FI81983C - Foerfarande foer delning av saogvirke. - Google Patents

Description

1 81983

Menetelmä eaheen paloittelemiseksi - Förfarande för delning av s&gvirke

Keksintö koskee menetelmää eaheen paloittelemiseksi ja samalla sen kuivaushalkeilun estämiseksi, jossa menetelmässä puutavaraan sahataan ennen kuivausta uria, jotka on sijoitettu kuivausta eeuraavan paloittelun kohtien mukaisesti ja jotka ulottuvat sellaiseen syvyyteen, että urien kahta puolta olevat soiro-oeat jäävät kannaksilla kiinni toisiinsa.

Puutavaran muodonmuutokset ja halkeilu kuivauksen aikana ovat aina olleet huomattava ongelma. Jos puutavara kuivataan kokonaisina runkoina tai siitä sahattuina suurina kappaleina on tuloksena halkeilua, joka huomattavasti haittaa puutavaran jatkojalostusta. Jos puutavara taas sahataan märkänä lähelle lopullisen tuotteen mittoja, on tuloksena sekä huomattavaa höyläyshukkaa, kun muotoa muuttaneita sahatavarakappaleita höylätään lopullisiin mittoihin ja lisäksi korkeat käsittely-kustannukset, kun prosessissa joudutaan käsittelemään pienikokoista puutavaraa .

Suurimittaisen puutavaran halkeilun estämiseksi on ehdotettu puutavaran paloittelua vain osittain, kuten julkaisussa SE-181134. Tämän julkaisun mukaan puunrunkoon tai siitä sahattuun isohkoon puutavaraan sahataan pituussuuntaisia uria, jotka jakavat puutavaran riittävän pieniin kannaksen yhdistämiin osiin niin, ettei kuivauksessa tapahdu halkeilua. Kyseisen julkaisun mukaan nämä vain osittain puutavaran läpi ulottuvat sahaukset voidaan sijoittaa niihin kohtiin, joista puutavara joka tapauksessa myöhemmin tultaisiin sahaamaan. Tämä menettely ei ole kuitenkaan tullut käyttöön, koska siinä on vakavia haittapuolia. Syynä on se, että puutavara kuivauksessa joka tapauksessa muuttaa muotoaan, minkä tuloksena alunperin suoriksi sahatut urat eivät enää ole suoria vaan voivat olla käyriä tai kieroja. Lisäksi itse urat voivat olla paikoitel- 2 81983

Ien levinneitä ja paikoitellen painuneita kokonaan yhteen. On selvää, että lähdettäessä sahaamaan osia irti toisistaan kuten mainitussa julkaisussa ehdotetaan, tämä ei onnistu uria pitkin vaan sahan terä menee suoraan jostain muualta kuin uran kohdalta. Tuloksena on siis huomattavaa materiaalihukkaa, koska urakohdat joudutaan itse asiassa sahaamaan sen kahta puolta pois.

Keksinnön tavoitteena on aikaansaada menetelmä, jolla suurehkon puukappaleen kuten saheen halkeilu saadaan estettyä kuivauksen aikana. Keksinnön tavoitteena on myös saada aikaan menetelmä, jolla kuivauksessa mahdollisesti käyristynyt tai kieroutunut sahe saadaan paloiteltua tarkoitetuiksi sorroiksi ilman materiaalihukkaa. Ja vielä keksinnön tavoitteena on saada aikaan menetelmä, jolla saheen paloittelu tapahtuu nopeasti yksinkertaisesti ja siten taloudellisesti edullisella tava11a.

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä esitetyissä epäkohdissa ja saavutetaan mainitut tavoitteet. Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkioeassa.

Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että puutavaran halkeilu kuivauksen aikana saadaan tehokkaasti estetyksi ja tämän jälkeen puutavara paloiteltua suunnitelluiksi soiroiksi nopealla ja yksinkertaisella tavalla ilman materiaalihukkaa riippumatta siitä, minkä muotoiseksi puutavara on kulloinkin kuivauksessa muotonsa muuttanut. Keksinnön etuna on myös se, että puutavaran muodonmuutos jää suhteellisen pieneksi kussakin soiroesa. Keksinnön etuna on vielä se, että menetelmän soveltamiseksi tarvittavat investoinnit sahalaitoksessa ovat pienet.

3 81983

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää erästä keksinnön toteutusmuodon mukaista tapaa soirojen irrottamiseksi keksinnön mukaisesta saheesta.

Kuvio 2 esittää keksinnön toisen toteutusmuodon mukaista tapaa irrottaa soiro saheesta.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaista kolmatta toteutusmuotoa soiron irrottamiseksi keksinnön mukaisesta saheesta.

Kuvio 4 esittää erästä toista keksinnön mukaista saheen muotoa .

Kuvio 5 esittää vielä erästä keksinnön mukaisen saheen muotoa syysuuntaisena leikkauksena.

Kuviossa 1 on esitetty osa keksinnön mukaisesta saheesta 1 joka sisältää lähinnä syysuuntaan sahattuja uria 2a, 2b, 2c, 2d. Saheella 1 tarkoitetaan tässä puurungosta sahattua viipaletta. Urat 2a-2d sahataan saheisiin puun ollessa tuoretta tai ainakin lähes tuoretta. Urien syvyys S on pienempi kuin saheen paksuus H tässä suunnassa, jolloin urien pohjaan saheen toiselle pinnalle jää kannakset 3a, 3b, 3c, 3d, jotka pitävät kulloinkin vierekkäiset soirot 4a-4e kiinni toisissaan, te. kannas 3a, joka on uran 2a pohjan kohdalla, pitää soirot 4a ja 4b kiinni toisissaan, samoin kannas 3b, joka on uran 2b pohjan kohdalla, pitää soirot 4b ja 4c kiinni toisissaan jne. Urat 2 sahataan saheeseen lähinnä syysuuntaisina, te. pituussuuntaan, jolloin niiden väliin jäävät halutun levyiset soirot.

Koska tunnetusti puussa sitä kuivattaessa pintapuu kutistuu rungon kehän suunnassa huomattavasti enemmän kuin sydänpuu ja koska tämä kehän suuntainen kutistuma on myös suurempi kuin säteen suuntainen kutistuma, käyristyy puu kuivauksessa siten, 4 81983 että eydänpuun puoleinen oea eaheesta tulee kuperaksi, jolloin myös halkeamat ilmestyvät tälle puolelle. Keksinnön mukaisesti tehdään urat juuri tälle saheen eydänpuun puoleiselle pinnalle 5, jolloin mahdollinen puun käyristymä aiheuttaa vain urien levenemisen, mutta ei puun halkeilua. Saheen eydänpuun puoleisella pinnalla 5 tarkoitetaan sitä pintaa, jonka rajaamaan puoliavaruuteen alkuperäisen rungon keskiviiva sisältyy. Saheen 1 toinen pinta on pintapuun puoleinen sivu 12. Urat 2a-2d jne. on edullista sahata saheeseen 1 sellaisin välimatkoin, että soirot 4a-4d muodostavat poikkimitoiltaan sopivan lähtökohdan niiden aiottua käyttötarkoitusta varten. Tällöin usein samaan saheeseen vierekkäin tulevat soirot ovat eri levyisiä tai parittain samanlevyisiä.

Tällä tavoin uritetun saheen käsittely, uritusta seuraavassa kuivauksessa on helppoa, koska sahetta voidaan käsitellä oleellisesti samalla tavoin kuin urittamatonta sahetta ja käsittely-yksikkö te. sahe on huomattavasti suurempi kuin yksittäiset soirot. Kuivaustapahtuma voidaan vielä parantaa leikkaamalla urituksen yhteydessä esim. 2d-sahausterällä kannas 3d kokonaan pois, jolloin uritetusta eaheesta tulee tasa-leveä.

Saheen 1 kuivauksen jälkeen tapahtuu keksinnön mukaisesti sen paloittelu sorroiksi pitkin uria 2a—2d, jolloin paloittelu tapahtuu murtamalla. Tämä keksinnön mukainen murtaminen voi tapahtua leikkaamista muistuttavalla tavalla kuten kuviossa 1 on esitetty. Tässä sahe on puristettu ylemmän puristinpalkin 6 ja alemman puristinpalkin 7 väliin sen pitämiseksi paikallaan ja mahdollisen kierouden oikaisemiseksi jossain määrin. Puris-tinpalkkien 6 ja 7 toiset eivureunat 8 ja 9 ovat pystysuunnassa kohdakkain ja sahe kohdistetaan näihin reunoihin siten, että kulloinkin murrettava kannas, kuvion 1 tapauksessa siis kannas 3a, ja sitä vastaava ura 2a, sijaitsevat likimain pitkin reunoja 8, 9. Reunoja 8 ja 9 pitkin ja kohtisuoraan saheen 1 lappeita 5 ja 12 vastaan liikkuva painin 10 leikkaa ulkone-

II

5 81983 vat eoirot, kuvion 1 tapauksessa aiie eoiron 4a, irti aaheen loppuosasta liikkuessaan alaspäin, joka suunta on kuviossa 1 osoitettu nuolella 11. Kuvion 1 järjestelyssä, jossa urat 2 aukeavat samaan suuntaan kuin painimen 10 liikesuunta 11, kannaksen 3 murtaminen tapahtuu siis pääasiassa leikkautumalla, koska painin 10 saa aikaan leikkausvoiman.

Kääntämällä sahe yksinkertaisesti ylösalaisin, jolloin uran 2e aukeamissuunta on painimen 10 liikesuuntaa 11 vastaan, kuten on esitetty kuviossa 2, tapahtuu eoiron 4 irrotus kannaksesta 3e ennemminkin taivutuksella kuin puhtaalla leikkauksella. Tämä menettely sallii eaheelle 1 suurimmat muodonmuutokset ilman, että toiminta häiriintyy, koska painin 10 voidaan siirtää riittävän kauas sivureunoista 8 ja 9, jolloin painin painaa varmasti vain soiroa 4f tai vastaavaa.

Kuviossa 3 on esitetty vielä eräät tavat esim. eoiron 4h irrottamiseksi eoirosta 4i murtamalla uran 2f pohjalla oleva kannas 3f. Kuvassa tämä tapahtuu pyörivällä kiekolla 14, joka siis ei ole sahan tai sirkkelin terä vaan kehäviivaltaan tyypillisesti sileä. Tätä kiekkoa 14 ei myöskään välttämättä tarvitse pyörittää, vaan sen käyttölaitteet aikaansaavat uran pohjaa 3f kohti suunnatun puristuksen 15 ja eteenpäin uran suunnassa liikuttavan voiman 16. Jos kiekon 14 ripustus on pyörintäakselinsa 17, te. uran 2f poikkisuunnassa, joustava seuraa kiekko 14 sitä nuolen 16 suuntaan työnnettäessä ja nuolen 15 suuntaan painettaessa erittäin hyvin kieroa ja siten mutkittelevaa uraa 2f. Kiekko 14 voi suorittaa tällöin kannaksen 3f murtamisen joko kartiokkuuden aikaansaaman taivutuksen avulla tai leikkauksen avulla. Taivutuksessa kiekko kam-peaa uran 2f seinämistä eoiroja 4i ja 4h erilleen toisistaan kannaksen 3f ympäri. Leikkauksessa kiekko 14 joko vastaa paininta 10 tai painaa puristusvoiman 15 avulla kannaksen 3f rikki alla olevan palkin 13 yläpintaa 18 vastaan. Nämä eri vaihtoehdot toteutuvat sen mukaan, miten ylempi puristinpalkki 6 ja alempi puristinpalkki 13 on sivusuunnassa sijoitettu 6 81983 toisiinsa nähden sekä sillä, kuinka kiekon 14 paksuus muuttuu siirryttäessä kehältä akselia 17 kohti. Taivutusmurto edellyttää, että kiekko 14 on akselin 17 lähellä suhteellisen paksu, kun taas suoraan puristuksen 15 vaikutuksella murtaminen edellyttää sitä, että kiekko on kehältään suhteellisen terävä. Nämä kuvatut eri murtamismekanismit voidaan yhdistää keskenään eri asteisina yhtäkin kiekkoa käytettäessä. Samanaikaisesti voidaan käyttää myös useita kiekkoja 14 siten, että ne liikkuvat peräkkäin suunnassa 16, jolloin ne kaikki voivat toimia samalla murtamismekanismilla tai peräkkäin kukin edellä kuvattuja eri murtomekanismeja käyttäen.

Kuviossa 4 on esitetty eräs keksinnön mukainen muunnos urien muotoilusta, jolla pyritään estämään mahdollinen puun lohkea-minen pintapuun puolella. Tässä järjestelyssä ovat sydänpuun puoleisesta pinnasta 5 tehdyt urat 2 suhteellisesti jonkin verran edellä kuvattua matalampina. Saheen vastakkaiselta puolelta, te. pintapuun puoleiselta sivulta 12 on täsmälleen samoihin kohtiin tehty urat 19. Tällöin kannakset 20, jotka liittävät soirot 14 toisiinsa, sijaitsevat saheen paksuus-suunnassa H jossain sopivassa kohdassa pintojen 5 ja 12 välillä. Tällöin murrettaessa murtuma etonee tehokkaammin kaksipuolisen ohjauksen ts. urien 2 ja 19 avulla.

Kuviossa 5 on esitetty edellä kuvatusta huomattavasti lievennetty sovellutusmuoto, joka on esitetty uran 2 pituussuuntaisessa leikkauksessa. Tämä sovellutus muodostuu siitä, että uran 2 kohdalle kannakseen 3 painetaan uritukseen nähden vastakkaiselle pinnalle "perforointi" 21. Tämä perforointi 21 voidaan tehdä edullisesti puristamalla uran sahauksen aikana sopivasti muotoillulla vastinterällä, jota ei ole tarkemmin esitetty. Tämä perforointi 21 ei siis ole jatkuva vaan muodostuu suhteellisen pienistä toisistaan sopivan välimatkan päässä olevista syvennyksistä. Tällöin kannas 3 ei heikkene liikaa, jotta sahe kestäisi käsittelyn kuivauksen yhteydessä, mutta se edesauttaa murron etenemistä pitkin uraa 2. Voidaan ajatella, että perforointi tehdään myös työstämällä.

Il

Claims (7)

7 81983

1. Förfarande för delning av s&gvirke och samtidigt för förebyggande av dees torkningerämnande, vid vilket förfarande sägas urtag i virket före torkning, vilka urtag har placerats enligt ställena av delningen som efterföljer torkningen och eträcker sig tili ett sädant djup, att brädesdelar pä bägge sidorna av urtagen blir förenade genom bryggor med varandra, kännetecknat av att urtagen <2) tillverkas ätminstone i den aidan <5> av sägvirket (1), som är riktad mot kärnved av den ursprungliga trästocken, och att delning av virket efter torkningen försiggär genom vikning eller brytning av bryggor (3) mellan bräden <4>.

1. Menetelmä eaheen paloittelemieekei ja samalla sen kuivaushalkeilun estämiseksi, jossa menetelmässä puutavaraan sahataan ennen kuivausta uria, jotka on sijoitettu kuivausta eeuraavan paloittelun kohtien mukaisesti ja jotka ulottuvat sellaiseen syvyyteen, että urien kahta puolta olevat soiroosat jäävät kannaksilla kiinni toisiinsa, tunnettu siitä, että urat <2> tehdään ainakin eaheen (1) sille puolelle (5), joka osoittaa alkuperäisen puunrungon sydänpuuhun päin ja että kuivauksen jälkeinen eaheen paloittelu tapahtuu taittamalla tai murtamalla soiroja (4) yhdistävät kannakset (3).

2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknat av att nämnda brytning försiggär genom vikning av bräden pä skilda sidor av var brygga (3a-3f) i förhällande tili varandra . li 9 81983

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu murtaminen tapahtuu taivuttamalla kulloisenkin kannaksen <3a-3f> eri puolilla olevia soiroja toisiinsa nähden.

3. För f a randa enligt patentkravet 1, kännetecknat av att brytningen föreiggir skärninge1iknande genom att trycka brädet eom akulla löegöraa itminetone ungefär i riktningen av urtagete djup eamtidigt eom aigvirkete annan del hillaa etil-la .

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että murtaminen tapahtuu leikkauetyyppisesti painamalla irrotettavaa soiroa ainakin likimain uran syvyyden suuntaisesti samalla kun muuta eaheen osaa pidetään paikallaan.

4. Förfarande anligt patentkravet 1, kännetecknat av att brytningen föreiggir genom an allar flera triaaor (14), eom fir ein atyrning frin urtagat, och eom tryckee it botten av urtaget <2a-2f) och hillea i rörelae anligt riktningen av urtaget, varvid bryggornaa brytning föreiggir antingen genom kraften oraakad av bladete tjocklek och riktad mot urtagete kanter, vilken kraft oreakar en vikning mellan da närliggande brädana, aller genom ekärning riktad mot bryggan (3a-3f) mellan trieean och den nedre balkan (13), eller genom ekärande tryck riktat mot urtagete botten av bladete periferibett eller genom kombination av deeea.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että murtaminen tapahtuu yhdellä tai useammalla urasta ohjauksensa saavalla pyörivällä kiekolla (14), jota painetaan uran <2a-2f> pohjaa kohti ja liikutetaan uran suuntaisesti, jolloin kannaksen murtaminen tapahtuu joko terän paksuuden aiheuttamalla ja uran reunoihin kohdistuvalla voimalla, joka saa aikaan taivutuksen vierekkäisten soirojen väliin, tai kiekon ja alemman palkin (13) välisellä kannakseen <3a-3f) kohdistuvalla leikkauksella tai terän kehäsärmän uran pohjaan kohdistamalla leikkaavalla puristuksella tai näiden yhdistelmällä. β 81983

5. Förfarande anligt patentkravet 4, kännetecknat av att det användee flera ekivor (14) , eom rör eig efter varand-ra i eamma urtag och eom tar dal i bryggane brytning genom eamma eller olika mekaniemar.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään useampia kiekkoja (14), jotka liikkuvat peräkkäin samassa urassa ja jotka osallistuvat kannaksen murtamiseen samalla tai eri mekanismilla.

6. Förfarande enligt nigot av da föregianda patentkravan, kännetecknat av att för att förhindra eöndarbrytning av eigvirkat bredvid bryggan eom ekulla brytae har pi bagge flateidor (5, 12) av eigvirkat bearbatate pi varandra inrik- tada urtag, varvid bryggan ligger mad ett avetind frin eig-virkate ytor däremallan.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että murrettavan kannaksen viereisen saheen lohkeamisen estämiseksi on saheen molemmille lappeille <5, 12) tehty toisiinsa kohdistetut urat, jolloin kannas si jaitsee matkan päässä saheen pinnoista niiden välillä.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että murtumiskohdan ohjaamiseksi tarkasti urakohdalle on urien (2) kohdalle saheen vastakkaiselle pinnalle (12) urien sahauksen yhteydessä painettu tai työstetty perforointi <21>.

7. Förfarande anligt nigot av de föregianda patantkraven, kännetecknat av att för att etyra brytningeetä1let noggrant i urtaget har inom urtageetällat (2) pi eigvirkete moteatta yta (12) i eamband med urtagene eigning tryckate ellar bearbe-tats perforering (21).