FI71255B - Foerfaringssaett och anordning foer saogning av timmer - Google Patents

Description

[V^Tl ΓΒ1 KUULUTUSJULKAISU Π λ 0 r η 8 11 UTLÄGGNINGSSKRIFT 71255 c (4g\ Patentti yo. ai c tty

Patent me Melat 10 1C 19GG

'' (51) Kv.lk.7lnt.CI.* B 27 B 1/00 SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentinsökning 760405 (22) HakemlipilvS — Ansöknlngsdag 18.02.76 (H) (23) Alkupäivä — Glltlghetsdag 1 8.02.76 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentllj 20.08.76

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.juikaisun pvm.—

Patent-oeh registerstyrelsen ' ' Ansekan utlagd och utl.skriften pubiicerad O9.O9.86 (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 19.02.75 Ruotsi-Sverige(SE) 75/01857-2 (71) Skogsägarnas Vänerindustrier AB, 651 09 Karlstad, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Nils Erik Lindström, Karlstad, Ruotsi-Sverige(SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Menetelmä ja laite tukkien sahaamiseksi - Förfaringssätt och anordning för sagning av timmer

Esillä olevan keksinnön kohteena on menetelmä erityisesti kaarevien tukkien sahaamiseksi siten, että tukille suoritetaan peräkkäin särmäys-, halkaisu- ja jakosahaus ja tukki ennen sahauksen aloittamista suunnataan niin, että sen suurin kaarevuus asetetaan tasoon, joka on yhdensuuntainen tulevan särmäystason kanssa, minkä jälkeen tukille särmättäessä annetaan suuntaistasoinen muoto kahdella keskeisesti toistensa vastaisella leikkauksella, jotka kulkevat samansuuntaisesti tukin mainitun suurimman kaarevuuden kanssa, halkaisun tapahtuessa sen jälkeen leikkauksella, joka on kohtisuorassa särmäyksessä aikaansaatuja yhdensuuntaisia tasopintoja vastaan ja niin, että halkaisuleikkaus kulkee kaarevana, tukin kaarevuuden mukaisena leikkauksena. Keksinnön kohteena on myös laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, joka laite käsittää särmäysaseman, halkaisuaseman ja jako-sahausaseman, sisältää yhden tai useampia vannesahoja ja on varustettu sinänsä tunnetuilla välineillä tukin ja halkaisusahan siirtämiseksi halkaisusahauksen aikana toistensa·suhteen niin, että halkaisu voi tapahtua tukin kaaren muotoa vastaavalla kaarenmuo-toisella radalla.

2 71255

Sahattavista tukeista on suuri osa enemmän tai vähemmän käyriä, ja tällaisia tukkeja tavanomaisesti sahattaessa muodostuu suuri määrä hukka-ainetta johtuen siitä, että sahaus noudattaa suoraa rataa, jolloin tukin käyryys aiheuttaa sen, että huomattavia osia tukista on sahattava pois ja ne voidaan parhaassa tapauksessa ainoastaan käyttää hyväksi muihin tarkoituksiin kuin lankkujen ja lautojen valmistukseen.

Keksinnön perustana on ajatus, että suorittamalla sahaus tai vähintään osa sahauksesta olennaisesti samaa käyristysrataa pitkin kuin tukin käyristys käytetään tukki lähes optimaalisesti hyväksi lankkujen ja lautojen saamiseksi. Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että jakosahaus tämän jälkeen tapahtuu yhden tai useamman halkaisijaleikkauksen suuntaisen leikkauksen avulla ja tukkia jakosahauksen aikana ohjataan oikaisurataa vastaan siten, että halkaisuleikkaus muodostuu olennaisesti tasomaiseksi, ja jako-sahaus tapahtuu suoraviivaisella radalla kiinteästi sovitettujen vannesahojen avulla, ja että oikaisuradasta poispäin kääntynyt tukin sivu sahataan tai jyrsitään suuntaistasoiseksi tukin hal-kaisusivun kanssa.

Keksinnön mukainen laite aikaansaadaan siten, että jakosahausasema käsittää oikaisuradan, jota vasten tukki ohjataan jakosahauksen aikana puristusrullien avulla siten, että ei sahan eikä tukin tarvitse liikkua sivusuunnassa sahauksen aikana, ja joka oikaisu-rata koostuu tasaisesta metallilevystä, liikkuvasta matosta tai liikkuvista ketjuista, tai useasta samassa linjassa peräkkäin kulkevasta rullasta, ja että halkaisuaseman ja jakosahausaseman välissä on nelisahausasema, sekä että nelisahausasema sisältää työkalun pintaosan jyrsimiseksi tai sahaamiseksi yhdensuuntaisesti halkaisusahausleikkauksen kanssa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaaviollisesti, miten käyrän tukin tavanomainen sahaus suoritetaan ja miten paljon hukka-ainetta tällaisessa sahauksessa syntyy, kuvio 2 esittää vastaavalla tavalla, miten keksinnön mukainen 71255 sahaus suoritetaan ja miten paljon hukka-aineen määrää saadaan vähennettyä tällaisessa sahauksessa, kuvio 3 esittää kaaviollisesti laitetta keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi tukkien ja erityisesti käyrien tukkien sahauksessa, ja kuvio 4 esittää kuviota 3 suuremmassa mittakaavassa keksinnön mukaista nelisahaus- ja jakosahauslaitetta.

Tukkien sahaus tapahtuu normaalisti useissa peräkkäisissä työvaiheissa, joihin kuuluu särmäys, jolloin sahataan yksi, kaksi tai useita leikkauksia toisiaan vastapäätä tukin molemmilla puolilla, niin että tukkiin muodostuu kaksi suuntaistasoista pintaa, minkä jälkeen tukki jaetaan seuraavassa vaiheessa kahteen pääasiassa yhtä suureen osaan kohtisuoraan suuntaistasoisia pintoja vastaan kulkevalla leikkauksella. Kummallekin näin saadulla puoliskolle tai pölkylle suoritetaan sen jälkeen nelisahaus, jolloin tukin jäljellä oleva pyöreä pinta sahataan tai jyrsitään, niin että siitä tulee suuntaistasoinen tukin keskustan läpi kulkevan leikkauksen kanssa. Sen jälkeen tukille suoritetaan jakosahaus, jolloin tukki särmätään, niin että pölkyn jäljellä olevat pyöristetyt osat poistetaan, jolloin lopputuotteeksi saadaan suorakulmaisen poikkileikkausmuodon omaava k pölkky. Särmäyksessä, jakosahauksessa ja mahdollisesti nelisahauk- sessa saadut pintaosat sahataan erikseen halutun pituisiksi ja mit taisiksi laudoiksi.

71255

Useimmat tukit ovat jonkin verran kaarenmuotoisia, ja kun tukki syötetään sahaan, käännetään se tavallisesti käyrä tai kaarenmuotoinen osa alaspäin, niin että särmäys tapahtuu yhdensuuntaisesti tukin suoran projektion kanssa. Särmäyksen jälkeen tukki käännetään, niin että se tulee makaamaan yhdellä särmäyksessä muodostuneella suuntaistasoi-sella sivullaan, mikä merkitsee sitä, että tukin käyrä muoto on vaa-kaproj ektiossa.

Tavanomaisessa sahauksessa, joka esitetään kuviossa 1, tukki halkaistaan sydänpuuta pitkin, nelisahataan ja jakosahataan suoraviivaista syöttörataa pitkin kulkevilla suorilla leikkauksilla, jolloin pyritään käyttämään hyväksi mahdollisimman suuri osa tukista. Koska tämä osaksi suippenee latvapäätä kohti, kuviossa oikealla, ja osaksi on käyrä, voidaan viivojen 1 ja 2 välissä oleva osa käyttää hyväksi mahdollisimman suuressa määrin, jolloin sydänhalkaisu tapahtuu viivaa 3 pitkin. Viivojen 1 ja 2 molemmille puolille syntyy osa k ja 5, joka parhaassa tapauksessa voidaan käyttää lautojen sahaukseen, mutta joka monesti on katsottava hukka-aineeksi. Pyrkimyksenä on saada mahdollisimman suuri määrä lankkua talteen tukista, ja osat ^ ja 5 muodostavat tukin vähemmän taloudellisen osan.

Keksinnön perustana on ajatus käyttää tukki hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla sahaamalla tukki sitä käyrää muotoa vastaten, joka tukilla on vaakaprojektiossa yllämainitun särmäyksen jälkeen. Seuraamalla tällä tavoin tukin käyrää muotoa voidaan tukki kuviossa 2 olevalla jakoleikkauksella 6 jakaa kahdeksi kappaleeksi pääasiassa yhtä suuria puoliskoja ja, kuten kuviossa 2 esitetään, saadaan tukin kummallakin puolella hukka-aine 7 ja vastaavasti 8, mikä on voitu pääasiassa supistaa tukin suippenemisesta latvapäätä kohti aiheutuvaksi välttämättömäksi hukka-aineeksi.

Kuviossa 3 esitetään täydellinen sahalaitos, jossa tukki tulee sisään saha-aukon 9 kautta ja käännetään, niin että tukin mahdollinen kaaren muoto käännetään alaspäin, minkä jälkeen tukki särmätään sär-mäysasemalla 10. Tukki syötetään särmäyssahan läpi syöttörullien 11 avulla, jotka kuljettavat tukin kahden sahan 12 ohi, joita voi olla muukin parillinen määrä ja jotka sahaavat yhden tai useamman pintaosan 71255 5 tukin kahdella vastakkaisella puolella, niin että saadaan kaksi suun-taistasoista tukin sivua. Sahat 12 voivat olla kehyssahoja, pyörö-sahoja, vannesahoja tai muita sopivia sahoja, ja niitä voi edeltää nelisahaus. Kun tukki on ohittanut särmäysaseman, se käännetään, niin että se tulee makaamaan yhdellä suuntaistasoisella sivullaan, ja se syötetään kuljettimen 13 avulla keskihalkaisuasemalle 14 syöt-törullilla 15- Keskihalkaisuasemalla on välineet, joita ei ole esitetty, tukin siirtämiseksi sivuttain suuntaan tai toiseen, jolloin jakoleikkaus koko tukki pitkin saadaan kulkemaan sen keskustan kautta, minkä ansiosta sydänhalkaisuleikkaus 17 saa kaaren muodon, joka pääasiassa vastaa tukin kaaren muotoa.

Sydänhalkaisun avulla tukki jaetaan kahdeksi yhtä suureksi pölkyksi, jotka kuljettimelta 18 sitä vastaan kulmittain kulkevan kuljettimen 19 avulla siirretään kukin omalle kuljettimelleen 20, jolloin pölkky syötetään nelisahausasemalle 21 ja sieltä jakosahausasemalle 22.

Nämä viimeksi mainitut asemat esitetään suuremmassa mittakaavassa kuviossa 4.

Nelisahausasema 21 on varustettu kahdella syöttörullalla 23, jotka kuljettavat tukin nelisahaustyökalun 24 ohi, joka voi olla saha tai jyrsin tai sentapainen. Tukin sydänhalkaisuleikkausta 17 vastaavalla nelisahausaseman sivulla on oikaisurata, joka käsittää joukon rullia 25, joita vastaan vastakkaiset rullat 26 ja nelisahaustyökalu 24 painavat tukin sellaisella voimalla, että tukin kaaren muoto suoristuu, olipa kaari käännetty oikaisurataa vastaan tai siitä poispäin. Nelisahaustyökalu 24 jyrsii leikkauksen 17 kanssa yhdensuuntaisella leikkauksella 27 pois tukin sen sivun, joka on sydänhalkaisuleikkausta 17 vastapäätä. Poisjyrsitty tai -sahattu osa 28 siirretään selluloo-sahakkeen tai pintaosan muodossa edelleen muuhun käyttöön.

Nelisahausasemalta 21 tukki syötetään kuljettimella 29 jakosahaus-asemaan 22, jonka läpi syöttörullajärjestelmä 30 kuljettaa tukin. Jakosahausasemalla on samantyyppinen oikaisurata kuin asemalla 21, joka oikaisurata on tässä tapauksessa esitetty useana samassa linjassa kulkevana rullana 31 ja vastakkaisena puristusrullana 32. Jako-sahausasema on edullisesti varustettu usealla sivuttain asetettavalla sahalla 33, joiden avulla yksi tai useampi pintaosa 34 voidaan sahata tukin oikaisuradasta poispäin kääntyneeltä sivulta. Jakosahausasemalla suoritettavien sahausleikkausten 35 lukumäärä riippu siitä, miten suuri osa 28 jyrsittiin pois nelisahausasemalla, ja esitetyssä 6 71255 esimerkissä on sahattu kaksi pintaosaa, jolloin jäljelle jäävän pölkyn poikkileikkausmuoto tulee täysin suorakaiteen muotoiseksi. Jako-sahausasemalta sahatut pintaosat kuljetetaan pois laudoiksi särmäystä ja katkomista varten, ja jäljelle jäävä pölkky, joka tässä tapauksessa muodostaa lopputuotteen, kuljetetaan edelleen kuivattavaksi tavalliseen tapaan.

Koska keksinnön mukaisessa menetelmässä sydänhalkaisu suoritetaan tukin käyrää muotoa vastaavalla leikkauksella ja koska nelisahaus ja jakosahaus tapahtuu yhdensuuntaisesti leikkauksen 17 kanssa, on sahauksessa syntyvät hukka-aine voitu supistaa mahdollisimman vähiin, ja tästä huolimatta saadaan lopputuote, jonka laatu on sama tai parempi kuin mitä aikaisemmin on ollut mahdollista s.aada, erityisesti koska on käynyt ilmi, että jakosahausasemalta lähtevä pölkky kuivauksen ja kosteuden säädön aikana suoristuu ja antaa laadullisesti erittäin korkeatasoisen tuotteen, mm. sen tähden että sahaus tapahtuu yhdensuuntaisesti puun kuitujen kanssa ja että sydänsahaus aiheuttaa vähemmän säröilyä kuivauksen aikana.

Yllä selostetussa sahalaitoksessa esiintyvät sahat 12, 16 ja 33 voivat olla kehyssahoja, pyörösahoja tai vannesahoja, eikä keksintö siten rajoitu mihinkään erityiseen sahatyyppiin. Sen sijaan että, kuten kuviossa 3 esitetään, laitoksessa on kaksi yhdensuuntaista linjaa neli-sahausta ja jakosahausta varten, voidaan järjestää .yksi ainoa, linja, joka vuorotellen nelisahaa ja jakosahaa halkaistut tukit, ja neli-sahausasema voidaan myös jättää pois. Kuvioihin 3 ja J· liittyen esitetyssä jakosahausasemassa on kolme sahaa 33, joista ainoastaan kaksi on tarkoitettu saamaan aikaan sahausleikkaukset 35- Ori kuitenkin ilmeistä, että kolmatta sahaa tarvittaessa siirretään sivuttain vielä yhden sahausleikkauksen aikaansaamiseksi tai että mikä tahansa haluttu määrä sahoja voidaan sovittaa peräkkäin riviin jakosahausasemalle pölkyn mahdolliseksi sahaamiseksi suoraan lankuiksi tai laudoiksi.

On selvää, että yllä selostettu menetelmä ja laite ovat ainoastaan valaiseva esimerkki ja että keksintöä rajoittavat ainoastaan alla olevat patenttivaatimukset.

Claims (2)

7 71255

1. Menetelmä erityisesti kaarevien tukkien sahaamiseksi siten, että tukille suoritetaan peräkkäin särmäys-, halkaisu- ja jako-sahaus ja tukki ennen sahauksen aloittamista suunnataan niin, että sen suurin kaarevuus asetetaan tasoon, joka on yhdensuuntainen tulevan särmäystason kanssa, minkä jälkeen tukille särmättäessä annetaan suuntaistasoinen muoto kahdella keskeisesti toistensa vastaisella leikkauksella, jotka kulkevat samansuuntaisesti tukin mainitun suurimman kaarevuuden kanssa, halkaisun tapahtuessa sen jälkeen leikkauksella (17), joka on kohtisuorassa särmäyksessä aikaansaatuja yhdensuuntaisia tasopintoja vastaan ja niin, että halkaisuleikkaus kulkee kaarevana, tukin kaarevuuden mukaisena leikkauksena, tunnettu siitä, että jakosahaus tämän jälkeen tapahtuu yhden tai useamman halkaisuleikkauksen (17) suuntaisen leikkauksen avulla ja tukkia jakosahauksen aikana ohjataan oikaisurataa (31, 32) vastaan siten, että halkaisuleikkaus muodostuu olennaisesti tasomaiseksi, ja jakosahaus tapahtuu suoraviivaisella radalla kiinteästi sovitettujen vannesahojen avulla, ja että oikaisuradasta (25) poispäin kääntynyt tukin sivu sahataan tai jyrsitään suuntaistasoiseksi tukin halkaisusivun (17) kanssa.

2. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, joka laite käsittää särmäysaseman (10), halkaisuaseman (14) ja jakosahausaseman (22), sisältää yhden tai useampia vannesahoja (16) ja on varustettu sinänsä tunnetuilla välineillä tukin ja halkaisusahan (16) siirtämiseksi halkaisusahauksen aikana toistensa suhteen niin, että halkaisu voi tapahtua tukin kaaren muotoa vastaavalla kaarenmuotoisella radalla, tunnettu siitä, että jakosahausasema (22) käsittää oikaisuradan (31), jota vasten tukki ohjataan jakosahauksen aikana puristusrullien (32) avulla siten, että ei sahan eikä tukin tarvitse liikkua sivusuunnassa sahauksen aikana, ja joka oikaisurata koostuu tasaisesta metallilevystä, liikkuvasta matosta tai liikkuvista ketjuista, tai useasta samassa linjassa peräkkäin kulkevasta rullasta (31), ja että halkaisuaseman (14) ja jakosahausaseman (22) välissä on nelisahausasema (21), sekä että nelisahausasema (21) sisältää työkalun (24) pintaosan (28) jyrsimiseksi tai sahaamiseksi yhdensunntaisesti halkaisu-sahausleikkauksen (17) kanssa. 8 71255