkemmin seuraavissa kuvioissa.

25 Kuviossa 3 on esitetty kuvion 1 gammalaskimen pääosat sivulta päin nähtynä. Näyteastiakasetit 11, jotka sisältävät näyteastian pidikkeet 15 ja niiden sisällä sijaitsevat näyteastiat 17, sijoitetaan kasetinkuljetusyksikköön 60 mittauspöydälle 61, jonka yhteydessä oleva kuljetin siirtää 30 kasetin kerrallaan näyteastioiden nostokohtaan. Kuviossa 3 se sijaitsee mittauspöydän 61 vasemmassa laidassa, jossa oleva kasetti 11 on esitetty leikattuna. Tässä gammalaski-messa voidaan käyttää kolmen kokoisia näyteastioita ja niiden kasetteja, koska tartuntayksikössä 20 on kolme eri 6 84405 kokoista tartuntaelintä 21, 22 ja 23.

Hissilaitteisto 40 hoitaa näytteiden siirtämisen mittausyksikköön 50 mittausta varten. Siirtoyksikköä 30 liikutetaan ulokepalkin 41 vaakasuuntaisessa johteessa 42 hammashihnan 5 ja sähkömoottorin 46 avulla. Kasettiradalla ennen mittaus-kohtaa sijaitsevalta kasetin tunnistimelta saatavan tiedon perusteella siirtoyksikön 30 luisti 31 siirtyy niin, että oikean kokoinen tartuntaelin on kasetin kohdalla. Kuviosta nähdään, että tartuntaelimistä 22, 23 ja 24 on valittu 10 pienin eli viitenumerolla 21 merkitty. Tämän jälkeen tar-tuntakynnet 24 nostavat näyteastian pitimen 15 ylös kasetista 11. Pystysuuntainen liike on järjestetty siten, että koko ulokepalkki 41 nousee johteiden 48 varassa.

Kuviossa 4 on esitetty tilanne, jossa gammalaskimen siirto-15 laite 30 on siirtänyt näyteastian pidikettä 15 vaakasuunnassa mittausyksikön 50 mittaussyvennyksen 53 kohdalle. Tämän jälkeen koko ulokepalkkia 41 lasketaan alaspäin, jolloin näyteastia laskeutuu kaivotyyppisen detektorin 55 mittaussyvennykseen 53. Mittausyksikön 50 rakenne on sel-20 lainen, että lyijystä valmistettuun mittauskammioon 51 on muodostettu detektorin 55 kokoinen syvennys. Detektori on asennettu paikoilleen laskemalla se ylhäältä alaspäin syvennykseensä ja asettamalla sen päälle suojarengas 57. Rakenteen etuna on se, että detektorin vaihto käy tarvitta-25 essa helposti yläkautta.

Kuvio 5 vastaa kuviota 3 ja esittää kuvion 2 gammalaskimen sivulta päin nähtynä. Näyteastiakasetit 11, jotka sisältävät näyteastian pidikkeet 15 ja niiden sisällä sijaitsevat näyteastiat 17, sijoitetaan kasetinkuljetusyksikköön 60 30 mittauspöydälle 61, jonka yhteydessä oleva kuljetin siirtää kasetin kerrallaan näyteastioiden nostokohtaan. Kuviossa 5 se sijaitsee mittauspöydän 61 vasemmassa laidassa. Tässä gammalaskimessa voidaan käyttää vain yhden kokoisia näyteastioita ja niiden kasetteja, koska kaikki tartuntayksi-35 kössä 20 olevat kymmenen tartuntaelintä 21 ovat samankokoi- 7 84405 siä.

Hissilaitteisto 40 hoitaa näytteiden siirtämisen mittausyksikköön 50 mittausta varten. Siirtoyksikköä 30 liikutetaan ulokepalkin 41 vaakasuuntaisessa johteessa 42 hammashihnan 5 ja sähkömoottorin 46 avulla. Tässä sovellutusmuodossa siirtolaite 30 muodostuu kolmesta luistista 32, 33 ja 34, joihin on kiinnitetty ripustuslevyt 35, 36 ja 37. Näihin on taas liitetty yhteensä kymmenen näyteastian pidikkeen 15 ripustuselintä 21, jotka ovat luistien 32, 33 ja 34 ollessa 10 vierekkäin sijaitsevat suorassa rivissä. Kun kasetti siirtyy sivulta päin näyteastioiden nostokohtaan, niin tartun-taelimet 21 tarttuvat yhtä aikaa kaikkiin kasetissa 11 oleviin kymmeneen näytteeseen.

Tämän jälkeen tartuntakynnet 24 nostavat kaikki kymmenen 15 näyteastian pidintä 15 näyteastioineen 17 yhtäaikaa ylös kasetista 11. Pystysuuntainen liike on järjestetty siten, että koko ulokepalkki 41 nousee johteiden 48 varassa.

Kuviossa 6 on esitetty tilanne, jossa kuvion 5 gammalaski-men siirtolyksikkö 30 on siirtänyt näytepullojen pidikkei-20 tä 15 vaakasuunnassa. Mekanismi toimii siten, että näyte-astiat siirtyvät kolmeen, välimatkan päähän toisistaan sijaitsevaan riviin, jolloin jokainen näyteastia tulee vastaavan mittausyksikön 50 aukon 54 kohdalle. Siirtoliike tapahtuu siten, että sähkömoottori 46 liikuttaa hammas-25 hihnaa 47, johon on kiinnitetty johteessa 42 liikkuva luisti 34. Koska luistit 32, 33 ja 34 on kytketty toisiinsa luistiin 33 kiinnitettyjen rajoitintankojen 38 ja 39 avulla, niin luisti 34 vetää toiset luistit 32 ja 33 perässään.

Rajoitintankojen 38 ja 39 pituudet määräävät tartunta-30 elimien 21 varassa olevien näyteastiarivien väliset etäisyydet sellaisiksi, että ne vastaavat mittausyksikössä 50 sijaitsevien detektorien 56 välisiä etäisyyksiä toisistaan johteen 42 suunnassa. Ulokepalkin 41 runkoon kiinnitetty rajoitin 45 tai sensori pysäyttää luistien 32, 33 ja 34 8 84405 siirtoliikkeen luistiin 32 liitetyn rajoittimen 43 välityksellä täsmälleen oikeaan kohtaan mittausyksikön 50 yläpuolelle.

Tämän jälkeen koko ulokepalkkia 41 lasketaan alaspäin, 5 jolloin näytepullot 17 pidikkeineen lasketuvat mittaussy-vennyksiin, joissa on kolmessa rivissä kymmenen kaivotyyp-pistä detektoria 56. Detektorit 23 on asennettu ylhäältä alaspäin syvennyksiinsä ja niiden päälle on pantu suojaren-kaat 57. Tällöin myös detektorin vaihto käy helposti ylä-10 kautta.

Päinvastainen liike eli näytastioiden paluuliike kasettiin 11 tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. Kun näyteastiat on nostettu ylös mittausyksiköstä 50, niin sähkömoottorin 46 liikuttama hammashihna 47 siirtää luistia 34 15 kuviossa 6 vasemmalle. Tällöin kaikki luistit asettuvat vierekkäin kiinni toisiinsa ja luisti 34 työntää edellään myös luisteja 32 ja 33. Liike pysähtyy kun luistiin 32 kiinnitetty rajoitin 43 kohtaa ulokepalkin 41 runkoon kiinnitetyn rajoittimen 44. Tilanne vastaa tämän jälkeen ku-20 viossa 5 esitettyä tilannetta.

Kuviosta 7 on esitetty päältä päin kuvion 1 gammalaskin. Kuviossa kasetinkuljetinyksikön 60 muodostaa mittauspöytä 61, jonka keskellä on mittausyksikkö 50. Mittausyksikössä on yhden detektorin sisältävä mittauskammio 51. Eri levyi-25 set näyteastiakasetit 11, 12 ja 13 asetetaan pöydälle 61, jossa kuljettimet 62 siirtävät ne vuorollaan mitattavaksi. Kasetit kiertävät radalla mittausyksikön 50 ympärillä. Radalle on ennen mittauskohtaa sijoitettu kasetintunnis-tusanturi 65, joka tunnistaa kasetin leveyden ja siinä 30 olevien näyteastioiden koon ja antaa ohjauksen oikean kokoisen tartuntaelimen siirtämiseksi näytteen kohdalle. Tämä laite sopii tutkimustyöhön, jossa ei yleensä tarvita useamman näyteastian samanaikaista tutkimusta, mutta detektori on riittävän suuri ja mittauskammion lyijyseinämät 35 ovat riittävän paksut.

9 84405

Kuviossa 8 on esitetty RIA-gammalaskin. Kasetinkuljetinyk-sikön 60 muodostaa mittauspöytä 61, jonka keskellä on mittausyksikkö 50. Mittausyksikkön mittauskammioon 52 kuuluu kymmenen, kolmeen riviin sijoitettua detektoria. Kaikkien 5 näyteastiakasettien 11 on tässä laitteessa oltava saman kokoisia. Näyteastiakasetit 11 asetetaan pöydälle 61, jossa kuljettimet 62 siirtävät ne vuorollaan mitattavaksi. Kasetit kiertävät radalla mittausyksikön 50 ympärillä. Tämä laite sopii massatutkimukseen, jossa tutkitaan paljon näy-10 tteitä mahdollisimman nopeasti. Näytteiden ilmaisinnaineet ovat tällöin yleensä matalaenergisiä, jolloin detektorien ei tarvitse olla suuria eikä mittauskammion lyijyseinämien tarvitse olla kovin paksuja. Näytteiden siirtomekanismi on esitetty kuvioissa 5 ja 6 sekä yksityiskohtaisemmin kuvios-15 sa 19.

Kuviossa 9 on esitetty päältä päin nähtynä gammalaskin, joka on sekä tutkimuslaite että RIA-laite. Tämä laite on muodostettu yhdistämällä kuvioiden 7 ja 8 laitteet. Siinä kasetinkuljetinyksikön 60 muodostaa mittauspöytä 61, jonka 20 keskellä on kaksi mittausyksikköä 50. Toiseen mittausyksikköön kuuluu yhden detektorin sisältävä tutkimusmittaus-kammio 51 ja toiseen mittausyksikköön kuuluu RIA-mittaus-kammio 52, jossa on kymmenen, kolmeen riviin sijoitettua detektoria. Laitteessa voidaan käyttää eri levyisiä näyte-25 kasetteja 11, 12 ja 13.

Näyteastiakasetit asetetaan pöydälle 61, jossa kuljettimet 62 siirtävät ne vuorollaan mitattavaksi. Kasetit kiertävät radalla, johon on ennen mittauskohtaa sijoitettu kasetin-tunnistusanturi 65. Anturi tunnistaa kasetin tunnistuskoh-30 dista kasetin leveyden ja siinä olevien näyteastioiden koon. Jos kysymyksessä on leveä tai keskileveä kasetti, niin anturi ohjaa näytteen mitattavaksi yksitellen tutki-musmittauskammiossa 51.

Jos taas anturi tunnistaa, että kysymyksessä on kapea 10 84405 kasetti, niin siinä sijaitsevat näytteet voidaan mitata kummassa mittauskammiossa tahansa. Tämän vuoksi kasettiin on liitetty vielä erillinen tunnistuskoodi, kuten esimerkiksi viivakoodi. Jos tämä koodi ilmoittaa, että on kysy-5 myksessä matalaenerginen näyte, niin kasetti ohjataan RIA-laittemittauskammioon 52. Jos taas kysymyksessä on kor-keaenerginen näyte, niin se mitataan tutkimusmitauskammios-sa 51, jos*-.a on suurempi detektori ja paksumpi lyijy-suojaus .

10 Kummankin mittausyksikön kohdalla on sille sopiva hissi-laitteisto tartuntaelimineen, jotka erikseen on esitetty kuvioissa 1 ja 2. Toisessa hissilaitteistossa voidaan näin ollen käsitellä eri kokoisia näyteastioita yksitellen ja toisessa vain saman kokoisia, mutta jopa kymmenen kerral-15 laan.

Kuviossa 10 on esitetty tutkimuslaitteen mittausyksikkö 50, jonka mittauskammiossa 51 on vain yksi suuri detektori. Mittauskammion lyijyseinämät 58 ovat paksuja ja laitteessa voidaan tutkia eri kokoisia näyteastioita.

20 Kuviossa 11 on esitetty RIA-laitteen mittausyksikkö 50, jonka mittauskammiossa 52 on kymmenen detektoria kolmessa rivissä ja lyijyseinämät 58 ovat suhteellisen ohuet.

Kuviossa 12 on esitetty kolme eri kokoista näyteastiakaset-tia 11, 12 ja 13. Niiden pituudet ovat samat, mutta le-25 veydet ovat erilaiset. Kasetin leveys määrää sen, minkä kokoisia näyteastioita niihin mahtuu. Kapeimpaan kasettiin 11 mahtuu kymmenen kappaletta pieniä näyteastioita pidik-keineen. Kasettiin on tällöin muodostettu vastaava määrä syvennyksiä näyteastioille. Keskileveveään kasettiin mahtuu 30 kahdeksan keskikokoista näyteastiaa ja leveimpään leveitä kasetteja viisi kappaletta. Kuvion 1 esittämässä gammalas-kimessa voidaan mitata kaikkia edellä mainittuja näyteastiakoko ja. Eri levyisten kasettien tunnistamiseksi on kaikkien kasettien päätyihin muodostettu tunnistuskohdat 1 11 84405 ja 2. Kasetinkuljetusyksikön yhteyteen sijoitettu anturi tunnistaa kasetin leveyden tunnistuskohdan muodon perusteella .

Kuviossa 13 on esitetty kaaviollisesti näyteastiakasetti 11 5 gammalaskimen kuljetinyksikön 60 mittauspöydällä 61 kohdassa, josta näytteet nostetaan ylös. Kuviosta nähdään, että mittauspöydän rataan on muodostettu pöydän pinnasta kohollaan oleva johde 64. Kasettiin 11 on muodostettu vastaava syvennys siten, että kasetin alareunaan syntyy ohjaus-10 reunus 18, jonka leveys vastaa pöydän johteen 64 ja pöydän reunan 63 etäisyyttä toisistaan. Kun kasetin ohjausreunus 18 kulkee johteen ja pöydän reunan välisessä urassa, niin kasetti pysyy hyvin paikallaan sivusuunnassa nojaten toisella kyljellään mittauspöydän reunaan 63. Kasetin siirto-15 liike eteenpäin tapahtuu siten, että pöydän reunan 63 sisällä olevan vetolaitteen kynsi tarttuu kasetin sivuseinässä olevaan aukkoon 14. Samalla tämä kasetin aukossa oleva vetolaitteen kynsi estää kasettia nousemasta ylöspäin, jolloin kasetti on tukevasti kiinni radassa 61 myös 2 U pystysuunnassa.

Kuviossa 14 on esitetty sivulta päin nähtynä kasetin se pää, joka tulee edellä näytteiden nostokohtaan. Kuviosta nähdään, että kasettiin on muodostettu kaksi tunnistuskoh-taa 1 ja 2, joista kuviossa 7 esitetty anturi 65 tunnistaa 25 kasetin leveyden. Tässä kasetissa molemmat tunnistuskohdat ovat umpinaiset, jolloin anturi tunnistaa kasetin olevan kapeaa tyyppiä. Kuviosta nähdään myös kasetin kyljessä oleva aukko 14 vetolaitteen kynttä varten.

Kuviossa 15 on esitetty keskileveä kasetti 12. Kuviosta 30 nähdään, että pöydän 61 johde 64 ja reunan vetolaitteen kynsi lukitsevat tämänkin kasetin tukevasti paikoilleen rataan. Tämä johtuu siitä, että kasetin alareunassa oleva ohjausreunus 18 on aivan samanlainen kuin kapeassa kasetissa siitä huolimatta, että kasetin alla oleva syvennys on 35 leveämpi johtuen kasetin suuremmasta leveydestä. Näin ollen 12 84405 kuljetusradalla voidaan liikuttaa luotettavasti eri levyisiä kasetteja, kunhan niiden alareunan ohjausreunuksen 18 leveys vastaa pöydän johteen 64 ja pöydän reunan 63 etäisyyttä toisistaan.

5 Kuviosta 16 nähdään, että keskileveä kasetti 12 on merkitty tunnistusanturia varten niin, että ainoastaan ylempi tunnistuskohta 1 on umpinainen.

Kuviossa 17 on esitetty leveä kasetti 13, jonka ohjaus onnistuu aivan samalla tavoin kuin muidenkin kasettien.

10 Tunnituskohdat vain ovat erilaiset, kuten kuviosta 18 nähdään. Tässä tapauksessa ainoastaan alempi tunnistuskohta 2 on umpinainen.

Kuvioista 13, 15 ja 17 nähdään, että kasettien 11, 12 ja 13 toinen kylki nojaa mittauspöydän 61 samaan reunaan 63, 15 jolloin näytekasetin keskikohta jää leveämmässä kasetissa kauemmaksi reunasta kuin kapealla kasetilla. Tätä keskikohdan etäisyyttä reunasta 63 on merkitty kuvioissa kirjaimilla a, b ja c.

Koska kasetin keskikohdan etäisyys eli a, b ja c vaihtelee, 20 niin kuvioiden 1 ja 3 esittämässä gammalaskimessa on kasettien siirtoyksikkö järjestetty toimimaan siten, että vaakasuuntaisessa johteessa olevaa luistia ohjataan tunnis-tusanturilta saadun tiedon perusteella. Ensinnäkin valitaan oikea tartuntaelin kuviossa 3 esitetyistä tartuntaelimistä 25 21, 22 ja 23. Sen jälkeen valitun tartuntaelimen keskikoh ta siirretään etäisyydelle a, b tai c reunasta 63. Nyt voidaankin kasettia siirtää niin, että näyteastian pidike siirtyy taruntaelimen 21 kynsien 24 väliin, jonka jälkeen näytteen nostoliike voi alkaa.

30 Kuviossa 19 on esitetty näyteastioiden pitimien tartunta-elimet 21 ja niiden ripustuslevyt 35, 36 ja 37 altapäin. Kuvion yläosassa on esitetty tilanne, jossa ripustuslevyt ovat kiinni toisissaan, jolloin kaikki tartuntaelimet 21 i3 84405 ovat samassa linjassa. Tässä asennossa näyteastiakasetti siirretään sivulta tartuntaelimien alle eli kuviossa 8 esimerkiksi oikealta vasemmalle. Tällöin kynnet 24 tarttuvat näyteastian pidäkkeiden reunukseen, jolloin pidikkeet 5 näyteastioineen voidaan nostaa ylöspäin ja siirtää mittaus-yksikköön.

Kuviosta 19 nähdään, että vaakasuoran, johteen 42 varassa tapahtuvan liikkeen aikana ripustuslevyt 35, 36 ja 37 erkanevat toisistaan niin, että tartuntaelimien 21 varassa 10 olevat näytepullojen pidikkeet siirtyvät kolmeen riviin ja muodostavat kuvion, joka vastaa kuvion 8 mittausyksikön 50 detektorien muodostamaa kuviota.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien 15 patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä RIA-gammalaskin voidaan rakentaa sijoittamalla siihen esimerkiksi kaksi kymmenen detektorin modulia.

Claims (9)

1. Monikäyttöinen gainmalaskin, jolla voidaan mitata joko yksi näyte kerrallaan tai vaihtoehtoisesti kaksi tai useampia näytteitä kerrallaan, tunnettu siitä, että gammalaskimen mittausyksikkö (50) ja/tai näyteastioiden 5 (17) tartuntayksikkö (20) ovat kokonaan tai osittain muo dostetut vaihdettavista moduleista niin, että gammalaski-meen on sijoitettavissa yksi tai useampi tarvittava modu-liyksikkö kulloinkin käytettävän mittaustavan mukaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen gammalaskin, tunnet-10 t u siitä, että mittausyksikköön (50) on sijoitettavissa vaihtoehtoisesti yhdelle detektorille (55) tarkoitettu mittauskammiomoduli (51) tai kahdelle tai useammalle detektorille (56) tarkoitettu mittauskammiomoduli (52).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen gammalaskin, tunnet-15 t u siitä, että mittauskammiomodulien (51, 52) äärimitat ovat pääasiallisesti samat niin, että moduli (51) on vaihdettavissa toiseen moduliin (52) gammalaskimessa sille varattuun tilaan.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen gammalaskin, tunnet-20 t u siitä, että mittausyksikköön on samanaikaisesti sijoitettavissa rinnakkain ainakin kaksi mittauskammiomodulia (51, 52), jotka voidaan valita mielivaltaisesti mittaustavasta riippuen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen gammalaskin, tunnet-25 t u siitä, mittauskammiomoduliin (52) on sijoitettu kymmenen detektoria (56) kolmeen riviin.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen gammalaskin, tunnettu siitä, että näyteastioiden (17) tartuntayk-sikköön (20) on vaihdettavissa joko ainakin kahdella eri 30 kokoisella tartuntaelimellä (21, 22, 23) varustettu moduli tai ainakin kahdella samankokoisella tartuntaelimellä (21) 15 84405 varustettu moduli.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen gammalaskin, tunnet-t u siitä, näyteastioiden (17) tartuntayksikköön (20) kuuluu kolmella eri kokoisella tartuntaelimellä 5 (21, 22,23) varustettu moduli.

8. Pat° ittivaatimuksen 6 tai 7 mukainen gammalaskin, tunnettu siitä, näyteastioiden (17) tartuntayksikköön (20) kuuluu kymmenellä saman kokoisella tartuntaelimellä (21) varustettu moduli, jotka taruntaelimet on siirrettävissä 10 yhdestä rivistä kolmeen samassa tasossa sijaitsevaan riviin .

9. Menetelmä näytteiden käsittelemiseksi gammamittauksessa, tunnettu siitä, että näytteet siirretään sellaiseen gammalaskimeen, 15 jossa on ainakin kaksi mittauskammiomodulia (51, 52), joista ainakin yksi on tutkimusmittauskammiomoduli (51) ja ainakin yksi on RIA-mittauskammiomoduli (52), että gammalaskimessa jokainen näyte tunnistetaan onko kysymyksessä tutkimusnäyte vai RIA-näyte, 20. että tutkimusnäytteiksi tunnistetut näytteet siirretään yksitellen tutkimusmittauskammiomodulin (51) detektoriin mittausta varten, - ja että RIA-näytteiksi tunnistetut näytteet siirretään ainakin kaksi kerrallaan RIA-mittauskammiomodulin (52) 25 detektoriin mittausta varten. i6 84 405