FI83101B - Foerfarande och anordning foer inblandning av kemikalier i fibermassa. - Google Patents

Description

83101

Menetelmä ja laite kemikaalien sekoittamiseksi kuitumassaan Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laite kiinteässä tai nestemäisessä muodossa olevien kemikaalien sekoittamiseksi tehokkaasti aineisiin, joiden kuiva-ainepitoisuus on tavallisesti yli 6 %. Keksintöä voidaan käyttää etenkin kemikaalien sekoittamiseksi lignoselluloosamateriaaliin, kuten kemialliseen massaan, kemimekaaniseen massaan tai mekaaniseen massaan sekä muuntyyppiseen massaan.

Valkaistaessa selluloosamateriaalia on yhä tavallisempaa suorittaa valkaisu korkeassa kuiva-ainepitoisuudessa eli niin kutsutussa massakonsentraatiossa. Massakonsentraation ollessa korkea kemikaalien tarve pienenee ja lämpöenergian tarve pienenee. Edelleen vähennetään investointikustannuksia, koska prosessilaitteisto voidaan mitoittaa pienemmäksi. Tämän lisäksi lyhenee oloaika siirryttäessä korkeampaan massakonsentraat ioon, koska kemikaalioiden konsentraatio kasvaa aineksen prosenttimäärän pysyessä samana tai hieman pienempänä .

Yllä mainituista syistä on toivottavaa, että valkaisu tai muu kemiallinen käsittely suoritettaisiin korkeassa massa-konsentraatiossa. Siten on hyvin tunnettua suorittaa alkali-set käsittelyt korkeassa massakonsentraatiossa massan uute-aineiden pitoisuuden ja/tai hemiselluloosapitoisuuden vähentämiseksi.

Suurin ongelma selluloosan ja muiden materiaalien valkaisussa ja jalostuksessa korkeassa massakonsentraatiossa on saada aikaan nopea ja homogeeninen kemikaalien sekoittuminen käsiteltävään massaan. Tavallisesti muodostuu suuria vaikeuksia jo silloin, kun kuiva-ainepitoisuus on n. 10 %. Käytännössä on osoittautunut, että on lähes mahdotonta sekoittaa kemikaalit tyydyttävällä tavalla yli 18 %:n konsentraatioissa. Niissä tapauksissa, joissa on onnistuttu jossakin määrin hyvin, saadaan liian korkea lämpötila, joka voi aiheuttaa kemikaalien hajoamisen. Korkean kuiva-ainepitoisuuden etu me- 2 83101 nee toisin sanoen hukkaan. Vielä vakavampaa on se, että sel-luloosamateriaalin kuidut myös lyhenevät. Eräänä toisena haittana käytössä olevissa sekoituslaitteissa on se, että ne ovat monimutkaisia toiminnaltaan ja sen lisäksi on usein vaikeaa vaihtaa kuluneet koneosat. Tämä aiheuttaa pitkiä kalliita tuotantoseisokkeja, jotka tekevät lopputuotteesta kalliimman.

Tämän keksinnön avulla yllä mainitut ongelmat voidaan poistaa tai niitä voidaan ainakin olennaisesti vähentää. Keksinnön avulla saadaan aikaan kemikaalien ja selluloosan tai muun aineen tehokas sekoittuminen. Keksinnön avulla saadaan aikaan edelleen hyvin homogeeninen kemikaalien jakautuminen materiaalissa, johon ne sekoitetaan. Tämän lisäksi vältetään tarpeeton lämpötilan nousu, minkä ansiosta kemikaalien kulutus voidaan pitää alhaisella tasolla. Lopuksi voidaan mainita, että vältetään selluloosamateriaalin kuitujen lyhenene-mi nen.

Oheisissa patenttivaatimuksissa on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen tunnusmerkit.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin suoritusesimerkin avulla viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä suoritusmuotoa sivukuvana ja osittain leikattuna, kuvio 2 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 1 mukaisessa laitteessa suoritetun sekoitus- ja käsittelyprosessin erästä käsittelyvaihetta, kuvio 3 esittää kuvion 2 leikkausta A-A, kuvio 4 esittää osittain leikkauskuvana kuvion 1 mukaisessa laitteessa suoritetun käsittelyprosessin erästä toista vaihetta, kuvio 5 esittää kuvion 2 mukaisen käsittelyvaiheen muunnelmaa • ja 3 83101 kuvio 6 esittää eri leikkauskuvia kuvion 5 mukaisesta laitteesta .

Kuviossa 1 esitetty laite on tuettu alustan 1 päälle, jossa on laakerit 2 ja 3 ja akselitapit 4 tai vastaavasti 5. Alustassa on lisäksi yhdessä tukiputken 6 ja tiivistystukkien 7, 8 kanssa kiinteästi järjestetty kaukalo tai putkivaippa 12, joka on toisesta päästä varustettu syöttöputkella tai tulo-putkella 13 käsiteltävää massaa varten ja vastakkaisessa päässä poistoputkella 21 (ks. kuvio 4) käsiteltyä massaa varten. Läpikulkevalla välitilalla vaipan 12 sisäsivulle on järjestetty pyörivät osat, joita käytetään akselitappien 4, 5 avulla tavanomaisella tavalla moottorilla vaihdelaatikon 14 kautta. Näistä pyörivistä osista on kuviossa 1 esitetty syöttö- tai kuljetuskierukka 9, joka muodostuu putkiakselis-ta 10 ja ruuvi kierteestä 11. Lopuksi kuviossa 1 on esitetty putki-istukka 26 kemikaalien lisäämiseksi. Laitteessa voi olla useampi kuin yksi tällainen putki-istukka.

Käsittelyprosessissa massa kuljetetaan mainitussa välitilassa kiinteän vaipan ja liikkuvien osien välissä tuloputkesta 13 eri käsittelyalueiden E-F, F-G ja G-H kautta poistoput-keen 23.

Kuvioissa 2 ja 3 esitetään alueen E-F viimeinen osa, mutta ennen kaikkea se havainnollistaa käsittelyalueen F-G erästä edullista suoritusmuotoa. Kuten tässä suoritusmuodossa on esitetty, kiinteä vaippa 12 on varustettu kiinteillä säteit-täisillä rengasmaisilla elementeillä 15, joilla on pääasiassa kolmikulmainen poikkileikkaus, ja nämä rengasmaiset elementit 15 on yhdistetty aksiaalisesti kulkeviin, mutta säteittä isesti suunnattuihin kiinteisiin ohjauskiekkoihin 16. Kuljetuskierukan 9 pidennetyn putkiakselin 10 päälle on järjestetty aksiaalisesti kulkevat, mutta säteittäisesti suunnatut ohjauskiekot 17 ja putkiakselille 10 on sijoitettu myös säteittäiset rengasmaiset elementit 18, joiden poikkileikkaus on sama kuin rengasmaisilla elementeillä 15. Kiinteitä ohjauskiekkoja 16 on määrällisesti vähemmän kuin pyö 4 83101 riviä ohjauskiekkoja 17. Kuviot 2 ja 3 havainnollistavat myös nuolilla ne liikesuunnat, jotka massa saa käsittelyalueella F-G.

Kuviossa 4 nähdään esitetyn laitteen viimeinen käsittelyalue G-H. Vaippa 12 on liitetty kiinteään ulompaan katkaistun kaksoiskartion muotoiseen kupuun 19 ja putkiakseli 10 on liitetty sisempään katkaisun kaksoiskartion muotoiseen kupuun 23, joka on järjestetty samankeskisesti ulomman kuvun 19 suhteen. Kupu 19 on liitetty tai varustettu putkimaisella poistopesällä 20 poistoputkeen 21. Kupu 19 on varustettu si-säpuolisesti ja kupu 23 on varustettu ulkopuolisesti puoli-pallomaisilla elementeillä 22, jotka työntyvät kupujen väliseen välitilaan.

Kuvioissa 5 ja 6 nähdään käsittelyalueen F-G eräs toinen suoritusmuoto. Kuljetuskierukka 9, joka koostuu putkiakse-lista 10 ja ruuvikierteestä 11, on tässä pidennetty siten, että se käsittää myös käsittelyalueen F-G, jolloin kuitenkin ruuvikierteen 11 nousu tällä käsittelyalueella pienenee asteittain, normaalisti 20 - 30 %. Edelleen ruuvikierre on varustettu lähes tangentiaalisesti tai säteittäisesti suunnatuilla sauvoilla 25, joiden poikkileikkaus on mieluummin puoliovaali. Sauvojen 25 määrä kasvaa asteittain normaalisti kahdesta sauvasta käsittelyalueen sisääntulossa normaalisti kahdeksaan sauvaan poistopäässä.

Esitetty keksinnön mukainen laite perustuu siten pääasiassa vaakasuoran kaukalossa 12 olevan kuljetus- tai syöttökieru-kan 9, 10, 11 ja kahden tätä seuraavan käsittelyvaiheen F-G ja G-H käyttöön, jolloin syöttökierukka vastaanottaa tulo-putkesta 13 syötetyn massan ja kuljettaa sen ja antaa sille sopivan puristuspaineen laitteen seuraavia käsittelyvaiheita vastaan. Massa voidaan lisätä syöttökierukkaan ylipaineella tai atmosfäärin paineella.

Esitetyn laitteen ensimmäinen massankäsittelyvaihe koostuu vähintään kolmesta laitteen pitkittäisakselin suhteen sä- 5 83101 teittäisestä kaukalon vaippaan 12 kiinnitetystä rengasmaisesta elementistä 15, joilla on pääasiassa kolmikulmainen poikkileikkaus ja jotka on yhdistetty pitkittäisakselin suunnassa kulkeviin, mutta säteittäisesti suunnattuihin kiinteisiin ohjauskiekkoihin 16. Kuljetuskierukan akseliin kiinteästi yhdistetty käsittelyvaiheen liikkuva osa 10 on samoin varustettu vastaavilla säteittäisillä elementeillä 18, joiden poikkileikkaus on pääasiassa kolmikulmainen ja joita on määrällisesti vähintään kaksi ja jotka on järjestetty vaippaan 12 järjestettyjen kiinteiden rengasmaisten elementtien 15 väliin ja samoin varustettu säteittäisesti suunnatuilla akselin kanssa yhdensuuntaisilla pitkittäin kulkevilla ohjauskiekoilla 17 sekä rengasmaisten elementtien 18 välissä että käsittelyvaiheen tulopäässä ja poistopäässä. Vaipan 12 ohjauskiekkoja 15 on määrällisesti vähemmän kuin pyöriviä ohjauskiekkoja 17, mutta ne on järjestetty niin, että vähintään kaksi diametraalisesti vastakkaista ohjaus-kiekkoa 15 osuu yhteen vähintään kahden diametraalisesti vastakkaisen ohjauskiekon 18 kanssa lyhyin aikavälein. Tämä tapahtuu jaksottaisuuden kanssa, joka on määrätty kahden vaippaan kiinnitetyn ohjauskiekon 15 välisellä kulmaerolla ja kahden pyörivän ohjauskiekon 18 välisellä kulmaerolla.

Jos esim. vaippaan 12 kiinnitettyjen ohjauskiekkojen 15 määrä on 10 ja pyörivien ohjauskiekkojen 18 määrä on 12, kiinteiden ohjauskiekkojen välinen kulma on 36° ja pyörivien ohjauskiekkojen välinen kulma on 30°. Kulmaerotus on esimerkiksi 6° ja jaksottaisuus on siten yhtä suuri kuin 60 kertaa kierrosta kohden. Massa voi näissä ohjauskiekkosäädöissä kulkea säteittäisesti pyörivien ja kiinteiden osien välillä aina pieneen rakotilaan, joka tässä asemassa on lähinnä takimmaisen kiinteän ohjauskiekon 15 ja lähinnä takimmaisen pyörivän ohjauskiekon 18 välissä samoin kuin lähinnä etummaisten kohdalla. Tämä tarkoittaa, että massan nopeusgra-dientit kokevat nopeita toistuvia muutoksia käsittelyvaiheen koko poikkileikkauksella, joita vahvistetaan edelleen kasvavilla ja pienenevillä käsittelyvaiheen läpivirtausalueilla, koska massa kulkee vuorotellen ulospäin vaippaa vasten 12 ja 6 83101 sisäänpäin käsittelyvaiheen akselia vasten läpivirtauksessa, minkä lisäksi sitä ohjataan kolmikuImaisen poikkileikkauksen omaavilla säteittäisillä rengasmaisilla elementeillä 15 ja 18. Rengasmaisten elementtien välinen etäisyys on esitetyssä edullisessa suoritusmuodossa vakio. Koko käsittelyvaiheen läpi kulkevaan massaan vaikuttavat siten kuitukerrosten ja vaivaamisen väliset sisäiset leikkaus- eli hiertovoimat, jotka saadaan aikaan kuitukerroksen ja massan värähtelevän liikkeen vaihtuvilla nopeusgradienteilla sekä aksiaalisessa että säteittäisessä suunnassa. Laite toimii normaalisti kierrosluvuilla 200 - 1500 kierrosta/min., mikä tarkoittaa sitä, että massan värähtelevän liikkeen taajuus voi olla 12.000 - 90.000 kertaa/min.

Laitteen käsittelyvaiheessa F-G suoritetun käsittelyn jälkeen massa siirretään esitetyn laitteen lopulliseen käsittelyvaiheeseen G-H. Lopullisessa käsittelyvaiheessa G-H massan läpi kulkunopeutta hidastetaan sen kulkiessa tulopäästä käsittelyvaiheeseen kaksoiskartioiden 19, 23 kantaosaan samanaikaisesti, kun pyörivän kartion kehänopeus asteittain kasvaa kartion läpimitan kasvaessa. Tämän jälkeen massaa nopeutetaan sen kulkiessa kaksoiskartioiden kantaosasta käsittelyvaiheen poistopäähän samalla, kun pyörivän kartion kehä-nopeus pienenee. Massan hidastus- ja nopeutus li i kettä vahvistetaan puolipallomaisilla elementeillä 22 värähteleväksi massaliikkeeksi, jolloin massa saa käsittelyvaiheessa voimakkaasti hiertävän käsittelyn, mitä vahvistaa edelleen puolipallomaisilla elementeillä 22 aikaansaatava vaivaaminen. Eräässä toisessa suoritusmuodossa puolipallomaiset elementit 22 voidaan korvata rimoilla tai sauvoilla, joiden poikkileikkaus on esimerkiksi koImikulmainen tai puoliovaa- li. Massakuitujen käsittelemiseksi hellävaroen kaikkien nurkkien ja kulmien on oltava hyvin pyöristettyjä.

Kemikaalien sekoittamiseksi on putki-istukat 26 sijoitettu I sopiviin kohtiin laitteen vaipalla 12.

Ei-esitetyssä suoritusmuodossa käsittelyvaiheet voi olla si- · joitettu päinvastoin, s.o. käsittelyvaihe G-H voi olla mas- 7 83101 san kuljetus suunnassa ennen käsittelyvaihetta F-G.

On selvää, että massan aiottujen käsittelyjen aikaansaamiseksi laitteen sekä kiinteät elementit että pyörivät elementit voi olla muodostettu toisella tavalla. Määrätyissä tapauksissa, esim. määrättyjä massakonsentraatioita varten, voidaan jättää pois esitetyssä laitteessa aikaansaatu vaivaaminen, esim. puolipallomaisilla elementeillä 22 aikaansaatu vaivaaminen käsittelyvaiheessa G-H.

Koelaitteistossa hiokkeen valmistamiseksi massa valkaistiin 3 %:lla vetyperoksidia ja massakonsentraatio oli 16 %. Vetyperoksidin lisäksi lisättiin 5 % natriumvesilasia ja 1,8 % natriumhydroksidia. Näissä edellytyksissä saatiin kahden tunnin valkaisun jälkeen SCAN-C ll:75-normin mukaisesti valoisuudeksi 79,5 %. Kemikaalit sekoitettiin tavallisella tappisekoittimella. Koe-esityksessä tavanomainen sekoitus-laite korvattiin keksinnön mukaisella laitteella. Hioke syötettiin laitteen tuloputkeen 13 ja kuljetettiin edelleen syöttökierukalla 9-11 käsittelyvaiheeseen F-G. Hiokkeen kuiva-ainepitoisuus oli 26 % ja sen lämpötila oli 63°C. Käsittelyvaiheessa F-G massa alistettiin nopeasti sykkivään käsittelyyn. Taajuus oli 24.000 kertaa/min. Samanaikaisesti tämän suuritaajuisen käsittelyn kanssa massa alistettiin käsittelyvaiheessa F-G työntävään ja kokoonpuristavaan käsittelyyn. Tämän käsittelyvaiheen jälkeen massa puristettiin käsittelyvaiheeseen G-H, jossa massa alistettiin hyvin voimakkaaseen työntöön tässä käsittelyvaiheessa syntyneiden no-peusgradienttien mukaisesti. Siten kehänopeus oli käsittelyvaiheen G-H alussa akselin 10 kohdalla ainoastaan neljäsosa kehänopeudesta pyörivän kaksoiskartion 23 kantaosan kohdalla. Sama suhde koski myös puolipallomaisia elementtejä 22. Kun massa oli kulkenut liikkuvien kaksoiskartioiden yhteisen kantaosan läpi kehänopeutta muutettiin uudelleen, tällä kertaa vastakkaisessa suunnassa. Samanaikaisesti esitetyn hiertoliikkeen kanssa saatiin aikaan myös sykkivä käsittely puolipallomaisten elementtien 22 vaikutuksen mukaisesti käsittelyvaiheessa G-H.

β 83101

Sekoituslaitteeseen lisättiin valkaisukemikaaleja putki-istukoiden 26 kautta. Peroksidimäärä oli 2,3 %, natrium-silikaattia (vesilasia) oli 4,5 % ja natriumhydroksidia oli 1,7 %. Kemikaalien määrä on laskettu kuivan hiekkeen määrän suhteen. Laimentamalla kemikaaleilla ja sitten vedellä mas-sakonsentraatiota alenttiin 26 %:sta 24 %:iin.

Kemikaalien kanssa sekoitettu massa poistui sekoituslait-teesta sen poistoputken 21 kautta. Massa pestiin vedellä, minkä jälkeen se analysoitiin valoisuuden ja paperiteknisten ominaisuuksien suhteen. Saatuja arvoja verrattiin arvoihin, joita saatiin massalle, joka oli käsitelty tavanomaisella sekoituslaitteella. Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa .

Taulukko

Hioke, käsitelty Keksinnön tavanomaisella mukainen sekoituslaitteella laite vaaleus ISO % 79,5 81,2 vetoindeksi Nm/g 35,7 39,8 repäisyindeksi mNm^.g 3,4 3,9

Vaaleus on määritetty SCAN-C ll:75-normin mukaisesti.

Kuten taulukossa nähdään, on saatu yllättävän hyviä tuloksia käytettäessä keksinnön mukaista laitetta.

Etenkin yllättävää oli aikaansaatu korkea vaaleus. Tulos on vielä huomattavampi, kun otetaan huomioon, että valkaisuke-mikaalien määrä oli alhaisempi suoritettaessa valkaisu keksinnön mukaisesti.

Claims (10)

1. Menetelmä kemikaalien sekoittamiseksi kuitumassaan, etenkin lignoselluloosamateriaaliin, jolloin massa kuljetetaan pyörivän laitteen ja kiinteän laitteen välisessä välitilassa sekoitus- ja käsittelyalueiden läpi peräkkäisissä vaiheissa kuljetus suunnassa ja jolloin massaan tuotetaan ensimmäisessä vaiheessa paine kuljetussuunnassa ennen sen saapumista jompaankumpaan seuraavaan vaiheeseen (F-G tai vastaavasti G-H), tunnettu siitä, että toisessa käsittelyvaiheessa (F-G) saadaan aikaan hierto massan kuitukerrosten välillä massan vaihtelevien nopeusgradienttien ja samanaikaisen värähtelevän liikkeen avulla, ja että toisessa vaiheessa (G-H) hidastetaan massan nopeutta ensin ja tämän jälkeen sen nopeutta lisätään samanaikaisessa värähtelevässä liikkeessä ja kuitukerrosten välisessä hierrossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ainakin toisessa (G-H) vaiheessa massaan kohdistetaan vaivauskäsittely.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen vaihe (F-G) suoritetaan kulje-tussuunnassa ennen toista vaihetta (G-H).

4. Laite kemikaalien sekoittamiseksi kuitumassaan, etenkin lignoselluloosamateriaaliin, jossa laitteessa on kiinteästi sovitettu pääasiassa vaakasuora vaippa (12, 19), vaipan sisällä ympäröivällä välitilalla tähän sovitettu pyörivä laite (9, 10, 11, 23), tuloputki (13) vaipan toisessa päässä välitilassa käsiteltävää massaa varten, poistoputki (21) käsiteltyä massaa varten vaipan vastakkaisessa päässä, ja tuloputki (26) välitilassa kemikaalien lisäystä varten, jolloin massan tuloputken (13) ja poistoputken (21) välissä on ainakin kolme erillistä käsittelyosaa, ja jolloin lähinnä massan tuloputkea (13) sijaitsevassa ensimmäisessä käsittelyosassa pyörivä laite koostuu kuljetuslaitteesta (9 - 11) massan kuljettamiseksi jompaankumpaan seuraavaan käsittely- 10 83101 osaan korotetulla paineella, tunnettu siitä, että toista käsittelyosaa (F-G) pitkin sijaitsee mainitussa välitilassa ohjauselement it (15 - 18, 25), jotka on muodostettu ja sovitettu siten, että ne muodostavat pyörivän laitteen (9, 10) pyöriessä massan virtauskanavan, joka kulkee käsittelyosan sisääntulon ja ulostulon välillä vuorotellen ulospäin vaippaan (12) päin ja sisäänpäin pyörivään laitteeseen päin, ja että toinen (G-H) käsittelyosa muodostuu massan virtauksen mukaisesti kahdesta osasta, jolloin välitila on muodostettu siten, että massan virtaussuunnassa ensimmäisessä osassa massan nopeutta hidastetaan ja toisessa osassa massan nopeutta lisätään.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen (F-G) käsittelyosan ohjauselement it (15 - 18) on sovitettu ja muodostettu siten, että ne suurentavat ja pienentävät virtauskanavan läpivirtausaluetta.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ohjauselementit (15 - 18) koostuvat vaippaan (12) ja pyörivään laitteeseen (9, 10) kiinnitetyistä ympäri kulkevista elementeistä (15 tai vastaavasti 18), jotka työntyvät vaipasta tai vastaavasti pyörivästä laitteesta jonkin verran välitilaan vuorotellen etäisyydellä toisistaan välitilan laajuudella, ja vaipan (12) tai vastaavasti pyörivän laitteen (9, 10) vierekkäisten ympäri kulkevien elementtien (15 tai vastaavasti 18) väliin kiinnitetyistä kiekkomaisista elementeistä (16 tai vastaavasti 17), jotka on järjestetty etäisyydelle toisistaan ympäri kulkevia elementtejä pitkin ja jotka ulottuvat välitilan yli.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että pyörivään laitteeseen (9, 10) järjestettyjen kiekkomaisten elementtien (17) määrä on suurempi kuin vaippaan (12) järjestettyjen kiekkomaisten elementtien (16) määrä .

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ympärikulkevat elementit (15 tai n 83101 vastaavasti 18) ovat poikkileikkaukseltaan pääasiassa tasa-kylkisen kolmion muotoisia, jolloin kolmion kärki työntyy välitilaan.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että välitilaan toista (G-H) käsittelyosaa pitkin on järjestetty elementit (22) massan vaivaamiseksi.

9 83101 Patenttivaat imukset:

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen (G-H) käsittelyosista muodostuu katkaistuista kaksoiskartioista, joiden kannat ovat vastakkain, jolloin vaippa muodostuu ulommasta kaksoiskartiosta (19) ja pyörivä laite muodostuu sisemmästä kaksoiskartiosta (23). 12 83101