FI84035C

FI84035C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av synnerligen haort filmmaterial.

Info

Publication number: FI84035C
Application number: FI834329A
Authority: FI
Inventors: Ole-Bendt Rasmussen
Original assignee: Rasmussen O B
Priority date: 1982-03-26
Filing date: 1983-11-25
Publication date: 1991-10-10
Also published as: JPH0516227A; WO1983003381A1; DE3382064D1; FI834329A; JPH064277B2; FI84035B; EP0090380A1; DE3382793D1; ES520833A0; ZA831986B; AU605769B2; FI834329A0; MX167943B; DK150793C; US4629525A; ES8500805A1; GR77422B; RU2072919C1; IE830672L; RU2110407C1

Description

84035

Menetelmä ja laite erittäin lujan kalvomateriaalin valmistamiseksi

Keksintö koskee menetelmää suurilujuuksisen kalvo-5 materiaalin valmistamiseksi, mikä menetelmä käsittää laminaatin muodostamisen, joka muodostuu vähintään kahdesta kerroksesta lämpömuovautuvaa polymeerimateriaalia, joista jokaisen kerroksen rakenne on fibrillikuituinen, mikä muodostaa määräävän halkeamissuunnan jokaiseen mainituis-10 ta kerroksista, jolloin kerrokset on liitetty toisiinsa siten, että mainitut määräävät halkeamissuunnat ovat poikittain toistensa suhteen ja mainittujen kerrosten molekyylien suuntaamisen biaksiaalisesti venyttämällä kerroksia vaiheittain oleellisesti yksisuuntaisesti ja jolloin 15 poikittaisvenytys suoritetaan kohdistamalla paine laminaatin pintaan pitkin viivoja, jotka kulkevat oleellisesti laminaatin pituussuunnassa aaltomaisen pinnan muodon muodostamiseksi siihen. Keksintö koskee myös laitetta menetelmän toteuttamiseksi.

20 GB-patenttijulkaisussa 1 562 722 kuvataan laminaa tin valmistusta menetelmän avulla, joka käsittää vähintään kahden kerroksen suulakepuristuksen, joista molemmat kerrokset muodostuvat polymeerien seoksesta, mitkä polymeerit ovat yhteensopimattomia siinä määrin, että seos 25 jähmettyessään muodostaa yhden polymeerin osasten dispersion polymeeriseen tukisulatteeseen, jokaisen kerroksen ohentamisen fibrillikuiturakenteen saamiseksi, missä rakenteessa on määräävä lohkeamissuunta jähmettymisen jälkeen kalvoksi, kahden kerroksen liittämisen toisiinsa si-30 ten, että mainitut määräävät suunnat ovat poikittain toistensa suhteen ja jähmettyneen laminaatin venyttämisen biaksiaalisesti vaiheittain oleellisesti yksisuuntaisesti, jolloin venytys suoritetaan lämpötilassa, joka on riittävän matala määräävien lohkeamissuuntien säilyttämi-35 seksi jokaisessa kerroksessa.

84035 2 GB-patenttijulkaisussa 1 562 724 kuvataan laminaatin valmistaminen, joka muodostuu vähintään kahdesta polymeerimateriaalia olevasta kalvosta, menetelmän avulla, joka käsittää kalvojen puristamisen yhteen viivoja pit-5 kin, jotka sijaitsevat oleellisesti kalvojen pituussuunnassa ja kalvojen samanaikaisen venyttämisen poikkisuun-taan, jolloin muodostuu laminaatti, jonka poikkisuunnan pinnan muoto on aaltomainen.

Jälkimmäistä menetelmää voidaan käyttää kahden 10 kerroksen liittämiseksi yhteen ja laminaatin poikkisuun-taisen venytyksen suorittamiseksi menetelmän mukaan, mikä on esitetty GB-patenttijulkaisussa 1 526 722. Täten valmistetuissa laminaateissa esiintyy kuitenkin tavallisesti pituussuuntaisia uurteita, mitkä aiheuttavat laminaatin 15 paksuuden vaihtelua ja siten epätyydyttävän jäykkyyden, huonon repäisylujuuden matalissa lämpötiloissa ja huonon saumattavuuden.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on valmistaa laminaatti, jonka jäykkyys, repäisylujuus matalissa läm-20 pötiloissa sekä saumattavuus ovat parantuneet.

Keksinnön tarkoituksena on lisäksi valmistaa laminaatti, joka soveltuu raskasta kuormitusta kestävien säkkien, esimerkiksi säkkien valmistamiseen portlandsement-tiä varten.

25 Keksinnön tarkoituksena on edelleen sellaisen la minaatin valmistaminen, jonka myötöraja ja virumista estävät ominaisuudet ovat parantuneet.

Nämä tarkoitukset saavutetaan keksinnön avulla.

Keksintö koskee menetelmää suurilujuuksisen kalvo-30 materiaalin valmistamiseksi, mikä menetelmä käsittää laminaatin muodostamisen, joka muodostuu vähintään kahdesta kerroksesta lämpömuovautuvaa polymeerimateriaalia, joista jokaisen kerroksen rakenne on fibrillikuituinen, mikä muodostaa määräävän halkeamissuunnan jokaiseen mainituis-35 ta kerroksista, jolloin kerrokset on liitetty toisiinsa 3 84035 siten, että mainitut määräävät halkeamissuunnat ovat poikittain toistensa suhteen ja mainittujen kerrosten molekyylien suuntaamisen biaksiaalisesti venyttämällä kerroksia vaiheittain oleellisesti yksisuuntaisesti ja jolloin 5 poikittaisvenytys suoritetaan kohdistamalla paine lami naatin pintaan pitkin viivoja, jotka kulkevat oleellisesti laminaatin pituussuunnassa aaltomaisen pinnan muodon muodostamiseksi siihen. Menetelmälle on tunnusomaista, että biaksiaalisesti suunnatulle laminaatille suoritetaan 10 lämpökäsittely sallien vähintään 7 % kutistumisen tapahtua laminaatissa ainakin sen poikittaissuunnassa, ja että lämpökäsittely suoritetaan saattamalla pituussuunnassa laskostettu laminaatti kosketukseen kuuman kappaleen pinnan kanssa, jolloin laminaatti syötetään pinnalle pituus-15 suunnassa laskostetussa tilassa ja jolloin laskostus on rajoitettu niin, että poikittaissuunnassa tapahtuva kutistuminen poistaa laskostuksen.

Keksintö koskee myös laitetta mainitun menetelmän toteuttamiseksi, joka laite käsittää laminaatin poikit-20 taissuuntaista venytystä varten vähintään yhden parin toisiinsa lomittuvia, uritettuja teloja, ja telat laminaatin pituussuunnassa tapahtuvaa venytystä varten. Laitteelle on tunnusomaista, että vähintään yksi kuumennettu tela on sovitettu uritetun telaparin jälkeen.

25 Keksintö perustuu havaintoon, että poikkisuunnassa venytettyjen laminaattien verrattain ohuet kohdat ylive-nyvät ja että materiaalilla näissä alueissa ilmenee selvä pyrkimys kutistumiseen kohotettuun lämpötilaan kuumennettuna. Täten erot laminaatin paksuudessa pyrkivät pienene-30 mään tai häviämään lähes täysin tällaisen lämpökäsittelyn aikana.

On edullista suorittaa vähintään 12 %:n kutistus poikkisuunnassa.

Lämpökäsittely voidaan suorittaa uunissa, mutta on 35 edullista suorittaa se antamalla laminaatin koskettaa 4 84035 kuumennetun kappaleen pintaa, koska laminaatin poikittaissuuntainen kutistuminen tapahtuu tällöin valvotummis-sa olosuhteissa. Kuumennettu kappale on edullisesti kuumennettu tela.

5 Kitkan vähentämiseksi kutistuksen aikana laminaa tin ja kuumennetun telan välillä ja siten sen sallimiseksi, että poikittaissuuntainen kutistuminen tapahtuu lähes täysin jopa laminaatin koko leveydeltä, suoritetaan lämpökäsittely edullisesti antamalla pituussuunnassa mutkit-10 televan laminaatin koskettaa mainittua kuumennettua telaa. Mainittakoon, että laminaatin poikittaissuuntainen kutistuminen voi tapahtua sen poistuttua kuumennetulta telalta, mutta äkillinen taipumus kutistumiseen on huomattavin lämpökäsittelyn alussa, so. laminaatin ollessa 15 kosketuksessa kuumennetun telan kanssa.

Jos poikkisuunnassa venytetyn, aallotetun laminaatin annetaan laajentua sen sisäisten, kimmoisten palau-tusominaisuuksiensa vaikutuksesta ennen lämpökäsittelyn suorittamista sille, voi epäsäännöllisiä poimuja muodos-20 tua ja siten lämmön avulla aiheutettu poikkisuuntainen kutistuminen muodostuu myös epäsäännölliseksi. Siten on edullista syöttää laminaattia kuumennetulle telalle sen ollessa vielä aaltomaisena, mikä rakenne saavutetaan viimeisen poikittaissuuntaisen venytyksen aikana. Laminaatin 25 annetaan edullisesti kutistua pituussuunnassa mainitun viimeisen poikittaiskutistusvaiheen aikana. Tämä vaikutus saavutetaan säilyttämällä jännitys pienenä syötettäessä laminaattia viimeiseen poikittaissuuntaiseen venytyslait-teeseen (tavallisesti kaksi uritettua telaa).

30 Tämä pituussuuntainen kutistus parantaa lopullisen tuotteen lävistyslujuutta ja repäisykestoa ja parantaa edelleen sen muotostabilisuutta.

Jos välineet laminaatin poikittaissuuntaista venytystä varten muodostuvat vähintään yhdestä parista toi-35 siinsa limittyviä uritettuja teloja, sijoitetaan yksi tai 5 84035 useampia siirtoteloja toisiinsa limittyvien uritettujen telojen viimeisen parin ja mainitun kuumennetun telan väliin, jolloin vierekkäiset telat mainitussa järjestelyssä ovat niin lähellä toisiaan, että tela tukee kalvoa pin-5 naltaan oleellisesti sen koko siirtymismatkan aikana viimeisestä uritetusta telaparista kuumennettuun telaan.

Poikittaissuuntaiseen kutistumiseen yhdistetään edullisesti pituussuuntainen kutistuminen ja mainitun pituussuuntaisen kutistumisen täytyisi olla mahdollisimman 10 täydellinen käytetyssä käsittelylämpötilassa. Tätä varten pituussuuntainen jännitys laminaatissa täytyisi edullisesti säätää minimiarvoonsa sen saapuessa kuumennetulle telalle ja sen poistuessa kuumalta telalta tai teloilta.

Kuitenkin jos poimutettu laminaatti koskettaa kuu-15 maa telaa pienellä jännityksellä, voi ilmakuplia joutua mainitun laminaatin ja telan pinnan väliin ja nämä ilma-kuplat voivat aiheuttaa epätasaisen kutistumisen.

Keksinnön mukaisen menetelmän suositellussa toteutuksessa nämä mukaan joutuneet ilmakuplat poistetaan pu-20 ristamalla antaen laminaatin liukua pitkin kuuman telan pintaa. Tämä voidaan tehdä yksinkertaisesti puristamalla keveästi, esimerkiksi vastatelan avulla, laminaattia kuuman telan pintaa vastaan. Mukaan joutuneet ilmakuplat poistetaan kuitenkin tehokkaammin kohdistamalla laminaat-25 tiin lyhyin väliajoin täristystä, minä aikana laminaatti pakotetaan kuuman telan pintaa vastaan esimerkiksi vasta-telan avulla, joka värähtelee kuuman telan suhteen.

Vastatela on edullisesti jokin edellä mainituista siirtoteloista.

30 Erään edullisen suoritusmuodon mukaan, lämpömuo- vautuva polymeerimateriaali muodostuu seoksesta, joka sisältää 40-85 paino-% polypropyleeniä ja 60-15 paino-% alemmassa lämpötilassa sulavaa tai amorfista seosta, joka a) pääasiassa sisältää polyetyleeniä mukaan luettuna sen 35 kopolymeerit, b) jonka murtovenymä on oleellisesti sama 6 84035 tai suurempi kuin mainitun polypropyleenin, testattuna huoneen lämpötilassa hitaasti venyttämällä, c) jonka kim-momoduli huoneen lämpötilassa on sama tai pienempi kuin seoksen, joka sisältää 90 % polyetyleeniä, jonka tiheys 5 on 0,95 g/cm3 ja 10 % EPR-kopolymeeriä, joka sisältää 25 % etyleeniä ja 75 % propyleeniä, jolloin vähintään viimeiset 25 % biaksiaalisesta venytyksestä, mitattuna pinta-alan kasvuna, suoritetaan 50°C olevan lämpötilan alapuolella ja jolloin biaksiaalisesti suunnattua laminaat-10 tia lämpökäsitellään lämpötilassa, joka on korkeampi kuin 50°C ja edullisesti vähintään 70°C.

Suulakepuristettaessa peruskalvoja laminaattia varten, kiteytyy polypropyleeni (todettuna elektronimikroskoopin avulla) fibrilleinä, joiden läpimitta on noin 15 0,05 - 2 mikrometriä, jolloin pehmeämpi polymeeriseos muodostaa peitteen näitä jäykempiä fibrillejä varten ja ympäröi ne. Tiedetään hyvin, että polypropyleeni alkaa kiteytyä uudestaan 50-60°C lämpötilassa, jolloin fibril-lien jäykkyys yleensä kasvaa. Edellä esitetyssä yhdistel-20 mässä tämä jäykistyminen on erittäin edullista.

Tapa, että biaksiaalinen venytys (tai ainakin osa siitä) suoritetaan matalassa lämpötilassa, vaikka fibril-lien jäykistyminen on edullista, voi vaikuttaa tarpeettoman monimutkaiselta, mutta itse asiassa tämä vaiheiden 25 jakso on havaittu erittäin edulliseksi.

Samoin kuin hyvin tunnetaan suurilujuuksisista ristilaminaateista, jotka on valmistettu yksisuuntaisesti suunnatuista kalvoista, molekyylipaino on tärkeä lujuutta tarkasteltaessa ja yleensä polypropyleenin sulavalumisin-30 deksi ei saa ylittää arvoa 1 menetelmän ASTM D 1238 olosuhteet L mukaan. Jos kuitenkin molekyylipainojakauma on erikoisen tasainen, voidaan käyttää jopa 3-4 olevia sula-indeksejä hyvin tuloksin.

Venytyssuhde ei edullisesti saa ylittää arvoa 35 2,5:1 missään suunnassa ja optimisuhde on tavallisesti 7 84035 välillä 1,3 - 1,9 laminaatin lopullisesta käytöstä riippuen. Nämä arvot tarkoittavat tilaa, jolloin kutistuminen on tapahtunut (jos kutistus suoritetaan).

Edullisen suoritusmuodon suositellussa toteutuk-5 sessa seos käsittää pääaineosanaan lineaarista polyety- leeniä. Vaikka esimerkiksi voimakkaasti haaroittunut pol-yetyleeni on vähemmän sopiva, johtuen mm. siitä, että sen murtovenymä huoneen lämpötilassa on huomattavasti pienempi kuin polypropyleenin, on havaittu, että lineaarisen 10 polyetyleenin käyttö tässä seoksessa vaikuttaa syner- gisesti siihen upotettujen polypropyleenifibrillien kanssa (venytetyssä ja lämpökäsitellyssä tilassa, kuten on mainittu), jolloin saavutetaan erikoisen edulliset mekaaniset ominaisuudet. Lisäksi on havaittu, että polyetylee-15 nin alhainen jäykistymislämpötila parantaa laminaatin suorituskykyä matalissa lämpötiloissa yllättävän paljon, niin että polypropyleenin erittäin selvä jäykistyminen noin 0°C alapuolella olevissa lämpötiloissa tässä tapauksessa on eduksi eikä haitaksi laminaatin mekaanisille 20 ominaisuuksille. Tässä suhteessa on tärkeää, että seos, joka säilyy pehmeänä matalissa lämpötiloissa, ei muodosta sulkeumia vaan päinvastoin muodostaa upotuspohjan jäykkiä polypropyleenifibrillejä varten.

Lineaarinen polyetyleeni keksinnön tässä toteutuk-25 sessa on edullisesti suuritiheyksinen polyetyleeni, jonka sulaindeksi menetelmän ASTM D 1238 olosuhteen L mukaan ei ylitä arvoa 0,2 ja seos edelleen sisältää pehmentävää aineosaa edullisesti elastomeeriä.

Vaihtoehtoisesti lineaarinen polyetyleeni voi olla 30 pienitiheyksistä lineaarista polyetyleeniä. Yleensä sen sulaindeksi (ASTM D 1238 olosuhde E) ei saa ylittää arvoa 5 ja huomattavasti pienemmät sulaindeksiarvot ovat suositeltavia.

Suuren molekyylipainon omaava, lineaarinen, pieni-35 tiheyksinen polyetyleeni, so. sulaindeksi ei ylitä arvoa 8 84035 0,2 (ASTM D 1238 olosuhde L), on erikoisen edullinen. Maininnalla "lineaarinen pienitiheyksinen polyetyleeni" tai "LLDPE" tarkoitetaan polyetyleeniä, joka on haaroittunut valvotulla tavalla suuren murtovenymän saamiseksi.

5 Tämä valvottu haaroittuminen, kuten tiedetään, voidaan muodostaa joko suuripaineisen polymeroinnin avulla sopivaa katalyyttiä käyttäen tai kopolymeroimalla sopivan haaran muodostavan monomeerin, kuten buteenin, penteenin, hekseenin tai okteenin kanssa, joista viimeisin on suosi-10 teltava esillä olevassa keksinnössä.

Edullisesti polyetyleeni valitaan siten, että sen kutistuma 100°C lämpötilassa suunnatussa tilassa on suurempi kuin polypropyleenin vastaava kutistuminen.

Nämä olosuhteet aiheuttavat erikoisen morfologian. 15 Tälle morfologialle on tunnusomaista polymeerifibrillien kierteisyys tai aaltomaisuus, jolloin kierteen tai aallon pituus on suuruusluokkaa 1 mikrometri, mikä voidaan havaita pyyhkäisyelektronimikroskoopin avulla.

Tämä rakenne muistuttaa mekaanisesti hieman se-20 menttiä, joka on lujitettu esijännitetyllä raudalla.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräs toinen suoritusmuoto käsittää laminaatin valmistamisen, jonka ominaisuudet tekevät materiaalin erikoisen käyttökelpoiseksi raskasta kuormitusta kestävien säkkien valmistamiseksi.

25 Tämän suoritusmuodon mukaan laminaatin mainittujen kerrosten jokaisen kerroksen biaksiaalisesti suunnattu lohkeamissuunta muodostaa välillä 10-35° olevan kulman laminaatin konesuunnan suhteen.

Säkin leveys on tavallisesti huomattavasti pienem-30 pi kuin sen pituus ja säkki on tavallisesti valmistettu siten, että lämpömuovautuvan kalvon konesuunta muodostaa säkin pituussuunnan. Säkkiä täytettäessä ja täytetyn säkin tavanomaisessa käytössä tärkein suorituskykyä osoittava tekijä on myötöraja sen pituussuunnassa. Tapaukses-35 sa, jolloin säkki pudotetaan, tärkeimmät suorituskykyä 9 84035 osoittavat tekijät ovat repeämisen etenemisen estokyky, lävistyslujuus ja iskulujuus, jälkimmäinen voimien alaisena, jotka pääasiassa vaikuttavat säkin poikittaissuun-nassa.

5 Voidaan olettaa, että laminaatti, jossa jokaisen kerroksen lohkeamissuunta on verrattain lähellä konesuun-taa, olisi heikko, koska repeämä (joka muodostuu reiän tai hankauksen vaikutuksesta) voi helposti edetä näiden poikkisuunnassa vaikuttavien voimien vaikutuksesta.

10 Asia on kuitenkin päinvastainen, nimittäin, että täten valmistetun laminaatin repeämisen etenemisen esto-kyky yleensä on erinomainen kaikissa suunnissa, erikoisesti suunnissa, jotka muodostavat 45° kulman konesuunnan kanssa. Repeämisen etenemisen estokyvyn mainituissa suun-15 nissa on havaittu määräävän neulotun sauman lujuuden ris-tilaminoidussa kalvomateriaalissa, kuten neulotussa säkissä.

Saavutettu lisäetu kohdistuu kuumasaumauksen muodostamiseen säkkiä valmistettaessa ja/tai suljettaessa.

20 Vaikka laminaatti voidaan helposti muodostaa let kuksi, jossa on liimattu tai lämpösaumattu pituussuuntainen sauma, jonka reunat peittävät toisensa ja verrattain pieni kuoriutumislujuus on riittävä tämän tyyppisessä saumassa, on monimutkaista ja kallista poimuttaa materi-25 aali toisensa peittävien reunojen muodostamiseksi säkin pohjalle ja/tai huippuun. Täten on olemassa tärkeä käytännöllinen tarve suurilujuuksiselle kalvolle, joka voidaan helposti kuumasaumata itseensä saumojen muodostamiseksi poikittain sen konesuunnan suhteen suuren kuoriutu-30 mislujuuden saavuttamiseksi.

Eräs menettely tässä suhteessa on sopivan pintakerroksen valinta laminaatille.

Toinen menettely on laminaatin huomattavan kutistumisen salliminen kohtisuoraan saumaa vastaan, joka on 35 säkin pituusakselin suuntainen, niin että paksuuden kasvu 10 84035 voi korvata lämpösaumauksen aiheuttaman häviön molekyylien suuntauksessa. Samanaikaisesti on oleellista rajoittaa laminaatin kutistumista sauman suunnassa, joka on kohtisuorassa säkin pituussuuntaa vastaan.

5 Nyt on havaittu, että molekyylien suuntaus sulana, joka suoritetaan suulakepuristuksen yhteydessä (mikä poikkeaa seuraavasta huomattavasti alemmassa lämpötilassa suoritettavasta biaksiaalisesta suuntauksesta), omaa erittäin tärkeän merkityksen kutistumiseen lämpösaumauk-10 sen aikana ja että siten verrattain pienten kulmien käyttö konesuunnan ja lohkeamissuuntien (jotka oleellisesti yhtyvät sulasuuntauksen suuntaan) välillä antaa huomattavasti parantuneet lämpösaumaukset säkin pohjalla ja/tai sen päällä, erikoisesti iskuvaikutuksen suhteen, jos täy-15 tetty säkki pudotetaan.

Erikoisen poikittaisvenytyksen käyttö on osoittautunut edulliseksi. Venytyssuhde on edullisesti korkeintaan 2,5:1 jokaisessa suunnassa ja optimisuhde on tavallisesti välillä 1,3 - 1,9 laminaatin lopullisesta käytös-20 tä riippuen. Nämä arvot tarkoittavat tilaa, jolloin kutistuminen on suoritettu (jos kutistus suoritetaan).

On myös edullista käyttää edellä kuvattuja edullisia polymeerejä ja lämpökäsittelyä.

Viimeki kuvattua suoritrusmuotoa voidaan edelleen 25 käyttää edullisesti valmistettaessa laminaatteja, joita on kuvattu edellä mainitun GB-patentin 1 526 722 patenttivaatimuksissa 22 ja 23. Näiden patenttivaatimusten mukaan yksi suuntaamaton kaksikerroksinen laminaatti, jossa kerrokset ovat ristikkäin lohkeamissuuntien suhteen, val-30 mistetaan suoraan yhteissuulakepuristuksen avulla pyöri viä suutinosia käyttäen. Nyt on havaittu, että tämän yh-teissuulakepuristukseen perustuvan menetelmän mukaan valmistetun lopullisen, biaksiaalisesti suunnatun laminaatin ominaisuudet ovat oleellisesti parantuneet, jos jokaisen 35 kerroksen lohkeamissuunnan ja konesuunnan väliset kulmat ovat alueella 10-35°.

li 84035

Eräs edullinen materiaalikoostumus, jonka suorituskyky erikoisesti matalissa lämpötiloissa on hyvä ja joka voidaan helposti stabiloida ultraviolettivaloa vastaan, käsittää seoksen, joka muodostuu suuren molekyyli-5 painon omaavasta suuritiheyksisestä polyetyleenistä ja pienitiheyksisestä polyetyleenistä, jonka molekyylipaino on huomattavasti pienempi, jolloin mainittu pienitiheyk-sinen polyetyleeni on valittu joukosta, johon kuuluvat polyetyleenin kopolymeerit ja/tai haaroittuneet polyety-10 leenit, joiden a) murtovenymä on oleellisesti sama tai suurempi kuin mainitun suuren molekyylipainon omaavan, suuritiheyksisen polyetyleenin testattuna huoneen lämpötilassa hitaasti venyttäen, b) jotka pystyvät selvästi erottumaan muodostaen erillisen mikrofaasin mainitusta 15 suuren molekyylipainon omaavasta polyetyleenistä jäähdytettäessä mainittujen aineosien muodostama sula homogeeninen seos.

Termi "suuren molekyylipainon omaava, suuritiheyk-sinen polyetyleeni" ("HMHDPE") muodostuu HDPE-materiaa-20 lista, jonka sulavirtausindeksi on noin 0,2 tai pienempi menetelmän ASTM D 1238 olosuhteen E mukaan.

Pienitiheyksinen polyetyleeni voi edullisesti olla LLDPE-materiaalia (tämä termi on esitetty edellä).

Yhdistämällä polymeerejä, jotka kemiallisesti ovat 25 erittäin lähellä toisiaan ja sekoittuvat homogeenisesti sulatteena, mutta jotka kuitenkin, erilaisten molekyyli-painojen vaikutuksesta, erottuvat selvästi toisistaan jäähdytettäessä, saadaan erikoisen hienojakoista ja säännöllistä polymeerigranulaattia, joka muodostuu erittäin 30 kiteisistä ja verrattain jäykistä mikrofibrilleistä heikommin kiteytyneessä ja pehmeämmässä upotuspohjassa. Tämä rakenne on havaittu elektronimikroskoopissa matriisimate-riaalin selektiivisen liuottamisen jälkeen. Kuten edellä on mainittu, täten valmistettu granulaattiolierikoisen 35 säännöllistä ja etäisyys viereisten fibrillien välillä (keskustasta keskustaan) oli suuruusluokkaa 1/10 000 mm 12 84035 (1/10 pm). Säännöllinen ja hienojakoinen rakenne sekä hyvä yhteenliittyminen jäykkien kuitujen ja pehmeän matriisin välillä ovat tärkeitä lujuusominaisuuksien suhteen. Pehmeän matriisin kiteinen luonne antaa materiaalille 5 pienen taipumuksen kylmävalumiseen.

Sekoitussuhde HMHDPE- ja LDPE- (edullisesti LLDPE-) materiaalien välillä voi olla sopivasti alueella 25:75 - 75:25.

HMHDPE omaa voimakkaan taipumuksen molekyylien su-10 lasuuntautumiseen. Tätä sulasuuntautumista (paitsi jos se on heikko) pidetään yleensä epäkohtana esillä olevan keksinnön yhteydessä; tässä suhteessa on erotettava morfologinen "suuntautuminen" (polymeerin kuitu), mikä on oleellista esillä olevassa keksinnössä ja molekyylien sula-15 suuntautuminen, mikä mm. alentaa murtovenymää ja siten energian absorboitumista.

Täten on edullista käyttää pientä ilmajäähdytystä suulakepuristimen poistossa, niin että molekyylien sula-suuntautuminen voidaan käytännössä minimoida.

20 Seuraava parannus tässä suhteessa ja kaikki muut oleelliset parannukset voidaan saada, jos seos edelleen sisältää polypropyleeniä, jonka molekyylipaino on huomattavasti pienempi kuin mainitun suuren molekyylipainon omaavaan, suuritiheyksisen polyetyleenin.

25 Poikkileikkauksen pienentämisen aikana puristus- suuttimen poistossa HMHDPE-molekyylit suuntautuvat ja "kantavat" täten kalvoa, niin että polypropyleeni on suojattu jokaista voimakasta molekyylien suuntautumista vastaan ja polypropyleenin kiteytymisen jälkeen "kantaa" se 30 kalvoa niin, että HMHDPE-materiaalilla on mahdollisuus menettää osa sen molekyylien suuntautumisesta uudestaan.

Seossuhde polypropyleenin ja HMHDPE- sekä LDPE-ma-teriaalin välillä on sopivasti alueella 0-70/30.

Seos voi edelleen sisältää vähäisiä määriä seosta-35 via aineita esimerkiksi propyleenin ja 4 tai useampia hiiliatomia sisältävän polyolefiinin kopolymeeriä.

13 84035

Edelleen keksinnön mukaisen menetelmän eräs suoritusmuoto liittyy ristilaminoitujen kalvojen yhteenliittämisen oikean määrän ja laadun säilyttämiseen myös voimakkaan lämpökäsittelyn jälkeen.

5 Tämä suoritusmuoto käsittää laminaatin muodostami sen vähintään kahdesta, erikseen suulakepuristetusta, lämpömuovautuvaa polymeerimateriaalia olevasta kalvosta, joista jokainen muodostuu a) pääkerroksesta, jonka rakenne on fibrillikuituinen, mikä antaa määräävän lohkeamis-10 suunnan jokaiseen mainituista kalvoista ja b) toisesta kerroksesta liitoslujuuden säätämiseksi, jolloin kalvot on kiinnitetty toisiinsa siten, että mainitut määräävät lchkeamissuunnat ovat poikittain toistensa suhteen ja jolloin yhden kalvon toinen kerros en toisen kalvon tois-15 ta kerrosta vastassa, ja mainittujen kerrosten molekyylien suuntaamisen biaksiaalisesti venyttämällä kerroksia vaiheittain oleellisesti yksisuuntaisesti, jolloin poi-kittaisvenytys ja yhteenliittäminen suoritetaan kohdistamalla paine laminaatin pintaan pitkin viivoja, jotka 20 kulkevat oleellisesti laminaatin pituussuunnassa aaltomaisen pinnan muodon muodostamiseksi siihen ja jolloin pääkerroksissa fibrillikuiturakenne muodostuu erittäin kiteisestä polypropyleenistä ja/tai suuritiheyksistä po-lyetyleeniä olevista mikrofibrilleistä, jotka yleensä on 25 upotettu matriisimateriaaliin, joka pääasiassa muodostuu pienitiheyksisestä polyetyleenistä ja edullisesti a) mainitun matriisimateriaalin murtovenymä on sama tai suurempi kuin suuritiheyksisen polyetyleenin tai fibrillit muodostavan polypropyleenin, testattuna huoneen lämpötilassa 30 hitaasti venyttäen, ja b) mainitut toiset kerrokset muodostuvat pääasiassa haaroittuneesta polyetyleenistä, jon-v ka kuumasaumauslämpötila on korkeampi kuin 100°C ja mur- . . tovenymä sama tai suurempi kuin fibrillit muodostavan po lypropyleenin tai suuritiheyksisen polyetyleenin.

35 Toisen kerroksen haaroittunut polyetyleeni on edullisesti LLDPE-materiaalia, johon on tavallisesti li- i4 84035 sätty noin 35 % tai vähemmän elastomeeriä, kuten etylee-ni/propyleeni-kumia. Matriisimateriaali perustuu sopivasti myös LLDPE-materiaaliin.

Jos täten valmistettu materiaali kuumennetaan noin 5 100°C lämpötilaan joko tavanomaisen lämpökäsittelyn avul la, kuten esimerkiksi tämän keksinnön ensimmäisessä kohdassa on esitetty tai jos kuumaa materiaalia (esimerkiksi kuumaa sementtiä) pakataan laminaattiin tai siitä valmistettuun säkkiin, liitoslujuus säilyy oikeassa, ei liian 10 suuressa arvossa, mikä on oleellisesti hyvän repeämisen etenemisen estokyvyn saavuttamiseksi.

On edullista lämpökäsitellä laminaatti sen lämpötilan alapuolella, missä toiset kerrokset kuumasaumautuvat toisiinsa. Käytetyn upotuspohjamateriaalin sulamis-15 piste on edullisesti alueella, joka on alempi kuin mainitun toisen kerroksen sulamispiste ja laminaatin annetaan kutistua, ainakin yhdessä suunnassa mainitun lämpökäsittelyn aikana.

Suulakepuristetut kalvot, joista laminaatti val-20 mistetaan, voivat edelleen käsittää pintakerroksen, joka helpottaa laminaatin saumausta. Mainittu kerros voi edullisesti muodostua sileästä tai lähes sileästä, pieniti-heyksisestä polyetyleenistä.

Välineet laminaatin valmistamiseksi ovat edulli-25 sesti ne, jotka on esitetty GB-patenttijulkaisussa 1 526 722 ja välineet laminaatin venyttämiseksi poikit-taissuunnassa ovat edullisesti ne, jotka on esitetty GB-patentti julkaisussa 1 526 724.

Kuten edellä on mainittu, kuumennusvälineet muo-30 dostuvat edullisesti kuumennetusta telasta ja keksinnön mukainen laite käsittää edullisesti välineet laminaatin johtamiseksi mainitulle kuumennetulle telalle pituussuunnassa poimutettuna rakenteena.

Jälkimmäiset välineet voivat edullisesti muodostua 35 erillisestä poimutuslaitteesta, mutta tapauksessa, jossa aaltomainen rakenne on muodostettu laminaattiin kahden 15 84035 toisiinsa lomittuvan, uritetun telan avulla, jotka ovat GB-patenttijulkaisussa 1 526 724 esitettyä tyyppiä, on edullista sijoittaa kuumennustela lähelle toisiinsa lomittuvan, uritetun telaparin yhtä telaa niin, että lami-5 naatti voi koskettaa mainitun kuumennetun telan pintaa välittömästi sen poistuttua toisiinsa lomittuvan, uritetun telaparin mainitun telan pinnalta.

Tällä tavalla laminaatin hieno, aaltomainen rakenne säilyy sen siirtyessä toisiinsa lomittuvalta uraparil-10 ta kuumennetulle telalle ja seuraavassa lämpökäsittelyssä saadun kutistetun laminaatin lujuusominaisuudet ovat erittäin käyttökelpoiset.

Laitteessa, jossa välineet laminaatin kutistamiseksi poikittaissuunnassa muodostuvat vähintään yhdestä 15 parista toisiinsa lomittuvia, uritettuja teloja, yksi tai useampia siirtoteloja on edullisesti sijoitettu viimeisen toisiinsa lomittuvan, uritetun uraparin ja mainitun kuumennetun telan väliin, jolloin vierekkäiset telat mainitussa järjestelyssä ovat niin lähellä toisiaan, että te-20 lan pinta tukee kalvoa oleellisesti koko sen matkan aikana viimeisestä uritetusta telaparista kuumennetulle telalle.

Keksintöä esitellään edelleen piirrosten kuvioon 1 viitaten, jossa on kaaviollisesti esitetty laite keksin-25 nön mukaisen menetelmän poikittaisvenytyksen ja lämpökä- sittelyvaiheiden suorittamiseksi.

Kuviossa 1 esittää 1 laminaatin 2 rullaa ja 3 on ryhmä uritettuja teloja. Uritettu telaryhmä 3 on asennettu värähtelevän telan 4 viereen, joka on sijoitettu niin 30 lähelle kuumennettua telaa 5, että laminaatti 2 puristuu kuuman telan 5 pintaa vastaan lyhyin väliajoin. Jäähdy-tystela 6 on myös asennettu kuumennetun telan viereen. Laitteeseen kuuluu edelleen ryhmä poistoteloja 7 ja poik-kisuunnassa venytetyn ja lämpökäsitellyn laminaatin 9 35 rulla 8.

16 84035

Esitetyn laitteen toiminta on seuraava:

Laminaattia puretaan rullalta 1 ja se johdetaan uritetun telaryhmän 3 kosketuskohdan lävitse, jossa laminaattia venytetään sen poikkisuunnassa siten, että siihen 5 muodostuu aaltomainen rakenne. Laminaatin poikkisuuntaisen venytyksen jälkeen se saatetaan kosketukseen värähtelevän telan 4 kanssa välittömästi sitten kosketukseen kuuman telan 5 kanssa. Telan 4 värähtelevän liikkeen vuoksi kuumennetun telan 5 suhteen voi laminaatti kutisit) tua vapaasti pituussuunnassa. Poistuttuaan kuumalta telalta 5 laminaatti jäähdytetään jäähdytystelalla 6 ja kelataan se sitten rullan 8 muodostamiseksi kuljettuaan poistotelojan 7 kosketuskohdan lävitse.

Keksintöä esitellään edelleen yksityiskohtaisesti 15 seuraavissa esimerkeissä.

Esimerkki 1

Sarja 3-kerroksisia putkimaisia kalvoja suulakepu-ristetaan. Jokaisen kalvon keskellä on pääkerros, sen toisella pinnalla kerros parannettua kuumasaumausta var-20 ten ja toisella pinnalla kerros parannettua laminointia varten. Nämä kolme kerrosta muodostavat vastaavasti 75 %, 15 % ja 10 % kalvon kokonaispaksuudesta.

Pääkerros muodostuu seoksesta (sekoitettu tehokkaasti etukäteen planeettakierukkasuulakepuristimessa), 25 joka sisältää 1) propyleenin ja etyleenin ns. "segmenttikopoly-meeriä", jota myydään kauppanimellä "Hostalen 1022", 2) etyleeni/propyleeni-kumia, jota myydään kauppanimellä "Nordel 1500”, 30 3) suuren molekyylipainon omaavaa, suuritiheyksis- tä polyetyleeniä, jota myydään kauppanimellä "Hostalen 9255 F".

Aineosan 1 sulavirtausindeksi on 0,4 ASTM menetelmän D 1238, olosuhde L mukaan ja analyysi osoittaa, että 35 se sisältää noin 80 % homopolypropyleeniä, noin 10 % po- 17 84035 lyetyleeniä ja noin 10 % etyleeni/propyleeni-kumia. Aitoa segmenttikopolymeeriä voidaan tuskin havaita analyysissä, mutta on erittäin todennäköistä, että siinä on havaitse-mattomia polyetyleenisegmenttejä polypropyleenissä, mitkä 5 segmentit auttavat hyvän polymeeri-polymeerissä disper sion muodostamisessa.

Aineosa 2 sisältää noin 20 % etyleeniä ja siinä on hieman etyleenikiteisyyttä ja sen sulaindeksi on noin 0,3 mitattuna 190°C lämpötilassa, mutta muutoin samoissa olo-10 suhteissa kuin edellä mainitussa ASTM-spesifikaatiossa (so. "olosuhde E" "olosuhteen L" asemesta).

Aineosan 3 tiheys on noin 0,95 ja sen sulaindeksi noin 0,05 mitattuna samoissa olosuhteissa kuin aineosa 2.

Sekoitussuhteet on esitetty seuraavassa taulukossa 15 1.

18 84035 ro νΰ m Ό κ * c O so es so — \0 VO · — esti) O — — — CM — — 0

Ό C

Λ ________ tn tn Ό 3 — 4-1 O O eO eO CO CO te to N tC Ό tn £ es — — — — — — — —

•H

4J C

0 -h ^ o e

(/> <B

D ^ ,**—V X"«\ y***s /'“N

C H o ΐΛΟ^ΠΟ^ΊΟ^Ο^ O tn o O O O m O O

C*P O nconconooncon co m co un vo n-, m co co d) :0 ^ v./ v w >—/ £ Di e e

<Ö KB

> —I

>1 w *“·^ ΤΤΤΤΤΤΤΤΤΤΤΤΤΊΤΤΤΤ TT ,, .. .· mjj§3 oocovovo-^r^oovro ί <r o o S3 o o O .5 o > 3 0) Γ) cjsiros-iros-irosoejvo <f S3 -x tn^r-j-m -x q sr y y cu ........ " " ~ *" J· ‘ _Γ _T e .J- C — -H 4-) — — tD :t0 ω _ ___________ —- e ω ·π·3---~~~ _ _ _ n ^ "§ φ _y QOCO-X-XvOvO-XsrO eS -X Ό O S3 O S3 O -5° — 3 tn m £sorovr-x*r-rosoros3 -x \o -x sj st x m sr o'1

2 a tn γ tn _Γ _T _T ^ ^ _Γ ,Γ c S

3 J +J +J π *—1 3 --------------- m E-1 lit) tx n><M*iriM(NOOO O es es esesesoo oo es •HtupLj n n n tn «n tn in en ro ro rororoes es ro 0 Ji Pt ____________ ω ω 1 a. α.

•H 3 Q Q

Ο *) I w ^ ootnuouououotnm so so en mmmiJOJOtn

Y 4-t Dh Pm — n <s <r <t ^ x es cs tsesrJjesjNtN

ω a) S Q

cn 4-) to no___________________ 0 o>o>r^r^^oo<r<r<r x s> ss S3 sd x> ao oo S3 < ______________________ o2a ►* ooooooooo ο ο ο οοσο o o Y 4-> « ^ ^ — *“ ^ <u ω ω ___ tn ---------------------

ft _ NINOONNOOtO S3 es es N (N N -J X (N

^ g r-· rvr^^vntninnnn ro m so m m mm S3 so __«£____________________ O :

Y I -H

"i ω moOsososososososo so so uo so so so o O so ft o 1| criC7'r'-r''S3S3XXsr X S3 S3 Ό m vO 05 00 S3 a Οι E ________ta— 4ta-- 11 -------- c c tntn 3 3 nJrjtdiT! 0 0 4-)^4-) γ tn γ tn ^ -ro O O O O j^O^eO-jOpOOO ς;Ος;0 ·— CO — 00 — CO— CO— 1)00(1) ·— _y03^ms3f^· — .. CO ., 00 H · <~_y — — “ “ “ *· [ij “ egg ιηυ'ΐΓ'.Γ'^υ'ιιηΐ'-Γ-αο 00 moenoenmmc^c^crip^m 00 <r<i<rsmtAinmtn so mmmmmiAinr^Q t' q m

0 o rsesesescS(S<sescs-3-rs<res<its^escsrs-p -j N

^ -C__________________O-_ϋ__ <1) 4-) >i ······*·· · · · ···· * ·

!3 rl^DCjOOs-itO-a-iS ·»—i jd —t BCOO. CT

z _II 111 J__1___—--- 19 84035

~cor- — — r-mcMcoOmcocNjcocO

QrNinO'^ — oQvoc'ona'Cor^vyoocsi^^ <#> ____________I-------- :03 s c

s Q^yf-iv^^OO^OCOOC-JOP-'CTNr-l — ON-J

q 2ir*\OC'f->Of>00l/">u"'u''O00r''®'<->~JC"’'','i 4J LTt lO un v£) r-« v£) L/N <7 Ο Γ—- u—I r- ty*i vO r~- u-1 <r ^ n

P

Σ .— qi-«u-i — i'-i-TOr-OOcCCN — — -j r"i no r-- rj nj UOu">r''NOu'''®u"'l/'iaor''-,'eu"'u"'u"'oor''0 2 3 P 3 ftf ΤΊ •r~) 3

- - r—I

O

------------------- »— m > ° <-

ν' C

-5 u 'i c λ -*-( -Γ-Η P—I ·—I C* "-i2 QO'iACOP'--J-ii'"'fs,u"'~^0'J0’— oo m o u~i r-- (o as £οοοοσ\οοσοοοο«η<Ν — oocoooo'cocNi?''^· E-1 o a) *~ iJ 2 on — CTimnr^inop' — OcMOO'Oooor^ Q ----------------- *~ υοοοοη*'--βοοΓ''<Μ'ϊ'βΓ'ΊοοσΝθ'·— cmo

*H

cn S

u _____________________ (D X ------ c (UC o>a>aooo^cOfn*- — cMiAiACvcviaoooo

-U 4-) p^vnr^OO^-'^U^r^rOsOfNO'JONOOCv^’CO

3 0) s 2:

OiNvO-^TvorsicO'^r^cT'mcT'unvocrimocof^ *- ·— cn *— fNj*— r^J o c-4 ·— »— <n cn m rd T-| (Tj ·Η ___ — - —. — — - —“— — —-——— —1 ' ” ^ c o o ,t! Ϊ Qi^^vfxorsjcr^^oc^cMc^r-y — — mooNm L ^ ^rsir^mr^r^mcsiCNiro^y r-j r·) r**> ro m <r -a· m ---------------------- o 0

C2 CN C

h g ^-fsivor-.OCO-3't:r'OOr^oo>AC3N«^f^O.H

P r'Cor-'OOaoON'^KiONrsi^oo'^'^-Cf'WO Q

fp σ — *“ c 20 84035

Parannetun kuumasaumauksen omaava kerros sisältää 70 % "Hostalen 1022" materiaalia ja 30 % "Nordel 1500" materiaalia .

Kerros parannettua laminointia varten sisältää 50 % 5 "Hostalen 1022" materiaalia ja 50 % "Nordel 1500" materiaalia.

Suulakepuristuslämpötila on 250°C ja puhallussuhde 1:1.

Jokainen letkumainen kalvo leikataan kierukkamaises-ti 30° kulmassa ja kaksi tällaista kalvoa, joiden kummankin 10 leveys on 20 cm, on yhdistetty laminoimalla toisiinsa ja venytetty, jolloin kerrokset, joiden laminoitavuus on parantunut, ovat toisiaan vastassa. Aluksi laminointi ja samanaikainen poikittaissuuntainen venytys suoritetaan johtamalla kalvot kuusi tai seitsemän kertaa GB-patentissa nro 15 1 526 722 kuvatussa 7 esitettyä tyyppiä olevan uritetun te- laryhmän kosketuspinnan lävitse. Jokaisen telan jako on 1,8 mm, jokaisen kärjen leveys on 0,4 mm ja kärki on pyöreäksi pyöristetty. Lomitus kärkien välillä on 0,9 mm. Venytys suoritetaan 35°C lämpötilassa.

20 Jokaista näytettä venytetään sitten pituussuunnassa samassa lämpötilassa telojen avulla.

Venytyssuhteet määrätään painettujen merkkien avulla .

Pituussuuntaisessa venytyksessä leveys pienenee huo-25 mattavasti.

Ne näytteet (kuten seuraavassa esitetään), joille suoritetaan lämpökäsittely, ylivenytetään pituussuunnassa ja venytetään lopuksi edelleen poikittaissuunnassa. Tarkoituksena on, että lämpökäsiteltyihin näytteisiin saataisiin 30 samat venytyssuhteet ja neliömetripainot kuin lämpökäsitte-lemättömiin. Tämän viimeisen venytyksen vaikutuksesta muodostunut poimurakenne säilyy kalvossa.

Lämpökäsittely suoritetaan sitten eri lämpötiloissa 60 cm pituisille ja 10 cm levyisille kappaleille, joita 35 siirretään eteenpäin ja taaksepäin edestakaisin pyörivän kuumennetun telan ylitse 120 sekunnin ajan ja 300 g jännitystä ai 84035 käyttäen. Kokeillaan erilaisia lämpötiloja. Kappaleet saatetaan kosketukseen telan kanssa niiden ollessa vielä poi-muttuneina, mutta poimutus poistuu vähitellen materiaalin kutistuessa.

5 Näytteet k ja 1 poikkeavat edellä mainituista siten, että ne on leikattu 45° kulmassa 30° kulman asemesta.

Näytteet i ja j eroavat siten, että ne ovat 4-ker-roksisia. Kulmat ovat seuraavat: +45°, +30°, -30° ja -45°.

Näyttet p ja q eroavat siten, että ne myös ovat 4-ker- 10 rokeista materiaalia, joissa suunnat ovat samat ja pääte-kerroksen koostumus on: 80 % "Hostalen 1022", 20 & lineaarista, pienitiheyksistä polyetyleeniä, jonka sulaindeksi on 1,0 ja tiheys 0,92.

15 Sulaindeksi on mitattu ASTM D 1238 olosuhteen L mu kaan, paitsi että lämpötila on 190°C.

Näyte r on 2-kerroksinen näyte, joka koostumuksen, kulmien ja lämpökäsittelylämpötilan suhteen on samanlainen kuin näyte 1, mutta jolle ei ole suoritettu viimeistä poi- 20 kittaisvenytystä ja joka siten on poimuttuneessa tilassa saatettaessa se kosketukseen kuuman telan kanssa. Se on lämpökäsitelty ilman merkittävää poikittaiskutistusta, mutta sen pituussuuntainen kutistuminen on samanlainen kuin näytteen 1 .

25 Jokaisesta näytteestä leikataan 15 mm kappaleita ko neen suunnassa ja koneen poikittaissuunnassa.

Venymä-jännitys-kaaviot on määrätty 15 cm nopeudella minuutissa ja käyttäen 50 mm alkuetäisyyttä puristuskiinnit-timien välillä.

30 Saadut tulokset ilmenevät taulukosta 1 ja kuvioiden 2 ja 3 kaavioista. Kuvion 2 kaavioissa on verrattu näytteitä e, f, m ja o, joiden kaikkien koostumus on sama ja jotka on käsitelty samalla tavalla, paitsi että vanhennuslämpötila vaihtelee.

35 Kuvion 3 kaavioissa on vertailtu näytteitä b, d, f ja h, jotka sisältävät eri prosenttimääriä polyetyleeniä, 22 8 4 0 3 5 mutta jotka muutoin ovat samanlaisia, vanhennuslämpötila tässä sarjassa on 80°C. Kuvioiden 2 ja 3 kaavioissa voiman 2 ja energian arvot on korjattu lukemaan 80 g/m .

Vertailtaessa näytettä r, jonka olennaisesti ei an-5 nettu kutistua poikkisuunnassa ja samanlaista näytettä f, jonka annettiin kutistua merkittävästi, taulukko osoittaa, että kutistetun kalvon poikittaissuuntainen murtovenymä ja poikittaissuuntainen energian absorboituminen olivat oleellisesti suuremmat, kun taas näiden kahden näytteen myötöra-10 jät poikittaissuunnassa olivat suunnilleen samat.

Esimerkki 2

Esimerkin 1 mukainen menettely suoritettiin useille kalvokoostumuksille, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa 2, jolloin kuitenkin viimeinen venytys ja seuraava läm-15 pökäsittely tapahtuivat jatkuvasti koelaitteessa. Tämän ve-nytysvaiheen aikana uritettujen telojen välinen lomitus keskenään säädetään sellaisen poimuuntumisasteen saamiseksi, että kalvossa ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan jännitystä lämpökäsittelyn aikana, mutta myös siten, että kaikki 20 tässä venytyksessä muodostuneet poimut häviävät poikittais-venytyksen vaikutuksesta.

Suulakepuristuslämpötila kaikissa tapauksissa on 200°C, puhallussuhde 1:1 ja käytetään kohtuullista ilmajäähdy tystä .

25 Suurilujuuksiset laminaatit on kaikissa tapauksissa valmistettu kahdesta kierukkamaisesti leikatusta letkumai-sesta kalvosta. Kokeillaan eri kulmia, kuten taulukossa 2 on esitetty.

Kaikki venytysvaiheet suoritetaan 35°C lämpötilassa 30 ja lämpökäsittely suoritetaan 80°C lämpötilaan kuumennetun telan avulla. Lämpökäsittelyaika on noin 10 sekuntia. Lami-naattia pidetään käytännöllisesti katsoen jännitämättömänä johdettaessa sitä viimeisen uritetun telaparin lävitse (niiden, iotka välittömästi edeltävät lämpökäsittelyyn käy-35 tettyä tolaa). Tämä menettely aiheuttaa laminaatin kutistumisen noin 5-10 % pituussuunnassa poikittaisvenytyksen aikana 23 84035 uritettujen telojen välissä. Tämän venytyksen jälkeen lami-naatti seuraa yhden näiden telojen pintaa ja siirretään sitten suoraan tältä pinnalta kuuman telan pinnalle, jolloin näiden pintojen välinen etäisyys on vain noin 1 cm. Tämä 5 ohjattu siirto takaa sen, että hienot poimut, joita muodostuu venytyksessä uritettujen telojen välissä, säilyvät hienoina ja tasaisina, niin että saadaan tasainen poikittais-venytys kuumalla telalla.

Tätä jälkimmäistä pyöritetään kehänopeudella, joka 10 on noin 10 % pienempi kuin uritettujen telojen viimeisen ryhmän kehänopeus. Tämä menettely ja minimijännitys poistossa kuumalta telalta antaa laminaatille suuren vapauden kutistua pituussuunnassa.

Poistuttuaan kuumalta telalta siirretään laminaatti 15 jäähdytystelalle, minkä jälkeen se kierretään rullalle.

Pituussuuntaiset ja poikittaissuuntaiset venytyssuh-teet mitataan menetelmän jokaisen vaiheen jälkeen mittaamalla muodonmuutos ympyröissä, jotka on painettu kalvolle ennen ensimmäistä venytysvaihetta. Pyrkimyksenä on 1,40:1 20 oleva lopullinen venytyssuhde (so. lämpökäsittelyn jälkeen) molemmissa suunnissa.

Poikittaisvenytysten säätö suoritetaan useissa poikittaisissa venytysvaiheissa, joita on vaihdeltu välillä 5 ja 7 (mihin sisältyy viimeinen ennen lämpökäsittelyä). Pi-25 tuussuuntaisen venytyssuhteen säätö tapahtuu muuttamalla telojen suhteellisia nopeuksia yksikössä pituussuuntaista venytystä varten. Venytyssuhteen asianmukainen säätö on monimutkainen tapahtuma ja välillä 1,35:1 - 1,45:1 olevat vaihtelut on hyväksytty.

30 Täten valmistetut laminaatit testataan seuraavasti: a) Elmendorf repeämisen etenemisen vastustuskyky ohjeen BS 308 B (45 mm repeämä) mukaan.

b) Beach lävistysvastustuskyky ohjeen BS 4816:72 mukaan.

35 c) Putoava tikka-iskulujuus ohjeen ASTM 1709 mukaan.

24 84035

Raakamateriaalien esittely:

Sulavirtausindeksi (m.f.i.) tarkoittaa menetelmää ASTM D 1238 olosuhde L (polypropyleenien tapauksessa) tai olosuhde E (polyetyleenien tai EPDM-materiaalien tapaukses-5 sa) .

"Dowlex 2045": LLDPE, jonka tiheys on 0,920 ja sula-indeksi = 1,0 "Hostalen 9255": HMHDPE, jonka tiheys on noin 0,05 ja sulaindeksi = noin 0,05 10 "Hostalen 1050": homo-PP, jonka sulaindeksi = 0,4 "Hostalen 1022": ko-PP, jonka sulaindeksi = 0,4 (jat-koesittely esimerkissä 1) "Novolen 1300 E": kaasufaasipolymeroitu PP, joka sisältää noin 20 % ataktista PP:tä ja joka on osittain muo-15 dostettu segmenttikopolymeeriksi isotaktisen PP-materiaa-lin kanssa "Nordel 1500": EPDM, jonka sulaindeksi = noin 0,3 EVA: EVA, joka sisältää noin 20 % vinyyliasetaattia ja jonka sulaindeksi = noin 5.

Taulukko 2 25 84035 I Koostumus

Kai- --- von Sisäkerros (paran- Keskikerros 75 % Ulkokerros (sau- 5 koo- nettua laminointia kokonaisarvosta mausta)varten di- varten) 10 % koko- 15 % kokonaisar- nro naisarvosta vosta R402 70Z "Dowlex 2045" 80Z "Hostalen 1022" 100Z "Dowlex 2045" 30Z "Nordel 1500" 20Z "Dowlex 2045" 1n R404 " 80Z "Νονοίen 1300 E" IU 20Z "Dowlex 2045" 35Z "Hostalen 9255" R407 " 35Z "Hostalen 1022" 30Z "Dowlex 2045" 50Z "Hostalen 1022" 70Z "Hostalen 15 20Z "Hostalen 9255" 1022" 30Z "Nordel R414 " 20Z "Dowlex 2045" 1500" 10Z "Nordel 1500" 50Z "Novolen 1300 E" 20Z "Hostalen 1022" 20 RA17 " 20Z "Dowlex 2045" 10Z "Nordel 1500" 50Z "Hostalen 1050" 20Z "Hostalen 9255" R419 " 20Z "Dowlex 2045" 10Z "Nordel 1500" 25 R420 " ” 100Z "Dowlex 2045" 60Z "Hostalen 1022" R421 " 20Z "Hostalen 9255" 20Z "EVA" 50Z "Hostalen 1022" 30 20Z "Hostalen 9255" R422 " 20Z "Dowlex 2045" " 10Z "Nordel 1500"

Pienitiheyksinen polyetyleeni (200 ^um)

Tavanomainen säkkilaatua oleva kalvo vertailua varten 35 ____

Taulukko 2 (jatkoa) 26 84035

Kai- Kerrok- Kalvon Putoava- tlmendorf repäi- Beach lävis- von sen suun- paino tikka is- sylujuus (43 mm tysvastus, o koo- ta astet- g/m · kulujuus repäisy) joulea di- ta g _____

5 nro_____MD CD 45° MD__CD

R402 30 ' 75 500-800 2160+ 1070 1340 11,0 9,4 45 75 600-800 1480 1100 920 14,2 13,3 R404 30 71 600-700 2910+ 1450 1770+ 6,4 9,1 45 74 600-800 2790+ 1830 1280 9,9 13,8 10 30 ' 78 400-700 1620 1870 2400+ 11,1 7,0 R407 45 85 400-600 3030+ 2110 2270+ 7,9 7,5 30 79 600-900 1410 1430 2210 13,7 11,9 45 73 600-800 1460 1400 990 11,9 12,4 15 R414 60 71 600-800 1660 2750+ 1050 10.3 (MD:n ja Cu:n keskiarvo) 30 77 600-900 1280 1250 2040+ 11,9 12,6 R417 45 82 800-900 1990 1460 750 13,3 14,0 20 60 80 800-900 1780 2490+ 650 12,1 13,6 30 74 500-700 1670 1520 2050 10,2 8,5 R419 45 71 500-800 2020 1120 1360 11,3 10,5 25 R420 45 75 500-800 2450 1620 1850 8,7 7,4 45 77 700-900 500 2190+ 800 12,9 9,9 R421 30 R422 45 84 700-900 2460+ 1420 2160+ 13,6 10,2 184 500-600 840 1300 1700 5,0 (MD:n ja CD:n kesk iarvo) 35 -I______ + = suurempi kuin ja osoittaa, että yhdessä tai useammassa yksittäisessä kokeessa ylitettiin laitteen ylin arvo 27 84035

Useista näytteistä testattiin edelleen Elmendorf repeämisen etenemisen vastustuskyky -15°C lämpötilassa. Koostumuksen R407, R414 ja R419 omaaville näytteille saatiin tällöin samat tulokset (menetelmän tarkkuusrajoissa) kuin 5 taulukossa 2 esitetyille, 20°C lämpötilassa suoritetuilla testeillä. Tämä hyvä suorituskyky matalissa lämpötiloissa on yllättävää otettaessa huomioon polypropyleenin suuri pitoisuus, mutta se voidaan selittää mikrorakenteen avulla, joka muodostuu jäykkää polypropyleeniä olevista mikroskoop-10 pisista tai submikroskooppisista fibrilleistä, jotka on lähes täysin upotettu verrattain pehmeään polyetyleeniin.

Repeämisen kestokykyarvojen tutkimus laminointikul-mien suhteen (ks. taulukko 2) antaa tulokseksi, että 45° laminaateissa esiintyy merkittävää heikkoutta (suhteellises-15 ti katsoen) niiden 45° suunnissa, so. yhden kerroksen kuitu-suunnassa .

Tätä ei esiinny 30° laminaateilla, joiden yleiset repeämisarvot ovat merkittävästi paremmat otettaessa huomioon, että heikoin suunta yleensä määrää laminaatin arvon 20 repeämisen etenemisen vastustuskyvyn suhteen.

Poikkeuksena sääntöön, että 45° laminaateissa on verrattain huono repeämisen etenemisen estokyky 45° suunnassa, on havaittu koostumus R407. Tämän koostumuksen pääkerros (keskikerros) muodostuu HMHDPE- ja LLDPE-materiaaleista yh-25 dessä PP-materiaalin kanssa, jonka molekyylipaino on huomattavasti pienempi kuin HMHDPE-materiaalin. Oletetaan, että parantunut 45° repeämislujuus tässä tapauksessa aiheutuu niistä edullisista vaikutuksista, jotka on esitetty yleisesittelyssä tämän patenttivaatimuksen kanssa.

30 Lopuksi koostumusten, jotka sisältävät 100 % LLDPE:tä saumauskerroksissa (so. R402, 404, 407, 420, 421 ja 422), on havaittu muodostavan riittävän hyvän sauman ult-raäänisaumauksessa. Sauma kestää noin 5-6 kp/2,5 mm olevia leikkuuvoimia ja noin 2 kp/25 mm saakka olevia kuorimisvoi-35 min. Tässä suhteessa on tärkeää, että saumakerros ja upotus- 28 84035 pohja keskikerroksessa muodostuvat oleellisesti samasta materiaalista, nimittäin molemmat pienitiheyksisestä polyety-leenityypistä, kun taas fibrillikuituinen, epäjatkuva upotettu faasi keskikerroksessa muodostuu huomattavasti korkeam-5 massa lämpötilassa sulavasta polypropyleenistä.

Esimerkki 3

Suurilujuuksisia laminaatteja valmistettiin kahdesta koostumuksesta, jotka molemmat muodostuivat kokonaan HMHDPE-ja LLDPE-materiaalista paitsi vähäisiä määriä SPDM-materiaa-10 lia parannetussa laminointikerroksessa. Menettely oli sama kuin esimerkissä 2 esitetty, paitsi että käytettiin proto-tyyppikonetta täydellistä teollisuusmittakaavatoimintaa varten.

Molemmissa tapauksissa suulakepuristuslämpötila oli 15 240°C, leikkauskulma 45°, venytyslämpötila 35°C, telojen läm pötila lämpökäsittelyä varten 80°C, lämpökäsittelyaika noin 10 sekuntia. Käytettiin kahta kuumennettua telaa peräkkäin ja sitten kahta jäähdytystelaa. Lopullinen venytyssuhde mitattuna lämpökäsittelyn jälkeen oli noin 1,4:1 molemmissa 20 suunnissa.

Venytys/laminointi-menetelmä kokonaisuudessaan mukaan luettuna lämpökäsittely suoritettiin linjassa, mikä linja käsitti viisi asemaa poikkisuuntaista venytystä varten, yhden pituussuuntaan suorittavan venytysaseman ja vii-25 meisen venytysaseman, joka syötti poimutettua laminaattia "vapaa kutistus"-lämpökäsittelyyn. Viimeisen uritetun tela-parin ja ensimmäisen lämpökäsittelytelan välissä ja molempia lähellä oli vapaasti pyörivä tela, jonka tehtävänä oli pitää saumat hienoina ja tasaisina.

30 Venytyssuhdetta poikittaissuunnassa valvottiin sää tämällä uritettujen telojen välistä lomittumista jokaisessa ensimmäisessä viidessä parissa uritettuja teloja.

Kuten esimerkissä 2, lomittumista uritettujen telojen viimeisessä parissa säädettiin poikittaisjännityksen mini-35 moimiseksi lämpökäsittelyn aikana.

29 84035

Laminaatin lineaarinen nopeus poistossa venytys/la-minointi-linjasta oli noin 30 m/min.

Kalvojen koostumukset ja laboratoriotestien tulokset on esitetty taulukossa 3.

5 Polymeerien merkinnät ja testimenetelmät iskua, re- päisyä ja läpäisykestoa varten on esitetty edellä esimerkissä 2. Muut mekaaniset ominaisuudet määritettiin jännitys/ venymä-käyristä, jotka saatiin 15 mm levyisistä kappaleista, jolloin vetopitimien välinen alkuetäisyys oli 50 mm.

10 Jännitys/rasitus-käyrät mitattiin verrattain pienellä nopeudella, nimittäin 150 mm/min ja erittäin pienellä nopeudella, nimittäin 15 mm/min. Jälkimmäistä kokeiltiin ryömy-lujuuden tutkimiseksi.

2 Tätä varten määritettiin myötöjännitys (newtonia/mm ) 15 molemmilla kahdella nopeudella, kun taas murtovenymä (%) ja 2 lopullinen vetojännitys (newtonia/mm ) määritettiin vain nopeudella 150 mm/min.

Koostumuksesta R 1 valmistettu laminaatti muutettiin edelleen avosuisiksi säkeiksi kaupallisessa säkinvalmistus-20 koneessa. Se taivutettiin ensin litteäksi letkuksi ja sivut saumattiin kaupallista kuumasulateliimaa käyttäen, leikattiin sitten sopiviin pituuksiin ja kuumasaumattiin poikit-taissuunnassa säkin pohjan muodostamiseksi. Tämä sauma tehtiin yksinkertaisen impulssisaumauksen avulla (ilman minkään-25 laista taivuttamista tai päälle sijoitettavaa nauhaa), mutta optimoimalla saumausolosuhteet mahdollisimman suuren kutistumisen sallimiseksi pituussuunnassa. Säkin mitat olivat noin 100 x 50 cm. Noin 30 tällaista säkkiä täytettiin, suljettiin peitenauhan avulla ja niille suoritettiin pudotustes- 30 ti -20°C lämpötilassa vertailemalla säkkeihin, joiden koko 2 oli sama ja jotka oli valmistettu 185 g/m pinta-alapainon omaavasta pienitiheyksisestä polyetyleenikalvosta, joka laadultaan oli normaalia säkkien valmistuksessa käytettyä. Näissä testeissä suurilujuuksisen laminaatin havaittiin olevan 35 selvästi paremman huomattavasti pienemmästä pinta-alapai- nosta huolimatta. Näitä säkkejä varten käytetyn suurilujuuk- 2 30 84035 sisen laminaatin pinta-alapaino oli 80 g/m , toisin sanoen se oli lähes 2 1/2 kertaa keveämpää kuin tavanomainen poly-etyleenisäkkimateriaali.

Taulukko 3 31 84035 „ , Koostumus

Kai- _—r _ __ von Sisäkerros Keskikerros Ulkokerros Kalvon Elmendorf repäi- koo- (parannettua (75 % koko- (parannet- paino sylujuus (43 mm 5 di- laminointia naispaksuu- tua sau- g/m2 repeämä) nro varten) 10 % desta) mausta var- kokonaispak- ten) 15 % suudesta kokonais paksuudesta --- ________MD CD 45 10 70% "Dow- 50% "Ho- 15 lex 2045" stalen 100% "Dow- 74 2020+ 2360+ 1350 9255" lex 2045"

Rl 30% "Nor- 50% "Dow- del 1500" lex 2045" 20______ 70% "Ho- 25 „ , stalen 9255" R2 " " 73 3200+ 3000+ 2220+ 30% "Dowlex 30 2045" 35 + = suurempi kuin ja tarkoittaa, että yhdessä tai useammas sa yksittäisessä kokeessa ylitettiin laitteen maksimiarvo

Taulukko 3 (jatkoa) 32 84035 ^ Beach-lävis- Myötöraja- Lopullinen ve- Murtovenymä tyksen esto- jännitys tojännitys % von , kyky 5 koo- di- nro - 2 N/mm N/rara 2 MD CD 45° MD CD 45° MD CD 45° MD CD 45° 10_____ 150 150 150 mm/ ram/ mm/ min. min. min.

15 Rl 10,4 13,1 12,2 19,5 19,3 20,3 51,8 43,9 30,0 603 536 408 15 15 15 mm/ mm/ mm/ min. min. min.

20 16,2 17,3 17,3 150 150 150 mm/ mm/ mm/ min. min. min.

25 20,3 19,7 21,6 R2 4,5 6,3 6,7 15 15 15 49,7 48,5 26,9 536 540 324 mm/ mm/ mm/ min. min. min.

30 17,8 18,1 18,8

Claims

33 8 4 0 3 5

1. Menetelmä suurilujuuksisen kalvomateriaalin valmistamiseksi, mikä menetelmä käsittää laminaatin muo- 5 dostamisen, joka muodostuu vähintään kahdesta kerroksesta lämpömuovautuvaa polymeerimateriaalia, joista jokaisen kerroksen rakenne on fibrillikuituinen, mikä muodostaa määräävän halkeamissuunnan jokaiseen mainituista kerroksista, jolloin kerrokset on liitetty toisiinsa siten, et-10 tä mainitut määräävät halkeamissuunnat ovat poikittain toistensa suhteen ja mainittujen kerrosten molekyylien suuntaamisen biaksiaalisesti venyttämällä kerroksia vaiheittain oleellisesti yksisuuntaisesti ja jolloin poikit-taisvenytys suoritetaan kohdistamalla paine laminaatin 15 pintaan pitkin viivoja, jotka kulkevat oleellisesti laminaatin pituussuunnassa aaltomaisen pinnan muodon muodostamiseksi siihen, tunnettu siitä, että biaksiaalisesti suunnatulle laminaatille suoritetaan lämpökäsittely sallien vähintään 7 % kutistumisen tapahtua laminaa-20 tissa ainakin sen poikittaissuunnassa, ja että lämpökäsittely suoritetaan saattamalla pituussuunnassa laskostettu laminaatti kosketukseen kuuman kappaleen pinnan kanssa, jolloin laminaatti syötetään pinnalle pituussuunnassa laskostetussa tilassa ja jolloin laskostus on ra-25 joitettu niin, että poikittaissuunnassa tapahtuva kutistuminen poistaa laskostuksen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kuuma kappale on kuuma tela.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitulle kuumennetulle kappaleelle johdetaan laminaattia, jonka muoto on saatu viimeisen poikittaisvenytysvaiheen aikana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että laminaatin annetaan kutistua 84035 pituussuunnassa mainitun viimeisen poikittaisvenytyksen aikana.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laminaatin ja kuuman telan 5 pinnan väliin joutuneet ilmakuplat poistetaan puristamalla antaen laminaatin liukua kuuman telan pintaa pitkin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laminaattiin kohdistetaan lyhyin väliajoin värähtelyjä, joiden aikana laminaatti 10 pakotetaan kuuman telan pintaa vastaan.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpömuovautuva polymeerimateriaali muodostuu seoksesta, joka sisältää 40-85 paino-% polypropyleeniä ja 60-15 paino-% alemmassa lämpötilassa 15 sulavaa tai amorfista seosta, joka a) pääasiassa muodostuu polyetyleenistä mukaan luettuna sen kopolymeerit, b) jonka murtovenymä on oleellisesti sama tai suurempi kuin mainitun polypropyleenin testattuna huoneen lämpötilassa hitaasti venyttäen, c) jonka kimmomoduli huoneen lämpöti- 20 lassa on sama tai pienempi kuin seoksen, joka sisältää 90 % polyetyleeniä, jonka tiheys on 0,95 g/cm3 ja 10 % EPR-kopolymeeria, joka sisältää 25 % etyleeniä ja 75 % propy-leeniä ja jolloin vähintään viimeiset 25 % biaksiaalises-ta venytyksestä mitattuna pinta-alan kasvuna suoritetaan 25 50°C lämpötilan alapuolella, ja että lisävaiheena suori tetaan biaksiaalisesti suunnatun kalvon lämpökäsittely lämpötilassa, joka on korkeampi kuin 50°C, edullisesti vähintään 70°C.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että venytyssuhde kaikissa suunnissa mitattuna kutistuksen jälkeen ei ylitä arvoa 2,5:1.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seos sisältää pääaineosanaan lineaarista polyetyleeniä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lineaarinen polyetyleeni on 35 84035 suuritiheyksistä polyetyleeniä, jonka sulavirtausindeksi menetelmän ASTM D 1238 olosuhteen E mukaan ei ylitä arvoa 0,2 ja että seos lisäksi sisältää 10-50 % pehmentävää aineosaa, edullisesti elastomeeriä.

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lineaarinen polyetyleeni on lineaarista, pienitiheyksistä polyetyleeniä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun lineaarisen, pieni- 10 tiheyksisen polyetyleenin sulavirtausindeksi menetelmän ASTM D 1238 olosuhteen E mukaan ei ylitä arvoa 3.

13. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polyetyleeni valitaan siten, että sen kutistuma 100°C lämpötilassa suunnatussa tilassa 15 on suurempi kuin polypropyleenin vastaava kutistuma.

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seostavana aineena sekoitetaan polypropyleenin ja polyetyleenin väliin vähäisiä määriä haaroittunutta polypropyleeniä, esimerkiksi propy- 20 leenin ja vähintään 4 hiiliatomia sisältävän polyolefii-nin kopolymeeriä.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lohkeamissuunta jokaisessa kerroksessa laminaatin mainittuja kerroksia, jotka suun- 25 nataan biaksiaalisesti, muodostaa 10-35° kulman laminaatin konesuunnan kanssa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että venytyssuhde jokaisessa suunnassa määrättynä kutistuksen jälkeen ei ylitä arvoa 30 2,5:1.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää laminaatin muodostamisen vähintään kahdesta, erikseen suulakepuriste-tusta lämpömuovautuvaa polymeerimateriaalia olevasta kal- 35 vosta, jolloin jokaisessa kalvossa on a) pääkerros, jossa on fibrillikuituinen rakenne, mikä muodostaa määräävän 36 84035 lohkeamissuunnan jokaiseen mainittuun kalvoon ja b) toinen kerros liitoslujuuden valvomiseksi, jolloin kalvot on liitetty toisiinsa siten, että mainitut määräävät lohkea-missuunnat ovat poikittain toistensa suhteen ja jolloin 5 ensimmäisen kalvon toinen kerros on toisen kalvon toista kerrosta vastassa, ja mainittujen kerrosten molekyylien suuntaamisen biaksiaalisesti venyttämällä kerroksia vaiheittain oleellisesti yksisuuntaisesti ja jolloin poikit-taisvenytys ja yhteenliittäminen suoritetaan kohdistamal-10 la paine laminaatin pintaan pitkin viivoja, jotka kulkevat oleellisesti laminaatin pituussuunnassa, aaltomaisen pinnan muodon muodostamiseksi sille ja joissa pääkerrok-sissa fibrillikuiturakenne muodostuu erittäin kiteisestä polypropyleenistä ja/tai suuritiheyksistä polyetyleeniä 15 olevista mikrofibrilleistä, jotka yleensä on upotettu matriisimateriaaliin, joka pääasiassa muodostuu pieniti-heyksisestä polyetyleenistä, ja että a) mainitun matrii-simateriaalin murtovenymä on sama tai suurempi kuin fib-rillit muodostavan polypropyleenin tai suuritiheyksisen 20 polyetyleenin mitattuna huoneen lämpötilassa hitaasti venyttäen ja että b) mainitut toiset kerrokset muodostuvat pääasiassa haaroittuneesta polyetyleenistä, jonka kuuma-saumauslämpötila on korkeampi kuin 100°C ja murtovenymä sama tai suurempi kuin fibrillit muodostavan polypropy-25 leenin tai suuritiheyksisen polyetyleenin.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laminaatti lämpökäsitellään lämpötilassa, joka on alempi kuin se lämpötila, jossa toiset kerrokset kuumasaumautuvat toisiinsa.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matriisimateriaalin sulamis-alue on alempi kuin toisen kerroksen ja että laminaatin annetaan kutistua ainakin yhdessä suunnassa lämpökäsittelyn aikana.

20. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetel män toteuttamiseksi, joka laite käsittää laminaatin (2) 37 84035 poikittaissuuntaista venytystä varten vähintään yhden parin toisiinsa lomittuvia, uritettuja teloja (3), ja telat (4) laminaatin pituussuunnassa tapahtuvaa venytystä varten, tunnettu siitä, että vähintään yksi kuumen-5 nettu tela (5) on sovitettu uritetun telaparin (3) jälkeen.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuumennettu tela (5) on sovitettu välittömään läheisyyteen uritetun telaparin (3) pinnan 10 kanssa.

22. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että vähintään yksi kuljetustela on asennettu uritetun telaparin tai viimeisen uritetun tela-parin (3) ja kuumennetun telan (5) väliin, jolloin vie- 15 rekkäiset telat mainitussa asennuksessa ovat niin lähellä toisiaan, että telan pinta tukee laminaattia (2) oleellisesti koko sen matkan ajan viimeiseltä uritetulta telapa-rilta (3) kuumennetulle telalle.

23. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, t u n -20 nettu siitä, että se käsittää kuuman telan (5) viereen sijoitetun vastatelan (6), jolla laminaatti (2) puristetaan laminaatin (2) ja kuuman telan (5) pinnan väliin jääneiden ilmakuplien poistamiseksi.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laite, t u n-25 nettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu välineet mainitun vastatelan (6) tärisyttämiseksi kuuman telan (5) suhteen. 38 8 4 0 3 5