FI80785B - Pansargenomborrande projektil. - Google Patents

Description

1 80785

Panssarin läpäisevä ammus Tämä keksintö koskee uudentyyppistä panssarin läpäisevää ammusta, johon kuuluu kärki, joka toimii ontelopanos-peri-aattsen mukaan ja niinollen on ontelopanos, joka on tarkoitettu läpäisemään äärimmäisen paksun tavanomaisen panssarin sekä lisäksi aktiivisen panssarin, dynaamisen panssarin ja •yhdistelmäpanssarin.

Ontelopanokset saavat erityisen toimintansa välittömänä tuloksena rakenteestaan. Tämän johdosta kaikki ontelopanokset : : päätyvät etupäästään metallin ympäröimään onteloon, joka jat- ··; kuu eteenpäin ja joka aiheuttaa keskitetyn, läpäisevän suihkun kun panos räjähtää, ja joka, niinkauan kuin suihku pysytetään keskitettynä, pystyy läpäisemään erittäin paksun ja kovan panssarin. Tämä reiän tekeminen maaliin eli maalin läpäiseminen onkin ontelopanoksen ensisijainen vaikutus, jota seuraa toissijainen vaikutus, nimittäin se, että ainesta räjähdyspanoksesta kulkeutuu läpäisevän suihkun mukana maalin sisään ja aiheuttaa siellä paine-, tuli-, shrapnelli- ja/tai myrkkyvaikutuksia.

Ontelopanokset ovat sopivia ammuttaviksi panssarivaunujen tykeistä, verraten yksinkertaisista aseista kuten singoissa, voidaanpa niitä käyttää erityyppisissä panssarintorjunta-ohjuksissakin. Niiden hyvän tehon ansiosta panssaroitujen *’*· maalien sisustassa ne ovat kauan muodostaneet vakavan uhkan panssariajoneuvoille. Tämän johdosta on monia vuosia ollut käynnissä kilpajuoksu uusien panssareiden kehityksen ja ontelopanosten parantamisen välillä.

Erilaisia kehityssuuntia on kokeiltu yritettäessä kehittää panssaria, joka pystyy kestämään nykypäivän ontelopanoksilla tehtyjä hyökkäyksiä. Yksinkertaisin ja ilmeisin panssarilevyn lujittamismenetelmä on tehdä se paksummaksi, mutta tästä seuraa 2 80785 se, että panssariajoneuvo tulee niin painavaksi, että se on taktisesti käyttökelvoton- Muita kokeiltuja menetelmiä ovat aktiivinen ja dynaaminen panssari, jotka on suunniteltu katkaisemaan läpäisevän suihkun jatkuvuus joko liikuteltavissa olevan, ulkoisen panssarin avulla, joka on limitetty kalansuo-mujen tapaan, tai sijoittamalla pitkin panssariajoneuvon ulkopintaa kevyesti panssaroituja kasetteja, joista kukin sisältää räjahdyspanoksen, joka räjähtää läpäisevän suihkun siihen osuessa, täten alentaen mainitun suihkun tehoa. Vielä eräs muunnos, joka antaa lisäsuojaa ontelopanoksia vastaan, on : yhdistelmäpanssari, joka koostuu useista kerroksista erittäin kovaa ainesta kuten eri tyyppistä keramiikkaa. Yhdistelmäpans-sari on kuitenkin äärimmäisen kallista.

Panssarilevyn kehittäminen panssariajoneuvoja varten näinollen jatkuu, samalla kun panssarin lävistävien aseiden kokoa rajoittaa niiden ampumis-aseen kaliiperi. Viimeksimainittu on erityinen ongelma kyseen ollessa entistä tehokkaampien ampumatarvikkeiden tuotannosta vanhahkoja, tykkejä varten.

;;; Tämän keksinnön tarkoituksena on tarjota, ennalta määrätyissä ’ kaiiiperirajoissa, ontelopanostyyppinen panssarin läpäisevä :·*: ammus, jolla on perinpohjaisesti entistä parempi läpäisykyky tavanomaisiin, dynaamisiin ja yhdistelmäpanssareihin nähden.

Tämä on mahdollista sen johdosta, että ammuksen kärjessä on kaksi täydellistä ontelopanosta, jotka, kun ammus on ammuttu, • : lentävät yhtenä yksikkönä suurimman osan aikana lentoradastaan, eroavat sitten toisistaan ennalta määrätyllä etäisyydellä maalista, ja jatkavat si-tten matkaansa jonkin verran tosistaan eroavilla nopeuksilla enemmän tai vähemmän yhteneväistä lentorataa myöten, osuakseen sitten maaliin sellaisen aikavälin erottamina, että ensimmäisellä panoksella on aikaa räjäyttää suojapanos aktiivisessa panssarissa, jos sellainen on kyseessä, ennen kuin perässä seuraava toinen panos saapuu maaliin, niin että lävis-tyssuihku mainitusta toisesta panoksesta saa toimia häiritsemättä samalla maalin rajoitetulla alueella kuin ensimmäinen panos.

3 80785

Toimiakseen edellä hahmotellun periaatteen mukaisesti, molemmissa mainituissa ontelopanoksissa on oltava oma sytytysjär-jestelmänsä siihen liittyvine sytyttimineen. Kummankin panoksen räjähtäminen tarpeellisella etäisyydellä maalista voidaan panna alkuun kaikentyyppisillä viivytyssytyttimillä, jotka toimivat kapasitiivisella tavalla, kaksoiskuori-periaatteen mukaan tai jonkin muuntyyppisen viivytystuntoelimen avulla. Mahdollista on myös käyttää iskusytytintä, joka on varustettu antenni-tyyppisellä tuntoelimellä, joskin se tässä yhteydessä osoittautuisi karkeaksi ratkaisuksi.

Sen varmistamiseksi, että nämä kaksi ontelopanosta seuraavat toisiaan suurimman osan lennostaan, ja eroavat sitten, ennalta-: määrätyn aikavälin kuluttua, niiden on sijaittava perättäin ja oltava liitetty toisiinsa sillä tavoin, että ne voidaan erottaa toisistaan pienen erotuspanoksen avulla. Ontelopanokset voi olla liitetty toisiinsa esim. katkopuikolla, saumalla, joka voidaan taittaa auki, tai pakkosovituksella, jossa aineksen lujuus on tarkkaan mitoitettu.

Jos näiden kahden ontelopanoksen väliin sijoitetaan pieni ero-: tuspanos, esim. ruutipanos, tämä panos aiheuttaa muutoksen mai nittujen ontelopanosten nopeudessa. Etummainen ontelopanos saa hiukan lisää nopeutta ja takimmainen panos hidastuu hiukan.

: Edellämainittujen vaatimusten täyttämiseksi siihen nähden että : molempien ontelopanosten on lävistettävä maali, on välttämätöntä, että ontelopanosten toisistaan eroamisaika on tarkasti määrätty suhteessa ampumaetäisyyteen. Tämä keksintö varmistaa erotusajan tekemällä erotuspanoksen sytytyksen riippuvaksi elektronisesta aikasytyttimestä, joka on asennettu suhteessa ampumamatkaan.

Tämän tyyppiset aikasytyttimet ovat erittäin luotettavia ja saavuttavat tässä yhteydessä täysin hyväksyttäviä arvoja.

Koska sekä ontelopanosten että erotuspanoksen erilaiset varmistuslaitteet ovat tavanomaista tyyppiä, niitä ei tässä käsitellä 4 80785 yksityiskohtaisesti. Yleisesti sanottuna elektronisen aika-sytyttimen asettaminen, joka määrää ontelopanosten välisen erotushetken, on ainoa toimi, joka tarvitsee tehdä ennen kutakin laukausta.

Käytännössä pitäisi olla riittävää suunnitella ammus tämän keksinnön mukaan, s.o. niin, että mainitut kaksi panosta sijaitsevat peräkkäin, mutta periaatteessa keksintö käsittää useampiakin kuin kaksi panosta, jotka toimivat yhdessä ja saavuttavat maalin perättäin, toimien samalla, erittäin rajoitetulla alueella.

Tämä keksintö on määritelty patenttivaatimuksiapa ja selitetään tässä tarkemmin erään ensisijaisen sovellutumuotonsa yhteydessä.

Piirustuksen ’ ‘ kuvio 1 on pituussuuntainen leikkauskuvanto keksinnön mukaisen ammuksen ensisijaisesta yleisestä rakenteesta.

Kuvio 2 esittää samaa ammusta sen jälkeen kun sen kaksi ontelo-panosta on erotettu toisistaan.

Kuvio 3‘esittää toisiaan seuraavien eri panosten osumapisteiden : : keskinäistä suhdetta.

Kuviossa 1 esitetty ammus 1 on vakautettu evillä ja tarkoitettu -··’ ammuttavaksi niin, että se pyörii, panssarivaunun tykillä. Kui- tenkin ainoastaan ammuksen peräpää, jossa on ulospäin kääntyvät ohjausevät 2 ja johtorengas 3 yhteistoimintaa varten tykin putken kanssa viittaa tähän. Muiden osien rakenteen voidaan sanoa olevan täysin vakioituja riippumatta siitä onko kyseessä putkesta ammuttava ammus, ammus, joka on tarkoitettu käytettäväksi rekyylit-tömässä tykissä vai singossa vai onko se ohjuksen tai muun ra-kettikäyttöisen ammuksen etuosa, lukuunottamatta moottoria ja mahdollista ohjauslaitetta.

Näinollen ammus 1 koostuu etummaisesta ontelopanoksesta 4 ja takimmaisesta ontelopanoksesta 5. Nämä kaksi panosta on ei-pysyvästi liitetty toisiinsa pitkin reunaa 7 sisääntyönnettyjen katkopuikkojen 6 avulla.

I; 5 80785

Koska kuvion 1 mukaisen ammuksen on pyörittävä, olisi kätevää, jos reunan 7 myötäinen liitos olisi tehty kummassakin osassa olevin, toisiinsa lomistuvin hampain ja lovin, katkopuikkojen 6 mitoittamistarpeen välttämiseksi niin, että ne pystyisivät kestämään vääntöä ammuksen keskiviivan suunnassa.

Etummainen panos 4 käsittää räjähdyspanoksen 8, jota edestä rajoittaa metallinen väliseinä 9, jonka erityinen muoto synnyttää läpäisysuihkun, kun panos räjähtää. Sivuilta räjähdys-panosta 8 ympäröi kuori 10, joka etupuoleltaan päättyy kärki-kartioon 11, joka antaa ammukselle sen aerodynaamisen muodon. Kärkikartio 11 sisältää elektronisen aikasytyttimen 12. Tämä aikasytytin voidaan asettaa sopivaksi eri pitkiin ampumamatkoi-hin ja se on yhdistetty sytyttimeen 13, joka vuorostaan sytyttää erotuspanoksen 14, joka voi olla esimerkiksi mustaa ruutia. Mainittu erotuspanos ja sen sytytin sijaitsevat panoksen 4 takaosassa 15, joka sisältää myös rä jähdyspanoksen 8 sytytys-järjestelmän 16, ja siihen liittyvät varmistuslaitteen ja ulospäin kääntyvät evät 17.

·-·. Niinkauan kuin panokset 4 ja 5 ovat yhteenliitettyinä, ensim mäisen panoksen 4 peräosa 15 on pistettynä sen ontelon 18 sisään, johon etupuolelta päättyy toisen panoksen 5 räjähdyspanos 20 metallisella väliseinällä 19. Panoksen 5 ulkokuori päättyy takana edellämainittuihin eviin 2. Rä jähdyspanoksen 20 sytytysjärjes- . telmä 22 ja siihen liittyvä varmistin sijaitsevat myös siellä.

Toisistaan riippumattomien sytytysjärjestelmien 16 ja 22 rakenne ei sisälly tähän keksintöön eikä sitä näinollen käsitellä tässä yksityiskohtaisesti. Mainitut sytytysjärjestelmät voidaan herättää kaksoisseinäperiaatteella, kapasitatiivisella periaatteella, tai jonkin muun tyyppisellä tuntoelimellä.

Ammuksen 1 eteenpäin kuljettavaa panosta ei ole esitetty kuviossa 1. Ennen tämän ammuksen ampumista panssaroitua maalia kohti aikasytytin 12 asetetaan ampumamatkan mukaiseksi. Ammus on kuvion 1 mukaisessa tilassa poistuessaan putkesta, ja se kulkee lähes koko lentoratansa tässä samassa tilassa. Aikasytyttimen 6 80785 12 asetuksen määräämällä etäisyydellärmaalista, esim. 200 m, aikasytytin 12 aktivoi sytyttimen 13, joka vuorostaan sytyttää erotuspanoksen 14. Erotuspanoksen palaessa muodostuneet kaasut suurentavat painetta ontelossa 16 kunnes katkopuikot 6 katkeavat ja panokset 4 ja 5 eroavat toisistaan. Täsmälleen tällä hetkellä etupanoksen 4 nopeus hieman kiihtyy ja takapanoksen 5 nopeus hieman hidastuu. Ne eivät kuitenkaan poikkea maaliin vievästä suunnastaan.

Kun erottuminen on tapahtunut, saavutetaan kuviossa 2 esitetty - - olotila. Panoksesta 4, joka nyt etenee maalia kohti hieman suu remmalla nopeudella kuin laite ennen erottumista, evät 17 ovat nyt kääntyneinä ulos sen lennon loppuosan stabiloimiseksi, kun taas panos 5, joka jatkaa matkaansa hieman hitaammalla nopeudella, on itsenäisesti stabiloitu.

• Aikasytyttimen 12 asetus on kriittinen sikäli, että panosten 4 ja 5 erottumisen on tapahduttava niin aikaisin, että panos 4 ehtii räjäyttää aktiivisessa panssarissa olevat suojapanokset, jos maalissa tällainen on, ennenkuin panos 5 saavuttaa maalin. Koska panosten 4 ja 5 nopeudet ovat hiukan eri suuret lentoradan loppuosalla, tähän lentoradan loppuosaan tapahtuu pienehköjä muu-• - toksia, mikä vaatii sen, että räjähdys ei saa tapahtua liian ‘ ' aikaisin. Kuvio 3 koskee tätä ongelmaa. Kuviosta 3 näkyy, että voidaan laskea, että panos 4 osuu kohtaan 24, joka on hiukan . .·. tähtäyskohdan 23 yläpuolella, kun taas panos 5 osuu kohtaan 25, ____: joka on hiukan mainitun tähtäyskohdan alapuolella. Teoreettiset laskelmat ovat kuitenkin osoittaneet, että jos kaikkiin tunnettuihin, merkitseviin muuttujiin kiinnitetään huomiota tässä yhteydessä, suurempia vaihteluita kuin muutamia senttimetrejä ei ole odotettavissa pisimmilläkään ampumaetäisyyksillä. Nämä vähäiset vaihtelut sallivat vielä panoksen 5 läpäisysuihkun käyttää hyväkseen panoksen 4 läpäisysuihkun maaliin tekemää reikää.

Kuviosta 1 näkyy, että rajähdyspanokset 8 ja 20 ovat muodoltaan hiukan erilaiset. Tämä johtuu aikaisemmin mainitusta mahdollisuudesta optimoida panokset niin, että niillä saadaan aikaan hiukan erilainen vaikutus maaliin.

7 80785 Tämän johdosta molempien panosten ontelopanososat voidaan muotoilla niin, että molemmat ovat suihkun muodostavia tai ammuksen muodostavia. Vaihtoehtoisesti ne voidaan muotoilla niin, että toinen panos (pääpanos) muodostaa suihkun, kun taas toinen panos (opaspanos) muodostaa ammuksen tai ammuksen ja suihkun yhdistelmän.

:r" f

Claims (3)

8 80785

1. Panssarin läpäisevä ammus (1), johon kuuluu vähintään kaksi perättäin sovitettua ja toisiinsa erotettavasti liitettyä ontelopanosta (4, 5), jotka on kumpikin varustettu omilla varmistin- ja sytytinlaitteillaan (16, 22) sekä erotuspanos (14) omine sytyttimineen (13) ontelopanosten erottamiseksi toisistaan ammuksen ollessa lentoradallaan maalia kohti, tunnettu siitä, että erotuspanos (14) ja sen sytytin (13) on siten muodostettu, että erotuspanos (14) riippumatta ampumaetäisyydestä kohteeseen laukeaa aina ennalta asetetulla etäisyydellä kohteesta ja antaa siten etummaiselle ontelopanokselle pienehkön lisänopeuden ja taaemmalle pienehkön nopeudenvähennyksen, vaikuttamatta kummankaan ontelopanoksen (4, 5) suuntaukseen maalia kohti .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen panssarin läpäisevä ammus, tunnettu siitä, että erotuspanoksen (14) sytytin (13) on ennalta asetettavissa suhteessa ammuksen maaliinlen-toaikaan ja se koostuu elektoronisesta aikasytyttimestä (12).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen panssarin läpäisevä ammus, tunnettu siitä, että erotuspanoksena (14) on ruutipanos, joka sijaitsee siinä ontelossa, joka muodostuu taaemman ontelopanoksen (5) toiminnalle oleellisen metalli-vaipan eteenpäin laajenevasta ontelosta (18), kun taas erotettava liitos molempien ontelopanosten (4, 5) välillä muodostuu yhdestä tai useammasta murtopuikosta (6), jotka leikkautuvat poikki, kun paine ontelossa tulee liian suureksi erotuspanoksen (14) palamisen synnyttämien kaasujen johdosta. 9 80785