FI83479B - Foerfarande och anordning foer behandling av fibersuspension. - Google Patents

Description

83479

Menetelmä ja laite kuitususpension käsittelemiseksi

Esillä olevan keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen kuitususpension käsittelemiseksi. Erityisesti keksinnön mukainen menetelmä ja laite soveltuvat paperi- ja selluloosa-teollisuuden kuitususpensioiden saostukseen.

Ennalta tunnetaan periaatteessa kahta eri tyyppiä olevia saostimia, vaiheittaisia ja jatkuvatoimisia. Vaiheittaisissa saostimissa massalla täytetään saostuskammio, jossa massasta puristetaan kammion seinämien perforointien lävitse nestettä, minkä jälkeen massa poistetaan kammiosta. Jatkuvatoimiset saostimet toimivat siten, että massaa sekä syötetään laitteeseen että poistetaan laitteesta tasaisena virtana.

Tavallisimmin tekniikan tason mukaiset saostimet ovat rum-pusaostimia, joista esimerkkeinä mainittakoon patenttijulkaisujen FI 71785 ja SU 1116104 mukaiset ratkaisut. Ensinmainitun FI- patenttijulkaisun mukainen laite koostuu sylin-terimäisestä rei'itetystä rummusta, sen ympärille järjestetystä vaipasta, jonka välys rumpuun nähden tasaisesti kapenee massan syöttökohdasta poistokohtaan päin , ja akselista , josta ulkonee rummun aksiaalisten urien läpi joukko elimiä, jotka rummun pyöriessä pakottavat massan kiertymään rummun mukana. Laitteen ominaisuuksiin kuuluu vielä lisäksi se, että rummun akseli eroaa mainitusta elimien akselista, jolloin elinten ulkonema rummun pinnasta vaihtelee rummun eri asennoissa .

p635/a 2 83479

Toisena versiona esitetään SU- patentissa 1116104 saostin, joka rakenteeltaan vastaa läheisesti edellä mainitun FI-julkaisun ratkaisua. Erona on se, että tässä versiossa ei käytetä vaipan ja rei'itetyn rummun välille rummun läpi ulottuvia elimiä, vaan massan täytyy kitkavoiman avulla pysyä rummun pyörinnän mukana.

Lisäksi tunnetaan esimerkiksi US- patenttijulkaisun 4566381 mukainen saostin, jolla erotetaan vettä kiintoaineesta ja joka koostuu kahdesta sisäkkäisestä rei'itetystä rummusta, jotka rummut sijaitsevat epäkeskeisesti toisiinsa nähden. Tavallisimmin ulompi rumpu on tuettu teloilla tai rullilla siten, että se kestää sisemmän rummun massaan kohdistaman puristuksen, joka siirtyy ulompaan rumpuun. Sisempi rumpu on asetettu kiinteäksi paikallaan pyöritettäväksi, jolloin haluttu puristus-/saostusvaikutus saadaan siirtämällä ulompaa rumpua sisemmän rummun suhteen. Massa syötetään rumpujen väliseen avoimempaan tilaan ennen puristuskohtaa ja saostettu massa poistetaan kaapimilla tai vastaavilla rumpujen pinnoilta puristuskohdan jälkeen.

Edellä esitetyillä ja myös muilla jatkuvatoimisilla saosti-milla tiedetään ongelmaksi veden siirtyminen massasta sih-tipinnalle, koska kullekin tilanteelle on olemassa tietty maksimaalinen diffuusionopeus, joka rajoittaa massan saos-tumisnopeutta. Mikäli massaa ei pysäytetä saostimessa tai muutoin anneta siinä olevalle nesteelle aikaa siirtyä sih-tipinnoille, ei massan saostumisessa päästä kovinkaan suuriin sakeuden nousuihin yhdessä vaiheessa. Toisena ongelmana koetaan sihtipintojen puhdistus, koska sihtipinnat pyrkivät joka tapauksessa vähitellen tukkeutumaan. On myös mahdollista, että saostimen koko sihtipinta tukkeutuu äkillisesti. Kummassakin tapauksessa tulee kyseeseen sihtipinnan aukkojen puhdistaminen, mille ei toistaiseksi ole pystytty esittämään käyttökelpoisia menetelmiä ja laitteita.

Toisaalta sihtipintojen tukkeutuessa tarvitaan tavanomaisissa saostimissa erilaisia säätöjärjestelyjä, joilla pyritään p635/a 3 83479 estämään koko prosessin keskeytyminen sihtipintojen kokonaan tukkeutuessa, jolloin myös koko saostimen tukkeutuminen on vaarana. Eräänä lisäongelmana on puristinperiaatetta käyttävissä saostimissa se, että suodokseen joutuvien kuitujen määrä ylittää helposti hyväksyttävät raja-arvot.

Edellä esitettyjen haittapuolien korjaamiseksi on kehitetty uudentyyppinen saostin, jolle on ominaista, että sen toiminta on ulkoisesti jatkuvaa ts. seostettava massa virtaa jatkuvasti laitteeseen ja seostettua massaa poistuu jatkuvasti laitteesta, mutta sisäisesti laite on staattinen ts. massa pysähtyy laitteen sisällä, jolloin itse saostus tapahtuu.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä, että suspensio saatetaan saostumaan sylinterimäisen ja olennaisesti akseliaan vastaan kohtisuoralta poikkileikkaukseltaan epäpyöreän kappaleen välisessä tilassa, jossa suspensioon kohdistetaan puristusvoimia kiertämällä mainittuja pintoja toistensa suhteen, jolloin suspension liike pysähtyy sihti-pinnan suhteen, suspension tilavuus pienenee ja suodos poistuu sihtipinnan läpi ja, että sihtipintaa pyyhitään elimellä, joka irroittaa saostuneen massan sihtipinnasta ja, että sihtipinnan aukkojen läpi johdetaan takaisinhuuhtelu, jolla irroitetaan sihtipinnan aukkoihin tarttuneet kuidut.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusmerkillistä, että saostustilan muodostavien vaippojen väliin jää olennaisesti epäpyöreä renkaanomainen tila, ja että tilaan olennaisesti sen laajimmalle kohdalle sijoittuu toiseen vaippaan kiinnitetty sihtipinnalle ulottuva siipielin.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella saavutettavia etuja ovat mm. laitteen helppo säädettävyys. Saostusaluetta on helppo muuttaa pyörimisnopeuden ja syöttövirtauksen suhteen avulla. Mikäli laite ei pyöri, ei tapahdu saostumista, vaan massa virtaa suoraan laitteen läpi. Pyörimisnopeutta nostettaessa saostumisaste nousee, massa joutuu pysähtymään p635/a 4 83479 laitteen sisälle, jolloin saavutetaan tasainen saostus. Mikäli laite puolestaan pyrkii tukkeutumaan, roottorin pyörimisnopeus laskee, saostusaste laskee, ja massa virtaa nopeammin laitteen läpi. Siten laite säätää itse oman toimintansa, mikäli roottoria pyöritetään vakiomomentilla. Jos laite puolestaan tukkeutuu kokonaan, ts. pyörimisnopeus laskee nollaan, massa pääsee virtaamaan suoraan laitteen läpi saostu-mattomana.

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen kaavamaisena aksiaalileikkauskuvantona, kuvio 2 keksinnön mukaisen laitteen erään edullisen suoritusmuodon kaavamaisena poikkileikkauskuvantona, kuvio 3 keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista yksityiskohtaa sihtipinnan puhtaanapitämiseksi, kuvio 4 selventää suspension saostumisvaiheita ja suspension kulkua saostimessa, ja kuvio 5 esittää vielä keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon .

Kuvion 1 mukaisesti koostuu keksinnön mukainen laite ulko-vaipasta 1, jossa on yhteet 2, 3 ja 4 seostettavalle mas salle, seostetulle massalle ja suodokselle ja jonka sisälle on järjestetty olennaisesti sylinterimäinen sihtipinta 5, joka yhdessä ulkovaipan kanssa muodostaa suodostilan 6. Sihtipinnan 5 sisäpuolelle on järjestetty pyörivästi roottori 7, jonka akselia 8 käytetään tavanomaisilla käyttölaitteilla (ei esitetty). Roottori 7 on ainakin ylemmästä päästään suljettu kokonaan siten, että saostettava massa ei pääse roottorin sisälle.

Kuvion 2 mukaisesti muodostuu sihtipinnan 5 sisällä akselin 8 pyörittämä roottori 7 epäpyöreästä, tässä tapauksessa olennaisesti spiraalimaisesta pinnasta 9, joka yhdessä sihtipin- p(>35/ a s 83479 nan kanssa määrittää saostustilan 10 ja joka valmistusteknisistä syistä voidaan valmistaa esimerkiksi kahdesta puoliympyrän muotoisesta levyosasta. Mainitut levyosat, olivatpa ne puoliympyrän muotoisia tai mitä tahansa sopivaa muotoa, on yhdistetty toisistaan erillään olevista päistään vaippaosalla 11, joka voi olla radiaalisuuntainen, kaareva tai vastaava. Lisäksi roottoriin 7 kuuluu olennaisena osana sen vaippapin-nalle 9 järjestetty siipielin 12, jonka tarkoitus on kaapia saostunut massa irti sihtipinnalta 5 ja puhdistaa sihtipinta 5 uutta saostusvaihetta varten. Joissakin tapauksissa vaippa-pinta 9 voi olla myös suurimmalta osalta poikkileikkaukseltaan ympyrämäinen. Kuitenkin on olennaista, että vaippapinta on ainakin joiltakin osiltaan epäpyöreä.

Kuviossa 3 esitetään tarkemmin siipielimen 12 rakenne ja toiminta. Siipielin 10 on järjestetty ulottumaan koko roottorin pituudelle joko aksiaalisesti tai jonkin verran ak-siaalisuunnasta poikkeavasti. Siipielin 10 on kiinnitetty sellaiselle kohdalle roottorin 7 vaippaa, että vaippapinnan 9 ja sihtipinnan 5 välinen etäisyys on lähes suurimmillaan, mutta kuitenkin siten, että siipielimen 12 ja spiraalivaipan 9 päät yhdistävän vaippaosan 11 välille jää riittävä tila 13, johon saostunut massa mahtuu ja josta se purkautuu lopulta ulos roottorin 7 ja sihtipinnan 5 välisestä saostustilasta 10. Siipielin 12 koostuu kaapimesta 14, joka edullisesti on muotoiltu siten, että se irroittaa sihtipinnalle tarttuneen massan ja ohjaa sen tilaan 13 roottorin pyöriessä kuvion nuolen mukaisesti. Kaapimessa 14 on sen sihtipintaa 5 vasten olevalla pinnalla ura 15, joka on aukon 16 ja yhdyskappaleen 17 sekä roottorin vaipassa 9 olevan aukon 18 kautta yhdistetty roottorin 7 sisätilaan. Yhdyskappale muodostuu kahdesta toistensa suhteen liukuvasta sisäkkäisestä osasta 19 ja 20, joista toinen 19 on kiinnitetty kaapimeen 14 ja toinen 20 roottorin 7 vaippapintaan 9. Edullisesti yhdyskappale muodostuu holkkimaisista osista, joita yhdyskappaleita on ainakin kaksi yhdistämässä siipielintä 12 roottorin 7 vaippapintaan 9. Tällöin tilasta 13 on suurimmalta osalta, lähes koko root- p635/a 6 83479 torin pituudelta yhteys siipielimen 12 ja roottorin 7 välistä saostustilaan 10, ts. siipielimen ja roottorin välinen tila on suurimmalta osalta avoin. Yhdyskappaleen 17 sisälle on järjestetty yksi tai useampia jousilaitteita 21, jotka painavat kaavinta 14 sihtipintaa 5 vastaan. Kuten jo edellä mainittiin on kaapimen tarkoituksena paitsi kaapia saostunut massa irti sihtipinnasta myös puhdistaa sihtipinta seuraavaa saostusvaihetta varten. Tämä saadaan aikaan esimerkiksi siten, että suodostilan 6 suodoksen poistoyhteeseen 4 on järjestetty venttiili 22, jolla suodostilassa pidetään suurempaa painetta kuin mikä vallitsee roottorin 7 sisällä ja toisin sanoen myös siipielimen urassa, jonne suodosnestettä tällöin puristuu sihtipinnan 5 aukkojen läpi kaapimen 14, yhdyskappaleen 17 ja aukon 18 kautta. Virratessaan kyseiseen suuntaan suodos huuhtelee sihtipinnan aukot puhtaiksi niihin tarttuneista kuiduista, jolloin saostimen saostuskyky ei pääse laskemaan. Huuhteluun käytetty suodos poistetaan roottorin sisältä muun suodoksen joukkoon joko suoraan tai paineensää-töventtiilin kautta. Fyysisesti huuhtelusuodos voidaan poistaa roottorin sisältä esimerkiksi roottorin akselin 8 yhteyteen tehdyn virtaustien kautta. Toisena, ei kuitenkaan yhtä suositeltavana, vaihtoehtona on tietenkin järjestää imu roottorin sisätilan kautta siiven uraan 15, jolloin suodos aivan vastaavasti huuhtelee sihtipinnan aukot puhtaaksi.

Kuviossa 4 esitetään kuinka yhteestä 2 saostimeen syötetty massa täyttää saostustilaa 10 heti roottorin 9 siipielimen 12 jälkeen. Tällöin massalla on aksiaalista liikenopeutta, jota roottori pyörintänopeudestaan riippuen enemmän tai vähemmän hidastaa. Hitaudestaan ja sihtipinnan karheudesta johtuen massa ei pysty seuraamaan roottorin pyörintänopeutta, vaan joutuu puristumaan kapenevaan saostustilaan, johon sen aksiaalinen liike kuvion mukaan vaiheittain pysähtyy. Siten on huomattava, että massalla on laitteen sisällä olennaisesti aksiaalinen liikerata. Perusedellytyksenä laitteen toiminnalle on, että massa saadaan virtaamaan siipielimen jälkeiseen saostustilaan tasaisesti roottorin koko kierroksen ajan.

p635/a 7 83479

Edullisesti roottorin pyörintänopeuden tulisi olla vähintään sellainen, että kaikki syötetty massa ehtii olla saostimessa niin kauan, että se joutuu kosketuksiin koko roottorin spi-raalipinnan kanssa. Mikäli pyörintänopeutta tästä nostetaan, käy niin, että tietty massapartikkeli ei ehdikään liikkua aksiaalisuunnassa yhden roottorin kierroksen aikana koko roottorin pituutta, vaan kulkeutuu siipielimen alitse uudelleen saostustilan väljempään osaan, kuten kuviossa 4 on esitetty. Joten sisälle saostustilaan tuleva massa työntää ko. massapartikkelia tiiviimmin kohti poistopäätyä. Kuten kuviosta nähdään, saostamatonta suspensiota A virtaa pääasiassa siipielimen 12 jälkeiseen saostustilan väljään osaan. Samalla tuleva suspensio työntää edellään jo saostunutta suspensiota B, joka puolestaan työntää kauemmin saostunutta suspensiota C ja niin edelleen. Kuten kuviosta voi huomata, pienenee kussakin saostusvaiheessa olevan suspension aksiaalinen mitta, toisin sanoen suspension tilavuus pienenee jatkuvasti poisto-päätyä kohti. Toisaalta kuviosta on nähtävissä siipielimen 12 ja myös vaippapinnan osan 11 jälkeisen laajennuksen eli tilan 13 vaikutus. Tällöin saostunut suspensio osittain itsestään irtoaa sihtipinnasta siirtyen tulevan suspension paineesta aksiaalisuuntaan ja osittain irrotetaan siipielimellä 12, jolloin suspensio hitautensa johdosta kulkeutuu siipielimen alitse uudelleen saostuskiertoon. Siten saostustaso onkin riippuvainen sekä roottorin pyörintänopeudesta että tietenkin massan lähtösakeudesta. Toisaalta voidaan ajatella, että mitä laimeampaa saostimeen syötettävä massa on, sitä suurempaa nopeutta roottoria on pyöritettävä, jotta massa ylipäänsä ehtisi saostua ennen kuin se on ehtinyt virrata saostimen läpi aksiaalisuunnassa.

Kuviossa 5 esitetään vielä eräs keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuoto, jossa roottori 7 on kuvattu tasoon levitettynä. Tässä suoritusmuodossa siipielin 12 toimii syrjäytys-siipenä, jonka suunta poikkeaa melkoisesti aksiaalisuunnasta ja joka siipi 12 vielä on edullisesti kaareva antaen poistettavalle massalle aksiaalista liikenopeutta. Laite toimii p635/a 8 83479 siten, että massan annetaan saostua vain yhden roottorin kierroksen ajan, jonka jälkeen syrjäytyssiipi pyyhkii sih-tipinnan puhtaaksi ja poistaa massan kokonaan saostustilasta.

Edellä esitetyille laitteille ja kaikille niiden eri suoritusmuodoille ja variaatioille on ominaista, että seostettavan massan tullessa liian sakeaksi ja pyrkiessä estämään roottorin pyörinnän, pääsee massa virtaamaan nopeammin saos-timen läpi aksiaalisuunnassa, jolloin massan sakeus pienenee ja roottori pääsee pyörimään paremmin. Siten laitteeseen ei tarvita mitään erityisiä säätöjärjestelyjä tai vastaavia laitteistoja tukkeutumisten ja niiden seurausten eliminoimiseksi, koska käytännössä laite ei tukkeudu. Ja vaikka laite jostakin syystä tukkeutuisi, ts. roottori ei pyörisi, pääsee saostumaton massa virtaamaan suoraan saostimen läpi aksiaa-lisuuntaan.

Lopuksi on syytä huomata, että edellä on esitetty vain eräitä edullisia suoritusmuotoja keksinnön mukaisesta menetelmästä ja laitteesta, joilla ei millään muotoa ole pyritty rajoittamaan keksintöä siitä, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa. Siten on mahdollista, että myös pyörivä roottori voi olla varustettu rei'itetyllä vaipalla tai että roottori onkin sihtipinnan ulkopuolella tai että saostimen keskiössä on staattori ja itse sihtipinta pyörii. Tärkeintä on, että laitteessa on sihtipinnan suhteen liikkuva elin, jossa on välineet sihtipinnan puhtaanapitämiseksi. Vaikka edellä esitetyissä suoritusmuodoissa on puhuttu spiraalimaisesta roottorista tai vastaavasta, voi roottori yleensäkin olla epäpyö-reä. On esimerkiksi mahdollista, että roottorin muoto on suurimmalta osaltaan sylinterimäinen, jolloin vain pienelle osalle sen vaippaa on järjestetty syvennysmäinen tila, johon suspensio syötetään ja josta se nopeasti joutuu suppeampaan tilaan pysähtyen paikoilleen sihtipinnan suhteen roottorin pyöriessä.

p63b/a

Claims (15)

1. Menetelmä kuitususpension käsittelemiseksi, jossa 5 menetelmässä suspensio syötetään ainakin yhdellä sihtipin- nalla varustettuun käsittelylaitteeseen, jossa suspensiosta erotetaan nestettä kohdistamalla suspensioon sen tilavuutta pienentäviä voimia ja josta laitteesta poistetaan sekä saostettu suspensio että suodos, tunnettu siitä, että 10 suspensio saatetaan saostumaan sylinterimäisen ja olennaisesti akseliaan vastaan kohtisuoralta poikkileikkaukseltaan epäpyöreän kappaleen välisessä saostustilassa, jossa suspensioon kohdistetaan puristusvoimia kiertämällä mainittuja pintoja toistensa suhteen [, jolloin] siten, että 15 suspension liike pysähtyy sihtipinnan suhteen, suspension tilavuus tasaisesti pienenee ja suodos poistuu sihtipinnan läpi; että sihtipintaa pyyhitään elimellä, jolla kaavitaan saostunut massa irti sihtipinnasta ja palautetaan takaisin saostustilaan; ja että sihtipinnan aukkojen läpi johdetaan 20 takaisinhuuhtelu, jolla irroitetaan sihtipinnan aukkoihin tarttuneet kuidut.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suspensio syötetään saostustilaan olennaisesti 25 aksiaalisesti, jolloin suspensio saatetaan etenemään saostustilassa olennaisesti aksiaalisuuntaan siten, että suspension aksiaalisuuntainen nopeus saostusvaiheen aikana ainakin hetkellisesti pysäytetään, kunnes saostustilaan tulevalla suspensiolla aiheutetaan jo saostuneen suspensi-30 on seuraava olennaisesti aksiaalisuuntainen liike.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suspensio pysäytetään sihtipinnalle ainakin kerran koko saostustapahtuman aikana ennen kuin sihtipin- 35 nalle saostunut suspensio kaavitaan irti, sihtipinta huuhdellaan puhtaaksi ja saostettu suspensio poistetaan saostimesta. 10 83479

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suspensio pysäytetään sihtipinnalle useamman kerran saostustapahtuman aikana, jolloin suspensioon kohdistetaan useampia saostusvaiheita, joiden saostusvaihei-5 den välillä sihtipinnalle saostunut suspensio kaavitaan irti ja sihtipinta huuhdellaan puhtaaksi ennen kuin suspensio saatetaan uuteen saostusvaiheeseen.

5- Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu 10 siitä, että sihtipinta huuhdellaan puhtaaksi johtamalla suodosta sen normaalia kulkusuuntaa vastaan järjestämällä sihtipinnan suspension puoleiselle pinnalle suodostilaa pienempi paine, jolloin suodos irrottaa sihtipinnan aukkoihin tarttuneet kuidut, minkä jälkeen suodos poistetaan 15 laitteesta muun suodoksen joukkoon.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saostusaluetta säädetään roottorin tai vastaavan pyörintänopeuden ja massan syöttömäärän keskinäistä 20 suhdetta muuttamalla.

7. Laite kuitususpension käsittelemiseksi patenttivaatimuksen 1 määrittelemän menetelmän mukaisesti, joka laite koostuu ulkovaipasta (1), yhteistä käsiteltävälle massalle 25 (2), käsitellylle massalle (3) ja suodokselle (4) sekä ulkovaipan (1) sisällä olevasta kiinteästä vaipasta ja tämän suhteen liikkuvasta vaipasta, joista vaipoista ainakin toinen muodostuu ainakin osittain sihtipinnasta, tunnettu siitä, että mainittujen vaippojen väliin jää 30 olennaisesti epäpyöreä renkaanomainen tila (10), ja että tilaan (10) sijoittuu toiseen vaippaan (9) kiinnitetty sihtipinnalle (5) ulottuva siipielin (12).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, 35 että tilaa (10) rajoittavat pyörivä roottori (7), jonka vaippapinta (9) on epäpyöreä ja olennaisesti sylinterimäi-nen vaippapinta, joka olennaisilta osiltaan koostuu sihtipinnasta (5). n 83479

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaippapinta (9) on kiinteä ja sylinterimäinen vaippa-pinta sihtipintoineen (5) pyörivä. 5

9 83479

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siipilaite (12) koostuu koko sihtipinnan (5) pituisesta sihtipintaa (5) pyyhkivästä kaapimesta (14), jonka sihtipintaa (5) vasten olevassa pinnassa on siipilaitteen 10 pituussuuntainen ura (15), jonka pohjalla on yksi tai useampia aukkoja (16), jotka on yhdistetty vastaavasti yhdellä tai useammalla pituudeltaan säätyvällä yhdyskappa-leella (17) vaipassa (9) oleviin yhteen tai useampaan aukkoon (18). 15

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdyskappaleen (17) yhteyteen on järjestetty yksi tai useampia kaavinta (14) sihtipintaa (5) vastaan painavia jousilaitteita (21). 20

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että siipilaitteen (12) ja vaippapinnan (9) väliin jäävä tila on suurimmalta osalta avoin, jotta suspensio pääsee tilasta (13) tilaan (10). 25

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että siipilaitteen (12) ja vaippapinnan (9) väliin jäävä tila on suljettu.

14. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että suodoksen poistoyhteeseen (4) on järjestetty venttiili (22), jolla suodostilan (6) paine säädetään suuremmaksi kuin kaapimen (14) urassa (15) vallitseva paine, jolloin suodos saadaan virtaamaan suodostilasta (6) kaapimen (14) 35 uraan (15). 1 Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaapimen (14) uraan (15) on järjestetty alipaine 12 83479 suodostilaan (6) nähden esimerkiksi alipainepumpun avulla, jolloin suodos saadaan virtaamaan suodostilasta (6) kaapimen (14) uraan (15). i3 83479