FI83530B

FI83530B - Akrylatdispersion och dess anvaendning vid foertjockning av vaeteperoxidprodukter.

Info

Publication number: FI83530B
Application number: FI854940A
Authority: FI
Inventors: Norbert Maak; Detlef Hollenberg; Ludwig Schieferstein
Original assignee: Henkel Kgaa
Priority date: 1984-12-14
Filing date: 1985-12-13
Publication date: 1991-04-15
Also published as: ATE67216T1; FI83530C; NO166533C; NO166533B; JPS61143412A; NO854912L; DK169973B1; DK578685A; DE3584081D1; EP0184785A2; DK578685D0; EP0184785A3; DE3445549A1; FI854940A; EP0184785B1; US4685931A; FI854940A0

Description

1 83530

Akrylaattidispersio ja sen käyttö vetyperoksidivalmistei-den sakeuttamiseen

Keksinnön kohteena on etyyliakrylaatin, metakryyli-5 hapon, akryylihapon ja monityydyttymättömän sekapolyme-roituvan monomeerin muodostama sekapolymeeri-vesidisper-sio, jonka kiinteän aineen pitoisuus on 5-30 paino-%, joka soveltuu erityisen hyvin vesipitoisten systeemien, erityisesti vetyperoksidivalmisteiden sakeuttamiseen, 10 joita käytetään kehitinvalmisteina hapetushiusväri-aineissa ja hiusten valkaisuaineissa.

Alkaliliukoisten akrylaattidispersioiden käyttö vesipitoisten systeemien sakeuttamiseen on ollut tunnettua jo kauan. Sellaisia sekapolymeeridispersioita, jotka 15 sisältävät vähintään 10 paino-% akryylihappo-alempi-alkyyliesteriä, 25-70 paino-% metakryylihappoa ja mahdollisesti 0-40 paino-% muuta sekamonomeeria, joiden kiinteän aineen pitoisuus on 25-50 paino-%, selostetaan esim. GB-PS-870 994:ssä. DE-AS-1 164 095:n perusteella 20 tunnetaan sekapolymeerejä, jotka sisältävät 50-75 paino-% etyyliakrylaattia, 25-35 paino-% akryylihappoa ja 0-25 paino-% muuta sekamonomeeria. Mainituissa painotuotteissa • esitetään myös mahdollisuus lisätä polymeerien molekyyli- painoja ja siten niiden sakeutusvaikutusta, lisäämällä 25 verkkouttavia, monityydyttymättömiä sekapolymeroituvia sekamonomeereja. GB-PS-870 994:ssä ilmoitetaan, että verkkouttavien sekamonomeerien pitoisuuden ollessa 0,1-0,8 paino-% ja erityisesti 0,15-0,3 paino-%, seurauksena on erityisen edullisten polymeerien muodostuminen.

30 Mainittujen painotuotteiden perusteella tunnetut sekapolymeeri-dispersiot eivät kuitenkaan täytä korkeita vaatimuksia, joita hyvävaikutuksisille sakeutusaineille asetetaan: neutraloiduilla dispersioilla on usein taipumus voimakkaaseen säikeistymiseen, mikä tekee ne käyttö-35 kelvottomiksi kosmeettisiin tarkoituksiin johtuen siitä aiheutuvasta limamaisesta tunnusta iholla. Toisilla disper- 2 83530 sioilla on vain kohtalainen sakeutuskyky, tai sakeutettujen valmisteiden viskositeetti on äärimmäisen herkkä häiriöille, so. se joko alentuu voimakkaasti seosaine-osien kuten esim. elektrolyyttien vaikutuksesta tai 5 kasvaa geelialueeseen asti. Epäedullista on myös viskositeetin liian suuri riippuvuus sakeutusaineen konsentraa-tiosta. Erityisen korkeat vaatimukset asetetaan alkali-liukoisille akrylaatti-sekapolymeeridispersioille, joita käytetään vetyperoksidivalmisteiden sakeuttamiseen, jotka 10 ovat tavallisia hapetushiusvärlaineiden tai hiusten valkaisuaineiden kehitinvalmisteissa. Näitä heikosti happameksi säädettyjä valmisteita sekoitetaan juuri ennen käyttöä alkalisen värivoiteen kanssa alkaliseksi väriaineeksi. Tämän vuoksi voiteen konsistenssi häiriytyy.

15 Kehitevalmisteen sisältämän sakeutusdispersion on sen vuoksi oltava alkalisen väriaineen molempien komponenttien yhdistämisen jälkeen viskositeetiltaan sopiva hiuksissa käytettäväksi. Erilaisten hapetushiusväriainevalmis-teiden reseptien ollessa osittain huomattavasti toisis-20 taan poikkeavia, kehitevalmisteen on kyettävä takaamaan aina samoin annostettuna myös aina samanlainen väripohjus-teen ja kehitevalmisteen muodostaman seoksen käytön kannalta edullinen konsistenssi. Tämä on mahdollista vain jos konsistenssia säätelevä sakeutusaine on erityisen 25 tehokas ja häiritsevistä vaikutuksista riippumaton.

Sama pätee hiusten valkaisuaineiden osalta. Nämäkin formuloidaan 2-komponenttisiksi tuotteiksi, joissa on heikosti happameksi säädettyä vetyperoksidi-valmistetta ja alkaliseksi säädettyä valkaisuvoidetta, jotka 30 sekoitetaan ennen käyttöä toistensa kanssa. Vetyperoksidi-valmisteen on tällöin sisällettävä sakeutusdispersiota, joka alkalisen valkaisuaineen komponenttien yhdistämisen jälkeen saa aikaan hiuksissa käytettäväksi sopivan viskositeetin.

35 Keksittiin, että etyyliakrylaatin, metakryylihapon, akryylihapon ja monityydyttymättömän sekapolymeroituvan 3 monomeerin vesidispersiolla, jonka kiinteän aineen pitoisuus on 5-30 paino-%, joka on tunnettu siitä, että seka-polymeerin muodostavat 50-60 paino-% etyyliakrylaattia, 5 30-40 paino-% metakryylihappoa, 5-15 paino-% akryylihappoa ja 0,02-0,04 paino-% kaksi tyydyttymätöntä sidosta omaavaa sekapolymeroituvaa monomeeria, on erityisen suuri sakeuttava vaikutus vesiliuoksiin sen 10 jälkeen kun vapaat karboksyyliryhmät on neutraloitu vesiliukoisilla alkaleilla, että sakeutetut vesiliuokset ovat samentumista vapaita ja että viskositeetti ja kirkas-liukoisuus ovat suhteellisen stabiileja liuenneiden suolojen vaikutusta vastaan.

15 Mainittujen ominaisuuksien perusteella keksinnön mukainen sekapolymeeridispersio soveltuu aivan erityisesti lisäaineeksi vesipitoisiin, heikosti happamiin vetyperoksidivalmisteisiin, antamaan näille neutraloinnin jälkeen, erityisesti pH-arvon nostamisen jälkeen arvon +8 20 yläpuolelle, suuremman viskositeetin.

Keksinnön mukaisen sekapolymeeri-dispersion valmistus tapahtuu sinänsä tunnetuin menetelmin käyttämällä sopivaa, sinänsä tunnettua emulgaattori- ja stabilisaat-torisysteemiä ja sinänsä tunnettua käynnistyssysteemiä.

25 Emulgaattoreiksi ja stabilisaattoreiksi soveltuvat esim. nonyylifenoksipolyetoksisulfosukkinaatit ja/tai alkyyli-polyetoksisulfaatit natrium- ja/tai ammoniumsuoloinaan, kuten DE-OS-2 107 651:ssä on selostettu. Näiden emulgaat-torien käyttömäärät on valittava niin suuriksi, että 30 dispersion hienojakoisuus ja stabilisuus saadaan riittävän hyväksi. 1-4 paino-% sellaisia emulgaattoreita, dispersiosta laskien, on yleensä riittävä määrä. Radikaali-käynnistäjinä käytetään ensisijaisesti kalium- tai ammoniumperoksidisulfaattia, joskin sopivia ovat muutkin 35 tunnetut radikaalin muodostajat kuten esim. tert.-butyyli-hydroperoksidi. Käytettäessä kalium- tai ammoniumperoksidi- 4 83530 sulfaattia 0,002-0,01 paino-%, dispersiosta laskien, on riittävä määrä.

Monityydyttymättömien sekapolymeroituvien mono-meerien tarkoituksena on suurentaa suunnitellusti verk-5 kouttamalla sekapolymeerin molekyylipainoa. Sekapolyme-roituviksi, kaksi tyydyttymätöntä sidosta omaaviksi mono-meereiksi soveltuvat erityisen hyvin akryyli- ja metak-ryylihapon esterit, kuten esim. etyleeniglykolidimet-akrylaatti, trimetylolipropaani-trimetakrylaatti, poly-10 etyleeniglykoli (400)-dimetakrylaatti, allyylimetakry- laatti, 2-etyyliheksaani-1,3-dimetakrylaatti. Verkkoutta-miseen käytettävien monityydyttymättömien sekapolymeroituvien monomeerien määrällä on suuri vaikutus keksinnön mukaisen sekapolymeerin ominaisuuksiin, koska liian 15 vähäinen verkkoutusaineen osuus ei saa aikaan riittäviä sakeutusominaisuuksia ja aiheuttaa voimakasta taipumusta säikeistymiseen, liian suuri verkkoutusaineen osuus samentumisia tai kellastumista neutraloidussa polymeerissä. Erityisen sopivia polymeeridispersioita saadaan 20 jos sekapolymeerissä on noin 55 paino-% etyyliakrylaattia, noin 35 paino-% metakryylihappoa, noin 10 paino-% akryylihappoa ja noin 0,025 paino-% etyleeniglykolidimetakrylaattia.

25 Keksinnön mukaisten sekapolymeeridispersioiden valmistusmenetelmäksi soveltuu erityisesti niin sanottu monomeerin lisäjuoksutusmenetelmä. Tällöin reaktioastiaan pannaan ensin vesiliuos, joka sisältää noin kolmanneksen käynnistäjästä ja noin 40 paino-% emulgaattoreita, ja 30 liuoksen päälle muodostetaan neutraali kaasuatmosfääri (hiilidioksidia tai typpeä). Noin 70-80°C:seen lämmitettyyn reaktioastiaan lisätään ensin sekoittaen osa mono-meeriseoksesta ja reaktion käynnistyttyä loput monomeeri-seoksesta ja jäljellä olevan emulgaattorimäärän liuos ja 35 toinen kolmannes käynnistäjästä samanaikaisesti vähitellen, johtamalla pois polymerointilämpöä. Polymerointi- 5 83530 lämmön kehittymisen päätyttyä, suositeltavaa on lisätä sen jälkeen annoksittain käynnistäjän viimeisen kolmanneksen vesiliuos monomeerien pääosan reagoinnin varmistamiseksi .

5 Keksinnön mukaisia sekapolymeeridispersioita voi daan valmistaa jopa 50 paino-% kiinteätä ainetta sisältäviksi. Kuitenkin on osoittautunut, että pitämällä kiinteän aineen pitoisuus välillä 5-30 paino-%, ensisijaisesti välillä 20-30 paino-%, muodostuu hyvin pienin 10 osuuksin karkeita koagulaatteja, jotka polymeroinnin jälkeen on poistettava suodattamalla.

Keksinnön mukaiset sekapolymeeridispersiot ovat vesiliuoksessa helppojuoksuisia ja stabiileja. Ne säilyvät heikosti happamissa vesiliuoksissakin, joissa pH-15 arvot ovat välillä 2-5, stabiileina ja ohutjuoksuisinä. Siinä tapauksessa, että laimeiden vesiliuosten pH-arvoa nostetaan emästen vesiliuoksilla, esim. ammoniakkiliuoksella, alkalihydroksidiliuoksilla (esim. natronlipeä, kalilipeä), alkanoliamiineilla (esim. mono-, di- tai 20 trietanoliamiini) ja sekapolymeerin karboksyyliryhmät neutraloidaan, so. muutetaan suolamuotoon, polymeeri-ketjut alkavat purkautua ja liuosten viskositeetti kohota. pH-arvon ollessa 8 karboksyyliryhmien täydellinen ionisoituminen ja viskositeetin kehittyminen on päättynyt.

25 Lisättäessä edelleenkin alkalia sakeutuneiden liuosten viskositeetti pienenee kuitenkin vain vähän ja on suurin piirtein riippumaton vesiliukoisten suolojen lisäyksenkin suhteen.

Tämän vuoksi keksinnön mukaiset sekapolymeeri-30 dispersiot soveltuvat aivan erityisesti vetyperoksidi-valmisteiden valmistamiseen käytettäväksi kehitteinä hapetusvärlaineissa tai hiusten valkaisuaineissa. Sellaiset kehitedispersiot ovat tunnetut siitä, että ne sisältävät 1-20 paino-% vetyperoksidia ja 35 1-15 paino-% keksinnön mukaisen sekapolymeeri- dispersion sekapolymeeriä (kiinteätä ainetta) ja merkit- 6 83530 sevät erityistä keksinnön suoritusmuotoa. Tunnusomaisten aineosien ohella sellaiset kehitedispersiot sisältävät lisäksi pinta-aktiivisia aineita, ensisijaisesti anioni-siä tai ionittomia synteettisiä tensidejä määrin 0,2-5,0 5 paino-%. Anionisina tensideinä voivat olla rasva-alkoholi-sulfaatit tai rasva-alkoholipolyglykolieetterisulfaatit natrium-, kalium-, ammonium- tai alkanoliammoniumsuolojen muodossa. Vetyperoksidin stabiloimiseksi niissä voi olla esim. dipikoliinihappoa, kinoliinihappoa, polyfosfaatteja 10 tai DE-PS-1 107 207:n perusteella tunnettuja fosforihapok-keen asylointituotteita, esim. 1-hydroksietaani-1,1-difosforihappoa määrin 0,05-1,5 paino-%. pH-arvon säätämiseksi heikosti happameksi, välille noin 2-5, käytetään ensisijaisesti hapanta natriumpyrofosfaattia (Na2H2P2°7)· 15 Kosmeettisten ominaisuuksien parantamiseksi voidaan sen lisäksi lisätä tuoksuaineita ja vesiliukoisia proteiini-johdannaisia.

Kehitedispersiot sekoitetaan välittömästi ennen käyttöä selvästi alkaliseksi säädetyn väripohjusteen tai 20 valkaisupohjusteen kanssa, jolloin seoksella on heikosti alkalinen pH-arvo, noin 8-10. Vetyperoksidikonsentraa-tiosta ja halutusta vaikutuksesta riippuen kehitedisper-sion ja väri- tai valkaisupohjusteen seossuhde on 2:1-1:2 (paino-osia).

25 Väri- ja valkaisupohjusteet ovat useimmiten emul- siopohjäisiä, so. voidemaisia emulsioita tyyppiä öljy -vedessä. Rasvafaasina ne sisältävät ensisijaisesti rasva-alkoholeja, jotka muutetaan anionisten emulgaattorien, ensisijaisesti rasva-alkoholisulfaatin, rasva-alkoholi-30 polyglykolieetterisulfaatin tai myös ionittomien emulgaattorien, esim. etyleenioksidin ja rasva-alkoholien liittymistuotteiden, rasvahappojen, rasvahappo-osaglyseri-dien, sorbitaanirasvahappoesterien tai rasvahappoalkanoli-amidien kanssa voiteen muotoiseksi emulsioksi. Nämä emul-35 siopohjusteet sisältävät yleensä 7-15 paino-% rasva- alkoholia, joka on emulgoitu 4-10 paino-%:n avulla mainit- 7 83530 tuja emulgaattoreita (koko emulsiosta laskien). Väripoh-justeiden ollessa kyseessä näihin emulsiopohjusteisiin lisätään hapetusväriaine-esituotteet. Valkaisuvoidepohjus-teet eivät yleensä sisällä lainkaan hapetusväriaine-5 esituotteita, mutta voivat sisältää myöskin pieniä määriä hapetusvär ia ine-e situotte itä h immennystarkoituks issa, kompensoimaan ruskeita hiuksia valkaistaessa helposti ilmaantuvaa kellertävää tai punertavaa vivahdusta. Sen lisäksi väri- ja valkaisupohjusteet sisältävät emäksiä, 10 ensisijaisesti NH^-liuosta ja puskurisuoloja (ammonium-suoloja) alkalisen pH-arvon, noin 9-11, stabiloimiseksi, samoin kuin tuoksuaineita ja hiuskosmeettisia vaikutus-aineita kuten esim. proteiinijohdannaisia ja kationisia polymeerejä pienin määrin.

15 Sekoitettaessa keskenään väri- tai valkaisupohjus- teita kehitedispersioiden (I^C^-valmisteiden) kanssa, voidepohjusteen konsistenssissa tapahtuu melkoista luhistumista. Seoksessa säätyvän alkalisen pH-arvon vaikutuksesta johtuen tällöin tapahtuu kuitenkin keksin-20 nön mukaisen sekapolymeeridispersion aiheuttamaa viskositeetin kasvua. Tällä tavalla saadaan värivalmisteita tai valkaisuvalmisteita, joita voidaan levittää hiuksille hyvin siveltimellä tai appiikointisuuttime11a varustetusta appiikointiastiästä. Tällä tavalla vältetään menestyk-25 sellisesti tunnetut ongelmat, joita esiintyy sellaisten väri- tai valkaisuvalmisteiden liian alhaisesta konsis-tenssista johtuen, erityisesti väri- tai valkaisuvalmis-teen valuminen hiuksia pitkin ja käsittelemättömien hiusten osien värjäytyminen ja valkaistuminen. Tämän lisäksi 30 värjäytymistulos saadaan loistavaksi.

Seuraavien esimerkkien tarkoituksena on valaista lähemmin keksinnön kohdetta.

Esimerkkejä 1. Reaktioastiaan pantiin liuos, jossa oli 35 62,5 paino-osaa vettä (täysin suolatonta), 0,76 paino-osaa nonyylifenoksipolyetoksi(9 EO)-sulfosukkinaattia, dinatriumsuolaa, 8 83530 0,76 paino-osaa natrium-alkyyli(C12_.|g)Ρ°1Υ“ etoksi(10 EO)sulfaattia, 0,002 paino-osaa airanoniumperoksidisulfaattia. Sekoittamalla alhaista sekoitusastetta käyttäen 5 lisättiin 1 paino-osa kuivajäätä (C02). Vapautuva C02~ kaasu sai aikaan laitteen kaikissa osissa hapettoman atmosfäärin. Sen jälkeen kun annostusliuokset oli täytetty tiputussuppiloon, tähän jakautettiin toinen paino-osa kuivajäätä, joten siinäkin muodostui hapeton atmosfääri. 10 Reaktioastia lämmitettiin 75°C:seen ja lisättiin 20 paino-% lisäjuoksutusliuosta I, jossa oli 15,86 paino-osaa etyyliakrylaattia, 10,00 paino-osaa metakryylihappoa, 2,86 paino-osaa akryylihappoa, 15 0,007 paino-osaa etyleeniglykolidimetakrylaattia ja 0,29 paino-osaa etikkahappoanhydridiä.

5-10 minuutin kuluttua lämpötilan kohoaminen 78°C:seen osoitti reaktion käynnistyneen. 25-30 minuutin 20 kuluessa lisättiin nyt samanaikaisesti tasaisesti tiputtamalla lisäjuoksutusliuos II, jossa oli 4,58 paino-osaa vettä, 1,14 paino-osaa nonyylifenoksipolyetoksi(9 EO)-sulfosukkinaattia, dinatriumsuolaa, 25 1,14 paino-osaa natriumalkyyli(C^21g)P°ly- etoksi(10 EO)sulfaattia, 0,002 paino-osaa ammoniumperoksidisulfaattia, ja loput lisäjuoksutusliuoksesta I. Reaktiolämpötila pidettiin tällöin jäähdyttämällä 80-85°C:ssa. Juoksu-30 tuksen päätyttyä sekoitettiin niin kauan, että lämmön kehittyminen noin 20-30 minuutin kuluttua oli päättynyt. Sitten lisättiin liuos, jossa oli 0,1 paino-osaa vettä ja 0,002 paino-osaa ammoniumperoksidisulfaattia, ja 35 sekoitettiin edelleen 60 minuuttia 75°C:ssa. 20°C:seen jäähdyttämisen jälkeen dispersio laskettiin tekoaine- 9 83530 seulapussin läpi, jonka seulan silmäkoko oli 2 50^,u.

Saadun dispersion kiinteän aineen pitoisuus oli 28,5 paino-%. 1 paino-% kiinteätä ainetta sisältäväksi laimennetun ja NH^-liuoksella pH-arvoon 8 säädetyn liuok-5 sen viskositeetti 20°C:ssa oli 2500 mPa.s (mitattuna Brookfield-rotaatioviskosimetrilla kierrosnopeuden ollessa 20 kierr./min.).

2. Saman menetelmän mukaisesti kuin esimerkissä 1 valmistettiin toinen dispersio, jolloin lisäjuoksutus-10 liuos I sisälsi 15,86 paino-osaa etyyliakrylaattia, 11,40 paino-osaa metakryylihappoa, 1,45 paino-osaa akryylihappoa, 0,007 paino-osaa etyleeniglykolidimetakrylaattia, 15 0,29 paino-osaa etikkahappoanhydridiä.

Saadun dispersion viskositeetti, sen jälkeen kun se oli laimennettu 1 paino-% kiinteätä ainetta sisältäväksi ja pH oli säädetty (NH^-liuoksella) arvoon 8, oli 2200 mPa.s (20°C).

10 83530 Φ

Φ e»P

•H I

ρ o > β = = = = = β ·<Η

(Λ (O O

•H Oi O

(Ö m t- ϋ m o <- τ o rH *· * I * *· I - I T3 <Ö ID (N O O r- fö > (N r-

dO

0 (DC = = = = = = =

Ό -H

H (Ö O

o a o > O r-

HtT) O m t— CM O OM

M* | Ό :0j ID Ot-OOi-t- (0 > cm ία) cX>

M I

ui o β β = = = = = = = =

•n -H

Xl Π3 O

O Dj O

D m o o in r- aim m r- j— cm o cm >- - - - - - - > T) -P id οοοο'-οο ra

^ CM

:<d UI — —.

β m dl β σι ·· 1 <#> Il

O

w oo <0 m CM -p Dj

CM ' 00 -H

»- dl UI

+ Φ U -Ρ Φ rH I -Ρ β ”=0 O CM o -H β <D 1- β r- 3 4J 3

:<0 -PUWU-P4-I X

•n W | | -H rO

<U β cm ro ui ui fl ro

X -n T- 2 o Φ w -P

x x: u a) i >i ui Ρ O Ή 01 Q) rH o <v a -h h-ι -π β o β ε 3 rH -p rH -H p ·Η

•Ρ 01 Ο Φ Ο Φ Ό >Ί rH

οι ·ρ χ: ίο χ; -η >, ·η ι Q) Φ Ο ΜΗ Ο Ρ XI <Η η :0 X X rH ,* :φ ·Η :0 ·>* ffi •Ρ rHrH3rH>fi-H ο 2 4-1 fö (Ö 01 <0 01 ·Η £= Ui — >ι >1 I β ·Η >, ΓΟ ΓΗ :Φ \ Φ Φ 4-1 φ >, o r Η

Ui ·Η> > φ -Ρ «Ρ U1 Μ·ϋ Ρ Ρ οι 01 a Ο Ρ CMK -μ- 01 • :φ φ ΦΦΡΦΦ^ΚΦ en >05 KE0iH2w2l> n 83530 fo 4-> +J tn

<D

»o dP <0 ·~

HI ft U

O 0= = = = = BO

> C o S -H o vo cm to ro in ^ vo o *— vo ^-

-H G Qj T— ro T— .. (N

(0 Q) - *· *— ^ y -μ (N O r- Ό rH G (0 (0 (0 > > (0 w 4-> dP · 4-> I (0 — <1) O ft u

OG= = = = = BO

•H -H O

O G f0 O ID CM

> <U O. o VO ~- •H +J T- 00 G H O m cm r'- o *- cm :rö (0 - - «- T— T— Ό · · > > CM O O (0 (Tl

P

4->

(1) dP W

4-1 I

en o ifl —.

3 G = = = = = (¾ O

•n -H SO

X3 (Ö O O

O dl O O 04 a T- m — en o tn cm m co r- σν ^ 3 * * * *> Ό ·· en

4-1 O CM O O CD (Ö CM

>1 -P ^

> G I

:rö <0 ^ O T- .

en > G Qj oo X

0) a -H - 0) G (0 X en w .. xi χ

I dP -H G II VO

O I G CU QJ

ω oo o εκ ό n

(N M-l -H a K

04 — en en 3 Ω O <u en en

+ <ϋ »g CL) G

rH -H » G G G 3

O -P Ό OG OO AS

t— 3 4-> I —· -H 3 OO

Cj ω -P w w AI +)·η — — I i eö * O G en en o (N nj nl >- s (1) id 3 G O v Jo *- 2 en i -H a ·· -n φ o oi1-1 U >, -h r-ι en o- x3 a cm O -H H G -HO o « — Il •H -H 4-> o (0 G Ό CM 1¾ -H , en H+JGtoeu-Ha 3 Ό -Hr; G OnJO-PGPcM en<u -P ^

O) Λ ιβ >i O ·· ® Hi -H 4-) -P

a O Ή ,G -H dP (U CM (fl-H O) G

en Λί H -H en i ε eö A! 43 (1)G

-H rHGCAJlCl^Z rH Q) 4-> A3 Ό (3 en -h O co h — eö Ai -H — ω i -h g ^ o > w

4-> <Ö <UT3 O

H > 4J >1 (M (U Η -H X

JS en o 43 O AI in G tn

Q) 3 G I CM 0) Q) :fÖ -H

K « ai-tccn> > >

Claims

12 83530

1. Etyyliakrylaatin, metakryylihapon, akryylihapon ja monityydyttymättömän sekapolymeroituvan monomeerin 5 vesidispersio, jonka kiinteän aineen pitoisuus on 5-30 paino-%, tunnettu siitä, että sekapolymeerin muodostavat 50-60 paino-% etyyliakrylaattia, 30-40 paino-% metakryylihappoa, 10 5-15 paino-% akryylihappoa ja 0,02-0,04 paino-% kaksi tyydyttymätöntä sidosta omaavaa sekapolymeroituvaa monomeeria.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vesidispersio, tunnettu siitä, että sekapolymeerin muodostavat 15 noin 55 paino-% etyyliakrylaattia, noin 35 paino-% metakryylihappoa, noin 10 paino-% akryylihappoa ja noin 0,025 paino-% etyleeniglykolidimet-akrylaattia.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisten seka- polymeeridispersioiden käyttö lisäaineena vesipitoisissa, heikosti happamissa vetyperoksidivalmisteissa, antamaan näille korkeamman viskositeetin neutraloinnin jälkeen, erityisesti pH-arvon nostamisen jälkeen arvon 8 yläpuo-25 lelle.

4. Vetyperoksidivalmisteet, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kehitteinä hapetushiusväriaineissa tai hiusten valkaisuaineissa, tunnetut siitä, että niiden pH-arvo on 2-5 ja että ne sisältävät 30 1-20 paino-% vetyperoksidia ja 1-5 paino-% (kiinteätä ainetta) patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen dispersion sekapolymeeria. 13 83530