FI111284B - Menetelmä ja laitteisto kemikaalin syöttämiseksi nestevirtaan - Google Patents

Description

. 111284

Menetelmä ja laitteisto kemikaalin syöttämiseksi nestevirtaan

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto kemikaalin syöttämiseksi nestevirtaan. Erityisen hyvin keksinnön mukainen menetelmä ja laitteisto soveltuvat 5 nestemäisen kemikaalin lisäämiseen tasaisesti nestevirtaan. Edullisesti keksinnön mukaista menetelmää ja laitteistoa käytetään retentioaineen syöttämiseksi paperikoneen perälaatikolle menevään kuitususpensioon.

Ennalta tunnettuja tapoja syöttää erilaisia kemikaaleja nestevirtauksiin on luonnollisesti 10 käytännöllisesti katsoen lukematon määrä. Nämä tavat voidaan kuitenkin jakaa muutamaan päätyyppiin, kuten seuraavasta nähdään. Ensinnäkin, on aivan mahdollista pelkästään antaa lisättävän nesteen virrata vapaasti toisen nesteen joukkoon ilman mitään erityisiä säätö- tai sekoituselimiä. Tällaista lisäystapaa ei voida käyttää tilanteissa, joissa sekoitussuhteella tai sekoituksen tasaisuudella olisi merkitystä. Eikä myös-15 kään tilanteessa, jossa lisättävän kemikaalin hinnalla on merkitystä. Seuraava käyttökelpoinen tapa on syöttää kemikaali tarkassa suhteessa nestevirtaan, jolloin annostelu saadaan oikeaksi ja taloudelliseksi. Tässäkin tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon se, että kemikaalia yleensä annostellaan jonkin verran optimaalista määrää enemmän, koska sekoituksen tiedetään olevan puutteellinen. Kuitenkin sekoitusta voi-20 daan parantaa syöttämällä kemikaali esimerkiksi virtauskanavan rei’itetyn seinämän läpi, jolloin ainakin sekoitettava kemikaali on saatu levitettyä joka puolelle nestevirtaa. Viimeisenä tapana voidaan käsitellä tilannetta, jossa kemikaali syötetään tarkasti annosteltuna joko nestevirtaan sekoittimen ylävirran puolelle tai itse sekoittimen kautta nesteeseen. Tällöin on täysin sekoittimen designista riippuvaa, kuinka tehokkaasti ke-: 25 mikaali sekoittuu nestevirtaan.

Seuraavassa käsitellään esimerkinomaisesti eräänä monista mahdollisista vaihtoehtoisista sekoitustilanteista paperinvalmistusta. Heti aluksi on kuitenkin todettava, että aivan vastaavia, seuraavassa paremmin kuvailtavia ongelmia liittyy lähes kaikkiin sekoi-30 tustilanteisiin, joten kyseisiä ongelmia ratkaiseva keksintömme ei ole rajoitettu nimenomaan paperinvalmistuksen yhteydessä käytettäväksi. Paperinvalmistus on eräs omalla tavallaan vaativa erikoisalue kemikaalien sekoituksessa. Paperikemikaaleja käytettäessä on hyvä pitää mielessä, että niiden tarkka ja tasajakoinen sekoittaminen on elintärkeä toimenpide paperikoneen lyhyessä kierrossa. Tasainen sekoitus merkit-35 see suoraan parempaa paperin laatua ja tasalaatuisuutta. Samalla prosessin toiminta 2 111284 saadaan häiriöttömäksi ja ongelmattomaksi. Heikko sekoitus puolestaan vaatii kemikaalin yliannostusta, joka voi lisätä tuotantokustannuksia merkittävästi. Itsestään selvää on, että heikolla sekoituksella paperin laatu ja prosessin toiminta eivät ole kunnossa. Nykyinen sekoitustekniikka käyttää toisaalta puhtaita vesijakeita sekä laimennusve-5 sinä että ns. “piiskavetenä”, jolla pyritään tehostamaan sekoitusta. Toisaalta paperitehtaan vesikiertoja pyritään sulkemaan, jolloin puhtaan veden annostelua järjestelmään olisi pyrittävä vähentämään ja käyttämään sen sijaan sisäisesti puhdistettuja ja-keita tai suoraan jotakin prosessin käsittelemätöntä virtaa kuten esim. suodoksia. Nykyiset kemikaalin sekoitusjärjestelmät eivät salli tai sallivat vain vähäisessä määrin si-io säisten prosessin omien vesijakeiden käytön.

Eräs paperinvalmistukseen liittyvä olennainen sekoitustapahtuma on retentiokemikaalin tai -kemikaalien sekoittaminen paperikoneen perälaatikolle menevään kuitususpen-siovirtaan. Paperinvalmistuksessa käytetään retentiokemikaaleja erityisesti hienoai-15 neen retention parantamiseksi paperikoneen viiraosalla. Retentioaineena käytetään kemikaalia, jonka pitkät molekyyliketjut sitovat yhteen massan kiintoainehiukkasia ja näin estävät hienoaineen kulkeutumisen rainanmuodostusvaiheessa veden mukana viiran läpi. Retentioaine olisi, ainakin teoriassa, pyrittävä sekoittamaan massan joukkoon mahdollisimman tasaisesti suurimman kemikaalin tehon saavuttamiseksi sekä 20 retentiovaihteluista johtuvien paperin ominaisuuksien vaihtelun välttämiseksi. Sekoittaminen toisaalta kuitenkin merkitsee, että neste joutuu turbulenttiseen virtaukseen, jossa esiintyvät leikkausvoimat rikkovat/voivat rikkoa pitkiä molekyyliketjuja, mikä luonnollisesti heikentää retentioaineen tehoa. Retentioaineita on kuitenkin erilaisia. Herkkiä turbulenttisen virtauksen vaikutuksille ovat mm. polyakryyliamidit, joiden katkeilleet : 25 molekyyliketjut eivät tiettävästi palaudu entiseen mittaansa turbulenssin vaimennuttua.

Mutta on myös retentioaineita (esim. polyetyleeni-iminit), joiden molekyyliketjut palautuvat nopeasti turbulenssin vaimennuttua olennaisesti alkuperäiseen mittaansa.

Paperikoneen lyhyessä kierrossa retentiokemikaalien syöttökohta riippuu suuresti 30 käytettävästä retentioaineesta, virtaustilasta syöttöpisteestä perälaatikon huulelle sekä . käytettävästä massasta. Leikkausvoimille herkät retentioaineet syötetään tavallisesti heti perälaatikkoa edeltävän leikkausvoimia virtaukseen aiheuttavan laitteen, joka voi olla pumppu, sihti tai pyörrepuhdistin, jälkeen joko yhteen paikkaan tai esimerkiksi jokaisen painesihdin akseptiputkeen. Useampaa eri tyyppiä olevaa retentioainetta voi-35 daan käyttää myös samanaikaisesti ja syöttää ne kuitususpension joukkoon vaiheittain. . Leikkausvoimia kestävä osa retentioaineista voidaan syöttää jo sakean massan jouk- 3 111284 koon tai ennen perälaatikon syöttöpumppua ja leikkausvoimille altis osa retentioai-neista syötetään yleensä vasta kuitususpension syöttöputkeen perälaatikkosihdin läheisyydessä ennen perälaatikkoa.

5 Seuraavassa käydään selvyyden vuoksi läpi, mitä ja millaisia laitteita paperikoneen lyhyeen kiertoon liittyy. Ennalta tunnetun tekniikan mukaiset paperikoneen lähestymis-järjestelmät, joista hyvän käsityksen antaa mm. US patenttijulkaisu 4,219,340, koostuvat lähestulkoon aina seuraavista komponenteista. Sekoitussäiliö, syöttöpumppu, pyör-repuhdistuslaitos, kaasunerotussäiliö, perälaatikon syöttöpumppu, perälaatikkosihti, ίο paperikoneen perälaatikko ja viiravesien keräilyaltaat. Mainitut komponentit on sijoitettu paperikoneen yhteyteen ja järjestetty toimimaan seuraavasti. Sekoitussäiliöön, jota usein kutsutaan myös viirakaivoksi ja joka sijaitsee tavallisesti tehtaan pohjatasolla annostellaan paperinvalmistuksessa käytettävä kuituaine ja täyteaineet, joiden laimennukseen käytetään paperikoneelta, lähinnä sen viiraosalta saatavaa ns. viiravettä.

15 Niinikään tehtaan pohjatasolle sijoittuvalla syöttöpumpulla kuitususpensio pumpataan sekoitussäiliöstä tavallisesti tehtaan konetasolla, se taso, johon paperikone sijoittuu, tai, kuten em. patentissa, sen yläpuolella olevaan pyörrepuhdistuslaitokseen. Pyörre-puhdistuslaitoksen akseptoima kuitususpensio jatkaa edelleen mainitun syöttöpumpun kehittämällä paineella kaasunerotussäiliöön, joka on sijoitettu konetason yläpuolella 20 olevalle tasolle. Kaasunerotussäiliöstä kuitususpensio, josta kaasu on mahdollisimman tarkkaan poistettu, virtaa tehtaan pohjatasolla olevalle perälaatikon syöttöpumpulle, joka pumppaa kuitususpension niinikään pohjatasolla olevalle perälaatikkosihdille (ei esitetty em. US patentissa), josta kuitususpensio virtaa konetasolle paperikoneen pe-rälaatikkoon.

25

Edellä jo todettiin, että retentiokemikaali on pyritty sekoittamaan kuitususpension joukkoon sekä riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta kemikaali ennättää sekoittua massan joukkoon tasaisesti, mutta on myös tiedostettu, että jotkin retentiokemikaalit eivät kestä voimakasta turbulenssia, jolloin ne on sekoitettu niin myöhäisessä vaiheessa kuin 30 mahdollista, ottaen kuitenkin huomioon sekoituksen tasaisuuden vaatimus. Yleisesti perälaatikkosihdiltä perälaatikkoon johtavaa syöttöputkea on kuitenkin pidetty hyvänä sekoitustilana siellä vallitsevan turbulenssin vuoksi. Toisin sanoen retentiokemikaali on pyritty syöttämään kyseisen syöttöputken eli ns. lähestymisputken alkupäähän eli esimerkiksi perälaatikkosihdin poistoyhteeseen, jolloin retentiokemikaali ei joudu perälaa-35 tikkosihdissä vallitsevalle turbulenssille alttiiksi, mutta kuitenkin on tarpeeksi kauan lä- « 4 111284 hestymisputken turbulenssin alaisena, jotta sekoituksen voidaan uskoa olevan riittävän tasainen.

Viime aikoina on markkinoille tullut Andritz-Ahlstrom Oy:n retentiokemikaalin sekoituk-5 seen suunniteltu TRUMPJET™ sekoitin, jota käsittelee mm. Fl patenttihakemus 980437. Kyseisen laitteen käytännön kokeissa on havaittu, että laitteella retentiokemi-kaali pystytään sekoittamaan massan joukkoon olennaisesti aiempia tekniikan tason laitteita tasaisemmin, voitaisiin jopa puhua optimaalisesta sekoituksesta.

ίο Tutkittaessa edelleen kuinka pienillä retentiokemikaalin annostuksilla todellisuudessa olisi mahdollista tulla toimeen, koska optimaalinen sekoitus jo itsessään pienentää tarvittavan retentiokemikaalin määrää, havaittiin yllättäen, että retentiokemikaaleille on ominaista, että niiden muodostamat sidokset ja näiden avulla kehittyvät flokit ovat kestävyydeltään hyvin aikasidonnaisia. Toisin sanoen, kuviossa 2 kaavamaisesti esitetyn 15 käyrän retentiokemikaalien teholle ajan funktiona voidaan katsoa sopivan kaikille käytössä oleville retentiokemikaaleille. Tehoa voidaan mitata vaikkapa sidosten lujuutena tai sidosten lukumääränä tilavuusyksikössä tms. tavalla. Kuviossa esitetyn kaavamaisen esimerkin mukaisen retantiokemikaalin paras teho saavutettiin noin kahden sekunnin kuluttua kemikaalin sekoittamisesta kuitususpension joukkoon. Tämän jälkeen ke-20 mikaalin teho alkaa heiketä niin, että jossakin 5-6 sekunnin kuluttua sekoituksesta enää noin 50 prosenttia sidoksista on jäljellä. Tästä yksinkertaisesta esimerkistä voidaan päätellä, että retentiokemikaalia annostellaan nykyisen edelleenkin liian paljon kuitususpension joukkoon, koska retentiokemikaalin sekoituskohta sijoittuu useimmiten jonnekin perälaatikkosihdin paikkeille paperikoneen lähestymisjärjestelmässä. Käytän-25 nössä tämä tarkoittaa, että kemikaali sekoitetaan 20 - 30 metriä ennen perälaatikkoa kuitususpension joukkoon, jolloin, kun massavirran nopeus on 3m/s, ajallisesti kuluu 6 - 10 sekuntia ennenkuin kemikaalisidokset ja flokit ehtivät perälaatikkoon. Toisin sanoen, jotta saavutettaisiin riittävän korkea flokkitaso paperikoneen viiralla, retentiokemikaalia on annosteltava kaksin- tai jopa kolminkertainen määrä verrattuna optimaaliseen 30 aikaan suoritettuun sekoitukseen.

Kemikaalin käytön tehostamiseksi olisi siis ehdottomän tärkeää sijoittaa kemikaalin se-koituslaite sopivalle etäisyydelle perälaatikosta, joka käytännössä tarkoittaa samaa kuin paperikoneen viira, koska flokkien siirtymiseen perälaatikosta viiralle kuluu aino-35 astaan sekunnin murto-osia. Optimitapa on selvittää kullekin retentiokemikaalille omi- 5 111284 nainen kuvion 2 tyyppinen käyrä ja sen mukaan määrittää, kuinka kauas perälaatikosta kemikaalisekoitin olisi asennettava.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteistolle kemikaalin syöttämiseksi kuitusus-5 pension joukkoon, jotka menetelmä ja laitteisto ratkaisevat mm. edellä esitetyt ongelmat, tunnusmerkilliset piirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää paperikoneen tai vastaavan lähesty-misjärjestelmän toiminnan ohjaamiseksi selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla 10 oheisiin kuvioihin, joista kuvio 1 esittää pääosin US patentissa 4,219,340 esitettyä tekniikan tason mukaista ratkaisua, kuvio 2 esittää kaavamaisesti kullekin retentiokemikaaleille ominaista kemikaalin tehoa ajan funktiona.

15

Kuviossa 1 esitettyyn tekniikan tason mukaisen paperikoneen lähestymisjärjestelmään kuuluu sekoitussäiliö/viirakaivo 10, syöttöpumppu 12, pyörrepuhdistuslaitos 14, kaa-sunerotussäiliö 16, perälaatikon syöttöpumppu 18, perälaatikkosihti 20, paperikoneen perälaatikko 22 ja viiravesien keräilyaltaat (ei esitetty). Mainitut komponentit on sijoi-20 tettu paperikoneen 24 yhteyteen ja järjestetty toimimaan seuraavasti. Sekoitussäiliöön 10, joka voi olla myös viirakaivo, johon viiravedet kerätään, ja joka sijaitsee tavallisesti tehtaan pohjatasolla annostellaan paperinvalmistuksessa käytettävä kuituaine, joka voi koostua tuoreesta massasta, toisiomassasta tai hylystä, ja täyteaineet, joiden laimennukseen käytetään paperikoneelta, lähinnä sen viiraosalta saatavaa ns. viiravettä, ns. 25 paperimassan muodostamiseksi. Niinikään tehtaan pohjatasolle sijoittuvalla syöttö-pumpulla 12 kyseinen paperimassa pumpataan sekoitussäiliöstä 10 tavallisesti tehtaan konetasolla K, se taso, johon paperikone 24 sijoittuu, olevaan pyörrepuhdistuslaitok-seen 14. Pyörrepuhdistuslaitoksen 14 akseptoima paperimassa jatkaa edelleen mainitun syöttöpumpun 12 kehittämällä paineella kaasunerotussäiliöön 16, joka on sijoitettu 30 konetason yläpuolella olevalle tasolle T. Kaasunerotussäiliöstä 16 olennaisesti kaasu-: ton paperimassa, josta siis kaasu on mahdollisimman tarkkaan poistettu, virtaa teh taan pohjatasolla olevalle perälaatikon syöttöpumpulle 18, joka pumppaa paperimassan niinikään pohjatasolla olevalle perälaatikkosihdille 20, josta akseptoitu paperimassa virtaa konetasolle K paperikoneen 24 perälaatikkoon 22. Tekniikan tason mukaisis-35 sa järjestelmissä, kuten jo edellä todettiin, retentiokemikaali sekoitettiin kemikaalin tyy- e 111284 pistä riippuen joko jo sakean massan joukkoon eli ennen sekoitussäiliötä 10 tai ennen perälaatikon syöttöpumppua 18 tai leikkausvoimille altis osa retentioaineista vasta kui-tususpension syöttöputkeen perälaatikkosihdin 20 läheisyyteen ennen perälaatikkoa 22.

5

Kuviossa 2 esitetään kaavamaisesti retentioaineen tehokkuutta ajan funktiona. Reten-tioaineen tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi sidosten tai flokkien määrällä tila-vuusyksikössä. Vastaavasti aika mitataan retentiokemikaalin sekoitushetkestä alkaen. Kuvion esittämässä tilanteessa retentiokemikaali alkaa muodostaa sidoksia ja flokkeja ίο välittömästi sekoituksen jälkeen ja ajan t1 kuluttua, mikä käytännössä vastaa useimmiten noin kahden sekunnin aikaa, sekoitushetkestä flokkien ja sidosten määrä on maksimissaan, jolloin tehokkuus on E1 tai prosenteissa ilmaistuna 100%. Maksimipisteen jälkeen flokkien määrä vähenee kuvion 2 mukaisesti, mikä johtuu sekä retentiokemikaalin itsensä ominaisuuksista että turbulenssista, joka repii flokit rikki. Toisin 15 sanoen käyrän laskevan osuuden muoto eli flokkien rikkoutumisnopeus riippuu sekä kemikaalista että turbulenssin voimakkuudesta. Kuviossa on lisäksi esitetty aika t2, joka vastaa tavanomaisen tekniikan mukaista ratkaisua eli tilannetta, jossa retentiokemikaali sekoitetaan kuitususpension joukkoon jo perälaatikkosihdin yhteydessä. Siis joko ennen sihtiä tai heti sen jälkeen. Huomataan, että aikaa t2 vastaava retentioaineen te-20 hokkuus E2 on alle puolet maksimaalisesta tehokkuudesta E1, tai ainakin olennaisesti heikompi kuin maksimaalinen tehokkuus E1. Jotta tekniikan tason mukaisissa prosesseissa päästäisiin riittävän hyvään retentioon tai flokkitasoon, olisi kuvion 2 tilanteessa syötettävä yli kaksi kertaa enemmän retentiokemikaalia, jotta retentiokemikaalin käytännön vaikutus ajan t2 kuluttua vastaisi tehokkuutta E1.

25

Siten ajateltaessa retentiokemikaalin mahdollisimman tehokasta käyttöä käyrän huippukohta olisi tähdättävä perälaatikkoon eli kemikaalin sekoitin olisi sijoitettava viiveen t1 verran ennen perälaatikkoa. Käytännössä ei ole eroa, sijoitetaanko käyrän huippu lähestymisputken ja perälaatikon väliseen laippaan, itse perälaatikkoon vai viiraosan 30 alkuun, koska ajallinen ero näiden välillä on hyvin pieni. Käytännössä retentiokemikaa-: lisekoittimen paikka voidaan määrittää kullekin käytettävälle kemikaalille optimaaliseksi selvittämällä kuvion 2 käyrä kullekin kemikaalille ja laskemalla sen jälkeen perälaatikon syöttöputken virtausnopeuden ja käyrän 2 huippukohdan antaman ajan pohjalta sekoit-timen etäisyys perälaatikosta. Käytännössä useille markkinoilla oleville retentiokemi-35 kaaleille määritetty kuvion 2 mukainen käyrä antaa huippukohdan ’viipymäajaksi’ noin • * 7 111284 0.5 - 2.0 sekuntia. Joillakin retentioaineilla viiveaika tosin voi yltää 2.5 sekuntiin tai jopa kolmeen sekuntiin saakka. Aivan vastaavalla tavalla kuitususpension virtausnopeuden ohjearvona perälaatikon lähestymisputkessa pidetään useimmiten arvoa 2.5 - 3.5 m/s. Näistä lukuarvoista saadaan kemikaalisekoittimen etäisyydeksi perälaatikosta laajim-5 millään noin 1.2- 10.5 m, joskin useimmille retentioaineille optimaaliset etäisyydet ovat alle 9, edullisesti alle 8 metriä. Tekniikan tason mukaisissa lähestymisjärjestelmissä kyseinen etäisyys on ollut lähes poikkeuksetta luokkaa 20 metriä tai enemmän, johtuen juuri siitä, että perälaatikon lähestymisputkea on pidetty turbulenttisen tilansa johdosta oivallisena sekoitustilana.

10

Mikäli retentioaineelle ominaista tehokkuuskäyrää ei ole käytettävissä, on kemikaalisekoittimen sijoitus mahdollista määrittää myös seuraavien kokemusperäisten tietojen mukaan. Eräänä mahdollisuutena on käyttää lähestymisputken halkaisijaa sijoituksen mitoituksessa apuna. Sijoittamalla sekoitin etäisyydelle 2 - 5 * D perälaatikosta, jossa 15 D on lähestymisputken halkaisija, päästään hyvin lähelle optimaalista sekoittimen sijoitusta. Toinen mahdollinen mitoitusperuste on sijoittaa sekoitin alle 10 metrin, edullisesti alle 8 metrin etäisyydelle perälaatikosta.

Useammasta komponenteista koostuva retentiokemikaali voidaan syöttää ja tuleekin 20 syöttää eri kohtiin perälaatikon lähestymisputkistoa. On esimerkiksi todettu lopputuloksen eli varsinaisen paperin formaation kannalta parhaaksi syöttää retentiokemikaaleja kahdessa vaiheessa. Ne retentioaineet, esimerkiksi polymeeripohjaiset retentioaineet, joilla muodostetaan suurikokoisia flokkeja, syötetään joko ennen tai jälkeen perälaatik-kosihdin. Tällöin on selvää, että niiden muodostamat flokit alkavat hajota sekä perälaa-25 tikon syöttöputkessa vallitsevan turbulenssin että pitkän viiveen vuoksi. Tämän jälkeen syötetään kuitenkin toista retentioainetta, esimerkiksi mineraalipohjaista retentioainetta mahdollisimman optimaalisesti eli lähelle perälaatikkoa niin, että näiden muodostamat flokit, joilla varsinainen viiraretentio muodostetaan, pysyvät kokonaisina viiralle saakka. Etenkin jälkimmäisen retentioaineen syötössä on mahdollista käyttää keksintömme 30 mukaista menetelmää ja laitteistoa hyväksi.

Kuten edellä esitetystä huomataan, on pystytty jälleen löytämään keino sekä alentaa paperinvalmistuksen kustannuksia että vähentää kemikaalien käyttöä paperikoneella. Edellä olevasta on huomattava, että esimerkinomaisen kuvio 2 yhteydessä annetut ar-

Claims (10)

1. 5 PATENTTIVAATIMUKSET
2. 1. Menetelmä kemikaalin syöttämiseksi nestevirtaan, jossa menetelmässä reten- tiokemikaalia syötetään erityisen kemikaalisekoittimen kautta paperikoneen tai vastaavan rainanmuodostuslaitteen perälaatikkoon (22) syötettävän kuitususpension jouk- 10 koon, tunnettu siitä, että sijoitetaan mainittu sekoitin alle 10 metrin etäisyydelle perä-laatikosta (22) perälaatikkosihdin (20) ja perälaatikon (22) väliseen lähestymisputkeen.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekoitin sijoitetaan alle 8 metrin etäisyydelle perälaatikosta (22). 15
4. 3. Menetelmä kemikaalin syöttämiseksi nestevirtaan, jossa menetelmässä reten- tiokemikaalia syötetään erityisen kemikaalisekoittimen kautta paperikoneen tai vastaavan rainanmuodostuslaitteen perälaatikkoon (22) syötettävän kuitususpension joukkoon, tunnettu siitä, että määritetään retentiokemikaalille ominainen tehokkuuskäyrä, 20 määritetään käyrältä sen huippukohtaa vastaava viiveaika, sijoitetaan kemikaalisekoitin mainitun viiveajan päähän perälaatikosta (22) sen lähestymisputkeen ja syötetään re-tentiokemikaali kyseisestä sekoittimesta kuitususpension joukkoon.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sijoite-25 taan kemikaalisekoitin olennaisesti kunkin retentiokemikaalin parhaimmalle tehokkuudelle ominaisen viiveajan päähän perälaatikosta (22) sen lähestymisputkeen ja syötetään retentiokemikaali kyseisestä sekoittimesta kuitususpension joukkoon.
6. 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu 30 viiveaika on luokkaa 0.5 - 3 sekuntia, edullisesti 0.5 - 2.5, edullisimmin 0.5 - 2.0.
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sekoitin sijoitetaan etäisyydelle 2 - 5 * D, jossa D on lähestymisputken halkaisija, perälaatikosta (22). 35 9 111284
8. 7. Laitteisto kemikaalin syöttämiseksi nestevirtaan, johon laitteistoon kuuluu paperikoneen tai vastaavan rainanmuodostuslaitteen lähestymisjärjestelmään kuuluvina osina perälaatikkosihti (20) ja perälaatikko (22) sekä nämä yhdistävä ns. lähestymis-putki ja retentiokemikaalisekoitin, tunnettu siitä, että mainitun retentiokemikaalisekoit- 5 timen etäisyys perälaatikosta (22) on alle 10 metriä.
9. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun re-tentiokemikaalisekoittimen etäisyys perälaatikosta (22) on alle 8 metriä. ίο 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu etäisyys vastaa noin 0.5 - 3.0, edullisesti 0.5 - 2.5, edullisimmin 0.5 - 2.0 sekunnin viive- tai virtausaikaa perälaatikon (22) lähestymisputkessa.
10. 10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu etäisyys 15 vastaa olennaisesti kullekin retentiokemikaalille määritettyä optimaalista viipymäaikaa. 111284