FI82499C - Anordning foer foerbaettring av reglering och behandling av fibersuspensionsstroemning. - Google Patents

Description

1 82499

Laite massavirtauksen säädön ja käsittelyn parantamiseksi - Anordning för förbättring av regiering och behandling av fibersuspensionsströmning 5 Esillä olevan keksinnön kohteena on laite massavirtauksen säädön ja käsittelyn parantamiseksi. Erityisen hyvin keksinnön mukainen laite soveltuu käytettäviksi selluloosa- ja paperiteollisuuden sakeiden massojen pumppauksen säätöön ja kemikaalien sekoitukseen.

10

Sakea massa pumpataan vielä yleisesti displacement-pumpulla ja ruuvipumpulla. Tämä oli aikaisemmin ainoa tapa pumpata sakeaa massaa. Kun tämäntyyppisillä pumpuilla pumpataan massaa, ei pumpun painepuolella käytetä säätöventtiiliä.

15 Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin sakea massa on jähmeää ja pumppujen antama painepulssi sysäysmäinen. Mikäli painepuolella on kuristuskohta, putkistoon syntyy voimakkaita painepulsseja, jotka voivat rikkoa rakenteita. Toiseksi displacement-pumppu toimii vaikka imupuolella ei 20 ole yhtään massaa tai niin vähän massaa, että pumpun lokerot ainoastaan osittain täyttyvät. Pumpun voidaan antaa toimia periaatteella, että se pumppaa eteenpäin kaiken, mitä imupuolelta tulee lokeroihin.

25 Viime aikoina on uudentyyppinen sakeamassapumppu yleistynyt tehtailla, vrt. esim US-patenttijulkaisu 4,435,122. Tämä uudentyyppinen pumppu on keskipakopumppu, jossa sakea massa fluidisoidaan eli muutetaan virtaavaan olomuotoon juuri ennen kuin massa tulee juoksupyörän vaikutusalueelle.

30 Tällä tekniikalla sakeaa massaa pumpattaessa on yleensä pakko asentaa säätöventtiili pumpun painepuolelle kuvan 1 mukaisesti, jotta varmistuttaisiin siitä, että pumpun imupuolella on jatkuvasti massaa tai siitä, että pumpattava massamäärä on sopiva.

Sakea massa (sakeus 8 - 20 %) muodostaa erittäin jähmeän aineen, jopa niin jähmeän, että tällaisen massan päällä 35 2 82499 voi seisoa tavallisilla kengillä vajoamatta massapatsaaseen.

Syynä on se, että muutaman millimetrin pituiset kuidut muodostavat voimakkaan kolmiulotteisen kuituverkoston. 5 Kuidut ovat verraten jäykkiä ja niiden nojautuessa toisiinsa syntyy voimakas rakenne. Sakeamassasulppu voidaan kuitenkin saattaa virtaavaan olomuotoon rikkomalla kuituverkostoa tuomalla suspensioon leikkausvoimia. Tätä kutsutaan sakean massan fluidisoimiseksi. Tavallisesti fluidisoiminen 10 aikaansaadaan jonkintyyppisellä voimakkaalla roottorilla. Esimerkiksi sakeamassapumpussa fluidisoituminen aikaansaadaan roottorilla pumpun imukanavassa. Fluidisoituminen on palautuva prosessi ja heti, kun roottori pysähtyy tai massa ei enää ole roottorin vaikutusalueella, kuituverkosto 15 muodostuu uudestaan ja suspensio palautuu jähmeäksi aineeksi .

Milloin pumpun tuottoa säädetään kuvan 1 mukaisesti säätö-venttiilillä menetetään melko paljon nostokorkeutta säätö-20 venttiilissä johtuen massan jäykästä luonteesta. Keksinnön yhtenä tarkoituksena on poistaa osa venttiilin virtausvastuksesta. Sakeiden massojen virtausta säädettäessä vastus on usein useita bareja parhaillakin tunnetuilla venttiileillä. Kuva 6 b osoittaa periaatteellisesti nykyisten 25 venttiilien läpäisykyvyn pienenemisen sakeuden kasvaessa.

Kuvassa 6 b on esitetty fluidisaattorilla varustetun venttiilin periaatteellinen kuvaaja venttiilin läpäisykyvystä. Venttiilin toimintavarmuus ja säädettävyys paranevat 30 erityisesti pienillä avautumiskulmilla.

Massatehtaissa massaan joudutaan usein sekoittamaan kemikaaleja esimerkiksi valkaisussa. Tämä tehdään joko sakeamassapumpussa tai erillisessä mikserissä, vrt. FI-hak 850854. 35 Milloin kemikaaleja sekoitetaan sakeamassapumpussa, kemikaalit lisätään ennen pumppua tai pumpun juoksupyörän ulkokehälle. Milloin näin tehdään, ei tarvita erillistä sekoittajaa vaan sama laite toimii sekoittajana ja pumppuna.

Il 3 82499

Usein kuitenkin pumppua ei voida käyttää sekoittajana eri syistä. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi materiaali-kysymykset tai se, että kemikaalimäärät tai laadut ovat 5 sellaisia, ettei kemikaalia voida lisätä pumppuun. Tällöin on pakko käyttää erillistä sekoittajaa kuvan 2 mukaisesti. On tapauksia, joissa voidaan syöttää osa kemikaaleista pumppuun ja loput sekoittajaan tai kaikki kemikaalit sekoittajaan tilanteesta riippuen.

10 Tällainen sekoitin on esitetty esimerkiksi FI-patentissa 68688. Sekoitin koostuu tulo- ja poistoaukoilla varustetusta pesästä, jossa on ulkonemilla varustettu sisäpinta, ja roottorista, jossa on ulkonemilla varustettu ulkopinta, 15 sekä kemikaalien syöttökanavasta, joka avautuu roottorin ja pesän väliseen sekoitusvyöhykkeeseen. Mainittu sekoitin, vaikka onkin hyvin toimiva ja luotettava, on kuitenkin suhteellisen monimutkainen erikoismateriaalista valmistettava laite. Keksinnön tarkoituksena on uudentyyppisen venttii-20 Iin avulla poistaa erillisen sekoittajan tarve ja hyödyntää venttiilin sekoitusominaisuudet sekä alentaa systeemin kokonaisvastusta ja vähentää tilantarvetta.

FI-hakemuksessa 850307 esitetään menetelmä ja laite sakeiden 25 kuitususpensioiden virtauksen jakamiseksi ja yhdistämiseksi, jossa laite koostuu pyörrekammiosta, johon johtaa useampia tulo- ja/tai poistoaukkoja ja jossa on pyörteisen virtauksen synnyttävä roottori. Kyseisen hakemuksen keksinnölliseen ajatukseen kuuluu lisäksi, että poistokanavissa on venttii-30 leitä, joihin saakka pyörteisen virtauksen tulisi yltää, jotta laite toimisi halutulla tavalla. Mainitun julkaisun mukaisessa ratkaisussa on poistokanavissa sijaitsevat säätöventtiilit yleensä jouduttu sijoittamaan niin kauas roottorista, että korkeasakeuksinen massa muodostaa lujan 35 tulpan kanavan alkuun venttiiliaukon eteen erityisesti pienillä avautumiskulmilla.

4 82499

Edellä esitettyjen julkaisujen mukaisten ratkaisujen puutteet pystytään poistamaan keksinnön mukaisella laitteella.

5 Esillä olevalle keksinnölle on tunnusomaista, että sakeudel-taan 8 - 25 % massan virtausta säätävän venttiilielimen välittömään läheisyyteen on järjestetty massasuspension kuituverkostoa ja flokkeja hajottava fluidisointielin.

10 Seuraavassa käsitellään joitakin keksinnön mukaisen laitteen etuja tunnettuun tekniikkaan nähden.

- Venttiili toimii suurilla sakeuksilla (15 - 25 %).

15 - Venttiili toimii pienilläkin avautumiskulmilla tukkeutu matta ja tasaisesti vaatimatta käynnistystilanteessakaan yliavausta.

- Venttiilin läpäisykyky säilyy lähes vesiarvoja vastaavana 20 nykyisiä massaventtiileitä pienemmillä paine-eroilla massa- virtausta säädettäessä (vrt. Fig. 7), Q, = a i a a e a 1 25 - Erikoismateriaaleista valmistettavat venttiili ja sekoit taja korvataan venttiilisekoittimella.

- Kokonaishäviö pienenee.

30 - Sekoituksen sakeustaso on nostettavissa sakeuteen 25 - 30 % saakka. Tämä on tunnetuilla laitteilla mahdotonta.

Tekniikan tason mukaisissa järjestelmissä (Fig. 1) on pyritty sijoittamaan venttiili kapeaan putkeen lähelle 35 pumpun painepuolta. Tällöin saadaan korkea virtausnopeus venttiilin kohdalla, mikä saa venttiilin toimimaan paremmin ja estää sen tukkeutumisen. Keksinnön mukainen venttiili

II

5 82499 ja sitä käyttävä järjestely voidaan sijoittaa vapaasti mihin kohtaan tahansa putkistossa.

Venttiilirakenne on sellainen, että se toimii riippumatta 5 tulovirtauksen nopeudesta.

Keksintöä hyödyntävä järjestely mahdollistaa kemikaalien sekoittamisen ilman, että kemikaalit joudutaan lisäämään ainoastaan pumppuun. Useissa tapauksissa valkaisuproses-10 seissa voidaan osa kemikaaleista lisätä pumppuun ja loput säätöventtiiliin. Erillistä sekoitajaa ei tarvita. Täten tekniikan tason mukainen järjestelmä (Fig. 2) yksinkertaistuu oleellisesti.

15 Eräänä merkittävänä keksinnön mukanaan tuomana etuna ovat tilavuusvirran suuret säätömahdollisuudet. Koska sakea massa pystytään fluidisoimaan aivan venttiilielimen edessä, venttiiliaukkoa voidaan kuristaa aivan minimiinsä virtauksen kuitenkin jatkuessa, ts. päästään pieniin litramääriin 20 suurillakin sakeuksilla.

Seuraavassa keksinnön mukaista laitetta selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista 25 kuviot la ja b esittävät tekniikan tason mukaisia pumppaus-ratkaisuja, kuvio 2 tekniikan tason mukaista sekoitinrat-kaisua, kuvio 3 erästä keksinnön mukaisen säädettävän sekoitinvent-30 tiilin edullista suoritusmuotoa sivuttaisleikkauksena, kuvio 4 kuvion 3 mukaista venttiiliratkaisua massan tulosuunnasta katsottuna, ja 35 kuvio 5 keksinnön mukaisen säädettävän sekoitinventtiilin sisältävää pumppausjärjestelyä, 6 82499 kuviot 6a ja 6b esittävät tekniikan tason mukaisen venttiilin ja keksintömme mukaisen venttiilin läpivirtauskäyriä eri sakeuksisilla massoilla veden läpivirtauskäyrään verrattuna, 5 kuvio 7 esittää vastaavien venttiilien vertailun läpivirran-neen massamäärän suhteessa veden virtausmäärään venttiilin yli vallitsevan paine-eron funktiona.

10 Ennestään tunnetaan periaatteessa kahta tyyppiä olevia massan pumppauksen säätöjärjestelyjä. Kuviossa la esitetään ns. pintasäätöperiaate, jossa venttiilillä 1 säädetään pumpun 2 tuottoa niin, että massan pinnankorkeus massasäi-liössä 3 pysyy vakiona. Kuviossa Ib puolestaan esitetään 15 ns. virtaussäätöperlaate, jossa massasäiliön 3 yhteyteen liitetyn pumpun 2 jälkeen on virtauskanavaan 4 järjestetty virtausmittari 5, jonka läpi virtaava massavirta pidetään vakiona venttiilillä 6. Kummassakin tapauksessa venttiili on sijoitettu suhteellisen kauas pumpusta, joka tapauksessa 20 niin kauas, että sakea massa ehtii muodostaa jäykän kuitu-verkoston ja virtaus muuttua tulppavirtaukseksi. Tällöin massan puristaminen venttiilin läpi aiheuttaa suuren painehäviön. Lisäksi on huomattava, että venttiiliä ei voi tuoda niin lähelle pumppua, että massa ei jo olisi 25 ehtinyt jähmettyä, koska kuituverkoston syntyminen alkaa jo itse pumpussa heti pumpun fluidisaatiovyöhykkeen jälkeen.

Kuviossa 2 esitetään tunnetun tekniikan mukaista ratkaisua esimerkiksi valkaisukemikaalien sekoittamiseksi suspensioon. 30 Järjestely koostuu massasäiliöstä 3, pumpusta 2, pintasää-töisestä venttiilistä 1 sekä massan virtaussuunnassa venttiiliä 1 seuraavasta sekoittimesta 7, joka voi olla esimerkiksi FI- patenttihakemuksessa 850854 esitetyn fluidisoivan sekoittimen kaltainen. Järjestelyn varjopuolia 35 ovat suuri laitteiden yhteinen painehäviö etenkin sakeilla massoilla sekä erikoismateriaaleista tehtyjen laitteiden kustannukset.

Il 7 82499

Pyrittäessä kokonaistaloudelliseen, kompaktiin ja tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun on huomattava, että kaikissa pumppaus järjestelmissä tarvitaan pumpun jälkeinen venttiili, jolla pumpun toimintaa voidaan halutulla tavalla ohjata.

5 Samoin on huomattava, että MC-sakeuksillakin toiminnaltaan puutteelliset laitteet hävittävät merkittävältä osin MC-pumpuilla saavutettavat edut. Siten on päädytty keksintöön, jolla venttiilin painehäviöt minimoidaan ja häiriötön toiminta varmistamaan. Keksinnön mukainen ratkaisu on 10 esitetty kuvioissa 3 ja 4, joiden mukaan venttiili 10 koostuu pääpiirteittäin putkiyhteisiin 11 ja 12 tai vastaaviin kiinnitetystä venttiilirungosta 13 ja siinä olevista tulo- ja poistoaukoista 14 ja 15. Runkoon 13 on järjestetty venttiiliaukko 16, jonka tiivistävänä pintana on istukka-15 rengas 17. Istukkarenkaan 17 kanssa yhdessä toimivana eliminä on kuvion mukaisessa suoritusmuodossa V-aukkoinen 18 kalottiventtiili 19, jonka sekä sisä- että ulkopinta on osa pallopinnasta. Kalottiventtiilin 19 asentoa säädellään venttiilirungosta 13 ulkonevalla säätökaralla 20. Kuvion 20 mukaisesti ulkonee venttiilirungosta 13 karaan 20 nähden vastakkaiseen suuntaan karan 20 kanssa sama-akselinen akseli 21, jonka päähän venttiilirungon 13 sisälle kalotti-venttiilin 19 koveran pinnan puolelle on kiinnitetty fluidisaattorielin 22. Edellä esitetyt pääkomponentit 25 sijoittuvat massan virtaussuuntaan nähden edullisesti seuraavaan järjestykseen: fluidisointielin 22, kalottiventtiili 19, venttiiliaukko 16. On kuitenkin mahdollista sijoittaa venttiili myös päinvastaiseen suuntaan, jolloin fluidisointielin 22 on virtaussuunnassa venttiilielimen 30 takana estäen kuitujen takertumisen venttiiliaukkoon. Vastaavasti roottorin ja venttiilin akselien suunnat voivat poiketa toisistaan tai akselit voivat myös olla sisäkkäiset. Roottori voidaan tietenkin myös järjestää jonkin toisen erillisen laitteen akselin yhteyteen. Esimerkiksi käyvät 35 läjitin, saostin, oksanerotin tai vastaava.

Kuvioissa 3 ja 4 on lisäksi esitetty eräs erittäin edullinen sovellutusalue keksinnön mukaiselle venttiiliratkaisulle.

8 82499

Venttiilirunkoon 13 on lisätty virtaussuunnassa ennen muita elimiä kemikaalien syottöaukko 23, josta esimerkiksi velkaisukemikaalit on helppo lisätä massavirtaan. Tällöin samalla fluidisaatiotoiminnalla, jolla massa saatetaan 5 juoksevaan muotoon ja sellaisena virtaamaan venttiilin läpi, saadaan aikaan myös erittäin tehokas kemikaalien sekoittuminen massaan. Tietenkin kemikaalien syöttöaukko voi sijaita myös fluidisointivyöhykkeellä.

10 Keksinnön mukainen venttiilielin toimii seuraavasti. Pumpulta tulevan massavirran saapuessa sakean massan kyseessä ollen tulppavirtauksena venttiiliin kohdistaa venttiilirungon sisällä toimiva fluidisaatioelin massaan niin suuren määrän leikkausvoimia, että massatulpan jäykän 15 verkoston muodostavat kuitujen väliset sidokset aukeavat ja massa virtaa nesteen tavoin venttiilin läpi. Töllöin venttiilin aiheuttama painehäviö on vain murto-osa siitä, mitä se olisi ilman fluidisointia. Vaikein tilanne on silloin, kun venttiilielimen 19 ja venttiiliaukon 16 20 määrittämä virtaustie on suhteellisen pieni, ts. tilavuus-virta on pieni. Tällöin kuidut takertuvat hyvin helposti virtaustien reunamiin ja kerääntyvät nopeasti ventiilin sulkevaksi tulpaksi. Fluidisointielin on kuitenkin mahdollista muotoilla siten, että se kohdistaa virtaustien 25 kohdalle normaalin massavirran suuntaan nähden vastakkaissuuntaisen pulssin eli pyrkii vetämään aukon reunoihin mahdollisesti syntyneet kuitukimput irti ja palauttamaan ne muun massan joukkoon. Mikäli kyseessä on pyörivä roottori, kuitukimput voidaan irrottaa myös venttiilieli-30 men rakenteen ja roottorin pyörimissuunnan yhteisvaikutuksella.

Kuviossa 5 on esitetty vielä eräs edullinen laitteistojärjestely, jossa venttiiliä 10 voidaan käyttää myös sekoit-35 timena, jos niin halutaan. Massasäiliöön 3 on kytketty pumppu 2, jota seuraa tarkoitukseen soveliaaseen paikkaan sijoitettuna venttiililaite 10, joka kuvion suoritusmuodossa saa ohjauksensa pinnankorkeusanturista. Kuvion 5 ratkaisua 9 82499 voi hyvällä syyllä verrata kuvion 2 ratkaisuun, koska molemmissa tehdään samat toimenpiteet: pumpun säätö ja kemikaalien sekoitus. Kuvion 5 laitteisto on huomattavasti yksinkertaisempi ja lisäetuna saavutetaan venttiililtä 5 poistuvan massan korkeampi lähtöpaine kuin kuvion 2 tapauksessa.

Eräänä keksinnön mukaisen venttiilin käyttökohteena on myös laitteisto, jossa massa johdetaan MC-pumpulta saostajaan, 10 joka vaatii tietyn vastapaineen toimiakseen halutulla tavalla. Tällöin kuristettavan massavirtauksen sakeus voi hyvinkin olla yli 15 %, jopa 20 %, jolloin virtauksen varmistaminen, ts. kuristuskohdan tukkeutumisen estäminen, vaatii massan fluidisoinnin välittömästi ennen venttiiliä. 15 Tällöin venttiili on sijoitettava edullisesti aivan saosta-jan poistoaukkoon, sillä samalla kun venttiili kuristaa virtausta, se myös mahdollistaa sakean massan purkautumisen saostajasta. Vastaavalla tavalla voi venttiiliä käyttää myös muiden sakeita massoja käsittelevien komponenttien 20 yhteydessä.

Kuviossa 6a esitetään tavanomaisen venttiilin käyttäytymistä sakeilla massoilla. Koesakeudet olivat 8, 10, 13 ja 15 %. Vaaka-akseli kuvaa venttiilin avautumiskulmaa ja pystyakseli 25 venttiilin läpi virtaavaa massavirtaa. Kuviosta nähdään, että 10 %:n sakeudella massan virtaama alkaa merkittävästi heiketä suurilla avautumiskulmilla ja 15 %:n sakeudessa massavirran arvo jää alle puoleen maksimiarvosta, joka saavutetaan vedellä. Vastaavasti pienillä avautumiskulmilla 30 huomataan, että 15 %:n sakeus vaatii ainakin kaksinkertaisen avautumiskulman veteen verrattuna, jotta virtaus edes alkaisi. Siten pienten virtausmäärien säätö on tavanomaisilla venttiileillä erittäin vaivalloista, useimmiten mahdotonta.

Kuviossa 6b esitetään vsataavasti keksinnön mukaisen venttiilin käyttäytyminen sakeilla massoilla. Samassa koordinaatistossa nähdään, että pienillä avautumiskulmilla 35 10 82499 15 %:n massa ei erotu vedestä, joten säädettävyys on yhtä hyvä kuin vedellä. Suuremmilla avautumiskulmilla 15 %:n massa vaatii hieman vettä suuremman avautumiskulman, mutta käyrä ei taitu vaakasuoraksi kuten tekniikan tason venttii-5 leiliä.

Kuviossa 7 esitetään vertailevat käyrät venttiilin läpäisykyvystä (y-akseli) venttiilin yli vallitsevan paine-eron (x- akseli) funktiona. Käyrät kuvaavat tilavuusvirto-10 jen Qlitij/ Qwemt-suhdetta, joka tekniikan tason venttiileillä (katkoviivoitetut käyrät) on jo 10 %:n sakeudella heikko. Toisin sanoen vaaditaan suuri paine-ero ennen kuin virtauksen hyötysuhde saavuttaa käyttökelpoisen arvon. 15 %:n sakeudella vaadittava paine-ero on vielä suurempi. 15 Keksinnön mukaisella venttiilillä (ehjä käyrä) päästään huomattavasti suurempaan hyötysuhteeseen ja maksimiarvo saavutetaan huomattavasti pienemmällä paine-erolla, alle puolet vastaavan tekniikan tason venttiilin paine-erosta.

20 Edellä esitetyllä keksinnön mukaisella ratkaisulla on siten pystytty poistamaan tekniikan tason mukaisten laitteiden epäkohdat ja puutteet yksinkertaistamalla laitteisto yhdistämällä sopivat komponentit järkeväksi kokonaisuudeksi. Kuitenkin edellä on esitetty vain pari erityisen 25 edullista suoritusmuotoa, joilla ei suinkaan ole pyritty rajaamaan keksinnön suojapiiriä siitä, mikä on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa. Onhan esimerkiksi selvää, että ei ole välttämätöntä käyttää V-aukkoista kalottivent-tiiliä, vaan joissakin tapauksissa voi luistiventtiilin 30 käyttö olla perusteltua kuten myös pallo- tai lautasventtii-lin. Samoin fluidisoivan elimen ei välttämättä tarvitse olla kuvioiden esittämä roottori, vaan muunkinlainen värähtelijä käy. Edelleen on mahdollista pienentää venttiilin painehäviötä järjestämällä fluidisaattorin ja venttii-35 lielimen muoto ja toiminta, toisin sanoen fluidisaattorin pyörintäsuunta,siten, että fluidisaattori kohdistaa massaan pienen venttiiliaukkoon päin suuntautuvan liikekomponentin.

11 82499

On myös selvää, että käsiteltävän aineen ei välttämättä tarvitse olla sakeata massaa, vaan aivan yhtä hyvin sekoi-tustoiminta soveltuu myös laimeille massoille tai pelkille nesteille. Samoin sekoitettavina aineina tai kemikaaleina 5 voivat tulla kyseeseen sekä kaasumaiset, nestemäiset että kiinteät aineet.

Claims (8)

1. Laite sakean 8 - 25 %:n massavirran säätämiseksi, joka 5 laite koostuu venttiilirungosta (13), siinä olevista tuloja poistoaukosta sekä venttiiliaukosta (16) ja sen sulkemiseen käytettävästä venttiilielimestä (19) käyttölaitteineen (20), tunnettu siitä, että venttiilielimen (19) välittömään läheisyyteen on järjestetty massasuspension kuituver- 10 kostoa ja flokkeja hajottava fluidisointielin (22).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että fluidisointielin (22) on järjestetty venttiilirungon (13) sisälle virtaussuunnassa ennen venttiilielintä (19). 15

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että fluidisointielin (22) on järjestetty venttiilirungon (13) sisälle virtaussuunnassa venttiilielimen (19) jälkeen.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ennen venttiilielintä (19) on sijoitettu aukko (23), josta syötetään esimerkiksi kemikaaleja massavirtaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, 25 että aukko kemikaalien syöttöä varten on järjestetty fluidisointivyöhykkeelle.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilielin (19) on järjestetty saostimen, massa- 30 tornin tai vastaavan sakeaa massaa käsittelevän laitteen poistoaukon yhteyteen, jonka venttiilielimen välittömässä läheisyydessä on fluidisointielin (22).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, 35 että venttiilielin (19) on rakenteeltaan tasomainen tai kaareva levy, jonka tuloaukon (14) puoleinen pinta vastaa P528fiva.fin i3 82499 muodoltaan olennaisesti fluidisointielimen (22) pyörähdys-vaippapintaa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, 5 että fluidisointielin (22) on pyörivä roottori. 10