FI80953C - Moebelstomme. - Google Patents

Description

1 80953

Huonekalun runko

Keksinnön kohteena on huonekalun runko, joka käsittää pidikeosan, kuten tuolin istuinkehyksen ja siitä ulkonevia, 5 pitkänomaisia rakenneosia, kuten jalkoja, jotka on päistään yhdistetty tappiliitoksella pidikeosaan rakenneosan pääty-osan avulla, jonka päätyosan poikkileikkaus poikkeaa ympyrän muodosta ja joka on jonkin verran kartiomainen rakenneosan koko paksuuteen tai rakenneosan ulkopinnan ääriviivaan 10 nähden, jolloin päätyosa on sovitettu vastaavan suuruiseen, kartiomaiseen, pidikeosassa olevaan reikään.

Huonekaluhistorian ajan on käytetty ja ehdotettu suurta joukkoa erilaisia liitoskeinoja ja liitosmenetelmiä, näiden joukossa pitkälle kehitettyjä apuvälineitä luotetta-15 vien liitosten aikaansaamiseksi. Ihanteellisesti ei liitosten kuitenkaan tulisi muodostua useammasta kuin niistä kahdesta osasta, jotka on liitettävä, esim. poikkeuksena vähän liimaa niiden välissä, ja keksinnön päämääränä on saada aikaan tällainen tyypiltään ihanteellinen parannettu huoneka-20 luliitos.

Keksintö perustuu vanhaan ajatukseen, että hyvä liitos saadaan aikaan, kun rakenneosa, kuten tuolinjaika, yhdistetään pidikeosaan yksinkertaisen tappiliitoksen avulla, jonka yhteydessä rakenneosan päässä oleva ulkoneva tappi 25 painetaan sisään pidikeosassa olevaan vastaanottoreikään, kunnes rakenneosalla oleva tapin tyviosan ympärillä oleva pääty- tai olakepinta tulee pidikeosan pintaa vasten tapin-reiän ympärillä. Tämäntyyppistä liitosta voidaan vielä parantaa lisäämällä vähän liimaa ja/tai muotoilemalla tappi 30 ja tapinreikä kartiomaisiksi osiksi. Tunnetut tappiliitok-set eivät kuitenkaan ole täysin tyydyttäviä, koska ne ovat osoittautuneet heikosti vastustuskykyisiksi pyörimisvaiku-tuksia vastaan, jotka pyrkivät vääntämään rakenneosaa sen sydänosan, suhteen, joka on pidennetty ulospäin itse tapis-35 ta, jolloin materiaali voi säröillä pituussuunnassa, samoin kuin liitokset ovat herkkiä keinuville vaikutuksille, jotka 2 80953 aiheuttavat sorkkarautavaikutuksen, jonka yhteydessä liitokseen vaikuttaa erotusmomentti rakenneosan olakepinnan ulkoreunan ympärillä. Viimeksi mainittu vaikutus voi esiintyä erittäin selvästi, kun rakenneosa on kiinnitetty pidikeosaan 5 tämän näkyvälle pintaosalle, koska olakepinnan tulee tällöin sopia tarkasti pidikeosan pintaa vasten näkyvän raon välttämiseksi liitoksessa. Muuten voi tämä olakeosan toivottu tiivis lepääminen pidikeosaa vasten merkitä olakepinnan vaikeaa muotoilua, kun pidikeosan kyseinen pintaosa ei ole tasainen. 10 Keksinnön mukainen, patenttivaatimuksen 1 johdannossa esitetty huonekalurunko on tunnettu DE-patenttijulkaisusta 333 832. Tunnettu liitos on kuitenkin tarkoitettu erityyppiselle huonekalulle, so pöydälle, jossa on irrotettavat jalat. Liitosvaikutuksen aikaansaa pääasiallisesti pääty-15 osat, jotka ulottuvat vaakasuoraan kartiomaisiin reikiin. Edelleen päätyosat ja kartiomaiset reiät ovat muodoltaan monimutkaisia ja sen vuoksi toteutukseltaan kalliita, so yhdistetty L-muoto, jossa on kartiomaiset vapaat päät, kun taas L-rungon tasot eivät ole kartiomaisia, mikä voi ai-20 heuttaa silmin nähtävän raon.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan huonekalun runko ja erityisesti, vaikkakaan ei pelkästään, kevyt tuoli, taburetti tai pöytä, joissa edellä mainitut haitat ja ongelmat on eliminoitu, johtaen valmistuksellisesti ja mitoituk-25 sellisesti edulliseen rakenteeseen, jota myös voidaan kuormittaa merkittävillä vääntökuormituksilla päätyosan projek-tiosuunnasta riippumatta, sekä saada aikaan liitos, jossa ei ole näkyvää rakoa.

Keksinnön mukaisesti tämä päämäärä on saavutettu joh-30 dannon mukaisella huonekalun rungolle, siten, että rakenneosa on poikkileikkaukseltaan olennaisesti litteä ja sen päätyosa on vastakkaisilta leveiltä sivuiltaan tasomaisesta kartiomainen ja vastakkaisilta kapeilta sivuiltaan puoliympyrän muotoisesti kartiomainen, ts. tapin muodostaa ra-35 kenneosan koko ulompi päätyosa ilman, että tällä on mitään jyrkästi pienennettyä paksuutta lukuun ottamatta sitä, et-

II

3 80953 tä se on tehty heikosti kartiomaiseksi täydestä paksuudestaan lähtien ja sillä on selvästi ei-ympyrän muotoinen poikkileikkaus. Tämän suoritusmuodon yhteydessä tapilla on maksimaalinen vahvuus eikä minkäänlaista sorkkarautavaikutusta 5 voi syntyä. Tappi ja tapinreikä on luonnollisesti muotoiltava hyvällä tarkkuudella tapin halutun sisääntyöntösyvyyden määräämiseksi, kun tässä ei ole minkäänlaista olakepintaa.

Kun tappi sopii tiiviisti tapinreikään, ei liitoksessa esiinny näkyvää rakoa siitä huolimatta, kuinka pidikeosan pinta 10 kulkee.

Keksinnölle ominaiset tunnusmerkit on esitetty patenttivaatimuksissa .

Kun tappi on tehty sopivalla vähäisellä kartiomaisuu-della, se voi pysyä kiinni tapinreiässä suuressa määrin it-15 selukituksella, mutta liitos on hyvin sopiva vahvistettavaksi liiman avulla. Juuri koska yhteistoiminnassa olevat pin-nanosat ovat kartiomaiset, ei tapin sisäänsijoittaminen aiheuta oleellista raapimisvaikutusta ennakolta siveltyyn liimaan, ts. liima pysyy tehokkaana pyrkimättä siirtymään 20 tai kerääntymään kaulukseksi tapin näkyvän tyviosan ympärille.

Kun tappi valmistetaan sopivan pienellä kartiokkuudel-la tappi voidaan katsoa olevan käytännöllisesti katsoen reiässä itselukittuva, mutta liitos soveltuu helposti var-25 niistettäväksi liimalla. Koska yhteistoiminnassa olevat pin-taosat ovat kartioraaisia, tapin sisäänvienti ei tule aiheuttamaan ennalta sivelletyn liiman olennaista kaapimista, so liima tulee käytetyksi tehokkaasti eikä sillä ole taipumusta siirtyä ja kerääntyä siten, että se muodostaisi kauluk-30 sen tapin näkyvän tyven ympärille.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten piirustukseen, jossa kuvio 1 on keksinnön mukaisen liitoksen sivukuvanto osittain leikkauksena, 35 kuvio 2 on liitoksen tasokuvanto alhaaltapäin nähty nä, kuvio 3 on liitoksen tasokuvanto vasemmalta sivulta nähtynä kuviossa 1, 4 80953 kuvio 4 on kuvioiden 1-3 mukaisilla liitoksilla varustetun tuolin perspektiivinen kuvanto, jossa tietyt osat on esitetty toisistaan erilleen vedettyinä, kuvio 5 on eräiden vastaavilla liitoksilla varustettu-5 jen, pinottujen jakkaroiden perspektiivikuvanto ja kuvio 6 on liitoksen erään toisen suoritusmuodon leik-kauskuvanto.

Kuvioissa 1-3 esitetty liitos liittyy kuviossa 4 esitettyyn tuoliin, jossa on istuin, joka on varustettu ulko-10 puolisella renkaan muotoisella istuinkehyksellä 2, johon on tehty reikiä 4 kahden etujalan 6 yläpäiden vastaanottamiseksi. Kuten kuvioissa 1-3 on selvästi esitetty, on jokainen reikä 4 pitkänomainen vaakasuunnassa ja kevyesti kartio-mainen, kun taas jalan 6 yläpää on taivutettu 90° ja siinä 15 on ulompi tappiosa 8, joka on vastaavasti kartiomainen ja pitkänomainen tai litistetty vaakasuunnassa siten, että se sopii reikään 4. Kartiomainen tappiosa 8 on jalan 6 välitön jatke ilman mitään asteittaista tai jyrkkää poikkileikkauksen pienenemistä, ts. ilman että jalan ja tappiosan 8 välis-20 sä esiintyy mitään olakeosaa.

Ennen tappiosan 8 sijoittamista reikään 4 sivellään sopivaa liimaa, kuten nk. PVAC-liimaa sekä reiän että tapin pinnalle. Sikäli kuin kyseessä on pintojen välinen yhdistäminen, olisi riittävä sivellä liimaa ainoastaan toiselle 25 pinnoista, mutta liiman siveleminen molemmille pinnoille on erityisen edullista puupintojen yhteydessä, toisaalta koska edeltäneestä koneellisesta pinnan työstöstä peräisin oleva mahdollinen pölykerros tällöin irtoaa tai liima tunkeutuu sen läpi ja toisaalta koska puupinnat saadaan tur-30 poamaan, jolloin kartiomaisten pintojen välinen mekaaninen itselukitusvaikutus lisääntyy. Lujan liitoksen varmistamiseksi on tappiosa 8 luonnollisesti puristettava sisään reikään 4 huomattavalla paineella ja myös tässä yhteydessä on liimankäyttö edullista, sillä liimalla on voiteleva vaiku-35 tus, joka helpottaa tappiosan 8 sisääntyöntämistä sen lopulliseen asentoon reiässä 4.

Il 5 80953

Kuviossa 4 esitetyssä tuolissa on kaksi takajalkaa 10, joka on varustettu yläjatkeilla 12, jotka pitävät kiinni selkänojaa 14. Jatkeiden yläpäät on muotoiltu litteiksi kar-tiomaisiksi tappiosiksi 8, jotka menevät vastaaviin tapin-5 reikiin 16, jolloin nämä reiät 16 eivät ole selkänojassa 14 läpimenevät, ts. rei'illä tulee olla syvyys, joka on jonkin verran suurempi kuin tappiosien 8 lopullinen sisääntyöntö-syvyys. Myös kuvioissa 1 ja 2 on kaksinkertaisella pistekat-koviivalla esitetty, että istuimen kehyksessä 2 olevat reiät 10 4 voivat olla läpimenemättömät, jolloin tappien 8 päät si jaitsevat vähän matkan päässä reiän pohjasta. Ihanteellista olisi painaa tapinpäät erittäin kevyesti reiänpohjia vasten, mutta tämän aikaansaamiseksi olisi kartiomaiset pinnat varustettava epärealistisen suurella tarkkuusasteella. Tämän 15 tarkkuuden tulee muutenkin kuitenkin olla suhteellisen korkea, jos tai kun on edellytyksenä, että kartiomaiset osat itsessään määräävät rakenneosan sisääntyöntösyvyyden.

Kuviossa 4 esitetty tuoli on kokonaisuudessaan tehty laminoidusta puusta, joka on erityisen sopivaa ja takajalat 20 10 on varustettu pääasiassa kolmikulmaisella keskikappa- leella 18, joka toimii sydämenä laminoitua puuta olevaa haaraosaa 20 varten, joka haaraosa on ulkopäästään tehty litteäksi tappiosaksi 8, joka asennetaan kartiomaiseen reikään 4 etujalkojen 6 asennusta vastaavasti.

25 Kuvio 5 esittää jakkaroista tai pöydistä 22 muodos tettua pinoa, jotka on varustettu neljällä jalalla, jotka ovat kuviossa 4 esitettyjen jalkojen 6 mukaiset.

Edellä on tuotu esiin, että rakenneosien tappiosia ei tule varustaa jyrkästi pienennetyllä poikkileikkauksel-30 la, mutta tämä koskee luonnollisesti tapin jossain määrin näkyvää tyviosaa, kun taas muutamissa rakenteissa voi olla toivottavaa varustaa vapaa tapinpää yhdellä tai useammalla pienennetyn poikkileikkauksen omaavalla osalla, kuten kuviossa 6 on esitetty.

35 Keksintö koskee ensisijaisesti puurakenteita, vaikka kaan muut materiaalit eivät ole millään tavoin poissuljetut. Kokeet ovat osoittaneet, että kartiomaisuus n. 1:10 6 80953 tai yleisesti välillä 1:5 ja 1:15 on edullinen. Esimerkiksi pyökkiä olevassa laminaattirakenteessa on erittäin vahva ja tyydyttävä liitos saatu aikaan käytettäessä kartiomaisuut-ta 1:10 ja sisäänpanopainetta 250 kp.

5 Monet huonekalurakenteet käsittävät osia tai element tejä, jotka ovat täydennyselementtejä erotukseksi ensisijaisista rakenneosista. Sellaisia täydennyselementtejä voidaan luonnollisesti myös kiinnittää keksinnön mukaisesti, mutta keksinnön tunnusomaiset piirteet ja tulokset liitty-10 vät ensisijaisesti mainittujen ensisijaisten rakenneosien kiinnittämiseen.

Claims (6)

7 80953

1. Huonekalun alarunko, jossa on reunuksen (2) muodossa oleva pidinosa, josta reunuksesta ulkonee puiset 5 jalat (6,10), jotka yläosastaan ovat kiinnitetyt pidinosan kartiomaisen päätytapin (8) avulla, jota päätytappia varten reunuksessa on kartiomainen tapinreikä (4), tunnettu siitä, että tapinreiät (4) muodostuvat reunukseen (2) tehdyistä, sivuille käännetyistä rei'istä ja että 10 puujalkojen yläpäät on taivutettu noin 90® tapinreikien sisäänviemistä varten, jolloin päätytapin muodostaa jalan koko ylempi pää, jonka poikkileikkaus on pyöreästä poikkeava ja joka on muodostettu hieman kartionmuotoiseksi ja on viety pyöreästä poikkevan tapinreiän sisään ilman muuta 15 sisäänvientirajoitinta kuin kartiomaisista pinnoista muodostuva tuki.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alarunko, tunnettu siitä, että jalkojen (6) poikkileikkaus on litteä ja että sen päätyosa (8) käsittää kapenevat tasomaiset 20 pitkittäissivut ja kapenevat, puoliympyrän muotoiset ly-hytsivut.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alarunko, tunnettu siitä, että jalan (6) kapenevan päätyosan (8) pinta sijaitsee pääasiassa tarkasti istuinkehyksessä (2) 25 olevan vastaanottavan reiän (4) etureunan tasossa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alarunko, tunnettu siitä, että liitos on varmistettu vielä liimalla kartiomaisten pintojen välistä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alarunko, t u n -30 n e t t u siitä, että jalat (10,12) ulottuvat taivutetun päätyosan ohitse molemmin puolin tätä niin, että takaosa muodostaa sivu-ulokkeen (20).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen alarunko, tunnettu siitä, että sivu-uloke (20) on yhdistetty tuolin 35 istuimeen (2) tai pöytälevyosaan, jolloin jalan yläpää vastaavasti on yhdistetty selkänojaosaan (14) tai toiseen pyötälevyosaan. 8 80953