FI110015B - Menetelmä ja laite kemikaalin syöttämiseksi nestevirtaan sekä paperikoneen syöttöjärjestelmä - Google Patents

Description

, 110015

Menetelmä ja laite kemikaalin syöttämiseksi nestevirtaan sekä paperikoneen syöttöjärjestelmä

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä ja laite kemikaalin syöttämiseksi 5 nestevirtaan sekä paperikoneen syöttöjärjestelmä. Erityisen hyvin keksinnön mukainen menetelmä ja laite soveltuvat nestemäisen kemikaalin lisäämiseen tasaisesti nestevirtaan. Edullisesti keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta käytetään retentioaineen syöttämiseksi paperikoneen perälaatikolle menevään kuitususpensioon.

10 Ennalta tunnettuja tapoja syöttää erilaisia kemikaaleja nestevirtauksiin on luonnollisesti käytännöllisesti katsoen lukematon määrä. Nämä tavat voidaan kuitenkin jakaa muutamaan päätyyppiin, kuten seuraavasta nähdään. Ensinnäkin, on aivan mahdollista pelkästään antaa lisättävän nesteen virrata vapaasti toisen nesteen joukkoon ilman mitään erityisiä säätö- tai sekoituselimiä. Tällaista lisäystapaa ei voida 15 käyttää tilanteissa, joissa sekoitussuhteella tai sekoituksen tasaisuudella olisi merkitystä. Eikä myöskään tilanteessa, jossa lisättävän kemikaalin hinnnalla on merkitystä. Seuraava käyttökelpoinen tapa on syöttää kemikaali tarkassa suhteessa nestevirtaan, jolloin annostelu saadaan oikeaksi ja taloudelliseksi. Tässäkin tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon se, että kemikaalia yleensä annostellaan 20 jonkin verran optimaalista määrää enemmän, koska sekoituksen tiedetään olevan puutteellinen. Kuitenkin sekoitusta voidaan parantaa syöttämällä kemikaali esimerkiksi ·;·.· virtauskanavan rei’itetyn seinämän läpi, jolloin ainakin sekoitettava kemikaali on saatu : : levitettyä joka puolelle nestevirtaa. Viimeisenä tapana voidaan käsitellä tilannetta, jossa kemikaali syötetään tarkasti annosteltuna joko nestevirtaan sekoittimen ylävirran : * ·. · 25 puolelle tai itse sekoittimen kautta nesteeseen. Tällöin on täysin sekoittimen designista ·:··· riippuvaa, kuinka tehokkaasti kemikaali sekoittuu nestevirtaan.

Eräs paperinvalmistukseen liittyvä olennainen sekoitustapahtuma on ....: retentiokemikaalin sekoittaminen paperikoneen perälaatikolle menevään . · · ·. 30 kuitususpensiovirtaan. Paperinvalmistuksessa käytetään retentiokemikaaleja erityisesti • , hienoaineen retention parantamiseksi paperikoneen viiraosalla. Retentioaineena käytetään kemikaalia, jonka pitkät molekyyliketjut sitovat yhteen massan kiintoainehiukkasia ja näin estävät hienoaineen kulkeutumisen • #: ·' rainanmuodostusvaiheessa veden mukana viiran läpi. Retentioaine olisi, ainakin : '.: 35 teoriassa, pyrittävä sekoittamaan massan joukkoon mahdollisimman tasaisesti 2 110015 suurimman kemikaalin tehon saavuttamiseksi sekä retentiovaihteluista johtuvien paperin ominaisuuksien vaihtelun välttämiseksi. Sekoittaminen toisaalta kuitenkin merkitsee, että neste joutuu turbulenttiseen virtaukseen, jossa esiintyvät leikkausvoimat rikkovat/voivat rikkoa pitkiä molekyyliketjuja, mikä luonnollisesti 5 heikentää retentioaineen tehoa. Retentioaineita on kuitenkin erilaisia. Herkkiä turbulenttisen virtauksen vaikutuksille ovat mm. polyakryyliamidit, joiden katkeilleet molekyyliketjut eivät tiettävästi palaudu entiseen mittaansa turbulenssin vaimennuttua. Mutta on myös retentioaineita (esim. polyetyleeni-iminit), joiden molekyyliketjut palautuvat nopeasti turbulenssin vaimennuttua olennaisesti alkuperäiseen mittaansa.

10

Paperikoneen lyhyessä kierrossa retentioaineen syöttökohta riippuu suuresti käytettävästä retentioaineesta, virtaustilasta syöttöpisteestä perälaatikon huulelle sekä käytettävästä massasta. Leikkausvoimille herkät retentioaineet syötetään tavallisesti heti perälaatikkoa edeltävän leikkausvoimia virtaukseen aiheuttavan laitteen, joka voi 15 olla pumppu, sihti tai pyörrepuhdistin, jälkeen joko yhteen paikkaan tai esimerkiksi jokaisen painesihdin akseptiputkeen. Useampaa eri tyyppiä olevaa retentioainetta voidaan käyttää myös samanaikaisesti ja syöttää ne kuitususpension joukkoon vaiheittain. Leikkausvoimia kestävä osa retentioaineista voidaan syöttää jo sakean massan joukkoon tai ennen perälaatikon syöttöpumppua ja leikkausvoimille altis osa 20 retentioaineista syötetään yleensä vasta kuitususpension syöttöputkeen ennen perälaatikkoa.

: ’ ·.: Retentioaineen syöttölaitteina käytetään nykyisin pääasiassa kahden tyyppisiä laitteita.

: Yksinkertaisempaan laitteeseen kuuluu massan virtausputken ympärille välimatkan 25 päähän sijoittuva rengasmainen jakoputki, josta johtaa joukko (ainakin neljä) ·:··:’ syöttöputkea massan virtausputkeen niin, että retentioaine puretaan mainituista : “'. syöttöputkista tasaisena virtana putkessa viilaavan massan joukkoon. Toisena mahdollisuutena, jolla saadaan jossakin määrin parempi sekoitustulos, on viedä ....: esimerkiksi kaksi syöttöputkea ristikkäin virtausputken läpi ja varustaa virtausputken . · · ·. 30 sisälle jäävä osa syöttöputkista retentioaineen syöttörei’illä tai -raoilla, joista • . retentioaine virtaa tasaisena virtana massan joukkoon. Nykyisin retentioaineet syötetään suhteellisen pienellä paine-erolla kuitususpensiovirtaukseen, jolloin retentioaineet muodostavat omat virtauskanavansa tai on ainakin olemassa selvä : ; ’: vaara, että niiden virtaus kanavoituu kuitususpensiovirtauksen sisälle. Toisin sanoen : ’ ·.: 35 retentioaineiden syötössä oletetaan yleensä aina, että kemikaalin syöttökohtaa seuraa s 110015 jokin sekoittava laite, joka sekoittaa kemikaalit tasaisesti kuitususpensioon. Toisaalta se määrä, mikä retentioainetta annostellaan kuitususpension joukkoon, pohjautuu lähinnä kokemusperäiseen tietoon. Eli käytännössä retentioaineita sekoitetaan kuitususpensioon niin paljon, että niiden haluttu toiminta varmasti aikaansaadaan.

5 Todellisuudessa tämä tarkoittaa huomattavaa (joskus jopa kymmenien prosenttien) retentiokemikaalien yliannostusta johtuen juuri epätasaisesta sekoittumisesta.

Retentioaineille ja niiden syötölle on ominaista, että retentioaineet toimitetaan paperitehtaalle paitsi nestemäisenä myös pulverimuodossa, jota käytetään to valmistettavasta paperista ja valmistusmateriaalista riippuen noin 200 - 500 g/tonni paperia. Pulverimuodossa oleva retentioaine sekoitetaan tuoreveteen erityisessä sekoitussäiliössä siten, että 1 kg pulveria sekoitetaan n. 200 litraan puhdasta vettä. Tämä siitä syystä, että tiedetään, että retentioaineet reagoivat, ts. tarttuvat kaikkiin virtauksessa kulkeviin kiintoainepartikkeleihin, erittäin nopeasti - noin sekunnissa, 15 jolloin laimennusnesteen tulee olla mahdollisimman puhdasta. Toisin sanoen tässä vaiheessa valmista paperitonnia kohti käytetään 40 -100 I puhdasta vettä retentiokemikaalin valmistukseen. Vuorokausikulutukseksi saadaan siten, luonnollisesti paperikoneen tuotannosta (tässä tuotannoksi arvioitu 250 -1000 tonnia paperia päivässä) riippuen 10-100 kuutiometriä. Tämä ensimmäinen liuotusvaihe ei 20 kuitenkaan ole se, jossa vettä käytetään eniten, vaan tekniikan tason mukaisissa prosesseissa tätä retentioaineliuosta laimennetaan edelleen vaikkapa viidesosaan • · •: j väkevyydestään, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että puhdasta vettä käytetään tähän -1 ·.: ns. toisiolaimennukseen luokkaa 200 - 500 litraa paperitonnia kohti. Tämä laskettuna i 1 · 1: vuorokausikulutukseksi antaa 50 - 500 kuutiometriä puhdasta vettä yhtä paperikonetta 25 kohti.

• · a · : “': Tähän saakka on toisin sanoen hyväksytty, että retentioaineen laimennukseen m paperikonetta kohti tarvitaan satoja kuutiometrejä puhdasta vettä päivässä. Tämä on kuitenkin otettava selvänä epäkohtana ja etenkin silloin, kun tiedetään, että . · · ·. 30 paperitehtaalla olisi käytettävissä suuret määrät erilaisia kiertovesiä, joita voitaisiin • . käyttää tähänkin tarkoitukseen. Ainoana edellytyksenä kiertovesien käytöllä on se, että jollakin tavalla pitäisi pystyä estämään retentiokemikaalien reagointi kiertovesien epäpuhtauksien kanssa.

• t I I | 4 110015

Toisaalta nykyisin käytössä olevat, jo edellä kuvatut, retentioaineen syöttölaitteet ovat rakenteeltaan hyvin yksinkertaisia. Kun tarkastellaan niiden toiminnan tehokkuutta eli sekoituksen tasaisuutta, voitaisiin jopa sanoa, että ne ovat liian yksinkertaisia. Toisin sanoen laitteiden yksinkertaisuudesta ja kemikaalien syöttötavasta seuraa väistämättä 5 kemikaalien merkittävää yliannostusta, kun lähtökohtana kuitenkin pidetään tiettyä viiraretentiota paperikoneella.

Vielä eräs tekniikan tason mukaisissa prosesseissa havaittu selvä ongelma liittyy perinteisimpään tapaan sekoittaa retentioaine kuitususpension joukkoon eli ennen 10 perälaatikkosihtiä. Koska tiedettiin retentioaineen nopea reaktioaika, ajateltiin, että perälaatikkosihti olisi loistava paikka sekoittaa retentioaine tasaisesti ja nopeasti massan joukkoon. Näin olikin vanhan tekniikan mukaisilla perälaatikkosihdeillä, joissa oli reikärumpu lajittelevana elimenä. Kuitenkin nykyisin, kun rakorummut ovat valtaamassa markkinoita, on havaittu, että retentioaine ehtiikin muodostaa flokkeja 15 ennen rakorumpua, jolloin suuri osa sekä retentioaineesta että muutoin käyttökelpoisesta kuitususpension hienoaineesta parhaimmassa tapauksessa rejektoituu tai pahimmassa tapauksessa tukkii rakorummun hienot raot.

Mm. edellä mainittujen tekniikan tason ongelmien ratkaisuun on kehitetty uusi 20 menetelmä ja laite, jolla mm. paperitehtaan tuoreveden käyttöä voidaan pienentää merkittävästi ja jolla esimerkiksi paperiteollisuuden retentioaineet voidaan sekoittaa • · *: ·: kuitususpension joukkoon oleellisesti aiempaa tehokkaammin ja tasaisemmin.

O · • · · » · · : · Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle sekä niitä soveltavalle paperikoneen :· 25 syöttöjärjestelmälle tunnusmerkilliset piirteet käyvät ilmi oheisista ‘: ”: patenttivaatimuksista.

• * · * ·

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta sekä paperikoneen ; · · * syöttöjärjestelmää selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joista • ‘: 30 kuviot 1 a ja 1 b esittävät tekniikan tason mukaisia retentioaineen syöttölaitteita, ’ . kuvio 2 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista retentioaineen syöttöprosessia paperikoneen lyhyeen kiertoon yhdistettynä, . kuvio 3 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista retentioaineen ::syöttö-/sekoitinlaitetta,

> I

• · · s 110015 kuvio 4 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista retentioaineen syöttö-/sekoitinlaitetta, kuvio 5 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista retentioaineen syöttö-/sekoitinlaitteen sijoitusta kuitususpension virtausputken yhteyteen, 5 kuvio 6 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista retentioaineen syöttö-/sekoitinlaitteen sijoitusta kuitususpension virtausputken yhteyteen, kuvio 7 esittää kuvion 2 mukaisen retentioaineen syöttöprosessin erästä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista yksityiskohtaa, ja 10 kuvio 8 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista vaihtoehtoa kuviossa 7 esitetylle retentioaineen syöttöprosessin eräälle yksityiskohdalle.

Kuvion 1a mukaisesti tekniikan tason mukainen retentioaineen syöttöjäijestely koostuu kuitususpension virtausputkesta 2, jota ympäröi rengasmainen reten-tioaineen 15 jakoputki 4, johon retentioainetta tuo putki 5. Tästä johtaa virtausputkelle 2 joukko (kuviossa neljä) syöttöputkia 6, jotka avautuvat virtausputkeen 2 niin, että retentioaine syöttöputkista 6 pääsee virtaamaan kuitususpension joukkoon. Kuten jo edellä mainittiin, tekniikan tason mukainen syöttö tapahtuu niin, että kemikaalin annetaan virrata suhteellisen pienellä paine-erolla kuitususpension joukkoon, jolloin lopullisen 20 sekoituksen oletetaan tapahtuvan jossakin sekoittavassa laitteessa, kuten esimerkiksi perälaatikon syöttöpumpussa tai perälaatikkosihdissä. Kuviossa 1 b on esitetty toinen, •: '· · vaihtoehtoinen ratkaisu. Tässä ratkaisussa virtausputken 2 sisään on viety kaksi :: retentioaineen syöttöputkea 16, jotka on varustettu virtausputken sisällä olevalta : \ · osaltaan syöttöraoilla tai -rei’illä 18. Tässä jälkimmäisessä vaihtoehdossa retentioaine : *.: 25 saadaan paremmin sekoitettua viilaavan kuitususpension joukkoon, koska myös •: * ·: virtauksen keskustaan saadaan annosteltua retentioainetta.

• · t

Kuviossa 2 esitetään keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen •: · · · paperikoneen lyhyen kierron järjestely lähinnä retentioaineen syötön kannalta .*··. 30 tarkasteltuna. Kuvion 2 mukaisessa prosessissa paperikoneelle syötettävä i j ' . kuitususpensio laimennetaan käyttökelpoiseen sakeuteen paperikoneen viira-kaivossa • imi 20 paperikoneelta 22 saatavalla viiravedellä, joskin myös erillistä se-koitussäiliötä . ’ voidaan käyttää. Myös muita sopivia nesteitä voidaan haluttaessa käyttää ::: laimennukseen, kuten esimerkiksi nollavesisuotimen suodosta. Viirakaivosta 20 :,' · · 35 kuitususpensio johdetaan pumpulla 24 pyörrepuhdistukseen 26 ja siitä edelleen 6 110015 kaasunerotussäiliölle 28. Kaasuvapaa kuitususpensio pumpataan peränsyöttöpumpulla 30 perälaatikkosihtiin 32, jonka jälkeen kuitususpension joukkoon lisätään syöttö-/sekoitinlaitteessa 34 retentioainetta ennen kuitususpension joutumista paperikoneen 22 perälaatikkoon 36. Edellä kuvattua prosessijärjestelyä voidaan pitää tekniikan tason 5 mukaisena.

Kuviossa 2 on myös esitetty kaavamaisesti retentioaineen käsittely ennen sen syöttämistä kuitususpension joukkoon. Nestemäisessä muodossa tai jauheena oleva retentioaine sekoitetaan tuoreveteen, puhtaaseen veteen flokkuloitumisen 10 välttämiseksi, säiliössä 40, josta retentioaineliuos annostellaan pumpulla 42 suoraan syöttö-/sekoiti n f a itteef le 34. Tunnetun tekniikan mukaisissa järjestelyissä retentioaineliuos joko vietiin toiseen sekoitussäiliöön, jossa sitä edelleen laimennettiin loppuväkevyyteen, joka oli luokkaa 0.05 - 0.1 %, tai vastaava laimennus suoritettiin virtausputkessa. Kuviossa 2 esitetään edelleen, kuinka sekoittimelle 34 johtaa putki 44 15 paperikoneen viirakaivosta 20. Toisin sanoen tämän suoritusmuodon mukaisessa ratkaisussa viirakaivosta viedään sekoittimelle 34 retentiokemikaalin jatkolaimennukseen viiravettä, joka siis sisältää viiran läpi kuitususpensiosta suotautunutta hienoainesta. Laimennukseen voidaan luonnollisesti käyttää myös esimerkiksi nollavesisuotimen suodosta tai jotakin muuta vastaavaa prosessista 20 saatavaa suodosta. Edelleen kuviossa 2 esitetään eräänä lisämahdollisuutena putki 48, josta retentioaineliuoksen joukkoon voidaan niin haluttaessa tuoda lisää tuorevettä • : ’ · · liuoksen laimentamiseksi.

• · t · · 1 · ; · ]: Kuviossa 3 esitetään kaavamaisesti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon : \! 25 mukainen sekoitinlaite. Kuvion 3 mukainen sekoitinlaite 34 on itse asiassa suutin, joka •: * ·: koostuu edullisesti olennaisesti kartiomaisesta rungosta 50, siihen järjestetyistä, :’edullisesti, joskaan ei välttämättä, sen vastakkaisiin päihin sijoittuvista laipoista 52 ja 54 sekä yhteestä 56 retentiokemikaalille. Sekoitinlaite 34 liitetään laipalla 52 •; · ·laimennusväliaineputkeen ja laipalla 54 kuitususpension virtausputkeen.

." ‘. 30 Sekoituslaitteen 34 runko 50 supistuu kuvion suoritusmuodossa laipalta 52 kohti ’ . laippaa 54, jonka sisäpuolelle jää sekoitinlaitteen suuaukko 58. Tarkoituksena rungon » · » * # 50 kartiomaisella muodolla on kiihdyttää väliainevirtausta sekoitinlaitteessa 34 niin, että sekoitinlaitteesta 34 kuitususpensiovirtaukseen purkautuvan suihkun nopeus on v, ·’ vähintään viisinkertainen kuitususpensiovirtauksen nopeuteen nähden. Tällaisella :, ’ · i 35 nopeuserolla voidaan varmistaa, että retentiokemikaalisuihku tunkeutuu riittävän 7 110015 nopeasti ja riittävän syvälle kuitususpensiovirtaukseen sekoittuakseen kuitususpension kanssa olennaisesti tekniikan tason sovellutuksia tasaisemmin. Retentiokemikaalin syöttöyhde 56 on kuvion esittämässä suoritusmuodossa edullisesti tangentiaalinen, jolla varmistetaan se, että retentioaine sekoitinlaitteen 34 suuaukosta 58 5 kuitususpensiovirtaukseen purkautuessaan on jakautunut tasaisesti ainakin koko suuaukon 58 kehälle.

Kuviossa 4 on vielä esitetty kuvion 3 mukaisen sekoitinlaitteen 34 eräänä lisäsuoritusmuotona, jota ei suinkaan ole pidettävä välttämättömänä, sekoitinlaitteen 10 34 sisälle keskeisesti järjestetty ontto kappale 60, jonka sisälle retentioaine johdetaan yhteestä 56. Toisin sanoen yhde 56 lävistää sekoituslaitteen 34 kartiomaisen seinän 50 ja johtaa kartion 50 ja kappaleen 60 välisen rengasmaisen tilan kautta kappaleen 60 sisälle kannattaen edullisesti samalla kappaletta 60 paikallaan. Tässä suoritusmuodossa kappaleen 60 lävistää aksiaalisesti reikä 62, jonka kautta osa 15 laimennusväliainevirtauksesta pääsee purkautumaan kuitususpensiovirtaukseen.

Tässä suoritusmuodossa kappaleen 60 sisälle tangentiaalisesti johdettu retentioainevirtaus kiertyy spiraalimaisena virtauksena kohti sekoituslaitteen suuaukkoa 58, jossa retentioaineella on kappaleen 60 alapäässä (kuvion mukaan) oma rengasmainen suuaukkonsa 64, josta retentioaine purkautuu viuhkamaisena 20 suihkuna kuitususpension joukkoon yhdessä suuaukon 64 ulkopuolelta ja sisäpuolelta reiän 62 kautta purkautuvan laimennusnesteen kanssa. Eräänä lisätarkoituksena * t ': ': kappaleella 60 on edelleenkin kuristaa sekoitinlaitteen virtauspoikkipinta-alaa, jotta

• I

V *: voidaan varmistua riittävän suuresta nopeuserosta retentioainevirtauksen ja

• * I

: ’.: kuitususpensiovirtauksen välillä. Toisena tarkoituksena kappaleella 60 on mahdollistaa • « 5. * >: 25 se, että retentioaine sekoitetaan laimennusnesteen kanssa olennaisesti samaan ’ · ‘'! aikaan, kun retentioaine syötetään kuitususpensiovirtaukseen. Kuviosta käy selvästi : * ’ i ilmi, että retentioaine ei ole laimennusnesteen kanssa tekemisissä ollenkaan ennenkuin se puretaan suuaukosta 64 kuitususpension virtausputkeen.

» » « » I * • · • “ ’: 30 Kuviossa 5 esitetään kaavamaisesti, kuinka kuviossa 3 esitetty sekoitinlaite/-laitteet 34 I * « ( ‘ . voidaan sijoittaa kuitususpension syöttöputken 70 yhteyteen. Tämä tapahtuu • · . periaatteessa kuviossa 1 a esitetyllä tavalla. Ainoana käytännön erona kuvion 1 a • * . tekniikan tason mukaiseen ratkaisuun on, lukuunottamatta sitä, että sekoitinlaitteeseen » » v,: syötetään laimennusnestettä ja että laimennusnesteenä on jokin muu kuin puhdas « · •. ’ · · 35 vesi, se, että sekoitinlaitteesta 34 purkautuvan retentio-kemikaaliliuoksen on β 110015 suunniteltu tunkeutuvan syöttöputkessa 70 viilaavaan kuitususpensiovirtaukseen niin syvälle, että retentiokemikaali sekoittuu käytän-nöllisesti katsoen koko kuitususpensiovirtaukseen.

5 Kuviossa 6 esitetään eräs toinen edullinen tapa syöttää retentiokemikaalia sekoitinlaitteesta 34 kuitususpensiovirtauksen joukkoon. Tässä suoritusmuodossa sekoitinlaitteet 34 on sijoitettu vastakkain ja lomittain perälaatikkosihdin akseptin poistoyhteeseen 72. Kyseinen poistoyhde 72 on sihdin puoleisesta päästään järjestetty olennaisesti suorakaiteen muotoiseksi, josta se kohti perälaatikolle johtavaa 10 syöttöputkea 70 muotoutuu pyöreäksi. Sekoitinlaitteet 34 on sijoitettu poistoyhteen 72 sivuseinämille niin, että sekoitinlaitteista purkautuvat retentioainesuihkut peittävät olennaisen osan koko yhteen 72 poikkipinta-alasta. Ainoastaan yhteen 72 kahteen kulmaukseen jää pieni katvealue, joka ei kuitenkaan ole retentioaineen sekoittumisen kannalta merkittävä, koska kuitususpensiovirtaus lajittimesta tullessaan on niin 15 voimakkaassa turbulenssissa, että retentioaine sekoittuu käytännöllisesti katsoen täydellisesti kuitususpension joukkoon sinä lyhyenä aikana, joka sillä on siihen käytettävissä.

Kuviossa 7 on esitetty perälaatikolle johtavaan virtausputkeen kiinnitetyn 20 sekoitinlaitteen 34 kytkentä eri putkistoihin. Kuten jo kuvioista 3 ja 4 ja osittain myös kuviosta 2 käy ilmi sekoitinlaitteen 34 yhteeseen 56 tuodaan retentioaineliuosta putkea 43 pitkin, joka liuos on valmistettu liuotussäiliössä 40 (kuvio 2). Putkeen 43 on • · · *: järjestetty suodatin 74, jolla liuokseen mahdollisesti jääneet liukenemattomat ainekseet • t ;*·.· erotetaan liuoksesta. Haluttaessa retentiokemikaaliliuokseen voidaan tuoda • · 25 lisälaimennusnestettä, edullisesti puhdasta vettä, putkea 48 pitkin. Tässä .' · ·. suoritusmuodossa tämän on esitetty tapahtuvan suodattimen 74 ja sekoitinlaitteen

III

välille, mutta luonnollisesti lisälaimennusneste on mahdollista tuoda myös suodattimen ....: 74 ylävirran puolelle. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Sekoitinlaitteeseen 34 , · ·. tuodaan lisäksi laippaan 52 kiinnitetyn putken 44 kautta sopivaa syöttönestettä, joka 30 voi olla kuvion 2 esittämän suoritusmuodon mukaisesti viirakaivosta saatavaa viiravettä tai kirkasta tai sameaa suodosta tai jotakin muuta tarkoitukseen sopivaa nestettä.

* · : V; Kuviossa 8 on vielä esitetty eräs vaihtoehto kuvioiden 2 ja 7 esittämälle syöttö- : ‘ ·. nesteelle. Kuviossa 8 esitetään, kuinka perälaatikon syöttöputkesta 70 otetaan # · 35 putkeen 44’ pieni sivuvirtaus, joka pumpulla 76 syötetään korotetussa paineessa 9 110015 sekoitinlaitteeseen 34. Toisin sanoen syöttönesteenä käytetään samaa kuitususpensiota, jota perälaatikolle jo ollaan syöttämässä.

Edellä esitettyjen suoritusmuotojen lisäksi on toki vielä mahdollista järjestää 5 sekoitinlaitteen yhteyteen erityinen mekaaninen sekoitin, jonka avulla retentiokemikaaliliuos sekoitetaan syöttönesteeseen. Näin menetellen ei välttämättä tarvita edellä esitetyissä kuvioissa 3 ja 4 kuvatun tyyppistä sekoitinlaitetta tangentiaalisine retentiokemikaalin syöttöineen. Vastaavasti korkeapainepumppuakaan, jolla retentiokemikaaliliuos tuodaan sekoitinlaitteelle, ei 10 välttämättä tarvita, koska käytetty mekaaninen sekoitin voi olla syöttöpainetta kohottava.

Kuten edellä esitetystä voidaan nähdä, on kehitetty uudentyyppinen tapa syöttää ja sekoittaa retentiokemikaalia kuitususpension joukkoon. Edellä esitettyyn viitaten on 15 huomattava, että eri kuvioissa on esitetty monia erilaisia keksinnön suoritusmuotoja, jotka sopivat käytettäväksi keskenään tarpeen tullen. On myös huomattava, että miään kuviossa esitetty suoritusmuoto ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että käytettävä ja patenttivaatimuksilla suojattu ratkaisu olisikin kuviossa esitettyä kokonaisuutta yksinkertaisempi. Siten keksinnön käyttöalueen ja suojapiirin määrittelevät vain oheiset 20 patenttivaatimukset.

• · • · « · t · 11 · • # • « * · 1 • · « 1 · • · * 1 •«· • · * · · • · « » ·

* » I

• « 1 * ·

Claims (10)

1. Menetelmä kiintoaineiden kanssa reagoivan kemikaalin sekoittamiseksi kiintoainetta sisältävän prosessinestevirtauksen joukkoon, jossa menetelmässä 5 mainitusta kemikaalista on ensin valmistettu kemikaaliliuos, tunnettu siitä, että mainittu kemikaaliliuos sekoitetaan jonkin prosessista saatavan kiertoveden tai jonkin muun ei-puhtaan nesteen kanssa olennaisen samanaikaisesti, kun mainitun liuoksen ja mainitun veden tai nesteen seos syötetään prosessinestevirtaukseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kemikaaliliuos ja mainittu kiertovesi tai mainittu ei-puhdas neste sekoitetaan keskenään mekaanisella sekoittimella juuri ennen seoksen syöttämistä prosessinestevirtaukseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että prosessinesteenä on paperikoneelle johdettava kuitususpensio, jolloin mainitun kemikaaliliuoksen ja mainitun kiertoveden tai mainitun ei-puhtaan nesteen seos syötetään paperikoneelle johdettavaan kuitususpensiovirtaan perälaatikkosihdin ja paperikoneen perälaatikon välille. 20

: ': 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että prosessinesteenä on paperikoneelle johdettava kuitususpensio, jolloin mainittuna • · · : *.: nesteenä käytetään paperikoneen viiraosalta saatavaa ns. viiravettä tai kirkasta tai V ·:‘ sameaa suodosta joltakin sopivalta prosessilaitteelta, kuten esimerkiksi 2. nollavesisuotimelta.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ·.···· prosessinesteenä on paperikoneelle johdettava kuitususpensio, jolloin mainittuna *" ’: nesteenä käytetään paperikoneelle johdettavaa kuitususpensiota. 30

, 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että prosessinesteenä on paperikoneelle johdettava kuitususpensio, ja että paperikoneelle v. · johdettavan kuitususpension joukkoon syötettävän mainitun kemikaaliliuoksen ja ’. · i syöttönesteen seoksen virtausnopeus syöttöhetkellä on ainakin viisinkertainen 35 verrattuna paperikoneelle viilaavan kuitususpension virtausnopeuteen. 11 110015

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kemikaaliliuos syötetään sekoitinlaitteeseen (34) tangentiaalisesti.

8. Laite kemikaalin sekoittamiseksi prosessinestevirtaukseen, joka laite muodostuu prosessinesteen virtauskanavan yhteyteen järjestetyistä laitteista mainitun kemikaalin syöttämiseksi prosessinestevirtaukseen, joihin syöttölaitteisiin kuuluu yksi tai useampia mainitun prosessinesteen virtauskanavan seinämään kiinnitettyjä suuttimia, joista mainittu kemikaali syötetään prosessinestevirtaukseen, tunnettu siitä, 10 että kyseinen suutin toimii sekoitinlaitteena (34), jossa on ainakin kaksi tuloyhdettä (56), joista toiseen tuodaan prosessista saatavaa kiertovettä tai jotakin muuta ei-puhdasta nestettä, ja toiseen (56) mainittu kemikaali, ja ainakin yksi syöttöyhde, josta mainitun kiertoveden tai nesteen ja kemikaalin seos syötetään prosessinestevirtaukseen. 15

9. Paperikoneen syöttöjärjestelmä, johon kuuluu ainakin kaasun-erotussäiliö (28), perälaatikkosihti (32), perälaatikkosihdiltä (32) perälaatikolle (36) johtava kuitususpension virtauskanavasta osan muodostava syöttöputki (70), paperikoneen (22) perälaatikko (36), laitteet (40) kemikaalin, erityisesti 20 retentiokemikaalin, esikäsittelemiseksi, laitteet mainitun kemikaalin syöttämiseksi •: ‘ : perälaatikolle (36) johtavaan kuitususpension virtauskanavaan ja laitteet (46) :, * · viiraveden talteenottamiseksi, tunnettu siitä, että mainitun kemikaalin syöttölaitteisiin ; kuuluu ainakin yhden mainittuun virtauskanavaan (70) avautuvan suuaukon (58, 62, : *. i 64) käsittävä ja virtauskanavan (70) seinämään kiinnitetty sekoitinlaite (34), johon *:**: 25 tuodaan sekä mainittu kemikaali että syöttöneste. • «

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen syöttöjärjestelmä, tunnettu siitä, että •: · ·: mainittu sekoitinlaite (34) on yhdistetty putkella (44) viiraveden talteenottolaitteisiin (46) • *' ’: viiraveden käyttämiseksi mainitun kemikaalin syöttönesteenä. 30 12 110015