FI80724B - Foerfarande och anordning foer oevervakning av en masugn funktion. - Google Patents

Description

1 80724

Menetelmä ja laitteisto masuunin toiminnan ohjaamista varten

Esillä oleva keksintö liittyy menetelmään ja lait-5 teistoon masuunin toiminnan ohjaamista varten.

On tunnettua, että on tärkeätä tuntea masuunin toimintaolosuhteet, jotta saanti olisi optimaalinen ja jotta oltaisiin siinä asemassa, että voidaan määrätä tuotetun metallin koostumus ja laatu säätämällä eri ainesosien 10 syöttöä masuuniin. Täten on tärkeätä, että tunnetaan masuunin sisältämien kaasujen koostumus, jotta voidaan päätellä missä vaiheessa rautaoksidien reduktio on. Masuunin sisäiset paineolosuhteet on myöskin tunnettava ja tiedot koskien masuunin lämpötilaolosuhteita on oltava saatavil-15 la, jotta näiden perusteella voidaan säätää masuunin nielun kautta syötettävän koksin määrää.

Lukuisia yrityksiä on tehty näiden seikkojen parantamiseksi .

Täten on suoritettu kokeita ja tutkimuksia pysty-20 suunnassa käyttämällä putkea, joka laskeutuu masuunin sisälle samanaikaisesti kuin täyttö suoritetaan, jolloin paine, lämpötila ja kaasuanalyysi määritellään. Tällainen koe voidaan kuitenkin vain suorittaa koekäytön aikana ja se ei ole sovellettavissa normaalikäytön aikana. Edelleen 25 on vain kyse ainetta rikkovasta kokeesta, joka ainoastaan antaa tietoja masuunin suhteellisen lyhyen ajanjakson toiminnasta verrattuna täytön kokonaislaskeuma-ajasta, so. ajanjaksolta, joka on luokkaa muutama tunti.

Kokeita tai tutkimuksia on suoritettu putken avulla 30 annetulla tasolla masuunissa, esimerkiksi kahdessa ylemmässä kolmanneksessa masuunin korkeutta. Tällainen putki mahdollistaa mittauksien teon muutaman viikon ajan ja sitä on käytetty erityisesti lämpötilan mittaukseen.

Pituussuuntaisia mittauksia on myös tehty pitkin 35 kuilun sädettä. Nämä koskevat hetkellisiä, paikallisia 2 80724 mittauksia täytön aikana ja sallivat tietojen saannin lämpötilasta ja kaasujen koostumuksesta.

Tällainen menettely antaa kuitenkin vain osa- ja epävarmoja tuloksia, koska mittausfrekvenssi on alhainen, 5 esimerkiksi joka kahdeksas tunti. Lisäksi, mittaukseen käytettävät laitteet ovat alttiina äärimmäisen rajulle ympäristölle ja on usein vaihdettava.

Palautetaan mieleen, että jatkuvia mittauksia on myös suoritettu annetulla tasolla pitämällä paikallaan 10 suurikokoista kannatinta masuunissa, tällaista laitteistoa on pääasiassa käytetty lämpötilan mittaukseen.

On myös tunnettua, että on suoritettu mittauksia pitkin yhtä tai useampaa kuilun linjaa, näiden mittausten kuitenkin antaessa vain osatietoja koskien masuunin toi-15 mintaa.

Täten keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto, jotka sallivat mahdollisimman täydellisten tietojen saannin koskien masuunin toimintaa, tämän laitteiston ollessa lisäksi luotettava ja erityisesti käytöltään tarkoi-20 tuksenmukainen.

Keksinnön mukainen menetelmä masuunin toiminnan ohjaamista varten, jossa menetelmässä kaasunäytteitä otetaan peräkkäin masuunin seinämän korkeutta pitkin sijaitsevista näytteenottorei'istä, kaasunäytteet analysoidaan kaasujen 25 ainakin tiettyjen aineosien pitoisuuksien määrittämiseksi, ja kaasunäytteiden paine mitataan, jolloin nämä toimenpiteet toistetaan määräajoin merkittävän ajan masuunin toiminnasta, on tunnettu siitä, että ennen varsinaista analyysia esivalmistellaan tulevan analyysin kohteena olevan 30 näytteenottoreiän käsittävä linja puhdistamalla tämä pai- neenalaisen neutraalikaasun avulla ainakin masuunin näyt-teenottokohdan läheisellä alueella, minkä jälkeen näyt-teenottolinjaan synnytetään tasainen masuunikaasuvirta.

Tämän prosessin muiden piirteiden mukaan suorite-35 taan analyysi linjalla, joka vastaa näytteenottoreikää 3 80724 määrätyllä rivillä n ja esivalmistelu linjalla, joka vastaa näytteenottoreikää rivillä n+1 ja analyysilaitteen uusintakalibrointi suoritetaan määräajoin, jolloin peräkkäin tapahtuvat esivalmistelu ja 5 analyysi ovat etusijalla paineenmittaukseen nähden.

Keksinnön mukainen laitteisto jonkin 1-4 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, joka laitteisto käsittää masuunin seinämään, eri korkeuksille sovitettuja, kaasunäyt-teenottoreikiä, välineet kaasunäytteiden koostumuksen mää-10 rittämiseksi, analyysipiirin , joka on johdettu jokaisesta näytteenottoreiästä ja on liitetty kaasuanalyysilaittee-seen, paineenmittauspiirin, joka on johdettu jokaisesta näytteenottoreiästä ja on liitetty paineenmittauslaittee-seen, ohjauslaitteen, joka koko ajan määrittää, mitkä 15 näytteenottoreiät tulee yhdistää kaasuanalyysilaitteeseen ja paineenmittauslaitteeseen, ja välineet täten saatujen tietojen käsittelemiseksi, on tunnettu laitteistosta, joka lisäksi käsittää välineet, jotka yhdistävät jokaisen näyt-teenottokanavan paineenalaiseen neutraalikaasuverkostoon 20 tämän kanavan puhdistamiseksi ennen jokaista analyysiä.

Keksintöä kuvaillaan yksityiskohtaisemmin viitaten mukana oleviin piirustuksiin, jotka on annettu ainoastaan esimerkillisessä mielessä ja joissa: kuvio 1 on keksinnön mukaisen laitteiston kokoon-25 panopiirustus; kuviot 2 ja 3 ovat kaaviomaisia, yksityiskohtaisempia kuvia tästä laitteistosta; kuvio 4 on kaaviomainen esitys toimintojen järjestyksestä lukuisilla näytteenottorei'illä; 30 kuvio 5 on prosessikaavio, joka esittää kaasun näytteenotto- ja analyysijaksoa, ja kuvio 6 on prosessikaavio, joka esittää näytteenotto- ja painemittausjaksoa.

Kuviossa 1 kaaviomaisesti esitetty laitteisto kä-35 sittää: masuunin F, jonka seinämässä on sarja näytteenot- 4 80724 to- tai poistoreikiä (Tl, T2,...) edullisesti järjestetty linjaan ja eri tasoihin. Edullisesti, kuudesta kymmeneen näytteenottoreikää on sijoitettu masuunin korkeussuuntaan. Kuvatun ja piirustuksissa esitetyn suoritusmuodon mukaan, 5 nämä reiät on järjestetty kahteen luokkaan, parillisilla riveillä oleviin reikiin (T2, T4,...) ja parittomilla riveillä oleviin reikiin, (Tl, T3,...). Kuvion 1 kaavio esittää vain ne piirit, jotka liittyvät parilliseen reikään T2 ja parittomaan reikään T5.

10 Jokaiseen reikään on liitetty kaasun näytteenotto ja analyysipiiri ja paineen näytteenotto- ja mittauspiiri. Jokaisen parillisen reiän kaasun näytteenotto- ja analyysipiiri on yhdistetty yhteiseen jakoputkistoon kun taas parittomiin reikiin liittyvät kaasun näytteenottoja ana-15 lyysipiirit ovat yhdistetty toiseen yhteiseen jakoputkis-toon. Nämä kaksi jakoputkistoa on yhdistetty yhteiseen kaasuanalyysilaitteeseen G.

Paineen näytteenotto- ja mittauslaitteet, jotka liittyvät lukuisiin reikiin, on yhdistetty yhteiseen pai-20 nemittauslaitteeseen P.

Laitteistoa täydentää verkosto 2, jossa on paineen-alaista kaasua, tällä hetkellä typpiverkosto, jonka toimintaa kuvaillaan tämän jälkeen, ja ohjauslaite, joka käsittää, tällä hetkellä kuvatussa suoritusmuodossa, ohjel-25 moitavan automaatin A, joka esimerkiksi voi olla yhtiön Merlin-Gerin laite, mallia PB6, ja tietokoneen C, esimerkiksi tietokone, jonka laitteistokokoonpano käsittää 64 K-tavun keskusmuistin, luku- ja kirjoitusmuistin, joka koostuu kahdesta 10 megatavun kapasiteetin omaavasta le-30 vystä, ja jossa on analoginen syöttö (esimerkiksi 96) ja digitaalinen syöttö (esimerkiksi 32) ja tavanomaiset liitännäiset, kuten näppäinnäyttölaitteet ja kirjoittimet.

Laitteistoa tullaan kuvaamaan tarkemmin viitaten kuvioihin 2 ja 3, jotka esittävät reikään T2 liittyviä 35 5 80724 piirejä, näin ymmärrettynä, että eri reikiin liittyvät piirit ovat identtisiä.

Masuunin seinämään tai vaippaan muodostetusta reiästä T2 lähtee kanava 1, johon on liitetty näytteenot-5 tokanavat 10 ja 110, vastaavasti analyysia ja painemit-tausta varten.

Analyysinäytteenottokanavassa 10 on hydraulisesti ohjattava venttiili 11, jota ohjaa elektrolyyttiventtiili 12, joka on ohjelmoitavan automaatin A ohjaama ja asennet-10 tu kanavaan 13, joka syöttää paineenalaista kaasua. Kanava 10 on liitetty jakoputkistoon 14, johon liittyvät kaikki vastaavat kanavat, jotka tulevat parillisista näytteenottoni' istä. Jakoputkisto 14 on yhdistetty, kanavan 15 kautta ja elektrolyyttiventtiilin 16 ohjaamana, suodatti-15 meen 17, joka on edullisesti varustettuna molemmilla edellisillä. Suodattimen 17 myötävirran puolella on sähköisesti ohjattu venttiili 18 ja kolmitieventtiili 20, joka on ohjattu, kuten venttiili 16 ja venttiili 18, automaatin A avulla.

20 Toinen tämän venttiilin 20 tiehyeistä on yhdistetty kanavan 15a kautta jakoputkistoon 14a, joka on yhdistetty parittomaan reikäriviin samalla tavalla kuin on kuvattu jakoputkiston 14 suhteen ja merkitty samoin viitenumeroin joihin indeksi a on lisätty, kun taas tämän venttiilin 25 kolmas tiehyt on yhdistetty kanavan 21 kautta kaasuanalyy-silaitteeseen G kuivaajan 22 ja pumpun 23 kautta (kuvio 3). Kaasukanavat menovirtaan on lämmitetty, jotta lauhdet-ta ei syntyisi kylmissä olosuhteissa.

Kaasuanalyysilaite on sähköisesti toimivan kolmi-30 tieventtiilin 24 ohjaama, joka on tietokoneen C ohjaama. Tämän venttiilin kolme tiehyttä on yhdistetty seuraavasti: yksi tiehyt kanavaan 21, toinen tiehyt kanavaan 25, joka on yhdistetty kolmeen peruslaitteeseen 31, 32, 33 CO, C02 ja H2 pitoisuuden mittaamista varten, suodattimen 26, vir-35 taussäätimen 27, paineanturin 28 ja virtausmittarin 29 6 80724 kautta. Nämä kolme perusanalyysilaitetta on yhdistetty tietokoneeseen C, kun taas paineanturi 28 ja virtausmittari 29 antavat tiedon automaatille A.

Venttiilin 24 kolmas tiehyt on kanavan 40 kautta 5 yhdistetty kolmeen standardikaasusylinter!in 41, 42, 43 vastaavasti sisältäen CO:ta, C02:ta ja H2:ta ja yhteys näiden sylinterien ja kanavan 40 välillä toteutetaan kolmen sähköisesti toimivan venttiilin 44, 45 ja 46, jotka ovat tietokoneen C ohjaamia, säätämänä.

10 Paineenmittauspiiri (kuvio 2) on hyvin yksinkertai nen ja käsittää kanavan 110, joka lähtee kanavasta 1, ja on yhdistetty pääkanavaan 111, joka on yhdistetty johonkin tunnetun malliseen paineanturiin. Paineanturi on itsessään kytketty tietokoneeseen. Kanava 110 on sähköisesti 15 toimivan venttiilin 112, jonka automaatti A aktivoi, oh-j aama.

Laitteistoa on täydennetty tyhjennyksellä ja muilla kanavilla, jotka liittyvät verkostoon 2, joka syöttää pai-neenalaista typpeä. Täten piiriin la on liitetty kanava 20 210, johon on sijoitettu kammio 211 ja sen molemmille puo lille venttiilit 212 ja 213. Nämä kaksi venttiiliä ovat pneumaattisia venttiilejä, joita ohjaa sähköisesti toimivat venttiilit 214, 215, joita automaatti A aktivoi.

Suodatin 17 (kuten suodatin 17a) on varustettu puh-25 distusvälineillä, jonka muodostaa kanava 220 (220a), joka on yhdistetty verkostoon 2 sähköisesti toimivan venttiilin 221 (221a) avulla, toisen sähköisen venttiilin 222 (222a) ollessa sijoitettu toiseen kanavaan 223 (223a), joka tulee suodattimesta 17 (17a).

30 Vastaavasti kuivaaja 22 on liitetty typpiverkostoon kanavan 230 kautta.

Kanavan 1 ja kanavan 210 venttiilin 112 väliin on liitetty kanava 240, joka on liitetty typpiverkostoon 2 sähköisesti toimivan, automaatin A ohjaaman venttiilin 241 35 kautta. Tähän kanavaan 240 on asennettu virtaussäädin 242.

7 80724 Tämän laitteiston täydellistä toimintajaksoa tullaan nyt kuvailemaan viitaten ensinnäkin kuvioihin 2 ja 3, mihin viitaten tätä laitteistoa jo on kuvattu ja toisaalta kuvioiden 4-6 virtauskaavioihin.

5 Ensimmäiseksi on pantava merkille, että analyysi on jaettu kahteen vaiheeseen: ensiksi, annetun näytteenotto-reiän suhteen suoritettava näytteenotto- ja analyysipiirin esivalmistelu ja sen jälkeen varsinainen analyysivaihe. Molemmat nämä vaiheet ovat kestoltaan, esimerkiksi, luok-10 kaa kahdesta (2) kolmeen (3) minuuttiin. Muistaen, että painemittausvaihe on huomattavasti lyhyempi, esivalmistelu ja analyysi katsotaan olevan etusijalla painemittaukseen nähden. Tämä on kaaviomaisesti esitetty kuviossa 4, missä esitetään kahdeksan (8) näytteenottoreikää käsittävän 15 laitteiston esivalmistelun, analyysin ja painemittauksen järjestys. Tästä kuviosta voidaan nähdä, että painemittaus suoritetaan vapailla rei'ilia, so. niillä, joiden suhteen esivalmistelua tai analyysia ei suoriteta. On myös huomattava, että kun analyysia suoritetaan jollakin annetulla 20 reiällä, niin samanaikaisesti suoritetaan esivalmistelu seuraavaksi ylemmällä rivillä. Toistensa seuraavat toiminnot ohjataan ohjelmoitavalla automaatilla.

Toiminnan kuvausta jatketaan tutkimalla järjestyksessä täydellistä esivalmistelu- ja analyysijaksoa ja sen 25 jälkeen painemittausjaksoa.

Esivalmistelu- ja analyysijakso (kuviot 2,3,4 ja 5)

Oletetaan, että lähtötilanne vastaa tilannetta, missä juuri ollaan päätetty esivalmistelu rivin n - 1 reiän suhteen, n - 1 ollessa esimerkiksi pariton luku.

30 Automaatti suorittaa lisäystoiminnon, jotta esival mistelu siirtyisi seuraavaksi ylemmän rivin reiälle, so. rivin n aukolle, samalla kun analyysia suoritetaan rivillä n - 1. On ymmärrettävä, että kun n saavuttaa määrätyn maksimiarvon, n max, lisäystoiminta palaa arvoon 1.

35 Seuraavaksi automaatti siirtyy testiin, jonka mu- 8 80724 kaan määritellään suoritetaanko painemittausta rivin n reiällä. Jos näin on, se antaa odotusajan, Joka voi olla yhtä pitkä kuin painemittausaika, so. esimerkiksi 30 sekuntia. Toisaalta, Jos painemittausta ei suoriteta anne-5 tulla reiällä, automaatti käynnistää reiän n esivalmiste-luvaiheen, Joka itse asiassa käsittää kaksi olennaista toimintaa: putkien tyhjennyksen Ja linjan esivalmistelun.

Kanavan 1 puhdistus suoritetaan avaamalla venttiilin 214 ohjaama venttiili 212 siten, että kammio 211 täyt-10 tyy typellä. Määrätyn ajan kuluessa, esimerkiksi 5 sekuntia, kanava on täytetty. Sitten venttiili 212 suljetaan ja venttiilin 215 säätämä venttiili 213 avataan. Kammio 211 tyhjennetään näytteenottoputkeen 1 ja määrätyn ajan kuluessa, esimerkiksi 5 sekuntia, kammio on ehtinyt tyhjen-15 tyä. Venttiili 212 suljetaan ja kammio 211 on jälleen eristetty.

Linjan tyhjennys suoritetaan siten, että venttiili 18 suljetaan ja venttiili 222 avataan, jolloin venttiili 221 pysyy suljettuna, jotta syntyy kulkutie suodattimen 17 20 kautta tyhjennyskanavaan 223. Venttiilin 12 säätämä venttiili 11 avautuu ja jakoputkiston 14 ja suodattimen 17 välinen venttiili 16 avautuu. Näin muodostunut lopullinen kulkutie pysyy riittävän kauan auki, jotta syntyisi tasainen kaasuvirta reiästä Tn.

25 Rivin n aukkoa vastaavan näytteenoton ja analyysin esivalmistelun aikana tapahtui näytteenotto ja analyysi alueella n - 1. Reiän n analyysin ja reiän n - 1 esivalmistelun lopulla, sähköisesti toimiva venttiili 20 aktivoidaan siten, että yhteys kanavien 15a ja 21 välillä sul-30 keutuu ja yhteys kanavien 16 ja 21 välillä avautuu. Venttiili 222 suljetaan ja venttiili 18 avataan, venttiilin 221 pysyessä suljettuna.

Tällä tavalla muodostuu kaasun kulkutie analyysi-laitetta G kohti ja tämä kulkutie pysyy avoinna tarvitun 35 ajan, joka voi olla esimerkiksi kahden (2) ja kolmen (3) 9 80724 minuutin välillä.

Kaasuanalyysijakson lopussa käynnistyy suodattimen 17 puhdistus, joka käsittää, venttiilien 16 ja 18 sulkemisen jälkeen, venttiilien 221 ja 222 avautumisen, jotta 5 suodattimen 17 läpi pääsee typpikaasuvirta. Määrätyn ajan jälkeen, joka voi olla luokkaa 20 sekuntia, venttiilit 221 ja 222 sulkeutuvat.

Kun nämä analyysit on suoritettu, tietokone C lukee automaatista numeron, joka vastaa reikää, jonka suhteen 10 nämä mittaukset ovat tapahtuneet ja joista analyysilaite on antanut arvot. Tämä tietokone on esimerkiksi siten varustettu ja ohjelmoitu, että se varastoi muistiinsa, jokaisen reiän suhteen, suoritetun analyysin arvot määrätyltä ajanjaksolta, esimerkiksi 4 tuntia. Edelleen, jokaisen 15 reiän suhteen, tietokone varastoi muistiinsa suoritettujen analyysien lukumäärän ja jokaisen, määrätyn ajan, esimerkiksi kaksi (2) tuntia, aikana analysoidun kaasun arvojen summat. Jokaisen kahden (2) tunnin jälkeen, tietokone laskee keskiarvon jakamalla mitattujen arvojen summa suori-20 tettujen mittausten lukumäärällä. Nämä kahden (2) tunnin keskiarvot säilytetään rekisterissä. Sitten tietokone suorittaa samalla tavalla keskiarvolaskelman, toiselta määrätyltä ajalta, esimerkiksi kahdeksan (8) tuntia, joka säilytetään toisessa rekisterissä. Tietokone suorittaa vas-25 taavalla tavalla keskiarvolaskelman 24 tunnin ajalta ja säilyttää nämä keskiarvot kolmannessa rekisterissä. Nämä lukuisat operaatiot keskiarvon laskemiseksi ja tallentamiseksi on ammattimiehelle helposti ohjelmoitavissa ja siksi on tarpeetonta kuvailla yksityiskohtaisesti ne tietoko-30 neelliset puitteet, jotka ovat tarpeen näiden operaatioiden suorittamiseksi.

Tietokoneen voi myös ohjelmoida suorittamaan automaattista editointia kahden (2) tunnin, kahdeksan (8) tunnin tai 24 tunnin keskiarvoille. Käyttäjän on myös mah-35 dollista editoida toivomuksen mukaan joko viimeisen neljän 10 80724 tunnin aikana saadut yksittäiset arvot tai joka kahden (2), kahdeksan (8) tai 24 tunnin keskiarvot.

Tietokone voidaan ohjelmoida laskemaan typpipitoisuudet analyysin mitatuista arvoista suhteessa CO, 5 C02 ja H2, jotka pitoisuudet saadaan vähentämällä.

Mikä koskee tätä kaasuanalyysia kuvaavaa jaksoa, on lisättävä, että tietokoneen C on käynnistettävä analyysi-laitteen kalibrointi, jonka aikana automaatti A keskeyttää näytteenoton. Tätä kalibrointia suoritetaan määrätyn ajan. 10 Tämän mahdollistamiseksi, tietokone aiheuttaa muutoksen venttiiliin 24, jotta yhteys kanavan 21 ja kanavan 25 välillä sulkeutuu ja yhteys kanavan 40 ja kanavan 25 ja ana-lyysilaitteen välillä avautuu. Tämän jälkeen tietokone järjestyksessä avaa venttiilit 44, 45 ja 46, jotka liit-15 tyvät standardikaasusylintereihin 41, 42 ja 43 ja, kun kaasuvirta näistä sylintereistä stabiloituu, mittaus suoritetaan, analyysilaitteen antama mitattu arvo verrataan tietokoneen muistissa säilytettyyn teoreettiseen arvoon, ja riippuen tämän vertailun tuloksesta, referenssiarvot, 20 joiden suhteen mittaukset suoritetaan, joko säilytetään ennallaan tai modifioidaan. Tämän jälkeen näytteenotto ja analyysit jatkuu normaalisti.

Palnemlttauspiiri (kuviot 2 ja 6)

Vastaavasti kuten analyysijakson olennaiset toimin-25 not useammat painemittausjakson toiminnot ovat automaatin ohjaamia. Oletetaan, että lähtötilanne on seuraava: analyysia suoritetaan rivin n reiällä. Esivalmistelut suoritetaan samanaikaisesti rivin n + 1 reiällä. Kun painemittaus juuri on suoritettu rivin g reiällä, automaatti suo-30 rittaa lisäykksen g g + 1. Sitten se suorittaa testin uudelle g arvolle tarkistaakseen, onko g eri kuin n ja eri kuin n + 1, joka on se reikärivi, jossa suoritetaan analyysia ja esivalmistelua. Jos testi on negatiivinen, g = g + 1 on lisätty arvo ja yhtäläisyystesti n tai n + 1 35 kanssa toistetaan. Jos testi on positiivinen, automaatti 11 80724 aiheuttaa reikää p vastaavien venttiilien 112 ja 241 avaamisen. Pientä typpivirtausta, joka esiintyy tämän paine-mittausvaiheen aikana, käytetään putkien tukkeutumisen estämiseksi.

5 Valittuun reikään liittyvä venttiilien avautuminen määrää painemittausjakson aloituksen, joka voi olla esimerkiksi 30 sekuntia.

Tämän painemittausJakson lopussa automaatti tarkistaa venttiilien 212 Ja 214 avautumisen varmistaakseen, 10 että piiri on ollut siinä tilassa, että virheetön paine-mittaus voidaan suorittaa. Tämä suoritetaan asema-antureilla, joilla venttiilit 112 ja 114 on varustettu ja jotka on kytketty automaattiin. Jos tämä tarkistus on negatiivinen, automaatti päättää, että mittausta ei hyväksytä 15 ja ei anna tietokoneella signaalia mittauksen huomioimiseksi. Päinvastaisessa tapauksessa, automaatti antaa tietokoneella hyväksymissignaalin ja tietokone lukee automaatista sen aukon numeron, jonka suhteen painemittaus juuri on tehty ja paineanturista P suoritetun mittauksen arvon. 20 Samalla tavalla kun on selitetty suhteessa analyy- simittauksiin, tietokone suorittaa määrätyn määrän toimintoja, jotka liittyvät painemittauksen tietojen käsittelyyn, niiden tallennukseen ja niiden editointiin. Täten, tietokone tallentaa muistiinsa jokaisen reiän painemit-25 tauksen arvot annetulta ajalta, esimerkiksi neljä (4) tuntia. Lisäksi se arvioi jokaisen aukon suhteen määrätyn ajan, esimerkiksi (2) tuntia, aikana suoritettujen mittausten lukumäärän, ja lisää nämä kahden (2) tunnin aikana mitatut arvot sopivaan muistivyöhykkeeseen. Jokaisen kah-30 den tunnin jälkeen se laskee keskiarvon ja näiden peräkkäisten kahden (2) tunnin jaksojen keskiarvot säilytetään ensimmäisessä rekisterissä.

Samalla tavalla tietokone suorittaa keskiarvo-laskelman kahdeksan (8) ja 24 tunnin jaksolta, ja pitää 35 nämä kahdeksan (8) ja 24 tunnin vastaavat arvot toisessa i2 80724 ja kolmannessa rekisterissä.

Automaattinen editointi voidaan järjestää kahden (2), neljän (4) ja 24 tunnin keskiarvoille. Edelleen käyttäjä voi toivomuksen mukaan editoida joko viimeisen neljän 5 (4) tunnin aikana tallennetut yksittäiset tiedot tai kes kiarvot, jotka vastaavat kahta (2), kahdeksaa tai 24 tuntia.

Tämä taltiointi Ja käsittelykäytäntö, joka vastaa ammattimiehelle yksinkertaista operaatiota, voidaan tie-10 tysti korvata millä operaatioilla vain käyttäjän toivomuksen mukaan.

Juuri kuvattu menetelmä ja laitteisto sallii masuunin toiminnan ohjaamista jatkuvalla ja tarkalla tavalla hyvin suurella tarkkuudella. Tosiaankin, saadut tiedot 15 koskevat toisistaan etäisyydellä olevia paikkoja pitkin masuunin korkeutta, ja täten sallivat tietoja hyvin suurella tarkkuudella metallurgisen prosessin kehittymisestä, ja erityisesti rautaoksidin kehittymisestä, ja sen takia mahdollistaa masuunin operoimistavan modifioinnin.

20 Edelleen, käytetyt keinot ovat äärimmäisen luotet tavia erityisesti pitäen mielessä puhdistuksen ja näyt-teenottolinjojen esivalmistuksen sallivien keinojen olemassaolon.

Erityisesti osallisena tähän korkeaan luotettavuu-25 teen on keino, jolla voidaan puhaltaa paineenalaista typpeä varastoihin, jotta vältyttäisiin näytteenottoreikävyö-hykkeen lähellä olevien putkien tukkeutumiselta.

Se seikka, että näytteenottoreiät ryhmitellään kahteen sarjaan, esimerkiksi parilliseen tai parittomaan ri-30 viin, välttää analyysilaitteiden moninkertaistamisen ja siten säästää kallisarvoista aikaa, sillä on mahdollista samanaikaisesti edetä yhden reiän näytteenottolinjan esivalmisteluun ja toisen reiän näytteenottolinjan analyysiin. Samoin, paineenmittausjakso, sellaisena kuin se on 35 kuvattu, sallii painemittausten saannin suhteellisen hei- i3 80724 poilla ja yksinkertaisilla keinoilla pitkin masuunin koko-naiskorkeutta.

Tietokoneen ohjaamien kalibrointikeinojen olemassaolo takaa suoritetun analyysin luotettavuuden ja tark-5 kuuden.

Edelleen sen lisäksi, että automaatin tehtävä on ohjata laitteiston päätoimintoja, se myös valvoo, että tämä laitteisto toimii hyvin, sillä se on kytketty lämpötila-, paine- ja virtausantimiin jne., jotka antavat va-10 roitussignaalin tai pysäyttävät osan laitteistosta, jos määrätyt kynnysarvot alitetaan.

On ymmärrettävä, että esitettyjä keinoja voidaan modifioida monella tavalla. Täten, automaatin suorittamia tehtäviä voisi myös suorittaa erikoistietokone, olennaise-15 na vaatimuksena on tehtävien loppuunvieminen ja prosessin peräkkäiset vaiheet.

Edelleen voidaan käyttää minkä tahansa sopivan mallisia kuivaajia, suodattimia, pumppuja, analyysilaitteita. Vastaavasti voidaan järjestää menetelmä masuunin lämpöti-20 lan mittaamiseksi annetuissa kohdissa ja näiden mittaustulosten käsittelyksi.

Claims (13)

1. Menetelmä masuunin toiminnan ohjaamista varten, jossa menetelmässä kaasunäytteitä otetaan peräkkäin masuu- 5 nin (F) seinämän korkeutta pitkin sijaitsevista näytteenottoni' istä (TlrT2,...), kaasunäytteet analysoidaan kaasujen ainakin tiettyjen aineosien pitoisuuksien määrittämiseksi, ja kaasunäytteiden paine mitataan, jolloin nämä toimenpiteet toistetaan määräajoin merkittävän ajan masuu-10 nin (F) toiminnasta, tunnettu siitä, että ennen varsinaista analyysia esivalmistellaan tulevan analyysin kohteena olevan näytteenottoreiän (T1,T2,...) käsittävä linja puhdistamalla tämä paineenalaisen neutraalikaasun avulla ainakin masuunin (F) näytteenottokohdan läheisellä 15 alueella, minkä jälkeen näytteenottolinjaan synnytetään tasainen masuunikaasuvirta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisesti suoritetaan analyysi linjalla, joka vastaa näytteenottoreikää määrä- 20 tyllä rivillä n ja esivalmistelu linjalla, joka vastaa näytteenottoreikää rivillä n+1.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että analyysilaitteiston (G) uusin-takalibrointi suoritetaan määräajoin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että peräkkäin tapahtuvat esivalmistelu ja analyysi ovat etusijalla paineenmittaukseen nähden.

5. Laitteisto jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mu-30 kaisen menetelmän suorittamiseksi, joka laitteisto käsittää masuunin (F) seinämään, eri korkeuksille sovitettuja kaasunäytteenottoreikiä (T^Tj,...), välineet (31,32,33) kaasunäytteiden koostumuksen määrittämiseksi, analyysi-piirin (10,15,20,21,24,25), joka on johdettu jokaisesta 35 näytteenottoreiästä (TlfT2, ...) ja on liitetty kaasuana- is 80724 lyysilaitteeseen (G), paineenmittauspiirin (110,111), joka on johdettu jokaisesta näytteenottoreiästä ja on liitetty paineenmittauslaitteeseen (P), ohjauslaitteen (A), joka koko ajan määrittää, mitkä näytteenottoreiät tulee yh-5 distää kaasuanalyysilaitteeseen (G) ja paineenmittauslaitteeseen (P), ja välineet (C) täten saatujen tietojen käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto lisäksi käsittää välineet (210,211,212,213), jotka yhdistävät jokaisen näytteenottokanavan (1,10) paineenalai- 10 seen neutraalikaasuverkostoon (2) tämän kanavan puhdistamiseksi ennen jokaista analyysia.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kaasuanalyysipiiri käsittää jokaista näytteenottoreikää (TlfT2,...) kohti näytteenotto- 15 kanavan (1,10), johon on sovitettu venttiili (11), jolloin reikien näytteenottokanavat (10) on liitetty jakoputkis-toon (14,14a), joka vuorostaan on kanavan (15,15a) avulla yhdistetty kaasuanalyysilaitteeseen (G).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, 20 tunnettu siitä, että näytteenottopiirit on ryhmi tetty kahteen osakokoonpanoon, jolloin samaan osakokoonpanoon kuuluvat kanavat (10,10a) on liitetty samaan jako-putkistoon (14,14a) ja jakoputkistot on liitetty vastaavien kanavien (15,15a) avulla venttiilin (20) kautta kaa- 25 suanalyysilaitteeseen (G).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jakoputkistosta/jakoputkis-toista (14,14a) myötävirtaan on sovitettu ainakin yksi suodatin (17), jonka molemmmille puolille on sovitettu 30 venttiili (16,18) ja johon on kytketty puhdistusvälineet, edullisesti paineenalaista neutraalikaasua syöttävä piiri (220,221,222,223).

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että jakoputkiston/jakoputkistojen 35 (14,14a) ja kaasuanalyysilaitteen (G) välille on sovitettu 16 80724 kolmitieventtiili (24), joka on kytketty standardikaasu-verkostoon (40-46).

10. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että paineenmittauspiiri käsittää 5 jokaisesta näytteenottoreiästä (T^Tj,...) johdetun näyt-teenottokanavan (1), joka on venttiilin (112) ja pääkanavan (111) kautta yhdistetty paineenmittauslaitteeseen (P).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että venttiilistä (112) vastavir- 10 taan on näytteenottokanavaan (110) avautuva kanava (240), joka on yhdistetty paineenalaiseen neutraalikaasuverkos-toon (2) ja johon on sovitettu venttiili (241) ja virtaus-säädin (242) tasaisen neutraalikaasuvirtauksen synnyttämiseksi kaasun paineenmittauksen aikana ja kanavan tukkeu- 15 tumisen estämiseksi.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 5-11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ohjauslaite käsittää ohjelmoitavan automaatin (A) ja/tai tietokoneen (C), joka on ohjelmoitavissa siten, että se peräkkäisessä järjestyk- 20 sessä suorittaa näytteenotto- ja analyysipiirien esivalmistelun, kaasun näytteenoton ja analyysin sekä paineenmittauksen, jälkimmäisen toiminnon katsotaan olevan ilman etusijaa edellisten toimintojen suhteen.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 5-12 mukainen lait- 25 teisto, tunnettu siitä, että se käsittää tietoko neen (C), Joka on liitetty kaasuanalyysilaitteeseen (G) ja kaasun paineenmittauslaitteeseen (P), jolloin tämä tietokone on varustettu ja ohjelmoitu suoritettujen mittausten vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi ja kaasu-analyysi- 30 laitteen (G) uuslntakalibroinnin ohjaamiseksi. 17 80724