FI81892C - Foerfarande foer tillverkning av valsar eller cylindrar foer pappersmaskin samt med foerfarandet tillverkad vals eller cylinder. - Google Patents

Description

81 892 1 Menetelmä paperikoneen telojen tai sylinterien valmistamiseksi sekä menetelmällä valmistettu tela tai sylinteri Förfarande för tillverkning av valsar eller cylindrar för pappersmaskin samt med förfarandet tillverkad 5 vals eller cylinder

Keksinnön kohteena on menetelmä paperikoneen telojen tai sylinterien 10 lierlövaipan valmistamiseksi korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerlnkltnaterlaalista, erityisesti jaloteräksestä, etenkin paperikoneen imutelan revitettävän lierlövaipan valmistamiseksi.

Lisäksi keksinnön kohteena on paperikoneen tela tai sylinteri, etenkin 15 revitetyllä vaipalla varustettu imutela, joka käsittää lierlövaipan ja sen molempiin päihin kiinnitetyt päätykappaleet, joiden yhteydessä on telan tai sylinterin akselitapit.

Paperikoneen telat, erityisesti imutelat, toimivat ympäristössä, joka on 20 hyvin korrosiivinen. Lisäksi imutelat, etenkin puristintelat, joutuvat suurten dynaamisten kuormitusten alaisiksi, koska nykyään esim. puristin-teloissa käytettävät viivapaineet ovat luokkaa 70-120 kN/m tai jopa suurempia. Tämän vuoksi imutelojen tai vastaavien vaipassa on käytettävä vahvasti seostettuja erikoisteräksiä, kuten kaksifaasl- eli ns. dublex-25 teräksiä, jotka ovat kalliita ja vaikeasti kylmänä muokattavia. Lujuus-ongelmia imutelojen vaipan osalta aiheuttaa sekin, että niiden vaipat ovat reVltetyt ja yhdessä vaipassa on tyypillisesti noin 500 000 imu-reikää.

30 Ennestään tunnettujen imutelojen halkaisijat ovat yleensä luokkaa 600-1400 mm ja niiden seinämävahvuudet 55-90 mm, suurilla paperikoneilla yleensä 70-90 mm. Imutelojen pituudet vastaavat paperikoneen levyttä ja ne ovat yleensä alueella 5-10 m.

35 Paperikoneiden imutelojen tai vastaavien lieriövalpat tehdään ennestään tunnetusti eeuraavia tekniikoita käyttäen. Lieriövaipat taivutetaan levystä rullaamalla lähes kokoympyrän tai puoliympyrän muotoon ja 2 81 892 1 pituussuuntainen sauma tai saumat hitsataan kiinni. Vastaavasti on tunnettua taivuttaa lieriövaipat levystä kaarevaksi särmäämällä puoliympyrän muotoon, minkä jälkeen lieriöpuoliskojen pituussaumat hitsataan kiinni. Särmäystä voidaan käyttää yleensä vain vaipan seinämävahvuuteen 5 noin 50-70 mm saakka. Rullaamalla tai särmäämällä tehty lieriövaippa työstetään tämän jälkeen sylinterimäiseksi.

Ennestään tunnetusti paperikoneen telojen tai sylinterien lieriö-vaippoja valmistetaan myös keskipakovalua käyttäen. Tässä valumene-10 telmässä valukokilli pannaan pyörimään vaaka-asennossa esim. telojen varaan ja kokillin sisään syötetään sulaa metallia, joka keskipakovoimien vaikutuksesta pysyy ja jähmettyy kokillin seinämillä.

Koska imutelojen ja vastaavien seinävahvuudet ovat varsin suuret 15 (55-90 mm), vaatii levymateriaalin rullaus ja särmäys erityisen järeät laitteet ja suuret voimat. Tästä huolimatta esim. rullausta käytettäessä joudutaan telavaippa koostamaan n. 2-3 m pituisista aksiaalisista osista. Suuremmilla vaipan vahvuuksilla, jotka ovat yli n. 70 mm ei rullaus onnistu kuin erityisen järeillä laitteilla tai hyvin lyhyitä 20 vaipanosia käyttäen kuumana. Suurimmilla vaippavahvuuksilla onkin jouduttu käyttämään särmäystä, jolla on kuitenkin valkeaa saada vaippaa tarkasti ympyrämuotoon, mistä aiheutuu se epäkohta, että vaipasta joudutaan työstämään pois suuria materiaalimääriä. Tämä lisää työstö-; aikaa ja materiaallhukkaa.

25

Rullaamalla tai särmäämällä valmistetussa vaipassa on ollut pakko käyttää poikittaisia hitsaussaumoja, mistä on seurauksena seuraavat epäkohdat. Käytännössä on havaittu, että valtaosa imuteloista rikkoutuu katkeamalla niin, että useimmiten katkeamiskohta on juuri poikittaishit-30 sausten paikalla, silloin kun tela on hitsaamalla valmistettu. Poikit-taishitsauksen aloituskohta ja päätöskohta on erityisen vaarallinen ongelmapaikka. Tämän vuoksi esillä olevan keksinnön eräänä päätarkoituksena onkin saada aikaan telavalpan valmistusmenetelmä ja sillä valmistettu tela tai sylinteri, jossa ei ole lainkaan poikittaissaumoja.

Epäkohtana keskipakovalumenetelmiä käytettäessä on se, että jopa noin puolet seinämävahvuudesta joudutaan työstämään ennen kuin saadaan aikaan 35 3 81892 ^ "terve" telavalppa. Epäkohtana on myös se, että telavaippaan pyrkii jäämään valuvikoja, jotka ovat lähtökohtia murtumille. Huomattava epäkohta on edellä mainittu työstettäessä hukkaan menevä materiaaliosuus, koska telavaipoissa käytetyt voimakkaasti seostetut teräkset ovat hyvin 5 kalliita.

Esillä olevan keksinnön ylelstarkoituksena on saada aikaan uusi menetelmä ja sillä valmistettu paperikoneen sylinteri ja tela, etenkin revitetyllä vaipalla varustettu imutela, jossa edellä mainitut ja myöhemmin selviävät 10 epäkohdat voidaan suurimmaksi osaksi välttää.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen menetelmä paperikoneiden telojen tai sylintereiden vaippojen valmistamiseksi korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerinkimateriaalista, 15 erityisesti jaloteräksestä, jolla menetelmällä vaipan valmistus voidaan suorittaa mahdollisimman taloudellisesti ottaen huomioon valmistettavan vaipan materiaalikustannukset, valmistusaika, tarvittava konekanta ja energiakustannukset.

20 Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että menetelmä käsittää kombinaationa seuraavat vaiheet: a) korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerinkimateriaalista, *:*: 25 erityisesti jaloteräslevymateriaalista leikataan valmistettavan telavaipan kokopitulsia pitkänomaisia levyalhioita; b) mainitut levyaihiot työstetään poikkileikkaukseltaan ympyrärenkaan osan muotoisiksi valppaosiksi; 30 c) mainituista vaippaoslsta koostetaan telan tai sylinterin lieriö-vaippa liittämällä vaippaosat keskenään elektronisuihkuhitsauksella tehdyillä aksiaalisilla hltsaussaumoilla elektronisuihkulaitteen tyhjökammiossa käyttäen yhtä telavaippaa kohti vaippaosia ainakin 35 6 kpl, sopivimmin 10-16 kpl, mieluiten enintään 70 kpl; d) telavalppa työstetään ympyräsylinterin muotoiseksi ainakin ulkopuoleltaan, sopivimmin sekä sisä- että ulkopuoleltaan.

4 81892 1 Keksinnön mukaiselle telalle ja sylinterille on pääasiallisesti tunnusomaista se, että tela tai sylinteri käsittää lieriövaipan, joka on koostettu sopivimmin 6-20:stä, mieluiten enintään 70:stä, pitkänomaisesta aksiaalisesta osasta, jotka vaippaosat on elektronisuihkuhitsauk-5 sin liitetty toisiinsa ilman poikittaissaumoja koko telavaipan pituudelle ulottuvilla yhtenäisillä pituussuuntaisilla aksiaalisaumoilla.

Keksinnössä tela- tai sylinterivaippa koostetaan useista koko telavaipan pituisista pitkänomaisista levykappaleista, jotka on sopivimmin ensin 10 työstetty ympyrärenkaan osan muotoisiksi vaippaosiksi. Yhtä telavaippaa kohti käytetään yleensä 6-20, sopivimmin 10-16 työstettyä aihiota.

Eräissä erikoistapauksissa, kun keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun telan seinävahvuus on luokkaa 40-70 mm, voidaan koko telavaipan 15 pituiset levykappaleet taivuttaa ensin ympyrärenkaan osan muotoon ja tällöin voidaan yhdessä vaipassa käyttää vain esim. 4-6 levyaihiota.

Keksinnöllä on olennaisena piirteenä se, että levyaihiot hitsataan toisiinsa telan aksiaalisuuntaisilla hitsaussaumoilla nimenomaan elektroni-20 suihkuhitsausta (myöhemmin EB-hitsaus) käyttäen.

Kun keksinnössä sovelletaan nimenomaan EB-hitsausta saadaan, yhdellä kertaa useita erisuuntaisia etuja ja synergiaa. Näistä eduista mainittakoon se, että EB-hitsausta käytettäessä tarvittava lämpöenergia on 25 vain noin sadasosa konventionaalisiin hitsausmenetelmiin verrattuna, jolloin telavaipan muodonmuutokset suuresta hitsaussauman yhteispituudesta huolimatta saadaan pieniksi. Tämä EB-hitsauksen ominaisuus johtuu EB-hitsauksen suuresta energiatiheydestä. EB-hitsausta käyttäen saadaan telavaipan jälkikoneistustarve pieneksi, koska EB- hitsauksella tehdyn 30 sauman purseet ovat vähäiset. Lisäksi elektronisuihkulla saadaan aikaan erittäin hyvä hitsaussauman laatu ja keksinnössä kohtuullinen hitsaus-nopeus, kun otetaan huomioon telaa kohti tarvittava verraten suuri j hitsaussauman pituus. EB-hitsaus voidaan suorittaa telavaipan sisältä ja/tai ulkoapäin. Etuna on myös se, että EB-hitsaus on yleensä suori-35 tettavissa lisäaineita käyttämättä, vaikka joissakin erikoistapauksissa voidaan niitä käyttää. EB-hitsausta käytettäessä ovat hitsausparametrit tarkasti määriteltävissä ja kuten myöhemmin esitettävä esimerkki li 5 81892 1 osoittaa, ei hitsausaika - yllättävää kyllä - muodostu telavaipan valmistuksessa liian pitkäksi eikä edes määrääväksi vaan levyaihoiden työstöaika on jopa pitempi.

5 Keksintöä sovellettaessa on edullista sitoa levyaihiot toisiinsa erikois-työkalulla, minkä jälkeen EB-hitsaus suoritetaan ennestään tunnetusti tyhjökammiossa telavaipan sisältä ja/tai ulkoapäin yhtä tai useampaa tela-akselin aksiaalisuunnassa traversoivaa hltsauspäätä käyttäen.

10 Keksinnössä valitaan käytettävien levyaihioiden lukumäärä suorittamalla optimointiprosessi työstön kustannusten suhteen ottaen huomioon siinä syntyvä materlaalihukka ja EB-hitsauskustannusten summan suhteen.

Tällöin yleensä päädytään siihen, että telavaippa koostetaan 6-20 osasta, yleisimmin 10-16 osasta. Suurissa kohteissa, esim. jenkkisylin-15 tereissä (halkaisija suuruusluokkaa n. 10 m) saattaa osien lukumäärä luonnollisesti ylittää mainitut luvut (lukumäärä esim. 60-70 kpl). Halvempaa telavaippamateriaalia käytettäessä voidaan käyttää jopa kuutta levyalhiota, jolloin materiaalihukka muodostuu suuremmaksi, mutta hitsaussauman pituus vastaavasti vähenee. Mitä kalliimpaa telavaippa-20 materiaalia käytetään, sitä suurempaa levyaihioiden kappalemäärää on edullisinta käyttää.

Keksinnön tarjoamat edut tulevat erityisen korostuneesti esille paperi-: koneen lmuteloja valmistettaessa. Keksinnön mukaisella menetelmällä 25 voidaan valmistaa kuitenkin myös paperikoneen sylinterejä kuten kuivatus-sylinterejä tai jenkkisylinterejä sekä paperikoneen erilaisia solldl-valppaisia teloja kuten puristimen kesklteloja.

Keksinnön mukaisella menetelmällä telavaipat valmistetaan korroosiota 30 kestävistä ja hitsattavista metalli- tai lejeerinkimaterlaaleista, erityisesti voimakkaasti seostetuista ruostumattomista teräksistä, yleensä ns. kaksifaasl- eli dublex-teräksistä kuten CrNi-seosteisista teräksistä, ;··; joissa on niukasti hiiltä.

35 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edul- 6 81892 1 lisiin sovellusesimerkkeihin, joihin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

Kuvio 1 esittää keksinnön menetelmällä valmistettua imutelan osaa kaaviol-5 lisesti.

Kuvio 2 esittää leikkausta II-II kuviossa 1.

Kuvio 3 esittää keksinnössä käytetyn levyaihion poikkileikkausta.

10

Kuvio 3A esittää erästä vaihtoehtoista levyaihion leikkaustapaa.

Kuvio 4 esittää vaipanosista koottua tela-aihiota ennen EB-hitsaus-vaihetta.

15

Kuvio 5 esittää pystypolkkileikkauksena keksinnössä sovellettavaa EB-hitsauslaitetta, jonka sisälle on sijoitettu hitsattava telavaippa.

Kuvio 6 esittää pystypoikkileikkausta VI-VI kuviossa 5.

20

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty kaaviollisesti eräs keksinnön mukaisella menetelmällä varustettu imutela. Imutela käsittää vaipan 10, jolla on sileäksi työstetty ulkopinta 10'. Vaipassa 10 on läpimenevä rei'itys 15, joka toimii imuyhteenä imutelan sisällä olevan imulaatikon (ei esitetty) : 25 ja ulkopuolisen atmosfäärin välillä. Imutelan vaipan 10 molempiin päihin on ruuveilla 13 tai vastaavilla kiinnitetty päädyt 11, joissa on akseli-tapit 12.

Kuviossa 1 ja 2 esitetty telavaippa 10 valmistetaan keksinnön mukaisella 30 menetelmällä esim. seuraavasti. Sopivan vahvuuden d omaavasta levystä leikataan koko telavaipan 10 pituisia, poikkileikkaukseltaan suorakulmaisen särmiön omaavia levyaihioita 20A. Mainitut levyaihiot 20A työstetään : jyrsimällä ja/tai höyläämällä siten, että levyaihiosta 20A saadaan ympyrärenkaan osan muotoisia koko telavaipan pituisia vaipanosia 20.

35 Kuviossa 3 näkyvät ristiviivoituksella levyaihiosta 20A polstyöstettävät sisäosa 20a, ulko-osa 20b ja sivuosat 20c ja 20d.

Il 7 81892 1 Kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti mainittuja vaippaosla 20 käytetään yhtä telavalppaa 10 kohti 16 kpl ja mainittuja osia on merkitty kuviossa 2 viittein 14,...14., (N » 16). Kuten edellä on todettu, valitaan N - 6-20,

1 N

soplvimmin N 1 10-16. Kun N · 16 on yhden vaippaosan 20 keskuskulma 5 a 1 22,5°. Erittäin suurissa kohteissa, kuten jenkkisylintereissä, saattaa mainittu keskuskulma olla pienempikin, esim. n. 5-18°.

Edellä mainitut kuusitoista (16 kpl) koko telavaipan pituista vaippaosaa 20 kootaan tarkoitusta varten tehtyyn työkaluun suljetuksi sylinteri-10 vaipaksi. Näin koottu vaippa-aihio siirretään EB-hitsauskoneen tyhjö-kammion sisälle ja vaippaosien 20 yhteenhitsaus aksiaalisaumoilla 14 suoritetaan kuvioissa 4 ja 5 esitetyllä EB-hitsauslaitteella, jolloin valppaan 10 syntyy akslaalisaumat 14, jotka ovat yhtenäisinä koko tela-vaipan 10 pituisia.

15

Kuviossa 3A on esitetty eräs vaihtoehtoinen tapa leikata levy 16 keksinnössä käytetyiksi levyaihioiksi 20B. Kuvion 3A mukaisesti levy-aihiot 20B leikataan puolisuunnlkkaan muotoisiksi niin, että leikkausten 20e kulma vastaa aihiosta 20e tehdyn vaippaosan 20 keskuskulmaa a.

20 Kuvion 3A mukaisista levyosista voidaan vaippa-aihio koostaa ilman työstöä ja vaipan työstö sisä- ja ulkopuolelta ympyrärenkaan muotoon suoritetaan vasta sen jälkeen kun osat 20 on EB-hitsaussaumoin 14 hitsattu toisiinsa.

25 Keksintö voidaan joissakin erikoistapauksissa, etenkin kun N on varsin V; suuri, toteuttaa myös niin, että levyaihlon 20a tehdään vain sivutyöstöt 20c ja 20d, kun taas ulkopuolen työstö 20b ja mahdollisesti myös sisäpuolen työstö 20a suoritetaan vasta EB-hitsaamalla tehdyn saumauksen 14 jälkeen, soplvimmin samassa yhteydessä kun vaippa muutoinkin jälkityöste-30 tään.

Kun keksinnön mukainen vaippa on koostettu osistaan 20 suoritetaan sen V: lämpökäsittely ennestään tunnetulla tavalla. Lämpökäsittely tapahtuu **': soplvimmin vaipan ollessa pystyasennossa niin, että siihen ei synny 35 haitallisia muodonmuutoksia ja jännityksiä.

8 81892 1 Seuraavassa esitetään kaksi ei-rajoittavaa esimerkkiä sopivista hitsaus-parametreista ja niillä aikaansaaduista sauman 14 teon nopeudesta.

Kuvion 4 mukaisesti telaosat 20 on koottu telavaippa-aihioksi 10 käyttäen 5 hyväksi sisärenkaita 19 ja ulkorenkaita 16A ja 16B. Ulkorenkaat 16A ja 16B muodostuvat kahdesta osasta 16a ja 16b, jotka osat on liitetty toisiinsa esim. akselitapein 17 ja/tai 18. Ulkorenkaiden 16A ja 16B osat 16a ja 16b voidaan kiristää esim. sopivalla hydraulisella työkalulla (ei esitetty). Renkaiden 16A ja 16B vuoksi vaipan 10 päistä jää hitsaa-10 matta esim. noin 2 x 20 mm, mutta tämä on vain noin 0,5 % koko tela-vaipan 10 massasta.

Kuviossa 4 esitetty aihio kiinnityselimineen 16A.16B ja 19 nostetaan vaunuun 32 kahden rullaparin 33 varaan. Rullissa 33 on ulkorengasosien 15 16A ja 16B vastaavat urat niin, että telavaippa-aihiota 10 voidaan pyörittää rullaparien 33 varassa rengasosiin 16A ja 16B tukeutuen. Mainittu vaunu 32 työnnetään tyhjökammion 30 ovesta 31 tyhjökammion 30 sisälle kiskojen 35 ja vaunun 32 pyörien 34 varassa. Tyhjökammioon 30 on sijoitettu EB-hitsauslaite 40, joka traversoi johteen 42 ja 20 siihen vastaavan ulokeosan 41 varassa tela-aihion 10 koko aksiaalisella pituudella. EB-hitsauslaitteessa 40 on hitsauspää 43, jolla on sopiva kiihdytysjännite U vaippa-aihioon 10 nähden. Tarvittava tasasähköteho tuodaan johdon 44 kautta sopivasta tasasähkölähteestä (ei esitetty). EB-hitsaus suoritetaan edellä selostetulla laitteella siten, että 25 vaippa-aihio 10 käännetään rullien 30 varassa ja lukitaan paikoilleen niin, että osien 20 välinen sauman 14 kohta tulee hitsauspään 43 kohdalle. Tämän jälkeen hitsauspäähän 43 kytketään jännite U ja elektronisuihkuhitsauksella tehdään sauma 14 EB-laitteen 40 traver-soldessa koko telavaipan yli ulkorengasosien 16A ja 16B välisen matkan. 30 Kun yksi sauma 14 on saatu valmiiksi käännetään tela-aihiota jälleen seuraavan sauman 14 kohdalle ja EB-hitsauslaite 40 traversoi päinvastaiseen suuntaan tehden toisen sauman. Näin jatketaan kunnes kaikki saumat 14 on tehty, minkä jälkeen telavaippa 10 siirretään vaunulla 32 hitsaus-kammiosta ulos ja käännetään pystyasentoon sinänsä tunnettua lämpökäsit-35 telyvaihetta varten. Kuviossa 5 on kaaviollisesti esitetty tyhjöpumppu 50, joka putken 51 kautta imee kammioon 30 sopivan tyhjötason.

li 9 81892 1 Seuraavissa esimerkeissä W - EB-laitteen hitsauspään elektronitykin teho d - hitsattavan vaipan seinämävahvuus 5 U “ elektronitykin kiihdytysjännite I “ hitsausvirta v osien 20 välisen sauman 14 teon nopeus.

Esim. 1 10

W - 30 kW d * 100 mm U - 150 kV I ** 180 raA

15 v 0,5 m/min.

Esim. 2 W - 40 kW

20 d ” 100 mm U - 100 kV I 40 mA v - 0,1 m/min.

·*: 25 Keksinnön mukaisessa käytössä on elektronisuihkuhitsaus sikälikin tavanomaisia hitsausmenetelmiä edullisempi, että hitsauksessa syntyvät lämpöenergiat ovat vain noin sadasosa tavanomaisissa menetelmissä syntyviin lämpöenergioihin, minkä vuoksi hitsauksen johdosta telavaippaan syntyvät muodonmuutokset ovat sallituissa rajoissa.

30

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksin-·*' nällisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

!:/ 35

Claims (10)

10 81 892 Ί Patenttivaatimukset

1. Menetelmä paperikoneen telojen tai sylinterien lieriövaipan (10) valmistamiseksi korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerinkimateriaalista, 5 erityisesti jaloteräksestä, etenkin paperikoneen lmutelan revitettävän lieriövaipan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää kombinaationa seuraavat vaiheet: a) korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerinkimateriaalista, 10 erityisesti jaloteräslevymateriaalista leikataan valmistettavan telavaipan kokopituisia pitkänomaisia levyaihioita (20A); b) mainitut levyaihiot (20A) työstetään poikkileikkaukseltaan ympyrä-renkaan osan muotoisiksi vaippaosiksi (20); 15 c) mainituista vaippaosista (20) koostetaan telan tai sylinterin lieriö-vaippa liittämällä vaippaosat (20) keskenään elektronisuihkuhitsauksella tehdyillä aksiaalisilla hitsaussaumoilla (14) elektronisuihku-laitteen tyhjökammlossa käyttäen yhtä telavaippaa (10) kohti vaippa- 20 osia (20) ainakin 6 kpl, sopivimmin 10-16 kpl, mieluiten enintään • 70 kpl; d) telavaippa (10) työstetään ympyräsylinterin muotoiseksi ainakin ulkopuoleltaan, sopivimmin sekä sisä- että ulkopuoleltaan. 25

2. Menetelmä paperikoneen telojen tai sylinterien lieriövaipan (10) valmistamiseksi korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerinkimateriaalista, erityisesti jaloteräksestä, etenkin paperikoneen lmutelan rei'itettävän lieriövaipan valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä 30 käsittää kombinaationa seuraavat vaiheet: a) korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerinkimateriaalista, erityisesti jaloteräslevymateriaalista leikataan valmistettavan : telavaipan kokopituisia pitkänomaisia levyaihioita (20B); 35 b) mainituista levyalhloista (20B) koostetaan telan tai sylinterin lieriövaippa (10) liittämällä levyaihiot (20B) keskenään elektroni- 81892 1 suihkuhitsauksella tehdyillä hitsaussaumollla (14) elektronisuihku- laitteen tyhjökammiossa käyttäen yhtä telavaippaa (10) kohti levy-aihiota (20B)6-20 kpl, soplvimmin 10-16 kpl; 5 c) monikulmion muotoinen telavaippa-aihio työstetään ympyräsylinterin muotoiseksi ainakin ulkopuoleltaan, soplvimmin sekä sisä- että ulkopuoleltaan.

3. Menetelmä paperikoneen telojen tai sylinterien lierlövaipan valmis- 10 tamiseksi korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerinkimateriaallsta, erityisesti jaloteräslevystä, jonka vahvuus on 40-70 mm, tunnet-t u siitä, että menetelmä käsittää kombinaationa seuraavat vaiheet: a) korroosiota kestävästä metalli- tai lejeerinkimateriaallsta, 15 erityisesti jaloteräslevymateriaalista leikataan valmistettavan telavaipan kokopltulsia pitkänomaisia levyaihioita (20B); b) mainitut levyaihlot (20B) taivutetaan poikkileikkaukseltaan ympyrä-renkaan osan muotoisiksi vaippaosiksl (20); 20 c) mainituista vaippaosista koostetaan telan tai sylinterin lieriö-vaippa liittämällä valppaosat (20) keskenään elektronisuihkuhltsauk- **: sella tehdyillä aksiaalisilla hitsaussaumollla (14) elektronisuihku- laitteen tyhjökammiossa käyttäen yhtä telavaippaa (10) kohti vaippa- 25 osia (20) 4-10 kpl, soplvimmin 4-6 kpl; d) telavaippa (10) työstetään ympyräsylinterin muotoiseksi ainakin ulkopuoleltaan, soplvimmin sekä sisä- että ulkopuoleltaan.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että telavaipan EB-hitsauksen jälkeen suoritetaan telavaipan (10) lämpökäsittely, telavaipan (10) ollessa soplvimmin pystyasennossa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu . · 35 siitä, että telavaippa valmistetaan voimakkaasti seostetuista kaksi- .· * faaslteräkeistä kuten CrNi-seostelslsta jaloteräksistä. 81 892 Ί 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että elektronisuihkuhitsauksen hitsausparametrit, kuten hitsauspään elektronitykin sähköteho (W), hitsausjännite (U) ja hitsaus-virta (I) valitaan niin, että hitsauspään hitsausnopeus (v) on luokkaa 5 v = 0,1...1,0 m/min.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että jaloteräksisestä levymateriaalista leikataan koko telavaipan (10) pituisia levyaihiota (20B), joiden poikkileikkaus on 10 materiaalin säästämiseksi puolisuunnikkaan muotoisia niin, että vastakkain hitsattavien sivujen (20e) kulma vastaa vaippaosan (20) keskuskulmaa (a) (kuvio 3A).

8. Paperikoneen tela tai sylinteri, etenkin revitetyllä (15) vaipalla 15 (10) varustettu imutela, joka käsittää lieriövaipan (10) ja sen molem piin päihin kiinnitetyt päätykappaleet (11) tai vastaavat, joiden yhteydessä on telan tai sylinterin akselitapit (12) tai vastaavat, tunnettu siitä, että tela tai sylinteri käsittää lieriövaipan (10), joka on koostettu sopivimmin 6-20, mieluimmin enintään 70 pitkänomai- 20 sesta aksiaalisesta vaippaosasta (20), jotka on liitetty toisiinsa ilman poikittaissaumoja koko telavaipan pituudelle ulottuvilla elektronisuihkuhitsauksella tehdyillä yhtenäisillä pituussuuntaisilla akslaalisaumoilla (14).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tela tai sylinteri, tunnettu siitä, että sen lieriövaippa (10) on valmistettu voimakkaasti seostetusta kaksifaasiteräksestä, kuten CrNi-seosteisesta jaloteräksestä.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen tela tai sylinteri, t u n - 30. e t t u siitä, että lieriövaipan (10) seinämävahvuus (d) on alueella d = 55-90 mm, suurilla paperikoneilla käytetyissä teloissa d = 70-90 mm ja telahalkaisija D on alueella D 600-1500 mm ja sylinterihalkaisija on alueella 1,5-10 m. li 35 13 81 892